Kerätäänkö murresanoja selityksineen tänne? :)

Vierailija kirjoitti:

Raatataan Lapissa, jutellaan

Vaathet virutethan ja kahvit höystethän. Olihan net etelässä ihmetelhet, että mitä se tuo halvaa ostaa, ku kahvinhöystöjä oli kysyny.

Paljo meillä on sanoja ruottista ja venäjästä ja ranskasta kompiaiset, mutta mistä kummasta on lustut ja kuovat? (= kalvosimet ja sukan terät)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raatataan Lapissa, jutellaan

Vaathet virutethan ja kahvit höystethän. Olihan net etelässä ihmetelhet, että mitä se tuo halvaa ostaa, ku kahvinhöystöjä oli kysyny.

Paljo meillä on sanoja ruottista ja venäjästä ja ranskasta kompiaiset, mutta mistä kummasta on lustut ja kuovat? (= kalvosimet ja sukan terät)

:-))) Teillä ei sitten laitetakaan kahviin poroja, vaikka eepeeläisellä on kahvinporoja tai -sakkoja.  Kahavinporot  on pannussa keitettyssä, sakkoja pistetähän suoratinkahavihin.

Pluttana=kuorittu maito ,sukkela =erikoinen ihminen/asia satakunta tuima =suolaton

Homottaa = kuumottaa, hehkua kuumana. Esim. lämpöpatteri tai aurinko voi homottaa. "Pakko men vähä varjoo, ku aurinko homottaa nii kauheesti."

Kompata = etsiä, penkoa. "Mää komppasi koko talon läpi, ku etsin sitä [esim. jotain esinettä]."

Naatti = väsynyt. "Ei jaksa, oon iha naatti!"

Pränkätä = kiukutella. "Lakkaa ny pränkkäämäst!"

Porin murretta.

Vierailija kirjoitti:

Viruttaa=huuhdella e-pohjanmaa ,savoksi sana on venyttämistä .(pohjalainen äiti sanoi menevänsä viruttamaan lapsen pyllyn, savolaisäiti mietti kauhuissaan kuuliko hän oikein !

Tiedän erään artesaaniopiskelijan, jonka lopputyönään tekemä kudontatyö meni pilalle, kun opettaja käski viruttaa sen ja opiskelija teki työtä käskettyä. Opettajalla ja opiskelijalla oli ihan eri käsitys siitä, mitä viruttaminen tarkoittaa.

Hauskoja nämä murteet. Minua ihmetyttää suuresti , että edesmennyt äitini oli synyperäinen sonkajärveläinen (savon sydämestä) ja hänen puheissaan oli suurin osa noista eteläpohjalaisita sanoista ja sanonnoista.

Hän ei edes koksaan ollut tuntenut ketään sieltä päin kotoisin olevaa ihmistä.

Nyt en tiedä olenko mistään kotoisn, kun lähes kaikki murresanat täällä ovat minulle tuttuja:DDDDDDD

Vierailija kirjoitti:

Olen pienikokoinen ja hoikka, ja Turkuun muutettuani sain jatkuvasti kuulla että oletpa köykäinen. Meni vuosikausia sisäistää että se on täällä ihan kohteliaisuus.

Savossa merkitys on hieman pilkallinen: liian kevyt, onneton ruipelo.

Näin on. Savolaisäitini käytti myös merkityksessä "vähän vajaa".(siis henkisesti)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raatataan Lapissa, jutellaan

Vaathet virutethan ja kahvit höystethän. Olihan net etelässä ihmetelhet, että mitä se tuo halvaa ostaa, ku kahvinhöystöjä oli kysyny.

Paljo meillä on sanoja ruottista ja venäjästä ja ranskasta kompiaiset, mutta mistä kummasta on lustut ja kuovat? (= kalvosimet ja sukan terät)

:-))) Teillä ei sitten laitetakaan kahviin poroja, vaikka eepeeläisellä on kahvinporoja tai -sakkoja.  Kahavinporot  on pannussa keitettyssä, sakkoja pistetähän suoratinkahavihin.

Ei laiteta. Porot juoksevat metsässä, ja sakat ovat ne, jotka jäävät pannun pohjalle. Sakka on jotain ylimääräistä, kun jossakin traktorissakin on sakkakuppi polttoaineen roskille. Höystöjä voi laittaa vaikka keittoon, eli jotain jolla se tulee sakeammaksi ja maistuvammaksi. Ja joku niitä laittoi jo aiemmin tässä ketjussa  leivän päälle.

Viitsimisellä ja kehtaamisella on eri merkitys eri puolilla Suomea, mikä aiheuttaa toisinaan sekaannuksia. Samoin huilaamisella ja tuimalla.

Mummolta (savossa) paljon oppi sanoja, jota muut ei sit ymmärrä. Eikö muut syö kahvelilla? (haarukalla). Kihveli on rikkalapio, rikkakihveli.

Pöydälle laitetaan tuukki (liina) ja hantuukki on tietysti käsipyyhe. Korvo on iso saavi. En kehtoo= en jaksa, en viitsi.

Savossa myös ruvetaan yöpuulle/makkoomaan.

Tassi on aluslautanen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raatataan Lapissa, jutellaan

Vaathet virutethan ja kahvit höystethän. Olihan net etelässä ihmetelhet, että mitä se tuo halvaa ostaa, ku kahvinhöystöjä oli kysyny.

Paljo meillä on sanoja ruottista ja venäjästä ja ranskasta kompiaiset, mutta mistä kummasta on lustut ja kuovat? (= kalvosimet ja sukan terät)

:-))) Teillä ei sitten laitetakaan kahviin poroja, vaikka eepeeläisellä on kahvinporoja tai -sakkoja.  Kahavinporot  on pannussa keitettyssä, sakkoja pistetähän suoratinkahavihin.

Ei laiteta. Porot juoksevat metsässä, ja sakat ovat ne, jotka jäävät pannun pohjalle. Sakka on jotain ylimääräistä, kun jossakin traktorissakin on sakkakuppi polttoaineen roskille. Höystöjä voi laittaa vaikka keittoon, eli jotain jolla se tulee sakeammaksi ja maistuvammaksi. Ja joku niitä laittoi jo aiemmin tässä ketjussa  leivän päälle.

Viitsimisellä ja kehtaamisella on eri merkitys eri puolilla Suomea, mikä aiheuttaa toisinaan sekaannuksia. Samoin huilaamisella ja tuimalla.

Savolaesija tulukintoja nuista...Vähän ihmetytti, kun joku käski viruttaa termospullon, eihän se onnistu, ja pilalle menisi jos onnistuisi. (Sitte vasta älysin, mittee se sillä meinas)

Viitsiminen ja kehtaaminen on savossa sama asia.

Huilaaminen on lepäämistä. (En oikeasti ole kuullut mitä muuta se tarkoittaa, kertokaa joku?

Tuima on vihainen tai äkäinen. (Tuima ilme=vihainen ilme, tuima katse=katsoo pahasti, äkäisesti) Jotkut väittää sen liittyvän suolaan. Tuolla logiikalla tuima on suolainen, minulle, mutta yleensä kai savossa ajatella sen olevan suolaton. En ole sanaa paljon kuullut käytettävän.

En tiedä mikä sen muovisen litranmittakauhan oikea nimi on, mutta Rauman suunnalta kotoisin oleva kaverini oli sitä mieltä, että se on NAPPO. Itse olen Turusta, ja minusta se on KUUPPA.

Täällä joku mainitsikin, että PUNKKA on amme. Minusta punkassa kylpeminen on omituista, kun punkka on sänky :D

Palstan legendaariseen mutka huokosessa -ketjuun viitaten täytyy mainita, että eteläpohjalainen exäni kirosi usein "voi pershuokonen!". Vasta sitä ketjua lukiessa minulle valkeni mikä sen merkitys oli.

Porilaiset sanovat pyörän tarakkaa takahäksäksi.

Vierailija kirjoitti:

Piipittää = seistä varpaillaan

Töpeksiä = syljeksiä

(Ylä-Savo)

Muualla Suomessa

piipittää= vikistä, vinkua, valittaa (tai lintu,pikkueläin, joka ääntelee piipittäen)

töpeksiä= tehdä jotain huonosti, väärin

Rovaniemellä eräs kertoi, ettei hänellä ollut hilloja kakun päälle. Ihmettelin- meillä päin hillot pannaan pikemminkin kakun väliin eikä päälle. Paljon myöhemmin tajusin hänen tarkoittavan lakkoja.

Turussa ollessani olin kaupassa töissä ja kassalla eräs asiakas kertoi kärryssään olevan kolme joppia. Piti nousta ylös katsomaan mitä siellä oli. Rasvattomia maitoja. Meillä Kainuussa ne oli kurria.

Kainuussa lapsena: ukkini pudotti tabletin ja kylässä ollut vieras alkoi kiljua minulle " se on siinä tikkurin päällä, tikkurin päällä, ota se nyt siitä tikkurin päältä!" En tajunnut sanaa, joka kuulemma tarkoitti villapaitaa. Vieras suuttui "samoja kainuulaisia ollaan"

Aiemmin joku kertoi sanoja Kuhmo-Sotkamo akselilta. Olen kotoisin Sotkamosta (elin siellä 20v:ksi) ja ainoa tuttu sana oli lipenteri. Liekö loput jotain kylämurretta. Lapsuudestani muistan vielä, että meillä sana "romuska" tarkoitti flunssaa. Naapurissa se tarkoitti krapulaa.

Pruukakaanko teil käyttä försloppii, ko pränni o tukos?

Mää e tiärä, misä päi suamee tälviisii sanota,

ei meil turus koskka tämmötti tapahru.

Vierailija kirjoitti:

Kröntmänttinäs = kokonaan. Turku.

En ole koskaan kuullutkaan moisesta.

Turkulainen

ja miu mammain ol viipurist kotosi kirjoitti:

Pruukakaanko teil käyttä försloppii, ko pränni o tukos?

Mää e tiärä, misä päi suamee tälviisii sanota,

ei meil turus koskka tämmötti tapahru.

Ei tuostakaan saa mitään selvää

Turkulainen

Pirssi ja onnikka =taksi ja linja-auto

Ainakin tamperelaiset vanhemmat ihmiset käyttävät näitä.

Murteet ovat varmaan köyhtymässä, koska näitäkään en koskaan ole nuoren ihmisen suusta kuullut. 

Täällä on mielestäni paljon ihan yleiskieleen kuuluvia sanoja. 

Esim. tokkopa on aivan yleispätevä sana ihan joka puolella. 

Monipuolinen elämä ja kontaktit, paljon kirjallisuutta ja muuta kulttuuria, niin kyllähän nämä kaikki tietää. 

Sen sijaan täällä on paljon (joku jo sanoikin) ihan yleiskielen vain harvemmin käytettyjä sanoja, jotka eivät ole murretta. Ehkä vain käytetympiä joillain alueilla. Murre-sana on rajatummin paikallinen. 

Esim. hilla on synonyymi lakalle ihan virallisestikin.