Mikä on nolointa, mitä sinulle on tapahtunut julkisella paikalla?

Vierailija kirjoitti:

Onko toisten piha julkinen paikka? Ajoin kaatosateessa pyörällä töihin,  rillipäänä olin tietysti hetkessä sokea ja niin vain kävi että ajoin vahingossa  pois jalkakäytävältä ja jonkun pihaan ! Tupakkaa polttava nainen, tai ainakin olettaisin että hän  oli nainen, seisoi kuistilla ja tuijotti suu auki  kun sujahdin pyörällä ohi   lähes seinää hipoen ja onnistuin lopulta  pääsemään takaisin pyörätielle.

😂

Tiedätte varmaan, että granaattiomenan kuoriminen ja syöminen voi olla melko sotkuista hommaa. No, kerran kun oli vapaapäivä, niin olin herkutellut granaattiomenalla, pessyt roiskeet käsistä ja keittiön tasoilta pois ja jatkanut sitten kotona hengailua. Lähdin hiukan myöhemmin isoon kauppaan ruokaostoksille. Kotiin palattuani kävin vessassa ja huomasin peiliin katsoessani, että naamani nenästä alaspäin oli täynnä granaattiomenanmehuroiskeita. Pieniä pisteitä siellä täällä pitkin leukaa, suupieliä ja poskia. Hävetti aika paljon, mutta lohduttauduin sillä, että ainakaan ei tullut ketään tuttuja vastaan. Nykyään yritän muistaa kurkata peiliin ennen ihmisten ilmoille lähtöä.

Suoleni on pettänyt useasti yleisessä uimahallissa.

Menjat alkoivat ja lorisi aivan valtoimenaan. En huomannut mitään. Kotona sitten totesin että oho – housut polviin asti veressä ja näytin siltä kuin olisin joutunut hirveän seksuaalisen rikoksen uhriksi.

Aivan tyytyväisenä hengailin kaupungilla ja matkustin bussilla. Kieltäydyin ajattelemasta ihmisten kummeksuvista katseista mitään, en tiedä miksi. Ihmiset ehkä olettivat minun toteuttavan jotain performanssia, koska kukaan ei sanonut mitään

Baaritiskillä ollessani istuin ohi korkeasta jakkarasta joka kaatui hirveällä metelillä ja koko baarin porukka kääntyi katsomaan kun istuin naama punasena ahterillani lattialla

Kerran koulun käytävällä katsoin ettei ketään näkyvissä ja päästin koko aamun mahassa kiertäneen megalomaanisen perseenrepijä pierun ilmoille. Ja eiköhän juuri samalla hetkellä nurkan takaa kävele joku komea nuori mies

Kerran junalla matkustaessani minulla oli tavallista enemmän matkatavaroita. Juna oli hiukan aikataulusta myöhässä, ja seuraavalla asemalla oli vaihto. Kuulutuksessa vakuutettiin, että jatkoyhteys odottaa vaihtajia. Junan lähestyessä asemaa siirryin vaunun eteiseen ottamaan matkatavaroitani säilytyslokerosta. Eteinen oli kuitenkin jo täynnä ihmisiä, ja jouduin odottamaan, että juna pysähtyy ja sylkee ulos kaikki ihmiset ennen kuin pääsisin tavaroihini käsiksi.

Tilan vapauduttua tajusin, että olen väärässä eteisessä ja avaimeni ei sovikaan näihin lokeroihin. Aloin mennä jo vähän paniikkiin, kun en ollut varma, mihin kohtaan junaa olin tavarani jättänyt. Onneksi yksi työntekijä oli siinä lähellä ja auttoi minua löytämään matkatavarani. Kerroin, että on varmaan jo vähän kiire seuraavaan junaan.

Kun vihdoin pääsin ulos junasta (venkslailuun oli kulunut muutama minuutti), huomasin, että laituri oli ihan tyhjä mutta jatkojuna oli vielä paikallaan. Juoksin kimpsuineni junan ovelle, mutta sepä ei auennutkaan enää napista painamalla. Samassa juna lähti liikkeelle, ja omassa mahanpohjassani humahti. Tännekö jäin jonnekin ihan väärälle asemalle, ja seuraava juna menisi ties koska.

Pudotin matkatavarani siihen paikkaaan, aloin juosta minkä jaloistani pääsin junan viertän ja huusin keuhkojen pohjasta, että ei saa lähteä vielä. Ikkunoista pilkisteli uteliaita päitä, jotka seurasivat menoani. Juoksin liikkuvan junan ohjaamolle asti, josta näin kuskin heilauttavan. Oli varmaan hidastanut jo paljon aiemmin, kun kerran onnistuin saamaan junan kiinni.

Palasin keräämän matkatavarani, ja junan työntekijät päästivät minut sisään. Olin aivan järkyttynyt tilanteesta, ja samalla hävetti. Ravintolavaunusta tarjottiin minulle teetä. Kuulutuksella kerrottiin junan pysähtyneen ottamaan vielä yksi matkustaja kyytiin. Kaikki ihmiset tietysti toljottivat, kun kuljin junan läpi paikkaani etsien. Tapauksen jälkeen olen valinnut mieluummin bussin sellaisia matkoja varten, jolloin minulla on käsimatkatavaroita enemmän kampetta mukana.

MirkkuAnneli kirjoitti:

Olin Lapissa laskettelemassa kun kova pissahätä yllätti jossain rinteen puolimatkassa. No kun oli aika hiljainen rinne niin laskettelin metsän reunaan ja pusikon takana kyykistyin housut kintussa pissalle. Kuinka ollakaan lähdin valumaan sukset jalassa ja housut kintussa rinnettä alas. Laskin persus paljaana aina hisseille asti kun en voinut oikeastaan tehdä mitään. Tietysti kaatua olisi voinut mutta vauhti oli melkoinen. Sain paljon "kannustavia" katseita osakseni mutta onneksi kukaan ei sentään hurrannut. Alkumatkasta jätin vielä keltaista viivaa jälkeeni..

Hävetys maximus sentään! 😳🤣

Kärsinköhän minäkin ärtyvästä suolesta... Säännöllisesti pääsee pieniä hiljaisia mutta sitäkin petollisempia kaasuiskuja aivan väärissä paikoissa. Jonkin verran osaan onneksi pierujani pidättää, mutta mahastani alkaa kuulua hirvittävää mölinää, jos kaasut joutuvat pakittamaan takaisin suolen syövereihin. Aina, kun luulen olevani yksin, vapautan ilmaa pakoputkesta. Harmittavan usein käy niin, että yksinolo katkeaa nopeasti purkauksen jälkeen, ja joku ihminen liittyy seuraani juuri, kun olen ehtinyt hajustaa huoneen.

Ajoin talvella vahingossa pyörällä ilmaisjakelujen jakajan päälle. Otin alamäessä ehkä vähän liikaa vauhtia. Panin merkille jakajan kävelemässä pihatien oikeaa reunaa. Yhtäkkiä hän lähti ylittämään tietä katsomatta ympärilleen. Yritin jarruttaa, mutta mäki olikin lumen takia liukas. Aloin huutaa, että varo. Jakaja huomasi minut ja pysähtyi paikoilleen suoraan eteeni. En siinä vaiheessa ehtinyt enää väistää vaan törmäsin suoraan häneen. Minä kaaduin, jakaja pysyi pystyssä mutta piteli polveaan. Yritin kovasti pahoitella. Pian tajusin, ettei jakaja puhunut suomea, joten vaihdoin englantiin. Jakaja sanoi vain apaattisesti "I'll be fine..." ja jatkoi työtään. Minulle jäi tosi syyllinnen olo tapahtuneesta.

Mielestäni on ihan turha häpeillä mitään kaatumisia! Olen itsekin kaatunut naamalleni metron nytkähtäessä ja bussiin juostessani, mitäs noista.

Olin pitkällisen ja rankan yskän takia spirometriakokeessa. Epäilynä astma ja mitä muuta tuosta kokeesta selviääkään.

Siinä piti puhaltaa täysillä ja pitkiä aikoja ja mun keski-ikäisen naisen rakkoni petti. Olin varautunut siihen laittamalla siteen ja vielä vessapaperia lisäksi, mutta ei auttanut. Tunsin, kuinka housut kastuivat ja tottakai tuolikin oli pehmustettu. Koko lasti ei tullut, mutta läntti jäi.

Sanoin hoitajalle, että kävi vahinko ja tungin paperia tuolille. Hän ei reagoinut yhtään eikä antanut esim. jotain vaippaa tms. muovista ja taas puhaltaessa kävi tauon jälkeen sama, vaikka kävin vessassa.

Hävetti eniten ehkä se, että olin kai ainoa, jolle noin käy, koska semmoisessa testihuoneessa ei asiaa oltu huomioitu mitenkään. Puutuoli olisi ollut kyllä parempi : (

Yksi nolo juttu on kyllä se, vaikka tätä en ole jäänyt kauheasti mietiskelemään, että kerran äitini odotti minua autossa Stockan lähellä. No enpä sitten kauheasti katsonut autoa, joten avasin jonkun tuntemattoman auton oven. En tainnut sentään ehtiä istua, koska sanaakaan emme vaihtaneet. :D En mielestäni sanonut edes anteeksi, koska kauhistuin ja hämmennyin niin paljon tilanteesta ja poistuin heti paikalta. Tuon jälkeen olen koittanut aina katsoa, etten vain istu väärään autoon. 

Mutta onhan näitä, monia en halua edes miettiä. ;) Pikku hiprakassa tuli joskus monta vuotta sitten käytyä pissillä Treen keskustassa mukamas piilossa eli siis oikeasti ei todellakaan piilossa. Just hiljan tuttu, joka tämän näki, veresteli muistoa... Ja juu, olen nainen. Mutta näin vanhemmiten alkaa olla oikeasti hienoinen ongelma päästä baarista kotiin vessaan, kun on juonut muutamat lonkerot tai siiderit! Ihan hirveä vessahätä iskee moisista.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies75 kirjoitti:

Olin lenkillä ja kävin sen päätteeksi lähikuppilassa parilla.

Matkalla kotiin noin 1km ennen kotia alkoi vatsassa kiertää kovasti. Juoksin kotiin, mutta rappukäytävässä ripili valahti housuihin.

Menin hissillä 4krs, jossa hissiä odotti seinänaapuri. Hissi haisi kunnon ihmispaskalle - ei pierulle.

En ole sen jälkeen pystynyt katsomaan naapuria silmiin.

Kävi parilla millä lenkin jälkeen? Kahvillako? Älkää vain sanoko, että joku menee lenkiltä juomaan alkoholia.

No miksei menisi? Onko sinusta terveellisempää juoda alkoholia sen jälkeen kun on mässännyt kaksi päivää sipsejä sohvalla lojuen ja polttanut automatkalla baariin askin röökiä?

Pointti ei ehkä ollut tuo, mutta on outoa, että joku menee hikisissä kuteissa baariin ja yhtä outoa on, että kaksi paukkua aiheuttaa ripulin. Kuulostaa tuulipukujuopolta, sori vaan, ja se "lenkki" on vain pakollinen siirtymä baariin.

Turun kauppatorilla merilokki veti puolen kilon täysosuman takkini selkään.

Odotin treffiseuraa ruusu kädessä Tampereen keskustassa. Hän ei koskaan saapunut.

Eräässä eteläamerikkalaisessa suurkaupungissa oli koko ajan maha sekaisin. Kaupungilla tunsin, että nyt tulee. Juoksin lähimpään ravintolaan joka oli sellainen Café picnic-tyylinen, yksi vessa jossa valehtelematta 30 naista jonossa. Rynnin jonon ohi kun näin oven aukeavan ja annoin tulla. Kauhukseni huomasin toimituksen jälkeen, että vessa ei vedä (ei ollut siellä mitenkään outoa). Juoksin paheksuvien katseiden saattelemana yhtä lujaa ulos.

Samaisessa kaupungissa jouduin myös aamun juoksulenkin lomassa paskomaan mereen kun kaikki paikat oli vielä kiinni. Aallot oli kamalat eikä paikka ollut tehty uimiseen, hyvä etten hukkunut. Noh, kura huuhtoutui hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otin päikkäreitä uuden miehen kanssa, söpösti kainaloikkain - kunnes röhkäisin itseni hereille. :D Mies oli vielä kaiken lisäksi hereillä siinä. Röh röh vaan. :@

Itellä vähän samankaltainen tilanne. Paitsi että heräsin omaan pierun törähdykseen, eikä mikään ihan neitipieru. Ja tottakai se poikaystäväehdokas hereillä siinä vierellä.

Heh, mulla sama.. Pieru oli jopa itselleni yllätys, siis se että siitä tuli niin pitkä ja kova. Oikein jännitin loputkin ulos ja puolihereillä olin jopa "ylpeä", että no nyt tuli oma ennätys.... Kunnes tajusin missä olen  (nukuimme lusikassa....) ja lakkasin hengittämästäkin :D :D Tunsin, että mies ehkä pidätteli naurua ja onneksi oli pimeää -olin joko tulipunainen tai kalmankalpea..

Äkkipikajuoksija kirjoitti:

Kerran junalla matkustaessani minulla oli tavallista enemmän matkatavaroita. Juna oli hiukan aikataulusta myöhässä, ja seuraavalla asemalla oli vaihto. Kuulutuksessa vakuutettiin, että jatkoyhteys odottaa vaihtajia. Junan lähestyessä asemaa siirryin vaunun eteiseen ottamaan matkatavaroitani säilytyslokerosta. Eteinen oli kuitenkin jo täynnä ihmisiä, ja jouduin odottamaan, että juna pysähtyy ja sylkee ulos kaikki ihmiset ennen kuin pääsisin tavaroihini käsiksi.

Tilan vapauduttua tajusin, että olen väärässä eteisessä ja avaimeni ei sovikaan näihin lokeroihin. Aloin mennä jo vähän paniikkiin, kun en ollut varma, mihin kohtaan junaa olin tavarani jättänyt. Onneksi yksi työntekijä oli siinä lähellä ja auttoi minua löytämään matkatavarani. Kerroin, että on varmaan jo vähän kiire seuraavaan junaan.

Kun vihdoin pääsin ulos junasta (venkslailuun oli kulunut muutama minuutti), huomasin, että laituri oli ihan tyhjä mutta jatkojuna oli vielä paikallaan. Juoksin kimpsuineni junan ovelle, mutta sepä ei auennutkaan enää napista painamalla. Samassa juna lähti liikkeelle, ja omassa mahanpohjassani humahti. Tännekö jäin jonnekin ihan väärälle asemalle, ja seuraava juna menisi ties koska.

Pudotin matkatavarani siihen paikkaaan, aloin juosta minkä jaloistani pääsin junan viertän ja huusin keuhkojen pohjasta, että ei saa lähteä vielä. Ikkunoista pilkisteli uteliaita päitä, jotka seurasivat menoani. Juoksin liikkuvan junan ohjaamolle asti, josta näin kuskin heilauttavan. Oli varmaan hidastanut jo paljon aiemmin, kun kerran onnistuin saamaan junan kiinni.

Palasin keräämän matkatavarani, ja junan työntekijät päästivät minut sisään. Olin aivan järkyttynyt tilanteesta, ja samalla hävetti. Ravintolavaunusta tarjottiin minulle teetä. Kuulutuksella kerrottiin junan pysähtyneen ottamaan vielä yksi matkustaja kyytiin. Kaikki ihmiset tietysti toljottivat, kun kuljin junan läpi paikkaani etsien. Tapauksen jälkeen olen valinnut mieluummin bussin sellaisia matkoja varten, jolloin minulla on käsimatkatavaroita enemmän kampetta mukana.

Voi vitsi mä ajattelin lukiessani että tajusitkin junan pysäytettyäsi ettei se ollutkaan se juna johon olit menossa :''DD Ei onneksi! 

Vierailija kirjoitti:

Mullekin on käynyt toi "side" lahkeesta -juttu 18-vuotiaana. Olin kaupungilla miestuttavan kanssa suht löysissä housuissa. Luulin, että menkat olivat jo loppuneet, joten minulla oli pelkkä ohut pikkuhousunsuoja. No, kuten tiedätte, joskus menkat vain päättävät, että ehei, kaikki ei ollut siinä, vielä pari lusikallista. Mulle kävi juuri tällä tavalla.

Eipä siinä mitään. En häveliäänä myöhäisteininä kehdannut ostaa paksumpaa sidettä miehen seurassa eikä itselläni ollut, joten kävin Stockan vessassa taittelemassa muutaman palan wc-paperia siteen päälle, että ei varmastikaan tule mitään ohi. Jatkoimme matkaa. Jonkin matkaa käveltyämme tunnen, kuinka se vessapaperitollo livahtaa lahkeestani kävely kadulle. Semmoinen naisen alapään muotoon malliutunut lattana, jossa oli mahdolliesti veritahrojakin jo. Mieskin kääntyi katsomaan, mikä hitto se oli. :D Selittelin siinä jotain, että mulla on taskunpohjassa reikä ja taisi nenäliina livahtaa taskusta, toivoen samalla, ettei paperitollossa ollut vielä kovin näkyvästi verta. Ohikulkijat ajattelivat sitten mitä ajattelivat, eivätkä luultavasti kovin harhaan osuneetkaan.

Mulle kävi sama, kun olin töissä hienossa helsinkiläisessä ravintolassa. Tai niin ainakin epäilen. Huomasin siis jossain vaiheessa iltaa juurikin tuollaiset tunnistettavan muotoiset taitellut vessapaperinpalat ravintolan lattialla ja ehdin ne pois kerätessäni naureskella, että kylläpä jollekin on käynyt nolot.

Myöhemmin menin vessaan ja muistin, että olin tainnut työvuoron alussa laittaa paperia pöksyihini, eikä sitä enää niistä löytynyt.