Harvinaisia ja ehkä vanhoja, kuitenkin ihan normaaleja suomen kielen sanoja, mitä ihmiset eivät enää tunne?
Mitkä sanat ovat niin harvinaisia tai vanhanaikaisia, että vaikka kuuluvatkin suomen kieleen, niitä ei voi enää edes käyttää normaalissa keskustelussa ilman että joku ei ymmärrä?
Parin viikon sisällä olen käyttänyt itse kahtakin sanaa mitä mieheni ei ole koskaan kuulemma kuullutkaan. Nämä sanat olivat "kanalja" ( =kelmi, raukkamainen tyyppi) ja "raiska"(siis niin kuin "eukko raiska" eli "poloinen vanha mummo"). Olen ollut nuorempana aikamoinen lukutoukka ja nuo sanat lienevät tarttuneen matkaan jostain 70-luvulla suomennetuista kirjoista. Mieheni taas ei ole koskaan lukenut kaunokirjallisia kirjoja eli tuollaisen sanaston puute liittynee siihen.
Mitä muita löytyy? Listataan tänne!
Kommentit (1946)
Vierailija kirjoitti:
Äimä.
Äimä on ihan normaali sana! Itsellänikin on tuossa pöydällä sellainen!
Se on iso, pyöreäkärkinen parsinneula, jota käytetään valmistettaessa ja korjattaessa sukkia tai kintaita tai muuta villalangasta "neulakinnastekniikalla". Tekniikka on paljon vanhempi kuin "tikkuaminen", siis puikoilla kutominen. Tikkuamalla valmistettu villapaita on tikkuri ja sellaiset lienevät suuressa suosiossa Tikkurilassa.
Toisin kuin parsinneulassa äimän kärki on pyöreä, jotta se menisi villalankain lomitse, ei läpi. Äimä voidaan valmistaa myös puusta tai luusta. Etenkin luusta tulee hyvä äimä, sillä se on liukas ja rautaista äimää paksumpana se on sormille mukavampi.
Oulussa on kaupunginosa nimeltään Äimärautio ( rautio = seppä ) - siellä lienee siis joskus vaikuttanut neulain ja äimäin valmistukseen erikoistunut seppä.
Käki = lovi, reikä. Kun joku seisoo äimän käkenä, hän seisoo paikoillaan suu hämmästyksestä auki, muistuttaen pystyssä seisovaa äimää ja avoimen suunsa ollessa kuin äimän silmä!
Vierailija kirjoitti:
Jotos
Nili
Poronkusema
Poro ei voi kusta juostessaan ja poronkusema ( noin 7,5 km - muista tämä! ) on matka, jonka poro voi juosta kusematta. Jos sitä ajetaan väkisin pitemmälle se menee umpeen ja kuolee hyvin kivuliaalla tavalla, jos sitä ei auteta imemällä alkuun.
Muista poron fysiologian ihmeistä: Porolla ei ole sappirakkoa ollenkaan! Mutta toisaalta se harvemmin syökään mitään kovin rasvaista!
Niliaitta ja jotos puolestaan ovat kaikille tuttuja sanoja!
Hah, kanalja on ranskaksi kanalja!
Elostella. Jotkut käyttää täysin eri merkityksessä kuin alkuperäinen, hyvin negatiivinen merkitys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muumeista oli siivottu pois sana "lippo" puhuttaessa koivuntuohesta tehdystä kupista.
Se on lippi.
lippo eli haavi
EI!
Lippi valmistetaan leikkaamalla koivun tuohesta pyöreä kappale, noin 20 cm halkaisijaltaan.
Sitten lipin teelmän yhdelle sivulle tehdään sektorimainen Z-taitos, jotta litteästä, pyöreästä tuohenpalasta saadaan taitettua kartio.
Nyt leikataan vaaksan - kahden pituinen, sormen vahvuinen suorahko keppi, halkaistaan sen toinen pää 6 - 8 cm pituudelta ja painetaan tuohenpalan Z-taitos tähän halkioon.
Näin muodostuu lippi, pieni kauha, jota voi käyttää ruoanlaittoon tai vaikka lähteestä juomiseen.
*****
Kuoreen lippoaminen taas on eri asia ja siinä käytetään erikoista, pitkävartista haavintapaista.
Vierailija kirjoitti:
Syltty tarkoittaa myös hilloa.
Vain Ruåtsissa!
Hallonsylt = vadelmahillo.
Se on lippi. Lippo on pitkävartinen haavi.
Vierailija kirjoitti:
Kortteeri > väliaikainen asunto tai majapaikka
Ven. kvartira = majoituspaikka, vaikkapa sotaväellä.
Ennenaikaan kirjoitti:
Kaura. Tuli Mul mielee et onks se uus sana. Vai oliks enne vaan ryyti tai pelto tai joku muu ruis?
Helvetin statilaiset!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun miehellä on aktiivisessa sanavarastossa ja ilman mitään pilkettä silmäkulmassa "einehtiä". Kai tuon nyt melkein kaikki vielä ymmärtää mutta harvemmin tulee käytettyä.
Yksi tuttu perhe käyttää kaikissa asiayhteyksissä sanaa suvi kesän sijasta. Asuivat yli kymmenen vuotta ulkomailla pääosin ennen internetin valtakautta, joten olisiko siitä tullut tuo että lapsillekin tarttui vanhahtavaa suomea sanavarastoon.
Suomen yleiskieli laitettiin 1800-luvulla kasaan sekoittamalla länsimurteiden ja itämurteiden sanoja. Siksi monelle asialle on (ainakin) kaksi eri sanaa. Kesä on itämuoto, suvi länsimuoto. Ero on siis murteissa. Yleiskielen sana on kesä, mutta sana suvi esiintyy virallisissa muodoissa myös, kuten sanassa suviseurat.
Länsi vs. itä:
"Vastalla vihdotaan, vihdalla öh, aivan."
Vihdalla vihdotaan ja vastalla vastotaan. Tietysti!
kimrööki = noki
remmuurin rako = uunin ja palomuurin välinen rako
lonia = vetelehtiä, tai penkoa tavaroita, etsiä sopivaa
Vierailija kirjoitti:
Mummoni käytti sanaa tambuuri puhuessaan eteisestä.
Joten tambuuriupseeri on sama kuin vahtimestari.
Ruukata tarkoittaa olla tapana. Minä ruukaan tehdä jouluna lanttulaatikkoa.
Vierailija kirjoitti:
Ruukata tarkoittaa olla tapana. Minä ruukaan tehdä jouluna lanttulaatikkoa.
Ruotsin bruka =
1. Pitää jotakin tapanaan ( "Jag bruka baka för julen" = mulla on tapana leipoa jouluksi )
2. Valmistaa jotakin massamaisesti ( esim. rautaruukki, selluruukki )
Vanhaa tyyliä kirjoitti:
Eräs ei ollut ennen kuullut, että joillakin on kotona eteishalli. Ei tuntunut tietävän millainen tila on kyseessä.
No atrium tietysti!
Major domukseni ottaa siellä vieraani vastaan ja tulee ilmoittamaan heidät minulle, tuoden heidän käyntikorttinsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummoni käytti sanaa tambuuri puhuessaan eteisestä.
Joten tambuuriupseeri on sama kuin vahtimestari.
Ennenwanhaan hotellien ja hienompien ravintoloiden vahtimestareilla oli oikein ryhdikäs virkapuku ja messinkiä kauluksessa - tästä syntyi mielleyhtymä upseeristoon ja pilaileva nimitys tampuurimajuri ( ruots. tambur = eteinen )
- heRRA tambuurimajuri! Tilatkaapa meille tttaxi!
- Minä en ole mikään vahtimestari! Minä olen amiraali!
- No tilatkaa sitten laiva!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruukata tarkoittaa olla tapana. Minä ruukaan tehdä jouluna lanttulaatikkoa.
Ruotsin bruka =
1. Pitää jotakin tapanaan ( "Jag bruka baka för julen" = mulla on tapana leipoa jouluksi )
2. Valmistaa jotakin massamaisesti ( esim. rautaruukki, selluruukki )
Hohhoijaa. Bruk on ruotsiksi tehdas. Siitä tulee sana ruukki. Ruukata on verbi ja tulee ruotsin kielen verbistä bruka.
Hämmästyin kun nuttu oli outo asia n 3-kymppisille