Harvinaisia ja ehkä vanhoja, kuitenkin ihan normaaleja suomen kielen sanoja, mitä ihmiset eivät enää tunne?
Mitkä sanat ovat niin harvinaisia tai vanhanaikaisia, että vaikka kuuluvatkin suomen kieleen, niitä ei voi enää edes käyttää normaalissa keskustelussa ilman että joku ei ymmärrä?
Parin viikon sisällä olen käyttänyt itse kahtakin sanaa mitä mieheni ei ole koskaan kuulemma kuullutkaan. Nämä sanat olivat "kanalja" ( =kelmi, raukkamainen tyyppi) ja "raiska"(siis niin kuin "eukko raiska" eli "poloinen vanha mummo"). Olen ollut nuorempana aikamoinen lukutoukka ja nuo sanat lienevät tarttuneen matkaan jostain 70-luvulla suomennetuista kirjoista. Mieheni taas ei ole koskaan lukenut kaunokirjallisia kirjoja eli tuollaisen sanaston puute liittynee siihen.
Mitä muita löytyy? Listataan tänne!
Kommentit (1946)
Vierailija kirjoitti:
Nuori myyjä ei ymmätränyt sanaa pitkäkyntinen. Se tarkoittaa varasta,
Kahvilassa käytin sanaa "neekeripusu", koska siellä oli niitä tarjolla. Myyjätär, nuori nainen, jäätyi. Oli hyvin vihaisen näköinen. Ei ollut ymmärtävinään tai ehkä ei ymmärtänyt. Katseli minua, kuin olisin ollut hirviö.
Vierailija kirjoitti:
Nuori myyjä ei ymmätränyt sanaa pitkäkyntinen. Se tarkoittaa varasta,
Luulen, että tässä on kyseessä vain myyjän sanavaraston köyhyys. Tietääkseni pitkäkyntinen on edelleen ihan käytössä oleva sana.
Kanalja on selwää italiaa. Ne vain kirjoittavat sen canaglia. Ääntämys ja merkitys on sama.
Peijooni puolestaan on ranskaa, bec jaune = keltanokka. Tarkoittaa jonkin alan aloittelijaa.
Hunsvotti taas on ruåtsia, hunds foth = koiranvittu. Tällä haukkumasanalla on 1600-luvun Turussa päässyt käräjille.
Peeveli tulee myös Ruotsista, böfvel = pyöveli. Oikeuslaitoksen virkamies, joka toimeenpanee ruumiinrangaistukset.
Hampuusi on ruotsia, hamn buse = satamajätkä, satamassa vetelehtijä joka toivoo löytävänsä siellä ansiomahdollisuuksia esimerkiksi laivan lastaamisessa, lastin purussa, tervauksessa, pesussa, riveyksessä yms.
Koni on venättä, konj = ratsu, konitsa = ratsuväki. Losad = hevonen.
Omistusliitteet. Nykyään moni sanoo "mä omistan kavereita" eikä "minulla on kavereita"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuori myyjä ei ymmätränyt sanaa pitkäkyntinen. Se tarkoittaa varasta,
Luulen, että tässä on kyseessä vain myyjän sanavaraston köyhyys. Tietääkseni pitkäkyntinen on edelleen ihan käytössä oleva sana.
!800-luvulla, Klondyken kultaryntäyksen aikana kerrotaan jonkin kullankaivajien löydöksiä ostaneen yrityksen salaisesti määränneen, että heidän ostajiensa piti pitää kyntensä pitkinä ja kaivaa niiden alle jääneen kultahiekan kyseisen yrityksen hyväksi.
1960-luvun suomalaisissa autotesteissä tubessa auto on vielä aina "vaunu", eli englanniksi carriage.
Aika jännä sinänsä, en tiedä onko missään muualla nimitetty autoa carriageksi. Ehkä joskus 1910-luvulla hetken aikaa korkeintaan.
Vierailija kirjoitti:
1960-luvun suomalaisissa autotesteissä tubessa auto on vielä aina "vaunu", eli englanniksi carriage.
Aika jännä sinänsä, en tiedä onko missään muualla nimitetty autoa carriageksi. Ehkä joskus 1910-luvulla hetken aikaa korkeintaan.
Koko englanninkielisessä maailmassahan noin tehdään yhä.
Auto on niille motorcar = moottorivaunu tai lyhyemmin car = vaunu. Tulee latinan sanasta carrus = vaunut.
Potentaalin käyttö
Lienee-sanaa käytetään väärin. Esim. Kuka lie tuo on? Pitäisi sanoa: Kuka tuo lienee?
Vooninki.
Putinki.
Griki.
kaga-
Vierailija kirjoitti:
Nato =naispuolinen sukulainen
Nato tarkoittaa aviomiehen sisarta, ei ketä tahansa naispuolista sukulaista. Ja aviomiehen veli on kyty.
Vierailija kirjoitti:
Kakko. On perinneruoka Lounais-Suomessa, jota ei muut kuin eläkeikäiset enää käytä vaaleasta pyöreästä leivästä.
Kyllä mä kutsun kakkoa kakoksi, samoin kuin muitakin leipiä niiden nimillä. Ruisleipää ruisleiväksi, limppua limpuksi, jne...
Meillä täällä Satakunnassa kakkoperinne tosin elää edelleen vahvasti, joka ruokakaupassa niitä myydään tuolla nimellä.
Onko verbi sipittää tuttu kenellekään muulle kuin minulle?
Vierailija kirjoitti:
Mummoni käytti sanaa tambuuri puhuessaan eteisestä.
Ja meillä oli myös akkunat ja ruokapöydässä kahvelit.
Vierailija kirjoitti:
Onko verbi sipittää tuttu kenellekään muulle kuin minulle?
=kuiskata
Vierailija kirjoitti:
Mummolassa (1800-luvun lopussa rakennettu maalaistalo) on edelleen porstua, eli nykytaloissa tuulikaappia vastaava pikku tila ulko- ja sisäoven välissä.
Porstua tulee ruotsin kautta ranskasta. Ranskaan sana on tullut viikinkeiltä: förstuga eli esitupa vielä ruotsissakin.
Vierailija kirjoitti:
"Eli" sanan käyttö "tai" sanan tilalla.
"Käy kysy Pekalta eli Jussilta onko antaa kahvinporoja"
Itäsuomen vanhankansan käyttämää murretta.
Vielä yleisesti käytössä lännessäkin 1900-luvun alkupuolella. Ioisäni kertoessaan kuka oli muisti aina mainita olevansa Jussilan eli Mattilan poikia. (Jussila oli tilana erotettu Mattilasta)
Kiikkutuoli-kansa on käyttäny sanoja ruukaaja renkää.
Ruukaa = viitsiä
Renkää = ehtiä
Itäsuomalainen mummoni käytti pesuvadista sanaa taasa. Varsinaissuomalainen anoppini sanoi risuja kräkeiksi.