Millä perusteella duunarilapsen päätyminen yliopistoon on luokkahyppy?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nimittäin monet tuntemani yliopistosta valmistuneet ja etenkin jatko-opintojen suorittajat ovat taloudellisesti viheläisessä asemassa. Vielä nelikymppisinä kituutetaan tonnikalalla ja asutaan kimppakämpässä.

Pätevä amis taas voi aika helposti tienata 3000e/kk jo parikymppisenä. Kaverini tienasi 5000—6000e/kk noin kaksvitosena.

Onko keski- tai yläluokkaisuus siis vain sitä, että on hieno titteli ja osaa käyttää sivistyssanoja?

t:yliopistosta valmistunut

Jos olet valmistunut yliopistosta, sinun olisi kyllä täytynyt kohdata ylempää keskiluokkaa ja yläluokkaa? Kyllä meillä näkyi kaikkia luokkia. Osan vanhemmat oli duunareita, mutta oli niitä lääkäreitä, arkkitehteja, filosofeja ja säveltäjiä, joiden jälkikasvusta pienen pintaraapaisun tai vähintään huonompien aikojen koittaessa näkyi, että erilainen on elämäntapa ja kulttuuri. Hyvin erilainen tausta ja edellytykset.

En tiedä missä päin Suomea ja millaisen yliopiston olet käynyt, mutta mitä lähempänä ollaan pääkaupunkiseutua, sitä selvemmin näkyy, koska tällaiset ovat aika keskittyneet ajomatkan päähän pääkaupungista.

Minä opiskelin Helsingissä humanistista alaa. Taisi olla yksi toinenkin duunaritaustainen vuosikurssilla. Kaikilla muilla oli akateemiset vanhemmat. Suurimmalla osalla tohtoristasoisia ja itsellä takana yksityiset peruskoulut ja lukiot.

Vierailija kirjoitti:

Sivistys + ansiotaso = Onnistuminen elämässä.

Korjaan:

Ohjattu sivistyys + kevyt ansiotaso.

T: "Kirjastoapulainen vt."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep jep, et tainnut ainakaan yhteiskuntatieteitä lukea. Yhteiskuntaluokalla ja rahalla ei ole mitään tekemistä keskenään. Yhteiskuntaluokka kertoo koulutuksesta, elämäntavasta, sivistyksestä, sosiaalisesta pääomasta jne. On olemassa yläluokkaisia ihmisiä, joilla ei ole rahaa ja upporikkaita nousukkaita, joilla ei ole koulutusta. Jälkimmäisellä ei ole asiaa ensimmäisen rikkaiden kavereiden illallispöytään siinä missä ensimmäisellä on, koska hän osaa luoka tavat ja jakaa sen edustamat arvot.

Näinhän se on. Ylempään keskiluokkaan kuuluvalle kuulunee kaikenlaista sivistystä; korkea koulutus, korkeakulttuurin harrastaminen tai ainakin ymmärtäminen, sivistyneet käytöstavat ja pöytätavat jo kotoa opittuna, huoliteltu kieli ja sivistyssanojen osaaminen, laaja sanavarasto, yleissivistys ja lukeneisuus, kielitaito, taito pukeutua eri tilanteisiin asianmukaisesti, hienoimpia juhlia myöten, etiketin tuntemus jne. jne. on matkusteltu ainakin Euroopassa sen verran että tunnetaan muita kulttuureita.

Tämä kaikki on aika työ hankkia aikuisella iällä, ja silti erottuu joukosta, ihan kuin se joka ei puhu jotain kieltä äidinkielenään. Ylemmille luokille sivistys, kulttuuri ja tavat on äidinkieltä, ei niitä tarvitse opetella vaan ne omaksutaan kotoa. Eikä niitä voi ostaa rahalla.

Ja ettei tule väärä kuva, olen siis sitä porukkaa joka tämän sivistyksen on hankkinut itse aikuisella iällä. Koskaan se ei ole sama kuin kotona opittu, ja aina jää puuttumaan se taustan suoma tukiverkosto ja viitekehys. Olen tehnyt luokkahypyn, mutta aika alaportaalle, hyvästä palkasta huolimatta. Luulisin että lapseni pääsee taas muutaman askelen parempiin asemiin, ainakin yritän pitää siitä huolen, niin kuin minuakin on puskettu eteenpäin vaatimattomasta taustasta. Kiitos vaan kiertokoulun käyneille maalaiskurjalistovanhemmilleni. Ei laiteta teiltä saatua lahjakkuutta haaskuun.

t. Tuon kirjoittanut

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nimittäin monet tuntemani yliopistosta valmistuneet ja etenkin jatko-opintojen suorittajat ovat taloudellisesti viheläisessä asemassa. Vielä nelikymppisinä kituutetaan tonnikalalla ja asutaan kimppakämpässä.

Pätevä amis taas voi aika helposti tienata 3000e/kk jo parikymppisenä. Kaverini tienasi 5000—6000e/kk noin kaksvitosena.

Onko keski- tai yläluokkaisuus siis vain sitä, että on hieno titteli ja osaa käyttää sivistyssanoja?

t:yliopistosta valmistunut

Jos olet valmistunut yliopistosta, sinun olisi kyllä täytynyt kohdata ylempää keskiluokkaa ja yläluokkaa? Kyllä meillä näkyi kaikkia luokkia. Osan vanhemmat oli duunareita, mutta oli niitä lääkäreitä, arkkitehteja, filosofeja ja säveltäjiä, joiden jälkikasvusta pienen pintaraapaisun tai vähintään huonompien aikojen koittaessa näkyi, että erilainen on elämäntapa ja kulttuuri. Hyvin erilainen tausta ja edellytykset.

En tiedä missä päin Suomea ja millaisen yliopiston olet käynyt, mutta mitä lähempänä ollaan pääkaupunkiseutua, sitä selvemmin näkyy, koska tällaiset ovat aika keskittyneet ajomatkan päähän pääkaupungista.

Minä opiskelin Helsingissä humanistista alaa. Taisi olla yksi toinenkin duunaritaustainen vuosikurssilla. Kaikilla muilla oli akateemiset vanhemmat. Suurimmalla osalla tohtoristasoisia ja itsellä takana yksityiset peruskoulut ja lukiot.

Onko Suomessa yksityisiä peruskouluja ja lukioita??

Luokat ei ole niin selviä. Omassa perheessäni on sekä maistereita että lähihoitajia, suvusta ja edesmenneestä sukupolvesta löytyy kaikkea sekatyömiehistä merkonomiin ja tohtoriin.

Presidenteistä esim. Koivisto on duunariperheestä ja tällä palstalla häntä ja hänen perhettään kutsutaan eliitiksi ja yläluokkaisiksi. Yrittäkää jo päättää.

Suomalaisten yhteiskuntaluokat

Ylemmät professioammatit: muun muassa ylimmät johtajat, tuomarit, lääkärit ja erityisasiantuntijat 9 %

Alemmat professioammatit: opettajat ja ylemmät toimihenkilöt 24 %

Rutiininomaisen ei-ruumiillisen työn tekijät: palvelu-, m,yynti- ja hoitotyöntekijät 23 %

Itsenäiset ammatinharjoittajat 7 %

Maanviljelijät 4 %

Ammattitaitoinen työväestö: putkimiehet, muuratit j ahitsarit 14 %

Muu työväestö: sekatyömiehet ja varastotyöntekijät 16 %

Muu työväestö maataloudessa 2 %

Lähde: Jani Erola/Tiede-lehti 3/2008

Prosentit viittaavat tilanteeseen vuonna 2000

Vierailija kirjoitti:

Luokat ei ole niin selviä. Omassa perheessäni on sekä maistereita että lähihoitajia, suvusta ja edesmenneestä sukupolvesta löytyy kaikkea sekatyömiehistä merkonomiin ja tohtoriin.

Presidenteistä esim. Koivisto on duunariperheestä ja tällä palstalla häntä ja hänen perhettään kutsutaan eliitiksi ja yläluokkaisiksi. Yrittäkää jo päättää.

Ylempää keskiluokkaa tai yläluokkaa selvästikään et ole. Omasta koulutuksestasi riippuen olet työväenluokkaa tai alempaa keskiluokkaa.

Maisteritutkinnolla ei vielä tehdä luokkahyppyä, ellei löydetä sillä hyvin palkattua työtä. Maistereita on jo liikaa, ja moni maisteri elää tutkintonsa jälkeenkin melko alemman keskiluokan elämää.

Koulutuksella ja sivistyksellä ei ole mitään tekemistä keskenään.

Väittäisin että perinteiset yhteiskuntaluokat ovat hälvenemässä koska keskimäärin ihmiset ovat sivistymättömämpiä ja nykyajan massakulttuuri tekee kaikista ideologian sokaisemia lampaita. Koulutus määrää nykyään enemmänkin työelämän hierarkiaa koska työ on noussut kaikkein ylimmäksi hyveeksi. Työtä on tehtävä jokaisen, te olette pelkkiä korvattavissa olevia hammasrattaita tässä helvetinkoneessa joka jauhaa ihmiskunnan palasiksi.

Vierailija kirjoitti:

Nimittäin monet tuntemani yliopistosta valmistuneet ja etenkin jatko-opintojen suorittajat ovat taloudellisesti viheläisessä asemassa. Vielä nelikymppisinä kituutetaan tonnikalalla ja asutaan kimppakämpässä.

Pätevä amis taas voi aika helposti tienata 3000e/kk jo parikymppisenä. Kaverini tienasi 5000—6000e/kk noin kaksvitosena.

Onko keski- tai yläluokkaisuus siis vain sitä, että on hieno titteli ja osaa käyttää sivistyssanoja?

t:yliopistosta valmistunut

Yliopistoon pääsy ei ole vielä luokkahyppy, siitähän pitää huolen meidän kaikille ilmainen peruskoulu ja opintotukijärjestelmä. Olennaista on, mitä lähtee opiskelemaan, mitä siellä tekee, ja mihin pääsee töihin. Monta estettä on vielä voitettavana ennen sitä luokkahyppyä.

Pitäisi lähteä opiskelemaan jotain, arvostettuun yliopistoon, jossa on hyvä palkka ja hyvä työllisyys. Amk -tutkinto ei tuo luokkanousua.

Opinnot pitäisi hoitaa kunnialla, ja verkostoitua sitä tehdessä ylempien luokkien kanssa, saada hyvä maine opettajien keskuudessa, jotka voivat suositella. Opintojen aikana jo pitäisi hankkiutua harjoittelemaan hyviin töihin, niin että vakityö on helppo saada valmistuttua. Ekat työt pitää olla valmis hankkimaan matkojenkin päästä, ja pyrkiä jatkuvasti pois omalta mukavuusalueelta. Perhettä ei pidä perustaa ensimmäisenä, koska sitten ei voi muuttaa töiden perässä ja yletä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luokat ei ole niin selviä. Omassa perheessäni on sekä maistereita että lähihoitajia.

Ylempää keskiluokkaa tai yläluokkaa selvästikään et ole. Omasta koulutuksestasi riippuen olet työväenluokkaa tai alempaa keskiluokkaa.

Maisteritutkinnolla ei vielä tehdä luokkahyppyä, ellei löydetä sillä hyvin palkattua työtä. Maistereita on jo liikaa, ja moni maisteri elää tutkintonsa jälkeenkin melko alemman keskiluokan elämää.

Millä tutkinnolla sitten tehdään luokkahyppy? Millä perusteella olen työväenluokkaa tai alempaa keskiluokkaa? Vanhemmilla ja isovanhemmilla korkeakoulututkinnot ja itse olen maisterin papereilla asiantuntijatyössä.

Vierailija kirjoitti:

Koulutuksella ja sivistyksellä ei ole mitään tekemistä keskenään.

Väittäisin että perinteiset yhteiskuntaluokat ovat hälvenemässä koska keskimäärin ihmiset ovat sivistymättömämpiä ja nykyajan massakulttuuri tekee kaikista ideologian sokaisemia lampaita. Koulutus määrää nykyään enemmänkin työelämän hierarkiaa koska työ on noussut kaikkein ylimmäksi hyveeksi. Työtä on tehtävä jokaisen, te olette pelkkiä korvattavissa olevia hammasrattaita tässä helvetinkoneessa joka jauhaa ihmiskunnan palasiksi.

Juuri tästä syystä luokkajako. Koulutuksen ja varallisuuden voi hankkia. Sivistys lähtee kotoa.

Kertokaa sitten, eikö presidentti Koivisto ollut sivistynyt? Tohtori työläistaustalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luokat ei ole niin selviä. Omassa perheessäni on sekä maistereita että lähihoitajia.

Ylempää keskiluokkaa tai yläluokkaa selvästikään et ole. Omasta koulutuksestasi riippuen olet työväenluokkaa tai alempaa keskiluokkaa.

Maisteritutkinnolla ei vielä tehdä luokkahyppyä, ellei löydetä sillä hyvin palkattua työtä. Maistereita on jo liikaa, ja moni maisteri elää tutkintonsa jälkeenkin melko alemman keskiluokan elämää.

Millä tutkinnolla sitten tehdään luokkahyppy? Millä perusteella olen työväenluokkaa tai alempaa keskiluokkaa? Vanhemmilla ja isovanhemmilla korkeakoulututkinnot ja itse olen maisterin papereilla asiantuntijatyössä.

Oletin kyllä, että jos olisi ylempää keskiluokkaa tai yläluokkaa, tietäisit sen itse. Jos vanhempasi ja isovanhempasi ovat akateemisia, voithan ollakin ylempää keskiluokkaa. Ilman että vähän kuvailet, ei voi tietää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulutuksella ja sivistyksellä ei ole mitään tekemistä keskenään.

Väittäisin että perinteiset yhteiskuntaluokat ovat hälvenemässä koska keskimäärin ihmiset ovat sivistymättömämpiä ja nykyajan massakulttuuri tekee kaikista ideologian sokaisemia lampaita. Koulutus määrää nykyään enemmänkin työelämän hierarkiaa koska työ on noussut kaikkein ylimmäksi hyveeksi. Työtä on tehtävä jokaisen, te olette pelkkiä korvattavissa olevia hammasrattaita tässä helvetinkoneessa joka jauhaa ihmiskunnan palasiksi.

Juuri tästä syystä luokkajako. Koulutuksen ja varallisuuden voi hankkia. Sivistys lähtee kotoa.

Etkö ymmärtänyt mitä sanoin? Mitään jakoa tai sivistystä ei enää ole, koska ainoa jako on työnjako.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nimittäin monet tuntemani yliopistosta valmistuneet ja etenkin jatko-opintojen suorittajat ovat taloudellisesti viheläisessä asemassa. Vielä nelikymppisinä kituutetaan tonnikalalla ja asutaan kimppakämpässä.

Pätevä amis taas voi aika helposti tienata 3000e/kk jo parikymppisenä. Kaverini tienasi 5000—6000e/kk noin kaksvitosena.

Onko keski- tai yläluokkaisuus siis vain sitä, että on hieno titteli ja osaa käyttää sivistyssanoja?

t:yliopistosta valmistunut

Jos olet valmistunut yliopistosta, sinun olisi kyllä täytynyt kohdata ylempää keskiluokkaa ja yläluokkaa? Kyllä meillä näkyi kaikkia luokkia. Osan vanhemmat oli duunareita, mutta oli niitä lääkäreitä, arkkitehteja, filosofeja ja säveltäjiä, joiden jälkikasvusta pienen pintaraapaisun tai vähintään huonompien aikojen koittaessa näkyi, että erilainen on elämäntapa ja kulttuuri. Hyvin erilainen tausta ja edellytykset.

En tiedä missä päin Suomea ja millaisen yliopiston olet käynyt, mutta mitä lähempänä ollaan pääkaupunkiseutua, sitä selvemmin näkyy, koska tällaiset ovat aika keskittyneet ajomatkan päähän pääkaupungista.

Minä opiskelin Helsingissä humanistista alaa. Taisi olla yksi toinenkin duunaritaustainen vuosikurssilla. Kaikilla muilla oli akateemiset vanhemmat. Suurimmalla osalla tohtoristasoisia ja itsellä takana yksityiset peruskoulut ja lukiot.

Onko Suomessa yksityisiä peruskouluja ja lukioita??

Tietenkin on. Esim. saksalainen koulu, englantilainen koulu, juutalainen koulu jne.

Vierailija kirjoitti:

Ok, no mikä sen luokkajaon sitten aiheuttaa? Jos koulutus niin miksi? Miksei tulotaso?

Sinä saat ihan itse päättää miten sinä ihmisiä luokittelet. Yksi tavallinen ja historiaan pohjaava tapa on luokitella juurikin koulutuksen mukaan. Toki varallisuuskin vaikuttaa, mutta ilman koulutusta olevilla pitää olla kuitenkin yhteyksiä yläluokkaan ja siten päästä osaksi sitä.

Itse en ainakaan anna tällaisten asioiden vaivata päätäni. Mitoitan ihmisen arvon sen mukaan millaisia ihmisiä he ovat ja mitä he tekevät, eikä tittelit voisi minua vähempää kiinnostaa ellei niitä tarvita jonkun asian tekemiseen.

Vierailija kirjoitti:

Nimittäin monet tuntemani yliopistosta valmistuneet ja etenkin jatko-opintojen suorittajat ovat taloudellisesti viheläisessä asemassa. Vielä nelikymppisinä kituutetaan tonnikalalla ja asutaan kimppakämpässä.

Pätevä amis taas voi aika helposti tienata 3000e/kk jo parikymppisenä. Kaverini tienasi 5000—6000e/kk noin kaksvitosena.

Onko keski- tai yläluokkaisuus siis vain sitä, että on hieno titteli ja osaa käyttää sivistyssanoja?

t:yliopistosta valmistunut

Jos muka olet yliopistosta valmistunut, niin missä on historian yleistietoutesi?  Miten voi kysyä näin naivia asiaa?

Itse en koskaan ole osannut ajatella, että suomessa olisi mitään oikeaa luokkajakoa. Itsellä ei ole hajua mihin luokkaan kuulun.

Isäni on diplomi-insinööri, äitini on suurtalouskeittäjä ja lähihoitaja. Siskoni on jonkin sortin humanisti ja valmistunut yliopistosta. Veljeni on putkimies. Itse olen ylioppilas, joka on ensin valmistunut amk:sta ja myöhemmin yamks:sta. Nyt teen väitöskirjaani tohtoriksi. Ei sitten niin mitään hajua mihin kuulun ja eikä sillä kai niin ole väliäkään. Alani töissä olen ollut katkotta vuodesta 2007 lähtien, eli noin 2 vuotta ennen kuin valmistuin.

Omaan ystäväpiiriini kuuluu myös vähän kaikenlaisia ihmisiä. On amkkilaisia ja maistereita. Kuten myös amiksia ja "pelkkiä" ylioppilaita. Enpä ole ihmisissä juurikaan eroja huomannut koulutuksen perusteella. Ainoa ero on se, että yliopistosta valmistuneet ovat omassa piirissäni enemmän pätkätöissä tai työttömänä. Varsinkin amikset ovat olleet valmistumisestaan lähtien töissä lähes koko ajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä tutkinnolla sitten tehdään luokkahyppy?

Oletin kyllä, että jos olisi ylempää keskiluokkaa tai yläluokkaa, tietäisit sen itse. Jos vanhempasi ja isovanhempasi ovat akateemisia, voithan ollakin ylempää keskiluokkaa. Ilman että vähän kuvailet, ei voi tietää.

Minusta luokat ei ole noin selviä. Käytin esimerkkinä siksi omaa perhettä. Harvalla suomalaisella korkeakoulutetulla on selkeä luokkaidentiteetti, koska ennen sotia korkeakoulutus oli harvinaista. Omat isovanhemmat ovat tässä poikkeus. Suurimmalla osalla on sukulaisia erilaisilla koulutuksilla. En katso kuuluvana selkeästi mihinkään luokkaan.

Itselläni on sukulaisia ja perheenjäseniä, joilla ei ole koulutusta juuri lainkaan. En katso, että meidän välillä olisi suuria eroja.

Asiasta on kirjoitettu hyvä kirjakin, Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa.