Lue keskustelun säännöt.
Naimisissa pellen kanssa, en jaksa enää.
Mun miehellä on yksi ärsyttävä piirre. Noin 90 % asioista, mitä puhun sille, niin kääntää jollain lailla huumoriksi (huonoksi sellaiseksi). Olen niin väsynyt kun joka asia pitää vääntämällä vääntää, että saa sen perille normaalilla tavalla tai joku tekeminen onnistuisi mutkattomasti kertaheitolla. Esimerkkejä: - pyydän pöydässä ojentamaan vaikka salaatinkastikepullon, niin on ojentavinaan, mutta juuri kun olen siihen tarttumassa, niin vetääkin pois, ojentaa uudelleen, vetää taas pois kunnes ärähdän. - lähden koiran kanssa pitkälle metsäretkellä ja ilmoitan suurinpiirtein koordinaatit, mihin menen eksymisen varalta. Tulen kotiin ja laitan töissä olevalle miehelle viestin, että olen turvallisesti takaisin kotona... vastaukseksi tulee: "No voi helv..." (ikäänkuin olis toivonut, että eksyn... hah haa, kauheen hauskaa) - katsomme telkkaria ja hän lähtee hakemaan keittiöstä jotain ja pyydän tuomaan tullessaan vaikka lasin vettä, niin tulee heitto, että ei pysty... painaa liikaa. (tuo kuitenkin, kun pyydän uudelleen, mutta lasin ojentamisessa saattaa taas olla yksi jekuttelu lisää) - eteisessä olen kyykyssä solmimassa kengännauhojani, tökkää oman jalkansa eteeni ja töksäyttää: "solmis nääkin" - olen tiskipöydän ääressä kuorimassa perunoita. Mies hakee astiakaapista jotain ja ennen ovan avaamista sanoo: "laitas pää tohon, niin kolautan" (Siis toooosi hauska juttu kolauttaa mua ovella päähän.... kuolen nauruun!!!) - kysyn jotain, niin vastaus on ihan mitä sattuu höpö höpöä - ....ja esimerkkejä kertyy joka päivä... usein... Kun joskus hermostun johonkin noihin juttuihin, niin saan kuulla olevani huumorintajuton. En ole OIKEASTI huumorintajuton, osaan heittää kyllä hauskaa läppää, MUTTA kaikelle on aikansa. Minusta tuollainen jatkuva härnääminen on ärsyttävää, toisinaan tuntuu myös alentavalta. Tulee mieleen, että onko tuo jokin tiedostamaton alistamisen muoto, että "sun jutut on mulle ihan yks hailee, en vaivaudu edes ottamaan niitä vakavasti". Toi on niin iso ongelma jo mulle, että mä en kohta enää kestä!!
Kommentit (2500)
Kyllä tuo alistamiselta kuulostaa... pistä erohakemus vetämään ja hommaa oma elämä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän. Oletan että pohjalla on miehen epävarmuus näyttää välittämisen ja kiintymyksen tunteita. Naamioi kaiken sitten tuollaiseen ärsyttävään huomionhakuiseen paskaan mitä ei vain aina jaksa.
Meillä oli vähän samanlaista kunnes otin asian puheeksi. Sanoin että haluan välittämisen osoitukset välittämisenä, halaamisena ja huomioonottamisena, en sirkuksena. Sanoin myös että koen pelleilyn pelkästään välinpitämättömyytenä, että jos se sitä on niin ovi on tuossa, väkisin ei tarvitse yhdessä olla. Ei mies ollut nähnyt asioita samalla tavalla, luuli muuta. Nyt käytös on muuttunut ja kun nauretaan, nauretaan yhdessä, kun pelleillään pelleillään yhdessä.
Savolaiseen mentaliteettiin kuuluu tuollainen oman epävarmuuden kätkeminen kaiken kääntämiseen pelleilyksi. Toistensa suhteen savolaiset tietävät, mistä on kyse, mutta muualta tulevat ymmärrettävästi kokevat sellaisen loukkaavana. Älykkyyden puutteesta ei ole kyse - savolainen kyllä tajuaa asian siinä kuin kuka tahansa muukin, kun ottaa sen hänen kanssaan vakavasti puheeksi.
Joo mutta tämä on eri asia kuin se, että haluaa tahallaan satuttaa. Toinen vanhemmistani on savolainen ja toinen hämäläinen, ja jälkimmäinen on aina ollut paljon tunnekylmempi luonne. Olen asunut vähän joka puolella, ja Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla lapsia on kasvatettu häpäisemällä ja alistamalla paljon pidempään kuin muualla. Toisaalta Stadissa taas tuntuu olevan enemmän patologisia pers.häröisiä, ehkä pääkaupunki vetää puoleensa kilpailuhenkisiä.
Vierailija kirjoitti:
Lopputuloshan tässä on se, että jos natkuttaja ap jättää miehen, elämänasenteeltaan iloinen mies löytää itselleen alta aikayksikön huumorintajuisemman (ja nuoremman) naisen itselleen. Tämä vaimo jää muhimaan katkerana liemissään, kasvattaa itsensä tynnyriksi suklaakonvehdeilla ja alkoholisoituu.
Nuoremman? Mitä ihmettå? Miehiä on paljon enemmän kuin naisia eli kaikille ei riitä edes yhtä niin tavisukko ottaisi tuosta vaan nuoremman? Ja kun on vielä elämänasenteeltaan iloinen eli hullu.
Vierailija kirjoitti:
Tulee mieleen hauskat kotivideot, jossa vanhemmat hauskuuttavat itseään säikyttelemällä lapsiaan, katoamalla tai lapsen kaatumisilla tai törmäämisillä. Sitten vielä kuvaavat näitä ja levittävät videoita eteenpäin. Lapsi itkee hätäänsä ja pelkoaan, mutta sille vain nauretaan ja jatketaan kuvaamista. Se on ihan hirveän surullista ja suoranaista hyväksikäyttöä. Oman lapsen kiusaamista julkisesti. Ei siinä tarvitse paljon ihmetellä, jos kotikasvatus on jollakin tätä tasoa, että miksi jonkun käsitys huumorista on vähän vinoutunut. Minusta tuossa on takana jotain hyvin sairasta ja pahaa. Ja se, että miksi se kohdistuu aina perheenjäseniin? Onko omia perheenjäseniä vain liian helppo kohdella sadistisesti? Tuskin kukaan näistäkään miehistä, joita tämä keskustelu koskee, kohtelee esim. esimiehiään tai ihmisiä, joita arvostavat, samalla tavalla. Jotain vihaa ja vahingoittamisen haluakin voi olla mukana näissä ihmissuhteissa, joissa toinen ihminen on jatkuvasti pilkan ja nöyryyttämisen kohteena ja toinen saa iloa ja tyydytystä siitä.
Lapsen ja lemmikkieläimen hädälle naurajista olen miettinyt, puuttuuko heiltä empatia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, se hyvä puoli asiassa on, että vaikka saisitte lestadiolaistyyliin 15 lasta, mahdutte yhä koko perhe Ford Fiestaan.
Vierailija kirjoitti:
Minun lähipiirini pelle opetteli puhumaan erään eurooppalaisen maan kieltä - toisin sanoen mölskötti siansaksaa, joka (hänen mielestään) kuulosti tuolta kieleltä. Se oli hänestä hauskaa.
Ollessaan kesälomareissulla tuossa maassa pelle huuteli paikallisille lapsille iskulauseita keksimällään kielellä. Hänen matkaseuralaistaan hävetti. Pelle kertoi muille tätä tarinaa ylpeänä ja huvittuneena.
Tässä taas paljastuu pellejen todellinen luonto: he ovat juntteja ja kaiken lisäksi epäkunnioittavia ja ilkeitä.
Huomionarvoinen seikka on se, että pelle huuteli siansaksaansa lapsille, ei aikuisille. Aikuisethan olisivat pitäneet mökeltävää pelleä mielisairaana tai jälkeenjääneenä. Pelle siis pyrkii aina pilkkaamaan heikommassa asemassa olevia.
Ihan kuin mun tädin mies ja espanjan ”kieli”.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin, että onko tämä pelleilytaipumus samaa sukua sille, että mies keksii _joka_ asiasta kaksimielisen mielleyhtymän, ja tuo sen esiin. Välillä ehkä jättää kertomatta asiansa, jos esim jotain lapsia tai vanhuksia kuuloetäisyydellä, mutta silmistä näkee, mitä mielessä liikkuu.
Kaikista asioista, joihin voi mielikuvituksella liittää homoseksuaalisuutta, virnistellään homojen seksiakteista. Vaikka siis mitään todellista homoseksuaalisuuteen liittyvää ei olisi mailla halmeilla - voi näkyä vain kaksi miestä jossain tai joku mies, johon voi liittää jonkun vähän naisellisen piirteen.
Jos puhutaan numeroista, (ykkönen ja kakkonen), tulemisesta (jonnekin paikkaan), jonkun syömisestä, tietysti nuolemisesta (vaikka jäätelön), jonkun asian panemisesta jonnekin, tai ihan mistä vaan. Pallot, kuulat, putket, patukat, kepit, kipot, kädet.
Koko ajan on vuorovaikutuksessa läsnä toinen taso, jota hän ajattelee sen sijaan, mikä on se varsinainen normaali asia, mitä piti puhua.
Onko tällainen tuttua kenellekään?
No nykyäänhän laitetaan. Panna-verbistä kun tuli vain sitä yhtä tarkoittava, niin ihmiset alkoivat puhua esim. jonkun tavaran laittamisesta kaappiin jne. Nyt on sitten pyörä pyörähtänyt taas yhden pykälän ja laittaminen alkaa olla se välteltävä verbi ainakin joissain piireissä.
Vain ruokaa laitetaan. Kaikkea muuta pannaan. Siis ihan oikeassa suomen kielessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tuo on niin iso ongelma, että en enää kohta jaksa".
Yllä lainaus AP:n aloituksesta.
Juu, kyllä saa suuttua, kyllä voi heittää kaljatölkin, kyllä saa huutaa.
Itsekin suutun ja raivoan, mutta se ei yleensä kyllä auta asiaa, mutta saanpa purettua höyryjä. Ei ole kylläkään pellemiestä.
Mutta on myös tiedostettava missä menee raja. Jos on heittänyt sen tölkin seinään jo vuosikaudet, jos on raivonnut ja haukkunut satoja kertoja jne. ja huomannut, että se ei auta. Ainoa tulos on oman jaksamisen loppuminen ja parisuhteen välien muuttuminen taisteluksi tai alistumiseksi, omanarvontunteen hukkuminen ja mitä kaikkea muuta.
Onko silloin neuvo, että jatkakaa edelleen samaa rataa noin niinkuin toiset viisi vuotta, niin katsotaan sitten miten alkaa tepsiä.
Vai olisisko neuvo se, että jotain täytyy muuttua, näillä keinoin ei tämä asia tule ratkaistua.
Täällä on tarjottu parisuhdeterapiaa, tai terapiaa yleensä, eroa jne.
Joku täällä viittasi neuvoja perheen hajoittamiseen: se on tietysti aina se viimesijainen ekino, ennen sitä täulisi käyttää muita rakentavia keinoja, mutta jos elämä pellemiehen kanssa on vuosikausia sietämätöntä (ainakin antaa täällä näin ymmärtää) niin sietämättömään elämään ei kenenkään pitäisi jäädä.
Eri asia on sitten jos kyseessä on kuitenkin joku keskinäinen "peli" joka on sille pariskunnallee kuitenkin tarpeen tai muotoutunut siinä parisuhteessa, jostain syystä.
Silloin on muiden turha neuvoa ja neuvot menevät kuuroille korville.
Päinvastoin, neuvot aiheuttavat ärsytystä ja puolustusmekanismin.
Ja tosiaan kukaan EI ole puolustanut tai sanonut, että pellemies käyttäytyy oikein.
Olen täysin sama mieltä tämän kirjoittajan kanssa, tämä on ollut keskustelun pointti.
Defenssit toimii myös kiusatulla, minun ei tarvitse muuttua koska en ole tehnyt mitään väärää vaan pellemiehen täytyy muuttua hän on se ongelma. Ja sitten kiusattu päättää muuttua pellemiehen kaltaiseksi ja kostaa.
Entä jos se ei toimi, mitä sitten?
Ah kuinka paljon käy ärsyttämään tää jeesustelijoiden lässytys, jota valitettavasti on tämä keskustelu täynnä.
No kuule, entäs jos menevät terapiaan, ja se ei toimi, mitäs sitten???????
No niinpä, sitten varmaan puolison mitta täyttyy, ja lopulta lähtee kävelemään.
Mutta se on kyllä yksi typerimmästä ja valheellisimmista väitteistä, että väkivalta/aggressio/samalla mitalla maksaminen ei KOSKAAN auta.
Kyllä se usein auttaa. Onhan siitä jo täälläkin esimerkki, kyllä sen tölkinheittäjän mies on jo tajunnut mistä on kyse ja vähentänyt idioottimaista käytöstään.
Omalla ja lapseni kohdalla koulukiusaaminen loppui aikanaan siihen, että vedimme kiusaajiamme kunnoll turpaan. Ei tarvinnut kuin kerran tehdä se, sitä ennen oli kyllä käyttäydytä kypsästi, keskusteltu jne.
Samoin täysin rajattoman henkilön lähipiirissä olen saanut koulutettua siedettäväksi omalle perheellenne ainoastaan niin vahvoilla reaktioilla toimiinsa, ettei kerta kaikkiaan enää uskalla toimia kuten toimi. Aiemmin oli juuri täälläkin kuvailtu kiusaaja: ihan pakko oli yrittää edes vähän päästä nälvimään lapsiakin sellaisista asioista, joista oli hyvin asiallisesti ja perustellen sanottu, että älä tee noin. Yksi esimerkiksi lasten ulkonäön arvostelu. Kas kun ihan jokaisesta olisi pitänyt saada etsiä jokin fyysinen piirre, josta keksiä ”hassunhauskoja” nimityksiä joita sitten viljellä ja niille naureskella.
On paljon ihmisiä, jotka on helppo leikata tarvittaessa pois elämästä tai jättää tutustumatta kunnolla kun huomaa todellisen luonteen.
Sitten on just läheisiä sukulaisia tai se oma puoliso, jonka kanssa haluaa kokeilla ensin kirjaimellisesti kaikki keinot. Ja mun mielestä kannattaakin.
Ja kuten sanottu, niille jotka tahallisesti pyynnöistä huolimatta rikkoo toisten rajoja, toimii usein kunnolla omaa lääkettä tai tarpeeksi suuri vastareaktion osoitus. Ihan sama mitä lässylit Sös sötte lee.
Ps. Jottei läss ylit nyt riehaannu, niin en ole sitten tosiaan alle 10 v iän (sen turpaanvedon) jälkeen käyttänyt väkivaltaa kehenkään. Enkä siihen ketään kannusta. Mutta suuttua todellakin saa, saa huutaa, lyödä nyrkkiä pöytään, heittää ei-toivotun ihmisen ulos kämpästä (verbaalisesti komentaa) jne. Näyttää että todellakin on tosissaan.
Niin ja vielä niille, jotka pällistelee miksi jotkut päätyy tuollaisee suhteeseen ja antaa sen jatkua? No siksi, kun kaikilla meillä ei ole tervettä perhetaustaa, josta ponnistaa. Joidenkin rajojen yli on läpi heidän elämänsä tallottu niin paljon, että sitä ei edes osaa pitää epänormaalina, siihen pahaan oloon on tottunut.
Tai kuten täällä on monet selittäneet, se kiusaaminen ei ole koko suhde eikä sen suurin asia.
Tai pellen käytös on pahentunut iän myötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valintoja, rakas AP, valintoja.
Miksi helvetissä alun perin sekaannuit jännämieheen?
Ehkä olet oppinut jotakin ja jatkossa valitset fiksummin?
ihana mies, ei mikään tosikko, joka ei sano eikä pukahda!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Valintoja, rakas AP, valintoja.
Miksi helvetissä alun perin sekaannuit jännämieheen?
Ehkä olet oppinut jotakin ja jatkossa valitset fiksummin?
Tätä palstaa lukiessa olen päätynyt siihen lopputulokseen, että mies on aina jännä, kunhan sillä on vain munat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun lähipiirini pelle opetteli puhumaan erään eurooppalaisen maan kieltä - toisin sanoen mölskötti siansaksaa, joka (hänen mielestään) kuulosti tuolta kieleltä. Se oli hänestä hauskaa.
Ollessaan kesälomareissulla tuossa maassa pelle huuteli paikallisille lapsille iskulauseita keksimällään kielellä. Hänen matkaseuralaistaan hävetti. Pelle kertoi muille tätä tarinaa ylpeänä ja huvittuneena.
Tässä taas paljastuu pellejen todellinen luonto: he ovat juntteja ja kaiken lisäksi epäkunnioittavia ja ilkeitä.
Huomionarvoinen seikka on se, että pelle huuteli siansaksaansa lapsille, ei aikuisille. Aikuisethan olisivat pitäneet mökeltävää pelleä mielisairaana tai jälkeenjääneenä. Pelle siis pyrkii aina pilkkaamaan heikommassa asemassa olevia.
Ihan kuin mun tädin mies ja espanjan ”kieli”.
Pellejen lempikieliä hassuttelutarkoituksessa ovat "saksa", "venäjä" ja "viro".
Vierailija kirjoitti:
Mä en kyllä ymmärrä miksi pitää olla tommone takapiru joka ei osaa nauraa koskaan? Ootko aina noin kireä? Onks sulla paha olla?
pellellä on paha olla , mutta kun tunnetaidot on lapsen tasolla ei osaa muuten ilmaista pahaa oloaan kuin pelleilemällä
Vierailija kirjoitti:
Valintoja, rakas AP, valintoja.
Miksi helvetissä alun perin sekaannuit j ä nnämieheen?
Ehkä olet oppinut jotakin ja jatkossa valitset fiksummin?
Jännää miten j ä nnämiehen käsite vain laajenee ja sisältää nyt jo tavis ja pelle-miehetkin. Mutta u lit jäävät edelleenkin ilman heh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valintoja, rakas AP, valintoja.
Miksi helvetissä alun perin sekaannuit jännämieheen?
Ehkä olet oppinut jotakin ja jatkossa valitset fiksummin?
Tätä palstaa lukiessa olen päätynyt siihen lopputulokseen, että mies on aina jännä, kunhan sillä on vain munat.
Jep ja mies on heti jännä kunhan se on joskus, yhdenkin kerran seurustellut naisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Onko naispellejä?
On, vaikkakin vähemmän kuin miehiä. Esimerkiksi eräs opiskeluaikojen tuttu oli tällainen pelle. Saattoi muun muassa estää bileissä jotakuta ottamasta vettä tai muuta alkoholitonta juomaa, näpsi ihmisistä epäedustavia bilekuvia ja laittoi niitä ilman lupaa koulun lehteen tai facebookiin sekä vei möly- ja räkätysshown'sa niin pitkälle, että se alkoi jo häiritä tuntien varsinaista ohjelmaa. Muuten kyseessä ei ollut mitenkään rento ja leppoisa tyyppi vaan joka asiasta naputtava, omaa huonoa itsetuntoaan muihin projisoiva ihminen. Kuuleman mukaan pahasti kiusattu peruskouluaikoina eikä kai ollut oikein päässyt ikinä yli niistä ajoista, joten tuo pellerooli oli varmaan häneltä yritys olla cool ja räväkkä.
Omaa kokemusta vain vähän, mutta pystyn tunnistamaan tilanteen... Nuoruuden lyhytaikainen poikaystävä omasi asioiden vitsiksiksi heittämisen taidon ja aviomieheni pikkuveli myös. On todella raivostuttavaa, kun ei saa edes kysymykseen vastausta, vain "länkytystä". Ja kun saa alkoholia vereensä, sitten vasta show alkaa! Olen varmaan ankea tosikkoluonne, en tykkää tuollaisista "helppoheikeistä" muutenkaan.
N52