Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Harvinaisia ja ehkä vanhoja, kuitenkin ihan normaaleja suomen kielen sanoja, mitä ihmiset eivät enää tunne?

Vierailija
05.06.2017 |

Mitkä sanat ovat niin harvinaisia tai vanhanaikaisia, että vaikka kuuluvatkin suomen kieleen, niitä ei voi enää edes käyttää normaalissa keskustelussa ilman että joku ei ymmärrä?

Parin viikon sisällä olen käyttänyt itse kahtakin sanaa mitä mieheni ei ole koskaan kuulemma kuullutkaan. Nämä sanat olivat "kanalja" ( =kelmi, raukkamainen tyyppi) ja "raiska"(siis niin kuin "eukko raiska" eli "poloinen vanha mummo"). Olen ollut nuorempana aikamoinen lukutoukka ja nuo sanat lienevät tarttuneen matkaan jostain 70-luvulla suomennetuista kirjoista. Mieheni taas ei ole koskaan lukenut kaunokirjallisia kirjoja eli tuollaisen sanaston puute liittynee siihen.

Mitä muita löytyy? Listataan tänne!

Kommentit (1946)

Vierailija
1481/1946 |
01.03.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Rutto" on aikoinaan ollut adjektiivi ja tarkoittanut nopeaa; epidemia kun levisi aikoinaan kuin kulovalkea.

Viroksi pian on ruttu. Saa ruttu terveks, eli parane pian.

Ja " rutosti " tarkoittaa paljon. Todella paljon. 

Vierailija
1482/1946 |
01.03.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Veikkaan että monelle nuorelle tuntematon on sähke ja lennätin.

(Lennätin tarkoittaa siis sähköistä lennätintä, jossa viesti siirretään sähköisesti johdinta pitkin. Sähke on se viesti joka lennätimellä lähetettiin. 1900-luvun alkupuolen tekstiviesti, voisi sanoa.)

Almanakka voi olla vieras sana monille, eli eräänlainen kalenteri.

Sitten on sanoja, jotka eivät ole tuttuja luterilaisille, mutta siis normaalisti käytössä ortodoksien parissa. Kuten grobu, tšasouna, ja ilmaus "hän meni tuonilmaisiin".

(Eli haudan päälle rakennettu pitkänomainen "maja", rukoushuone, ja sanotaan henkilöstä, joka on kuollut, edesmennyt.)

Sitten jos vaikka otetaan erä- ja maaseutuelämään liittyvien esineiden nimiä, niin nykyinen kaupunkinuori tai tämän vanhempikaan ei välttämättä noita tiedä, laitan vaan muutaman eli äes, tiinu, kaukalo.

(Äes maan pehmentämiseen käytettävä työkalu, tiinu on ko

Maaseutuelämän sanoja on paljon pikkulapsille suunnatuissa kirjoissa. Niinpä mm. Äes on ihan tuttu sana täällä Helsingissäkin. Lisäksi " Heinillä härkien kaukalon... " on tullut kuultua ja laulettua. Maitotiinukin on ihan tuttu. Vähän isommille suunnatut lastenkirjat kuten Astrid Lindgrenin kirjat olivat lempilukemisiani lapsena. Niissä kuvataan joissain maalaiselämää. T: Äiti, syntynyt 1983

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1483/1946 |
01.03.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Reva. En ole vuosikymmeniin kuullut kenenkään käyttävän sanaa. Tarkoittaa siis pimperoa.

Reva tarkoittaa takapuolta ja pimpero tarkoittaa tekopimppiä. 

Vierailija
1484/1946 |
01.03.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Junantuoma ja tahi --> "ylös tahi alas"

Vierailija
1485/1946 |
01.03.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

"Tahas" on talkkuna- ja marjapöperöä, jota syötiin kesällä karjalaisissa maalaisoloissa, kun oli kiire heinätöissä. "Päitsimet" ovat hevosen kiinnipitoon tarkoitettu tarvike. Nähtävästi sanasta ei ole muotoa "päitsin", vaan se on parillinen sana niin kuin sakset. 

Vierailija
1486/1946 |
01.03.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Piironki

 

Piironki ei ole mikään outo sana. Vielähän nykyäänkin myydään kalusteliikkeissäkin piironkeja. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1487/1946 |
01.03.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kyllä hässäkkä tarkoittaa sekavaa tilannetta, täällähän on aikamoinen hässäkkä. Hässiä toki tarkoitaa naimista, mutta ei sillä ole mitään tekemistä hässäkän kanssa. Voi tietysti olla, että jollain alueella on naisen sukupuolielimestä tällainenkin nimitys, niitähän on todella paljon, mutta ei todellakaan mikään yleisesti käytetty.

 

Kyllä minä aina hymähdän kun joku puhuu hässäkästä. 

Hässäkkä tarkoittaa alun perin naisen vaginaa.

 

Vierailija
1488/1946 |
01.03.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kyllä hässäkkä tarkoittaa sekavaa tilannetta, täällähän on aikamoinen hässäkkä. Hässiä toki tarkoitaa naimista, mutta ei sillä ole mitään tekemistä hässäkän kanssa. Voi tietysti olla, että jollain alueella on naisen sukupuolielimestä tällainenkin nimitys, niitähän on todella paljon, mutta ei todellakaan mikään yleisesti käytetty.

Hässimisellä juuri on paljonkin tekemistä hässäkän kanssa :D.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1489/1946 |
01.03.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

linikka tai linkki puhuttaessa bussista. 

 

ruukata - olla tapana

vanttuut = tumput/hanskat

Vierailija
1490/1946 |
01.03.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pätkässä = humalassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1491/1946 |
01.03.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Häpykieli = klitoris. Käytettiin vielä 1970 - 80- lukujen seksioppaissa ja lääkärikirjoissa. En ole nähnyt tai kuullut enää vuosiin. Onko kenelläkään tuoreempia havaintoja sanasta?

Vierailija
1492/1946 |
01.03.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olla lahtungissa ja reiskale.

Hevosen jalka voi olla lahtungissa, jos se on satuttanut kavionsa ja arkailee astua sillä. Reiskale taas on se osa (ruoka)sieniä lakin kohdalla, joka jätetään usein syömättä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1493/1946 |
01.03.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Rutto" on aikoinaan ollut adjektiivi ja tarkoittanut nopeaa; epidemia kun levisi aikoinaan kuin kulovalkea.

Viroksi pian on ruttu. Saa ruttu terveks, eli parane pian.

Ja " rutosti " tarkoittaa paljon. Todella paljon. 

Ei tarkoita. Se tarkoittaa "pian", "nopeasti".

Vierailija
1494/1946 |
01.03.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reva. En ole vuosikymmeniin kuullut kenenkään käyttävän sanaa. Tarkoittaa siis pimperoa.

Reva tarkoittaa takapuolta ja pimpero tarkoittaa tekopimppiä. 

Oma ymmärrys on että revalla tarkoitetaan astetta rumempaa vaginaa, sellaista missä sisemmät häpyhuulet näkyvät ulospäin ja lerpattavat kun lepakonsiivet. Pimpero taas on ihan perusnimitys normaalimmalle emättimelle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1495/1946 |
01.03.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

"Tahas" on talkkuna- ja marjapöperöä, jota syötiin kesällä karjalaisissa maalaisoloissa, kun oli kiire heinätöissä. "Päitsimet" ovat hevosen kiinnipitoon tarkoitettu tarvike. Nähtävästi sanasta ei ole muotoa "päitsin", vaan se on parillinen sana niin kuin sakset. 

En ole koskaan kuullutkaan tuollaisista "päitsimistä"! Missäpäin Suomea moista sanaa käytetään, ja mitä se tarkemmin ottaen tarkoittaa?

Sensijaan sana "päitset" on kyllä hyvinkin tuttu. Sillä tarkoitetaan valjastettaessa hevosen poski-, kaula-, otsa- ja niskaremmejä, joissa ei ole kiinni kuolaimia.

Kun niihin kiinnitetään kuolaimet ja ohjakset saadaankin jo suitset, joka tarkoittaa ajaessa tai ratsailla hevosen ohjaamiseen tarvittavaa, sen päähän asetettavaa kokonaisuutta.

Vierailija
1496/1946 |
01.03.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Häpykieli = klitoris. Käytettiin vielä 1970 - 80- lukujen seksioppaissa ja lääkärikirjoissa. En ole nähnyt tai kuullut enää vuosiin. Onko kenelläkään tuoreempia havaintoja sanasta?

On ihan normaalissa käytössä medikaalipuolella. Seksioppaistasi en tiedä.

 

Vierailija
1497/1946 |
01.03.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häpykieli = klitoris. Käytettiin vielä 1970 - 80- lukujen seksioppaissa ja lääkärikirjoissa. En ole nähnyt tai kuullut enää vuosiin. Onko kenelläkään tuoreempia havaintoja sanasta?

On ihan normaalissa käytössä medikaalipuolella. Seksioppaistasi en tiedä.

Omassa rippilahjaksi saamassani S&M seksioppaassa puhuttiin kyllä ihan vaan klitoriksesta, eikä häpykielestä.

 

Vierailija
1498/1946 |
01.03.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viime viikolla kuulin ensimmäistä kertaa eläissäni sanan tooppi, vaikka ikää on jo liki 60 v! Onko tooppi muille tuttu? 

 

Tooppi taitaa olla sama kuin nekka.

Eli se on astia, josta kahvipöydässä tarjoillaan kermaa tai maitoa.

 

 

Tooppi on tuoppi eli isokokoinen maitokaadin. Nekka on pieni kermakaadin eli kermakko. 

Meilläpäin kirjoitetaan "tuoppi" eli tavallisemmin sarkka eli kolpakko ja useimmiten sellaisesta nautitaan täällä olutta.

Raumal' sensijaan "halvstoopi" tarkoittaa tilattaessa  pientä olutta, "puolta tuoppia". Siellä voit tilatessasi myös kysäistä tarjoilijattarelta, että: "Kyl maar siit' sitte' jotta' rapatti saa?"

Vierailija
1499/1946 |
01.03.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tahas" on talkkuna- ja marjapöperöä, jota syötiin kesällä karjalaisissa maalaisoloissa, kun oli kiire heinätöissä. "Päitsimet" ovat hevosen kiinnipitoon tarkoitettu tarvike. Nähtävästi sanasta ei ole muotoa "päitsin", vaan se on parillinen sana niin kuin sakset. 

En ole koskaan kuullutkaan tuollaisista "päitsimistä"! Missäpäin Suomea moista sanaa käytetään, ja mitä se tarkemmin ottaen tarkoittaa?

Sensijaan sana "päitset" on kyllä hyvinkin tuttu. Sillä tarkoitetaan valjastettaessa hevosen poski-, kaula-, otsa- ja niskaremmejä, joissa ei ole kiinni kuolaimia.

Kun niihin kiinnitetään kuolaimet ja ohjakset saadaankin jo suitset, joka tarkoittaa ajaessa tai ratsailla hevosen ohjaamiseen tarvittavaa, sen päähän asetettavaa kokonaisuutta.

Niin, sekä päitset että suitset ovat monikossa, sillä ne koostuvat useasta irrotettavasta ja vaihdettavasta osasesta ( joskus täytyy säätää, sillä hevosetkin ovat erikokoisia ja -muotoisia keskenään. Säädön jälkeen samoja suitsia käytetään samalla hevosella ). Myös kuolaimet koostuvat yleensä ( mutta ei aina: Nivelkuolaimet vs. kankikuolain yms. ) kahdesta osasta varustettuina kuolainrenkailla. Myös ohjaksia on yleensä kaksi ( voi olla myös yksiosaisia ohjaksia, etenkin vaunukäyttöön ).

Vierailija
1500/1946 |
01.03.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä hässäkkä tarkoittaa sekavaa tilannetta, täällähän on aikamoinen hässäkkä. Hässiä toki tarkoitaa naimista, mutta ei sillä ole mitään tekemistä hässäkän kanssa. Voi tietysti olla, että jollain alueella on naisen sukupuolielimestä tällainenkin nimitys, niitähän on todella paljon, mutta ei todellakaan mikään yleisesti käytetty.

 

Kyllä minä aina hymähdän kun joku puhuu hässäkästä. 

Hässäkkä tarkoittaa alun perin naisen vaginaa.

Hässäkkä-sanaa käytetään niin paljon väärin nykyään ja minullakin se lyö aina korville. Töissä on täytynyt valistaa nuorisoa tästäkin asiasta ja nyt ne eivät enää hoe hässäkkää jatkuvasti.