Kommentoiko ja yrittääkö teidän pieniruokaiset poikaystävänne annostella myös teidän syömisiänne?
Mietin tässä, kun tämä nykyinen poikaystäväni on jo kolmas pieniruokainen poikaystäväni, joka yrittää kontrolloida myös minun syömisiäni. Nämä kaikki kolme ovat olleet melko lyhyitä miehiksi, joten siitä kai on pieniruokaisuus johtunutkin. Sen sijaan nuoruuden suuriruokainen poikaystäni ei välittänyt tuon taivaallista minun syömisistäni.
Tämä nykyinen pieniruokainen poikaystäväni siis on 160 cm pitkä, minä olen 149 cm ja hän yrittää monesti annostella syömisiäni tyylillä "Minulle riittää näin vähän, joten sinulle riittää tuon verran (annostelee noin puolet siitä, mitä itselleen). Jos saisin itse päättää, niin söisin aina melkein saman verran kuin tämä poikaystäväni, enkä edes ole lihava. En vaan hänen seurassaan kehtaa.
Ne aiemmat pieniruokaiset poikaystävät eivät sanoneet asiaa niin suoraan kuin tämä "koska minä syön tämän verran, olen sinua yli 10 cm pidempi ja mies, niin sinulle riittää näin paljon vähempi", mutta hekään eivät vaan vilpittömästi näyttäneet tajuavan minulle jäävän nälkä jos syön paljon vähemmän kuin he.
Onko tämä yleinen pieniruokaisten miesten tyttöystävien ongelma joutua kuuntelemaan tällaista?
Kommentit (42)
Mun mies kuuluu tuohon joukkoon. Ei se mun syömisiä arvostele,mutten kyllä kehtaa syyä enemmän kuin se. Joskus ihmettelee, miten mulla voi olla vielä nälkä. Joskus tekis kyllä mieli vetää överit ja yrittää syyä esim koko pitsa yksin, mutta puoliksi me se aina otetaan. Enkä mä kyllä jaksaskaan.
Aiheeseen palatakseni en pärjäis puolella siitä mitä mun mies syö. Sinuna sanosin sille, että aikuisena ihmisenä päätät ite annoskokos.
Erityisen häiritsevää tämä on tuon nykyisen poikaystäväni kanssa silloin, kun olemme hänen luonaan ja hän on tehnyt meille ruokaa. Tuolloin ne hänen minulle varaamat määrät ovat olleet aivan naurettavia, kun tosiaan hän itse syö todella vähän ja sitten annostelee minulle siitä vaan puolet. Esimerkiksi kovaankin nälkään aamulla tai illalla hänen mielestään minulle tulisi riittää yksi pieni jogurtti. Kerran olin hänen luonaan vetämässä sellaista 250 g rahkaa kokonaan marjojen kanssa, jolloin hän järkyttyneenä totesi:"Olisin luullut sinun syövän tuosta kaksi kertaa, kun en minäkään jaksa tuota kerralla kokonaan.." Voi h*lvetti, että nolotti. Samanlaisia tilanteita tulee jatkuvasti.
ap
Mun mies teki suhteen alussa samaa, söi vähän ja kommentoi mun syömiä määriä. Hänen kotonaan, etenkin äitinsä on pieniruokainen (ja ikuinen laihduttaja, karkki ja pulla kuitenkin jokapäiväistä herkkua...) ja äiti kuvitteli että riittävä ruoka on kaikille esim. 1 kpl juustohampurilaisia Mäkkäristä. No, yli viisi vuotta myöhemmin mies painaa 10 kg enemmän ja syö isompia annoksia kuin minä. Ja siis kun aloimme seurustelemaan, mies painoi 68 kg (182 cm pitkä). Oli kyllä pelottavan hoikka silloin, ihan hyvää tehnyt syöminen :). Onneksi oma ruokahalu ei ole kasvanut mukana, samoissa hyviksi opituissa annoskoissa mennään edelleen!
Vierailija kirjoitti:
Erityisen häiritsevää tämä on tuon nykyisen poikaystäväni kanssa silloin, kun olemme hänen luonaan ja hän on tehnyt meille ruokaa. Tuolloin ne hänen minulle varaamat määrät ovat olleet aivan naurettavia, kun tosiaan hän itse syö todella vähän ja sitten annostelee minulle siitä vaan puolet. Esimerkiksi kovaankin nälkään aamulla tai illalla hänen mielestään minulle tulisi riittää yksi pieni jogurtti. Kerran olin hänen luonaan vetämässä sellaista 250 g rahkaa kokonaan marjojen kanssa, jolloin hän järkyttyneenä totesi:"Olisin luullut sinun syövän tuosta kaksi kertaa, kun en minäkään jaksa tuota kerralla kokonaan.." Voi h*lvetti, että nolotti. Samanlaisia tilanteita tulee jatkuvasti.
ap
Miten ihmeessä tuo voi nolottaa? Senkus syöt sen verran kuin napa vaatii etkä pyytele anteeksi.
No minä kuulen juomisestani.
"Ai sä joit jo kaikki 4 olutta?"
Kun pyysin tuomaan lasin viiniä kylppäriin niin totesi "no jos sitä on vielä jäljellä ettei tarvi lähteä Alkosta hakemaan". Koska tokihan minulla menee litra punkkua kun katson Emmerdalen..
Mies itse siis juo 3 olutta joka ikinen ilta mutta annas olla kun itse otan muutaman:(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erityisen häiritsevää tämä on tuon nykyisen poikaystäväni kanssa silloin, kun olemme hänen luonaan ja hän on tehnyt meille ruokaa. Tuolloin ne hänen minulle varaamat määrät ovat olleet aivan naurettavia, kun tosiaan hän itse syö todella vähän ja sitten annostelee minulle siitä vaan puolet. Esimerkiksi kovaankin nälkään aamulla tai illalla hänen mielestään minulle tulisi riittää yksi pieni jogurtti. Kerran olin hänen luonaan vetämässä sellaista 250 g rahkaa kokonaan marjojen kanssa, jolloin hän järkyttyneenä totesi:"Olisin luullut sinun syövän tuosta kaksi kertaa, kun en minäkään jaksa tuota kerralla kokonaan.." Voi h*lvetti, että nolotti. Samanlaisia tilanteita tulee jatkuvasti.
ap
Miten ihmeessä tuo voi nolottaa? Senkus syöt sen verran kuin napa vaatii etkä pyytele anteeksi.
En tiedä olenko sitten yliherkkä kaikelle syömiseni arvostelulle sen myötä, kun olin lapsena tosi ylipainoinen ja siksi jatkuvasti terkkareiden haukuttavana. Nykyään siis olen normaalipainoinen, mutta nolostun tosi kovasti jos joku pitää minua syöppönä, etenkin silloin kun en omasta mielestäni mitenkään syö liikaa.
ap
Ota itse ruokaa lautasellesi sen verran kuin haluat. Sitten kumoat tuplasti enemmän ruokaa hänen lautaselleen ja toteat: "Jos minä jaksan syödä tämän verran, niin sinä miehenä syöt tuon verran!"
Vierailija kirjoitti:
No minä kuulen juomisestani.
"Ai sä joit jo kaikki 4 olutta?"
Kun pyysin tuomaan lasin viiniä kylppäriin niin totesi "no jos sitä on vielä jäljellä ettei tarvi lähteä Alkosta hakemaan". Koska tokihan minulla menee litra punkkua kun katson Emmerdalen..
Mies itse siis juo 3 olutta joka ikinen ilta mutta annas olla kun itse otan muutaman:(
Siis oliko se viinipullo lähes tyhjä miehen jäljiltä ja sitten syyllistää sinua? Ikävää ja törkeetä tuollainenkin.
ap
Olen hoikka, urheilen ja teen töitä kuin hevonen joten syön kuin hevonen. Tulisin varmaan vihaiseksi jos mies koittaisi alkaa rajoittamaan annoskokoani. Syö kyllä toisinaan vähemmän kuin minä (useammin ei), mutta hänen työnsä on fyysisesti kevyempää kuin omani enkä äijästä oikein juoksulenkkikaveriakaan saa - joten vaikka hän onkin yli 180cm mies ja itse olen 170cm nainen ei kulutuksessamme vaikuttaisi olevan juuri eroa. Ei todellakaan riittäisi puolet miehen annoksesta minulle!
Vierailija kirjoitti:
Ota itse ruokaa lautasellesi sen verran kuin haluat. Sitten kumoat tuplasti enemmän ruokaa hänen lautaselleen ja toteat: "Jos minä jaksan syödä tämän verran, niin sinä miehenä syöt tuon verran!"
Itseasiassa olen yrittänyt tuota silloin, kun olemme olleet syömässä minun luonani. Miehen reaktio on ollut:"Oletko tullut ihan hulluksi?! Tästä annoksesta söisimme me molemmat!" siitä hänelle osoittamasti annoksesta. En ole sitten kehdannut silloinkaan syödä kovin paljoa.
ap
Hei tää kuulostaa oikeesti tosi tosi pahalta. Joko keskustelette asiasta ja mies lopettaa huomauttelun, tai sitten kannustan lähtemään.
Tulee mieleen että mies on vähän herkkä omasta pienikokoisuudestaan (160cm mies _on_ pieni), ja hän tuntee jostain syystä hillitöntä tarvetta huolehtia siitä, ettet varmasti vain muutu häntä isommaksi. Silloinhan hänen oma pienikokoisuutensa vain korostuisi.
Itse en katselisi syömisteni arvostelua tai rajoittamista alkuunkaan, enkä varsinkaan jos syön terveellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erityisen häiritsevää tämä on tuon nykyisen poikaystäväni kanssa silloin, kun olemme hänen luonaan ja hän on tehnyt meille ruokaa. Tuolloin ne hänen minulle varaamat määrät ovat olleet aivan naurettavia, kun tosiaan hän itse syö todella vähän ja sitten annostelee minulle siitä vaan puolet. Esimerkiksi kovaankin nälkään aamulla tai illalla hänen mielestään minulle tulisi riittää yksi pieni jogurtti. Kerran olin hänen luonaan vetämässä sellaista 250 g rahkaa kokonaan marjojen kanssa, jolloin hän järkyttyneenä totesi:"Olisin luullut sinun syövän tuosta kaksi kertaa, kun en minäkään jaksa tuota kerralla kokonaan.." Voi h*lvetti, että nolotti. Samanlaisia tilanteita tulee jatkuvasti.
ap
Miten ihmeessä tuo voi nolottaa? Senkus syöt sen verran kuin napa vaatii etkä pyytele anteeksi.
Niin joo ja kommentoihan hän tuota 250 g:n rahkaa marjoineen rekkamiehen annokseksi, mikä olisi melkein huvittanut jos ei olisi loukannut niin paljon. Eikö tällainen muka loukkaisi muita naisia heidän poikaystäviensä suusta?
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minä kuulen juomisestani.
"Ai sä joit jo kaikki 4 olutta?"
Kun pyysin tuomaan lasin viiniä kylppäriin niin totesi "no jos sitä on vielä jäljellä ettei tarvi lähteä Alkosta hakemaan". Koska tokihan minulla menee litra punkkua kun katson Emmerdalen..
Mies itse siis juo 3 olutta joka ikinen ilta mutta annas olla kun itse otan muutaman:(
Siis oliko se viinipullo lähes tyhjä miehen jäljiltä ja sitten syyllistää sinua? Ikävää ja törkeetä tuollainenkin.
ap
Ei se siitä ollut juonut.( Toki oli yli puoli pulloa jäljellä.)
Kysy, yrittääkö aiheuttaa sinulle syömishäiriön. Jos vastaa että ei, sano että ei sitten tarvitse puutua sun syömisiin.
Toinen (parempi vaihtoehto) potkia tuollainen urpo pellolle.
SouthernGrove kirjoitti:
Tulee mieleen että mies on vähän herkkä omasta pienikokoisuudestaan (160cm mies _on_ pieni), ja hän tuntee jostain syystä hillitöntä tarvetta huolehtia siitä, ettet varmasti vain muutu häntä isommaksi. Silloinhan hänen oma pienikokoisuutensa vain korostuisi.
Itse en katselisi syömisteni arvostelua tai rajoittamista alkuunkaan, enkä varsinkaan jos syön terveellisesti.
Enpä tiedä. Miehellä on kyllä tapana "isotella" muille miehille ja haukkua naisia, jotka etsivät vain pitkiä miehiä. Minulle hänen pituutensa ei kuitenkaan ole koskaan ollut ongelma, enhän edes tykkää pitää korkokenkiä, joten onhan mies minua noin 10 cm pidempi.
Voihan se silti olla mahdollista. En ole aiemmin kohdannut noin suoraa ruokien annostelua pieniruokaisilta miehiltä, pelkkää ymmärtämättömyytä.
ap
Kauhea mies sinulla!
Meillä taas niin, että mies syö vain yhden aterian päivässä eli päivällisen. Sitä hän syö kyllä todella suuren annoksen. Minä syön mielestäni normaaleja annoksia, 5 ateriaa päivässä.
Mies jatkuvasti huomauttelee, että ei ymmärrä miten jaksan kokoajan syödä ja ettei kukaan voi syödä niin paljon yms.
Lisäksi imetän ja imetysdieettaan ja painoni putoaa n. 0,5kg viikkovauhdilla, ja alun alkaenkin olen ollut ihan normaalipainoinen. Minulle tulee myös huono ja heikko olo jos en syö tarpeeksi usein ja tarpeeksi paljon.
Tulee välillä tosi paha mieli miehen kommenteista.
Olis aika kauheaa jos koko ajan pitäisi miettiä annoskokojaan kumppanin läsnäollessa. En oo seurustellut pieniruokaisen miehen kanssa, mutta napostelen aika paljon enemmän kuin mieheni. Ei ole koskaan kommentoinut tapaani, paitsi jos olen valittanut laihduttamisesta..