Lue keskustelun säännöt.
Harvinaisia ja ehkä vanhoja, kuitenkin ihan normaaleja suomen kielen sanoja, mitä ihmiset eivät enää tunne?
Mitkä sanat ovat niin harvinaisia tai vanhanaikaisia, että vaikka kuuluvatkin suomen kieleen, niitä ei voi enää edes käyttää normaalissa keskustelussa ilman että joku ei ymmärrä?
Parin viikon sisällä olen käyttänyt itse kahtakin sanaa mitä mieheni ei ole koskaan kuulemma kuullutkaan. Nämä sanat olivat "kanalja" ( =kelmi, raukkamainen tyyppi) ja "raiska"(siis niin kuin "eukko raiska" eli "poloinen vanha mummo"). Olen ollut nuorempana aikamoinen lukutoukka ja nuo sanat lienevät tarttuneen matkaan jostain 70-luvulla suomennetuista kirjoista. Mieheni taas ei ole koskaan lukenut kaunokirjallisia kirjoja eli tuollaisen sanaston puute liittynee siihen.
Mitä muita löytyy? Listataan tänne!
Kommentit (1946)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
töpseliä ei kaikki tiedä sähköpistokkeeksi, lienee saksaa, ruotsin kautta tullut, meillä Porissa päin sitä käytettiin aina tuonne 1980-luvulle
Karju tuijotti harjakset pystyssä töpseliä sikalan seinässä ja kysyi lopulta: "Kuka sut sinne on muurannu?!"
Töpseli on kyllä se koirasosapuoli. Töpseli laitetaan seinään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Povi. Tätä ei ole jotkut nuoremmista tuttavistani tienneet, vaikka itselleni onkin ihan tuttu sana!
Eikö edes povitasku eli povari ole tuttu? Povi tarkoittaa myös tissejä. Liittyykö povaaminen eli ennustaminen asiaan?
Jaa-a, olisko se sana povaaminen tullut siitä, että povitaskulla on käyty ja rahaa sieltä otettu/saatu ennustamista vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Mummolassa (1800-luvun lopussa rakennettu maalaistalo) on edelleen porstua, eli nykytaloissa tuulikaappia vastaava pikku tila ulko- ja sisäoven välissä.
Kyllä meillä kotona porstua oli oikein iso eteinen, jossa oli lankkulattia.
Mummu oli hoitamassa meitä tenavia äidin ja isän töissäollessa ja hän sanoi: Menkääs sikiöt kartanolle, mummu pesee porstuan permannon ja köökin laattian sillä välin.
Vierailija kirjoitti:
Mummoni käytti sanaa "vaara" linja-autoista. Turussa siis. Oli sininen vaara ja keltainen vaara :D
Kaikki käytti keltainen vaara-sanaa Turussa 70-80 - luvuilla. Sitten muutin Helsinkiin ja opettelin sanomaan dösä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viime viikolla kuulin ensimmäistä kertaa eläissäni sanan tooppi, vaikka ikää on jo liki 60 v! Onko tooppi muille tuttu?
Tooppi taitaa olla sama kuin nekka.
Eli se on astia, josta kahvipöydässä tarjoillaan kermaa tai maitoa.
Tooppi on tuoppi eli isokokoinen maitokaadin. Nekka on pieni kermakaadin eli kermakko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koussikka = kauha. Tulee venäjästä ja käytössä itämurteissa.
Tätähän käytetään edelleen veneillessä jatkuvasti. Äyskäri siis toiselta nimeltään.
Naposta käytetään äyskäri-nimitystä ihan yleisestikin. Hieman oudompi sana on pesuvatia tarkoittava silmikooli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummoni käytti sanaa "vaara" linja-autoista. Turussa siis. Oli sininen vaara ja keltainen vaara :D
"Keltainen vaara" oli Turussa kaupungin liikennelaitoksen keltainen bussi. Se sai nimensä siitä, kun niihin aikoihin puhuttiin paljon Kiinan mahdin noususta "keltaisena vaarana". Itse vaara-sana ei linja-autoa yleisesti tarkoittanut.
Aivan, se on enemminkin paikallinen kutsumanimi, ei vanhahtavaa suomea. Nuoriso joka ei lue kirjoja, kadottaa suomenkielen, ja sanojen monimerkityksisyyden, mikä heikentää heidän ymmärrystä ja asemaa, tekee opiskelleista ja paljon lukeneista päälliköitä! Kannattaa lukea tai kuunnella äänikirjoja, opiskella.
Seuratkaa tätä päivää ja tutustukaa omaan ja maailmanhistoriaan. Käyttäkää suomea ja jututtakaa isovanhempia ja varttuneempia, opitte uusia sanoja mikä on hauskaa!
Myös vanhat kotimaiset elokuvat filmattu esim.ennen sotia ja jälkeen, tekevät vanhaa kulttuuriamme tutuksi. Pitää myös rohjeta kysyä, jos jokin jää epäselväksi tai hämmentää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummoni käytti sanaa tambuuri puhuessaan eteisestä.
Käytetään perheessä edelleen sanaa tampuuri. Ei tambuuri...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harvapa, eikä (tunnetaan lähinnä interjektiona eikä!), etteikö, Lehtien kieli on nykyään köyhää.
Teknik sano r-y-s-s-ä kun saranan näki
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laiskajaakko oli minulle ainakin se hieman paksumpi joka laitettiin vihkoon sivun alle kun harjoiteltiin kaunokirjoitusta. Paperilla oli siis vain apuviivat joilla tekstin sai suoraan ja se myöskin auttoi pitämään kirjainten koon yhtä suurena koko sivulla.
Lapsena ihmettelin, kun vaari käytti lukusanoissa mielestäni outoa ilmaisua.
Esimerkiksi kolme kokonaista kuusi (= 3,6).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kahveli = haarukka. Tuima=suolaton/suolainen, riippuen missä päin Suomea elelee
Vierailija kirjoitti:
Levyn hävittäjä
Sellun pilaaja.
Nämä ovat muinaisia suomalaisia ammattinimikkeitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
töpseliä ei kaikki tiedä sähköpistokkeeksi, lienee saksaa, ruotsin kautta tullut, meillä Porissa päin sitä käytettiin aina tuonne 1980-luvulle
Karju tuijotti harjakset pystyssä töpseliä sikalan seinässä ja kysyi lopulta: "Kuka sut sinne on muurannu?!"
Töpseli on kyllä se koirasosapuoli. Töpseli laitetaan seinään.
Ei.
Se koirasosapuoli on pistoke ( sähköpistoke ), sillä se pistetään töpseliin sisälle.
Vierailija kirjoitti:
Teknik sano r-y-s-s-ä kun saranan näki
"Salat!" sano rysssä kun omenan näki!
Levyn hävittäjä