Lue keskustelun säännöt.
Harvinaisia ja ehkä vanhoja, kuitenkin ihan normaaleja suomen kielen sanoja, mitä ihmiset eivät enää tunne?
Mitkä sanat ovat niin harvinaisia tai vanhanaikaisia, että vaikka kuuluvatkin suomen kieleen, niitä ei voi enää edes käyttää normaalissa keskustelussa ilman että joku ei ymmärrä?
Parin viikon sisällä olen käyttänyt itse kahtakin sanaa mitä mieheni ei ole koskaan kuulemma kuullutkaan. Nämä sanat olivat "kanalja" ( =kelmi, raukkamainen tyyppi) ja "raiska"(siis niin kuin "eukko raiska" eli "poloinen vanha mummo"). Olen ollut nuorempana aikamoinen lukutoukka ja nuo sanat lienevät tarttuneen matkaan jostain 70-luvulla suomennetuista kirjoista. Mieheni taas ei ole koskaan lukenut kaunokirjallisia kirjoja eli tuollaisen sanaston puute liittynee siihen.
Mitä muita löytyy? Listataan tänne!
Kommentit (1946)
Vierailija kirjoitti:
Olin jo unohtanut sanan hefta <3 Pitääpä palauttaa käyttöön :)
Permanto taitaa olla murresana mutta mainitaan silti.
Ruustinna.
Permanto on telinevoimistelun yksi laji, joten ei se kovin murresana ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vakstuuki, tyynynvaari, tytinä (alatoopi), tsaju, imelä, panna maate, kammari
Paakari, köökki, ryökynä, pitkäripainen (alko), pottu, sekametelisoppa, ,,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin jo unohtanut sanan hefta <3 Pitääpä palauttaa käyttöön :)
Permanto taitaa olla murresana mutta mainitaan silti.
Ruustinna.Permanto on telinevoimistelun yksi laji, joten ei se kovin murresana ole.
Samoin nykyistä teatterisanastoa, tiedän.
Tarkoitin kommentissani kodin lattiaa.
Vierailija kirjoitti:
Kahveri= (kylmä) ruokakaappi
Puoji=aittaAnoppi käyttää näitä
Hei, missä päin Suomea on puoji, kun mm. Jalasjärvellä E-Pohjanmaa on puori? Aitta sana tunnetaan, mutta ei sitä kukaan käytä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin jo unohtanut sanan hefta <3 Pitääpä palauttaa käyttöön :)
Permanto taitaa olla murresana mutta mainitaan silti.
Ruustinna.Permanto on telinevoimistelun yksi laji, joten ei se kovin murresana ole.
---
Samoin nykyistä teatterisanastoa, tiedän.
Tarkoitin kommentissani kodin lattiaa.Ja takuulla niin päin, että permanto lattia ja maa (maalattia) merkityksesssä on se vanhempi merkitys ja mm. telinevoimiseteluun sieltä poimittu. Tuossa edellä oli tuoppi, tämähän on sanana samassa käytössä kuin aikaisemmin, mutta määrä ei ole vanha mitta 1.3 litraa, vaan 0.4 tai 0.5 l (UK tullut tuo 0.4 l, puoli litraa mertisistä jälkeenpäin). Jossain vanhoissa kirjoissa näkee yhä, että permanto on lattia merkityksessä.
"Anteeksi", se on tosi monelle yllättävän vaikea sana jota kuulee todella harvoin. "Sori" on varmaan monille tutumpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Varsin monia murresanoja täällä mainittu. Oikeat kirjakielen sanat voi tarkastaa vaikka Kielitoimiston sanakirjasta. Lisäksi samalla murresanalla voi olla eri puolilla suomea eri merkitys, esim. "itikka" on osassa Suomea hyttynen ja osassa Suomea nauta. "Ohimo" tarkoittaa osassa Suomea nivusta ja osassa taas tuota otsan etuosan sivua, mutta se nivusta tarkoittava ohimo on murretta kun taas oikea kirjakielen ohimo on päässä.
Oikeita kirjakielen sanoja joiden merkitystä moni ei enää tiedä ovat esim. "ajos", "äkämä", "seimi", "kätkyt". Samaten moni ei tiedä mitä tarkoittaa imbesilli tai debiili, eikä monilla ole tarkkaa tietoa siitäkään mitä idiootti oikeasti tarkoittaa. Tosin näiden sanojen käyttöä ei enää suositella, koska nämä sanat koetaan typerää ihmistä tarkoittavina haukkumasanoina, vaikka niillä on ihan oikeakin merkitys.
.
Ei kaikista sanoista voi tietää aina, onko ne murretta vai ei. Murteen käsitys on muutenkin häilyvä raja - kirjakieli otettiin aikoinaan siitä Keuruun puhunnasta. Sattuman sanelemaa.
.
Debiili ja idiootti kehitysvammaisuuden eri syvyyksien määrittäjinä oli uutta tietoa. Stabiili ja labiili on tuttuja ja äkkipäätään Trivial Pursuit kisassa olisin liittänyt debiilin samaan sarjaan. Debiili lienee niin outo sana, että sanakirjan viesti käytön epäasiallisuudestakin on täysin turha? Tunnistaako joku muu (kuin ap mainitsija) tuon sanan? Onko lääketieteesssä käytössä jossain?
.
Itselle näistä lainasanoista, joka myös on jäänyt pois nykykielestä, on suosikkini vandaali. Ihan sen heimon takia. ;-)
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin jo unohtanut sanan hefta <3 Pitääpä palauttaa käyttöön :)
Permanto taitaa olla murresana mutta mainitaan silti.
Ruustinna.Permanto on telinevoimistelun yksi laji, joten ei se kovin murresana ole.
---
Samoin nykyistä teatterisanastoa, tiedän.
Tarkoitin kommentissani kodin lattiaa.Ja takuulla niin päin, että permanto lattia ja maa (maalattia) merkityksesssä on se vanhempi merkitys ja mm. telinevoimiseteluun sieltä poimittu. Tuossa edellä oli tuoppi, tämähän on sanana samassa käytössä kuin aikaisemmin, mutta määrä ei ole vanha mitta 1.3 litraa, vaan 0.4 tai 0.5 l (UK tullut tuo 0.4 l, puoli litraa mertisistä jälkeenpäin). Jossain vanhoissa kirjoissa näkee yhä, että permanto on lattia merkityksessä.
Voi permanto!
On sanakirjan mukaan ollut (lievä) kirous, kirosana, joskus. ;-) Voisi telinevoikkaan ottaa mukaan, kun mokaa siinä lattiatasolla tehdyssä voimistelussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varsin monia murresanoja täällä mainittu.----
Ketä murre häiritsee, niin täällä oli juuri omakin ketju näille.
http://www.vauva.fi/keskustelu/2882168/kerataanko-murresanoja-selityksi…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varsin monia murresanoja täällä mainittu. Oikeat kirjakielen sanat voi tarkastaa vaikka Kielitoimiston sanakirjasta. Lisäksi samalla murresanalla voi olla eri puolilla suomea eri merkitys, esim. "itikka" on osassa Suomea hyttynen ja osassa Suomea nauta. "Ohimo" tarkoittaa osassa Suomea nivusta ja osassa taas tuota otsan etuosan sivua, mutta se nivusta tarkoittava ohimo on murretta kun taas oikea kirjakielen ohimo on päässä.
Oikeita kirjakielen sanoja joiden merkitystä moni ei enää tiedä ovat esim. "ajos", "äkämä", "seimi", "kätkyt". Samaten moni ei tiedä mitä tarkoittaa imbesilli tai debiili, eikä monilla ole tarkkaa tietoa siitäkään mitä idiootti oikeasti tarkoittaa. Tosin näiden sanojen käyttöä ei enää suositella, koska nämä sanat koetaan typerää ihmistä tarkoittavina haukkumasanoina, vaikka niillä on ihan oikeakin merkitys.
.
Ei kaikista sanoista voi tietää aina, onko ne murretta vai ei. Murteen käsitys on muutenkin häilyvä raja - kirjakieli otettiin aikoinaan siitä Keuruun puhunnasta. Sattuman sanelemaa.
.
Debiili ja idiootti kehitysvammaisuuden eri syvyyksien määrittäjinä oli uutta tietoa. Stabiili ja labiili on tuttuja ja äkkipäätään Trivial Pursuit kisassa olisin liittänyt debiilin samaan sarjaan. Debiili lienee niin outo sana, että sanakirjan viesti käytön epäasiallisuudestakin on täysin turha? Tunnistaako joku muu (kuin ap mainitsija) tuon sanan? Onko lääketieteesssä käytössä jossain?
.
Itselle näistä lainasanoista, joka myös on jäänyt pois nykykielestä, on suosikkini vandaali. Ihan sen heimon takia. ;-)
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
No, lääketieteessä voidaan käyttää sanaa debiili tai imbesilli tai jopa idiootti, mutta ei ole todellakaan suositeltavaa kirjata potilaskertomukseen että "potilas on idiootti, jota tuodaan vastaanotolle flunssan takia". Tai "kyseessä on imbesilli, joka hakeutuu päivystykseen yskän takia". Sinänsä nuo termit ovat tarkkoja ja periaatteessa niitä voisi käyttää edelleen kuten aikoinaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varsin monia murresanoja täällä mainittu.----
Ketä murre häiritsee, niin täällä oli juuri omakin ketju näille.
http://www.vauva.fi/keskustelu/2882168/kerataanko-murresanoja-selityksi…
Nyt oli kyseessä käsittääkseni normaalit suomenkielen sanat, eli ihan oikeat sanat, jotka esim. sanakirjasta löytyvät ja joita voi käyttää kaikessa puheessa ja tekstissä. Jos kirjoittaisit vaikka gradusi tai väitöskirjasi murteella niin mitä luulet kielentarkastajan siitä sanovan yliopistolla?
Murreketju erikseen.
No tirsk. Aika vaikea tietää vanhoista sanoista, josko ovat murteellisia vai kirjakielisiä. Yleisloukkaantuja eli HIIVATINMOINEN TÄRPSTIKKELI paikalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laipio = Katto
Olen ollut siinä luulossa, että laipiot ovat osa laivanrunkoa.
Laipio= sisäkatto!
Tarkoittaa näköjään molempia. Itselleni oli tuttu vain merkitys laivan osastoivasta seinästä, mutta käytetään näköjään myös huonetilan sisäkatosta.
Parahultainen = sopiva, riittävä
Pumada. Joko huulipumada tai muu meikki tai voide.
Varsin monia murresanoja täällä mainittu. Oikeat kirjakielen sanat voi tarkastaa vaikka Kielitoimiston sanakirjasta. Lisäksi samalla murresanalla voi olla eri puolilla suomea eri merkitys, esim. "itikka" on osassa Suomea hyttynen ja osassa Suomea nauta. "Ohimo" tarkoittaa osassa Suomea nivusta ja osassa taas tuota otsan etuosan sivua, mutta se nivusta tarkoittava ohimo on murretta kun taas oikea kirjakielen ohimo on päässä.
Oikeita kirjakielen sanoja joiden merkitystä moni ei enää tiedä ovat esim. "ajos", "äkämä", "seimi", "kätkyt". Samaten moni ei tiedä mitä tarkoittaa imbesilli tai debiili, eikä monilla ole tarkkaa tietoa siitäkään mitä idiootti oikeasti tarkoittaa. Tosin näiden sanojen käyttöä ei enää suositella, koska nämä sanat koetaan typerää ihmistä tarkoittavina haukkumasanoina, vaikka niillä on ihan oikeakin merkitys.