Naimisissa pellen kanssa, en jaksa enää.
Mun miehellä on yksi ärsyttävä piirre. Noin 90 % asioista, mitä puhun sille, niin kääntää jollain lailla huumoriksi (huonoksi sellaiseksi). Olen niin väsynyt kun joka asia pitää vääntämällä vääntää, että saa sen perille normaalilla tavalla tai joku tekeminen onnistuisi mutkattomasti kertaheitolla. Esimerkkejä: - pyydän pöydässä ojentamaan vaikka salaatinkastikepullon, niin on ojentavinaan, mutta juuri kun olen siihen tarttumassa, niin vetääkin pois, ojentaa uudelleen, vetää taas pois kunnes ärähdän. - lähden koiran kanssa pitkälle metsäretkellä ja ilmoitan suurinpiirtein koordinaatit, mihin menen eksymisen varalta. Tulen kotiin ja laitan töissä olevalle miehelle viestin, että olen turvallisesti takaisin kotona... vastaukseksi tulee: "No voi helv..." (ikäänkuin olis toivonut, että eksyn... hah haa, kauheen hauskaa) - katsomme telkkaria ja hän lähtee hakemaan keittiöstä jotain ja pyydän tuomaan tullessaan vaikka lasin vettä, niin tulee heitto, että ei pysty... painaa liikaa. (tuo kuitenkin, kun pyydän uudelleen, mutta lasin ojentamisessa saattaa taas olla yksi jekuttelu lisää) - eteisessä olen kyykyssä solmimassa kengännauhojani, tökkää oman jalkansa eteeni ja töksäyttää: "solmis nääkin" - olen tiskipöydän ääressä kuorimassa perunoita. Mies hakee astiakaapista jotain ja ennen ovan avaamista sanoo: "laitas pää tohon, niin kolautan" (Siis toooosi hauska juttu kolauttaa mua ovella päähän.... kuolen nauruun!!!) - kysyn jotain, niin vastaus on ihan mitä sattuu höpö höpöä - ....ja esimerkkejä kertyy joka päivä... usein... Kun joskus hermostun johonkin noihin juttuihin, niin saan kuulla olevani huumorintajuton. En ole OIKEASTI huumorintajuton, osaan heittää kyllä hauskaa läppää, MUTTA kaikelle on aikansa. Minusta tuollainen jatkuva härnääminen on ärsyttävää, toisinaan tuntuu myös alentavalta. Tulee mieleen, että onko tuo jokin tiedostamaton alistamisen muoto, että "sun jutut on mulle ihan yks hailee, en vaivaudu edes ottamaan niitä vakavasti". Toi on niin iso ongelma jo mulle, että mä en kohta enää kestä!!
Kommentit (2500)
Vierailija kirjoitti:
Mun veli on tuollainen pelle.
Hän oli jo lapsena tuollainen öhö-öhö -tyyppinen "hauskuuttaja". Hän teki moponkaasutuseleitä, nosti jalkaa ja pieri, kun oltiin sukulaisen syntymäpäivillä. Isän äärimmäisen häpeän ilme on jäänyt mieleeni.
Mainio kaveri. Pieruhuumori on sitä parasta lajia lapsille ja aikuisille.
Myönnän olevani vähän samanlainen, en kyllä noin paha tapaus. Mutta tässä asiassa pelastaa että naiseni on melkein yhtä paha vitsailija :D.
Mun mies tekee ajoittain samaa. Kommunikoi kyllä ihan normaalistikin, koska hän huomaa suht nopeesti, millon mua alkaa ketuttaa toi pelleily. Mutta vieraammassa porukassa ei tajua lopettaa vitsailua, koska kukaan ei kehtaa sanoa mitään (enkä mäkään viitsi vieraiden läsnäollessa näpäyttää). Nyt etätyöaikana olen ihan kauhulla joutunut sivusta kuuntelemaan miehen työpuheluita, mies vitsailee tosi mauttomasti ja "muka-hauskasti" yhteistyökumppaneilleen. Myös se on pitänyt ihan rautalangasta vääntää, että meidän lapset ei välttämättä ymmärrä sarkasmia ja he ansaitsevat fiksuja vastauksia kysymyksiinsä. (Esimerkiksi kun lapsi kysyy, missä uninalle on, mies vastaa "Kongossa kuninkaana". Mitä hittoa?!)
Miehen isä on samanlainen, mutta vielä pahempi pelleilijä. Ilmeisesti heidän perheen keskustelutyyli vaan on se, että vakavasti ei voi mistään puhua, vaan koko ajan täytyy olla länkyttämässä jotain turhaa. Sanomattakin selvää, että esim. käytännön asioista sopiminen on mahdotonta appiukon kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Myönnän olevani vähän samanlainen, en kyllä noin paha tapaus. Mutta tässä asiassa pelastaa että naiseni on melkein yhtä paha vitsailija :D.
Teillä on sitten ihannetilanne. Pellet saisivatkin pariutua keskenään ja jättää asialliseen kanssakäymiseen kykenevät rauhaan. Itse melko rauhallisena ja asiallisena naisena olen saanut muutamia kertoja pellemiehen riesakseni. En tiedä, ovatko ottaneet jotenkin haasteena sen, että yrittävät saada minut nauramaan vai ovatko olleet ihastuneita ja hakeneet huomiotani tällä tavoin. Motivoipa mikä tahansa heitä tuollaiseen käytökseen, niin en lämmennyt ja aloin jopa aidosti inhota yhtä heistä, mikä ei ole minulle kovin tyypillistä. Mielestäni alussa pitää olla sen verran tilannetajua ja sosiaalisia taitoja, että tutustuu toiseen ensin rauhassa ja vähän tunnustelee, minkä tyyppinen hän on. Lisäksi kuten täällä on muutama jo maininnutkin, koskaan et voi tietää, mitä toisen elämässä on meneillään. Tahditon, loukkaava läpänheitto on vihoviimeistä, mitä silloin jaksaa kuunnella.
Näitä lukiessa tulee mieleen, että pellet ovat kertakaikkisen epäluotettavia. Yritäpä puhua pellen kanssa jostain vakavasta aiheesta - pelle vastaa: "Eh nimittäin, austöks töks töks. Hehehee!" ja siihen pieraisu päälle. Tulee kertakaikkisen mitätöity olo.
Unohdukset, vahingot ja jopa vaaratilanteet pelle kuittaa sanomalla "mutta en mä tarkoittanut!" Etpä kai, olet jopa tapauksessa itsekäs ja edesvastuuton idiootti. Ja jospa kuitenkin vähän tarkoitit, koska nautit sabotoinnista, vallankäytöstä ja ärtyneistä reaktioista?
Tämä on valtavan terapeuttinen ketju. Tuo käyttäytyminen ja vallankäytön mekanismit sen taustalla ovat aina samanlaiset joka ikisen pellen kohdalla.
Vierailija kirjoitti:
Adhd.
Ei muuten ole. ADHD:t on keskimääräistä älykkäämpää sakkia. Tuollainen osoittaa ennemminkin keskimääräistä heikompaa älykkyyttä ja todellista jälkeenjääneisyyttä. Jos mulla olisi tuollainen ystävä, niin saattaisin opettaa muutamia käytöstapoja.
Vierailija kirjoitti:
Sä elät painajaista, otan osaa.
Asiantuntijat kertovat, mikä pelleissä pelottaa: ”Yksikin tapaus voi laukaista fobian”
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Adhd.
Ei muuten ole. ADHD:t on keskimääräistä älykkäämpää sakkia. Tuollainen osoittaa ennemminkin keskimääräistä heikompaa älykkyyttä ja todellista jälkeenjääneisyyttä. Jos mulla olisi tuollainen ystävä, niin saattaisin opettaa muutamia käytöstapoja.
Toisaalta joillain adhd-diagnoosin saaneilla on keskimääräistä heikompi impulssinhallintakyky ja puutteita oman käyttäytymisen reflektoinnissa, joten ne yhdessä voivat purkautua tuollaisena pelleilynä. Missään nimessä tuollaista käytöstä ei silti voi yleistää kaikkien adhd-henkilöiden ominaisuudeksi. Jotain häikkää sellaisen käytöksen taustalta silti löytyy. Tuttavapiirin pelletyyppejä muistellessa ainakin sairaalloista huomionhakuisuutta, kaksisuuntaisen mielialahäiriön maniavaihetta sekä päihdeongelmaa. Yksikään ei joka tapauksessa ole ollut ns. normaalisti tasapainoinen ja vuorovaikutustaidoiltaan kehittynyt.
Pellellä voi olla ADHD tai olla olematta. Itse luulen, että kyse on tietoisesti valitusta roolista, jolla pelle pyrkii kätkemään epävarmuutensa ja todellisen persoonansa.
Veikkaan, ettei siellä roolin takana edes ole mitään. Pelkkä ammottava aukko sielun tilalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Adhd.
Ei muuten ole. ADHD:t on keskimääräistä älykkäämpää sakkia. Tuollainen osoittaa ennemminkin keskimääräistä heikompaa älykkyyttä ja todellista jälkeenjääneisyyttä. Jos mulla olisi tuollainen ystävä, niin saattaisin opettaa muutamia käytöstapoja.
Toisaalta joillain adhd-diagnoosin saaneilla on keskimääräistä heikompi impulssinhallintakyky ja puutteita oman käyttäytymisen reflektoinnissa, joten ne yhdessä voivat purkautua tuollaisena pelleilynä. Missään nimessä tuollaista käytöstä ei silti voi yleistää kaikkien adhd-henkilöiden ominaisuudeksi. Jotain häikkää sellaisen käytöksen taustalta silti löytyy. Tuttavapiirin pelletyyppejä muistellessa ainakin sairaalloista huomionhakuisuutta, kaksisuuntaisen mielialahäiriön maniavaihetta sekä päihdeongelmaa. Yksikään ei joka tapauksessa ole ollut ns. normaalisti tasapainoinen ja vuorovaikutustaidoiltaan kehittynyt.
Olen samoilla linjoilla. Monen aikuisen pellen käytös muistuttaa keskittymishäiriöisen lapsen käytöstä. "Kato mua, kato mua, kato mua!"
Vierailija kirjoitti:
Minunkin mieheni oli naamalle pierijä. Lopetti vasta kun mulla oli antibioottien takia maha tosi sekaisin ja päätin kostaa, menin sohvalla telkkaa katsovan miehen luokse ja pyllistin ja pieraisin suoraan miehen silmille. Juoksi yökkien parvekkeelle ja ihmetteli että kovaan ääneen että miksi noin teit, vastasin että olet tehnyt samaa mulle 10 vuotta. Siihen loppui miehen käytännön pieruvitsit eikä tarvinnut erota.
Siinä meni hyvä erosauma hukkaan.
Lopputuloshan tässä on se, että jos natkuttaja ap jättää miehen, elämänasenteeltaan iloinen mies löytää itselleen alta aikayksikön huumorintajuisemman (ja nuoremman) naisen itselleen. Tämä vaimo jää muhimaan katkerana liemissään, kasvattaa itsensä tynnyriksi suklaakonvehdeilla ja alkoholisoituu.
Vierailija kirjoitti:
Lopputuloshan tässä on se, että jos natkuttaja ap jättää miehen, elämänasenteeltaan iloinen mies löytää itselleen alta aikayksikön huumorintajuisemman (ja nuoremman) naisen itselleen. Tämä vaimo jää muhimaan katkerana liemissään, kasvattaa itsensä tynnyriksi suklaakonvehdeilla ja alkoholisoituu.
No toivotaan et sinä saat hänet sitten. Kokemuksesta voin kertoa, et pari vuotta menee ennenkuin alkaa ymmärtää, et jotain on pahasti pielessä, eikä kyse ole siitä että itse olis ankea ja huumorintajuton. Ja eron jälkeen ainakin meillä kävi niin, että minun hyvinvointi parani huimasti, kun se "elämänasenteeltaan iloinen" mies häipyi kuormittamasta mua omalla ilkeydellään, kontrollillaan, aggressiollaan ja ratkaisemattomilla ongelmillaan. Tuntui elämä todella kevyeltä ja iloiselta. Epäilemättä vielä moni nainen haksahtaa tähän hurmaavaan huumoriveikkoon. Niinkuin oli haksahtanut ennrn minuakin. Mut se ei ole enää mun ongelma.
Aloituksella tällä hetkellä 2977 yläpeukkua. Olisiko peräti ennätys av-palstalla? En tiedä, käykö aloittaja enää täällä mutta kiitos hänen, lukemattomille pellen kanssa parisuhteessa oleville on nyt viimeistään valjennut se, ettei sellainen käytös ole tervettä tai humoristista.
Vierailija kirjoitti:
Näitä lukiessa tulee mieleen, että pellet ovat kertakaikkisen epäluotettavia. Yritäpä puhua pellen kanssa jostain vakavasta aiheesta - pelle vastaa: "Eh nimittäin, austöks töks töks. Hehehee!" ja siihen pieraisu päälle. Tulee kertakaikkisen mitätöity olo.
Unohdukset, vahingot ja jopa vaaratilanteet pelle kuittaa sanomalla "mutta en mä tarkoittanut!" Etpä kai, olet jopa tapauksessa itsekäs ja edesvastuuton idiootti. Ja jospa kuitenkin vähän tarkoitit, koska nautit sabotoinnista, vallankäytöstä ja ärtyneistä reaktioista?
Tämä on valtavan terapeuttinen ketju. Tuo käyttäytyminen ja vallankäytön mekanismit sen taustalla ovat aina samanlaiset joka ikisen pellen kohdalla.
Samaa mieltä! Tämä on huikean avaava ketju! Olen ollut suhteessa "pellen" kanssa, ja kaikki tosiaan vaikuttaa ihan muulta kuin on. Ja tän ketjun myötä hahmottuu hyvin, mitä kaikkea sen " pelleilyn" takana voi olla. Ja kuinka vakavasta ja tuhoavasta asiasta voi olla kyse. Ja ettei vika tosiaan välttämättä ollut minussa, vaan sillä toisella oli isoja ongelmia, eikä ollenkaan kykyä rakentaa parisuhdetta. Kiitos!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä lukiessa tulee mieleen, että pellet ovat kertakaikkisen epäluotettavia. Yritäpä puhua pellen kanssa jostain vakavasta aiheesta - pelle vastaa: "Eh nimittäin, austöks töks töks. Hehehee!" ja siihen pieraisu päälle. Tulee kertakaikkisen mitätöity olo.
Unohdukset, vahingot ja jopa vaaratilanteet pelle kuittaa sanomalla "mutta en mä tarkoittanut!" Etpä kai, olet jopa tapauksessa itsekäs ja edesvastuuton idiootti. Ja jospa kuitenkin vähän tarkoitit, koska nautit sabotoinnista, vallankäytöstä ja ärtyneistä reaktioista?
Tämä on valtavan terapeuttinen ketju. Tuo käyttäytyminen ja vallankäytön mekanismit sen taustalla ovat aina samanlaiset joka ikisen pellen kohdalla.
Samaa mieltä! Tämä on huikean avaava ketju! Olen ollut suhteessa "pellen" kanssa, ja kaikki tosiaan vaikuttaa ihan muulta kuin on. Ja tän ketjun myötä hahmottuu hyvin, mitä kaikkea sen " pelleilyn" takana voi olla. Ja kuinka vakavasta ja tuhoavasta asiasta voi olla kyse. Ja ettei vika tosiaan välttämättä ollut minussa, vaan sillä toisella oli isoja ongelmia, eikä ollenkaan kykyä rakentaa parisuhdetta. Kiitos!
Minä taas olen tunnistanut tästä ketjusta kaksi miespuolista sukulaista, tai siis heidän käytöksensä on samanlaista kuin tässä ketjussa on kuvattu. Parilla eksällä on myös ollut pellepiirteitä, vaikka eivät ihan täysipäiväisiä pellejä olleet.
Joskus voi muuten olla niinkin, että samassa henkilössä yhdistyy tosikkous, mielikuvituksettomuus ja pelleilytaipumus. Ovat vain niin kertakaikkisen huumorintajuttomia ja sosiaalisesti taidottomia, etteivät osaa muuta kuin koheltaa ja/tai ilkeillä.
Mietin, että onko tämä pelleilytaipumus samaa sukua sille, että mies keksii _joka_ asiasta kaksimielisen mielleyhtymän, ja tuo sen esiin. Välillä ehkä jättää kertomatta asiansa, jos esim jotain lapsia tai vanhuksia kuuloetäisyydellä, mutta silmistä näkee, mitä mielessä liikkuu.
Kaikista asioista, joihin voi mielikuvituksella liittää homoseksuaalisuutta, virnistellään homojen seksiakteista. Vaikka siis mitään todellista homoseksuaalisuuteen liittyvää ei olisi mailla halmeilla - voi näkyä vain kaksi miestä jossain tai joku mies, johon voi liittää jonkun vähän naisellisen piirteen.
Jos puhutaan numeroista, (ykkönen ja kakkonen), tulemisesta (jonnekin paikkaan), jonkun syömisestä, tietysti nuolemisesta (vaikka jäätelön), jonkun asian panemisesta jonnekin, tai ihan mistä vaan. Pallot, kuulat, putket, patukat, kepit, kipot, kädet.
Koko ajan on vuorovaikutuksessa läsnä toinen taso, jota hän ajattelee sen sijaan, mikä on se varsinainen normaali asia, mitä piti puhua.
Onko tällainen tuttua kenellekään?
Ihmiset vaan taitaa kyllästyä toisiinsa. Jos olisit elänyt tosikon kanssa varmaan valittaisit varmaan siitä kuinka hän ei ikinä keksi mitään hauskaa piristämään arkeanne.