Naimisissa pellen kanssa, en jaksa enää.
Mun miehellä on yksi ärsyttävä piirre. Noin 90 % asioista, mitä puhun sille, niin kääntää jollain lailla huumoriksi (huonoksi sellaiseksi). Olen niin väsynyt kun joka asia pitää vääntämällä vääntää, että saa sen perille normaalilla tavalla tai joku tekeminen onnistuisi mutkattomasti kertaheitolla. Esimerkkejä: - pyydän pöydässä ojentamaan vaikka salaatinkastikepullon, niin on ojentavinaan, mutta juuri kun olen siihen tarttumassa, niin vetääkin pois, ojentaa uudelleen, vetää taas pois kunnes ärähdän. - lähden koiran kanssa pitkälle metsäretkellä ja ilmoitan suurinpiirtein koordinaatit, mihin menen eksymisen varalta. Tulen kotiin ja laitan töissä olevalle miehelle viestin, että olen turvallisesti takaisin kotona... vastaukseksi tulee: "No voi helv..." (ikäänkuin olis toivonut, että eksyn... hah haa, kauheen hauskaa) - katsomme telkkaria ja hän lähtee hakemaan keittiöstä jotain ja pyydän tuomaan tullessaan vaikka lasin vettä, niin tulee heitto, että ei pysty... painaa liikaa. (tuo kuitenkin, kun pyydän uudelleen, mutta lasin ojentamisessa saattaa taas olla yksi jekuttelu lisää) - eteisessä olen kyykyssä solmimassa kengännauhojani, tökkää oman jalkansa eteeni ja töksäyttää: "solmis nääkin" - olen tiskipöydän ääressä kuorimassa perunoita. Mies hakee astiakaapista jotain ja ennen ovan avaamista sanoo: "laitas pää tohon, niin kolautan" (Siis toooosi hauska juttu kolauttaa mua ovella päähän.... kuolen nauruun!!!) - kysyn jotain, niin vastaus on ihan mitä sattuu höpö höpöä - ....ja esimerkkejä kertyy joka päivä... usein... Kun joskus hermostun johonkin noihin juttuihin, niin saan kuulla olevani huumorintajuton. En ole OIKEASTI huumorintajuton, osaan heittää kyllä hauskaa läppää, MUTTA kaikelle on aikansa. Minusta tuollainen jatkuva härnääminen on ärsyttävää, toisinaan tuntuu myös alentavalta. Tulee mieleen, että onko tuo jokin tiedostamaton alistamisen muoto, että "sun jutut on mulle ihan yks hailee, en vaivaudu edes ottamaan niitä vakavasti". Toi on niin iso ongelma jo mulle, että mä en kohta enää kestä!!
Kommentit (2476)
KOLIBRI kirjoitti:
Jaa mikä on ap:n eli minun oma vastuu. Kertoa miehelle, että en tykkää moisesta käytöksestä. Kyllä! Kerrottu moneen kertaan, kuten aloituksessa kirjoitin, saan vaan syytökset huumorintajuttomuudesta. Jätä mies. Vahvassa harkinnassa ollut jo pitkään, mutta olen liian kiltti ja ajattelen liikaa lapsia ja heidän parastaan. Miksi olen alunperin ottanut tuollaisen miehen? Tuo on vain yksi piirre miehessä. Ehkä olen itse kasvanut ja kypsynyt ja viimeaikoina "herännyt" suojelemaan rajojani ja tajunnut asioita toiselta kantilta. Ehkä olen nyt vasta huomannut, että tässä suhteessa jokin mättää... moni asia on myös niin rivien välissä ja hienovaraista, että ei edes heti huomaa. Paha olla vaan, mutta ei ole ymmärtänyt ihan tarkalleen miksi. Tiedän että mies ei tee mitään ollakseen tahallaan ilkeä, hän ei vaan tajua. Ei edes sillon kun kerron asiat hänelle suoraan. Ei tämä enää kauan kestä, muutan pois, sen olen jo itselleni luvannut, ajankohta vaan on vielä auki.
Näytä tämä ketju miehellesi. Ero kyllä vakavoittaa jopa pellen, mutta parastahan olisi jos ei niin pitkälle tarvitsisi mennä. Oma mies ymmärsi puhetta. Tuttavapariskunnan mies ei ja vaimo on välillä todella yksinäinen kun ei ole kotona aikuista seuraa jonka kanssa keskustella vaikka päivän tapahtumista ilman pieruja, välihuudahduksia ja alapäävitsejä. Kiristynyt tunnelma näkyy ja kuuluu, mutta mies ei vain tajua lopettaa edes viikoksi.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän. Oletan että pohjalla on miehen epävarmuus näyttää välittämisen ja kiintymyksen tunteita. Naamioi kaiken sitten tuollaiseen ärsyttävään huomionhakuiseen paskaan mitä ei vain aina jaksa.
Meillä oli vähän samanlaista kunnes otin asian puheeksi. Sanoin että haluan välittämisen osoitukset välittämisenä, halaamisena ja huomioonottamisena, en sirkuksena. Sanoin myös että koen pelleilyn pelkästään välinpitämättömyytenä, että jos se sitä on niin ovi on tuossa, väkisin ei tarvitse yhdessä olla. Ei mies ollut nähnyt asioita samalla tavalla, luuli muuta. Nyt käytös on muuttunut ja kun nauretaan, nauretaan yhdessä, kun pelleillään pelleillään yhdessä.
Eli sait miehesi taivuteltua tahtoosi. Hänellä saa olla hauskaa ja kepposia, mutta vain kun sinä niin sallit.
Kuulostaa kyllä sairaan rasittavalta. Ap, onko mies muuten...normaali? Vastuuntuntoinen, empaattinen, normaalin fiksu...? Onko niin, että jos tuo miehen "hauska" tapa vain katoaisi, niin haluaisit olla hänen kanssaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko ap kokeillut ihan huomioimattomuutta, siis nyt kun olet jo kertonut, ettet pidä kyseisestä käytöksestä, niin muuttaisitkin omaa käyttäytymistäsi niin ettet palkitsisi lapsimiestäsi huonosta käytöksestä huomiolla vaan olisit kuin et huomaisikaan.
Esim. Kun pyydät ojentamaan ketsupin, ja mies viimetingassa vetää ketsupin ulottuviltasi, et reagoikaan mitenkään. Kaadatkin vaikka vettä lasiisi tai pyyhkäiset suutasi paperilla, ja hetkenpäästä sanot että ketsuppi olisi tässä ruoassa hyvää. Et siis pyydä mitään kuin kerran, ja sitten teet itse, tai asia jää tekemättä.
Et kommunikoi viesteillä muuten kuin koordinaatit, ei muuta.
Jne.Onko mies koulutettava kuin koira? Vaikuttaa todella terveeltä parisuhteelta.
Koska muiden käytöstä ei voi muuttaa, vain omaansa voi, ja jos omalla käytöksellä saisi toisenkin tekemään tietoisen muutoksen, joka parantaisi( ehkä pelastaisi) parisuhteen niin, miksi ei kokeilisi tätäkin keinoa.
Se usein toimii koiriin ja lapsiin niin miksei ajattelemattomaan aikuiseenkin.
Parempi kai kokeilla pelastaa parisuhde kuin heti luovuttaa, etenkin jos tunteita on vielä jäljellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastahan täällä oli ketju kuinka hauskaa on kun kotona tehdään kaikkea vammasta. Esim. mies kantaa vaimoa ikean isossa kassissa yms. Nyt sitten taas ei kelpaakaan. Ota tässä nyt sitten taas naisista selvää.
kato kun ne on eri ihmisiä, jotka vastas siihen ketjuun ja jotka vastaa tähän
Eli naiset pitäisi varustaa lapuilla, joissa lukee joko "saa pelleillä" tai "ei saa pelleillä", ettei vaan tule vahingossa hauskuutettua väärää henkilöä.
Eiköhän viimeistään oma vaimo pitäisi tuntea ilman mitään lappuja :'D
No, näköjään kaikki eivät tunne, tai eivät arvosta.
Ihastuit miehen huumoritajuun ja nyt et jaksakaan sitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastahan täällä oli ketju kuinka hauskaa on kun kotona tehdään kaikkea vammasta. Esim. mies kantaa vaimoa ikean isossa kassissa yms. Nyt sitten taas ei kelpaakaan. Ota tässä nyt sitten taas naisista selvää.
kato kun ne on eri ihmisiä, jotka vastas siihen ketjuun ja jotka vastaa tähän
Eli naiset pitäisi varustaa lapuilla, joissa lukee joko "saa pelleillä" tai "ei saa pelleillä", ettei vaan tule vahingossa hauskuutettua väärää henkilöä.
Eiköhän viimeistään oma vaimo pitäisi tuntea ilman mitään lappuja :'D
No, näköjään kaikki eivät tunne, tai eivät arvosta.
Naisilla ei tietysti ole mitään vastuuta parinvalinnassaan?
Vierailija kirjoitti:
Yleensä kun naisesta ei ole mihinkään niin se näkyy miehen ylimäärisenä energiana.
Sinkkumies
Ihme, että noin fiksu mies on vielä vapailla markkinoilla.
Mun mieheni taas on välillä tuollainen ja välillä pahantuulinen. Ja hän ei sitten siedä sitä, että minun tuuleni olisi erilainen kuin hänen.
On vaikka ensin kiulluosesti paasannut ja jostain syystä tuulensa muuttuu, niin mun pitäisi sitten nauraa hänen "vitseilleen". Katsoo oikein, nauranko tai edes hymyilenkö ja jos en, ärsyyntyy, kun olen niin tosikko!
Ehkä miehet vaan kehittyy hitaammin kuin naiset. Eräällä ystävällänikin oli mies (yli 30 v, itse ollaan alle 30 ystävän kanssa)) joka paiskoi tavaroita seinille suuttuessaan jos joku ei mennyt kuten Strömsössä eli kuten hän halusi. Ystäväni erosi tuosta miehestä.
Miehet, muistakaa arvostaa naisianne, naisetkin tarvitsevat joskus rentoutumista ja lepoa ettekä saa kiukutella tai alistaa heitä.
T. Nainen
Ihan ku mun kirjoittama.
Mä jos istahdan sohvalle niin laittaa 90% kerroista nyrkin siihen viimehetkellä niin, että istun sen päälle. No tähän kun kyllästyin nii istuin vain sen päällä kunnes otti pois, enkä liikahtanut ollenkaan kun alkoi repiä kättänsä sieltä. Mikä lie ajatuksena tässä. Nyt tekee sitä enää ehkä 20% kerroista.
Tuo ojentaminen ja sit viime hetkellä poisvetäminen myös ihan arkipäivää, jos kerran on tehnyt niin, en lähde leikkiin mukaan ja yritä ottaa esinettä toista kertaa vaan haen itse tai jätän kokonaan ottamatta. Tämäkin on ehkä kerran hauska vitsi, mutta ei jatkuvasti. Oma mieheni on ainakin näistä tajunnut, kun pelkkä sanominen ei riittänyt.
En osaa auttaa sua muuten, toivottavasti tepsii tällainen ettei lähde leikkiin mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko ap kokeillut ihan huomioimattomuutta, siis nyt kun olet jo kertonut, ettet pidä kyseisestä käytöksestä, niin muuttaisitkin omaa käyttäytymistäsi niin ettet palkitsisi lapsimiestäsi huonosta käytöksestä huomiolla vaan olisit kuin et huomaisikaan.
Esim. Kun pyydät ojentamaan ketsupin, ja mies viimetingassa vetää ketsupin ulottuviltasi, et reagoikaan mitenkään. Kaadatkin vaikka vettä lasiisi tai pyyhkäiset suutasi paperilla, ja hetkenpäästä sanot että ketsuppi olisi tässä ruoassa hyvää. Et siis pyydä mitään kuin kerran, ja sitten teet itse, tai asia jää tekemättä.
Et kommunikoi viesteillä muuten kuin koordinaatit, ei muuta.
Jne.Onko mies koulutettava kuin koira? Vaikuttaa todella terveeltä parisuhteelta.
Koska muiden käytöstä ei voi muuttaa, vain omaansa voi, ja jos omalla käytöksellä saisi toisenkin tekemään __tietoisen muutoksen__, joka parantaisi( ehkä pelastaisi) parisuhteen niin, miksi ei kokeilisi tätäkin keinoa.
Se usein toimii koiriin ja lapsiin niin miksei ajattelemattomaan aikuiseenkin.Parempi kai kokeilla pelastaa parisuhde kuin heti luovuttaa, etenkin jos tunteita on vielä jäljellä.
Mutta tässähän nimenomaan yritetään muuttaa toisen käytöstä, sinun keinollasi kyse ei ole tietoisesta muutoksesta. Jos aloittajan mies ei keskustelun jälkeen halua muuttaa käytöstään, ei voi mitään.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on samantyyppinen mies. Kääntää romanttiset tilanteet usein mauttomaksi vitsiksi, esimerkiksi pieraisee tai sanoo jotain tunnelman latistavaa kesken halailun. Luulee tämän "jekuttamisen" olevan hauskaa. Toisaalta mies osoittaa sanoin ja teoin usein myös välittävänsä minusta, vitsailua on vain määrällisesti liikaa. Mies ei myöskään seurassa huomaa, milloin jokin vitsi vanhenee tai hyvän maun raja on ylittymässä. Mies petraa aina muistuttaessani asiasta mutta palaa lopulta taas vanhoihin tapoihinsa.
Tapailin erästä miestä, tutustuttiin ja hyvin meni. Johti sitten seksiin se tapailu. Oli hän aamulla lähdössä, pukiessaan pieraisi isosti, ja ihan luontevasti totesi, että on syönyt banaanin ja se pierettää.
Siihen kuihtui se romanssi!
Lopetin yhteydenpidon tyystin.
On kuulema ihmetellyt miksi en vastaa.
En vaan pysty moukan janssa okemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän. Oletan että pohjalla on miehen epävarmuus näyttää välittämisen ja kiintymyksen tunteita. Naamioi kaiken sitten tuollaiseen ärsyttävään huomionhakuiseen paskaan mitä ei vain aina jaksa.
Meillä oli vähän samanlaista kunnes otin asian puheeksi. Sanoin että haluan välittämisen osoitukset välittämisenä, halaamisena ja huomioonottamisena, en sirkuksena. Sanoin myös että koen pelleilyn pelkästään välinpitämättömyytenä, että jos se sitä on niin ovi on tuossa, väkisin ei tarvitse yhdessä olla. Ei mies ollut nähnyt asioita samalla tavalla, luuli muuta. Nyt käytös on muuttunut ja kun nauretaan, nauretaan yhdessä, kun pelleillään pelleillään yhdessä.
Eli sait miehesi taivuteltua tahtoosi. Hänellä saa olla hauskaa ja kepposia, mutta vain kun sinä niin sallit.
Eipä näytä monellekaan kelpaavan emotionaalisesti kehittymätön mies joka ei ole oppinut näyttämään tunteitaan ja peittelee epävarmuuttaan päivittäisellä sirkuksella. Ja kuten sanoin, pakko ei ole minun kanssa olla ja sen tietää itsekin. Vapaaseen tahtoon perustuva suhde. Eipä näytä mies muutoksesta kärsivän, saa kaipaamaansa huomiota ja läheisyyttä mitä ei aiemmin osannut ilmaista. Isoveljensä kasvatti, vanhemmat eivät uraputkessaan kerenneet välittämisen tunteita näyttämään. Puhuttiin tosiaan vakavasti aiheesta ja kertoi tunteneensa itsensä aina ulkopuoliseksi lapsuuden perheessään, koki ettei kukaan välittänyt.
Vierailija kirjoitti:
Hankkikaa elämä
Nyt joku tunnisti itsensä! 😂😏
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko ap kokeillut ihan huomioimattomuutta, siis nyt kun olet jo kertonut, ettet pidä kyseisestä käytöksestä, niin muuttaisitkin omaa käyttäytymistäsi niin ettet palkitsisi lapsimiestäsi huonosta käytöksestä huomiolla vaan olisit kuin et huomaisikaan.
Esim. Kun pyydät ojentamaan ketsupin, ja mies viimetingassa vetää ketsupin ulottuviltasi, et reagoikaan mitenkään. Kaadatkin vaikka vettä lasiisi tai pyyhkäiset suutasi paperilla, ja hetkenpäästä sanot että ketsuppi olisi tässä ruoassa hyvää. Et siis pyydä mitään kuin kerran, ja sitten teet itse, tai asia jää tekemättä.
Et kommunikoi viesteillä muuten kuin koordinaatit, ei muuta.
Jne.Onko mies koulutettava kuin koira? Vaikuttaa todella terveeltä parisuhteelta.
Koska muiden käytöstä ei voi muuttaa, vain omaansa voi, ja jos omalla käytöksellä saisi toisenkin tekemään __tietoisen muutoksen__, joka parantaisi( ehkä pelastaisi) parisuhteen niin, miksi ei kokeilisi tätäkin keinoa.
Se usein toimii koiriin ja lapsiin niin miksei ajattelemattomaan aikuiseenkin.Parempi kai kokeilla pelastaa parisuhde kuin heti luovuttaa, etenkin jos tunteita on vielä jäljellä.
Mutta tässähän nimenomaan yritetään muuttaa toisen käytöstä, sinun keinollasi kyse ei ole tietoisesta muutoksesta. Jos aloittajan mies ei keskustelun jälkeen halua muuttaa käytöstään, ei voi mitään.
Kyllä aikuinen ihminen varmasti huomaa, ettei saa huomiota huonolla käytöksellä, ja se ero on koirassa ja aikuisessa, että siitä voi seurata tietoinen päätös olla käyttäytymättä niin. Jos silti aikuinen jatkaa huonoa käytöstään niin ero tulee ehdottomasti kyseeseen.
Aloittaja vain vaikuttaa siltä, että vaikka on kuinka kypsä miehensä käytökseen haluaa hän kuitenkin vielä yrittää pelastaa suhteensa.
Kysymys kuitenkin kuuluu; miksi pitää avioitua ihmisen kanssa, jonka tapoja ei siedä?[/quote]
Onneksi avioero on keksitty! Ole ihan huoleti, kyllä teistä idioottimiehistä eroon pääsee. Luulisi kuitenkin, että aikuinen mies puheen ymmärtää, lopettaa, kun puoliso pyytää.
Mutta miehet on miehiä, osalla aivot on kullin takana pussissa ja sinne ei iso aivot mahdu.
Ja sinä olet joku pervo mies ellen pahasti erehdy?
Pervotutkani värähti.