Lapsettoman naisen "äitiys" ja siitä paasaaminen
Nyt taitaa olla uusi muotijuttu tämä lapsettomien naisten "toisenlainen äitiys". Kiinnitin asiaan huomiota äitienpäivänä, kun lapsettomat kaverini jakoivat äitienpäiväntoivotuksia myös niille "jotka toteuttava äitiyttä vaikka eivät ole biologisia äitejä". Ymmärrän tämän hyvin esim. adoptioäidin kohdalla joka on kyllä ihka oikea äiti, mutta nyt tästä "toisenlaisesta äityiden toteuttamisesta" puhuvat ihan sinkkunaiset, jotka ovat töissä hoito- ja kasvatusalalla. Mistä tämä ilmiö johtuu? Nämä naiset jakavat sitten seuraavana viikonloppuina kuten yleensäkin kuvia omasta vapaasta elämästään, johon ei lapset kuulu millään lailla.
Olen itse ollut vuosia töissä niin lastensuojelussa, päiväkodeissa jne, mutta en kyllä kokenut mitään samanlaista kuin tämä biologisen lapsen äitiys noissa työpakoissani. Raskausaika, synnytys, vauva- aika, elämä lapsen kanssa, no sitä ei vain voi verrata siihen että on työnsä tai vapaaehtoisesti tekemisissä jonkun toisen ihmisen lapsen kanssa. Vaikka lapsi kävisi jollain naapurin tädillä syömässä päivittäin, ei tämä tee ko. ihmisestä äitiä. Äitejä on vain yksi.Täti voi olla muulla tavalla tärkeä, mutta typerää äiti- sanan käyttä siinä yhteydessä.
Mielenkiintoista on myös nähdä, koskeeko sama myös isyyttä kun isänpäivä lähenee. Eihän noita päiviä ole kuin 2 kertaa vuodessa. Täytyykö äitiyskin nykyään jakaa naapurin lapsettoman sinkun kanssa?
Kommentit (145)
Kaffepulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma tuttavani on ihan tosissaan siinä, että on tietyllä tavalla äiti nuorten psyk. sairaanhoitajan vastaanottotyössän, ja että hänelle kuuluisi toivottaa hyvää äitienpäivää. Ostaa itselleen sillon kukkakimpun jne.
Siis onko tää ihan totta? Jos on, tyypillä on mennyt ammatillinen identiteetti jotenkin nyt vähän liikaa sekaisin omien tunne-elämän pulmien kanssa. Olisi hyvä saada vaikka työnohjausta.
Tämä ko. nainen on itse työnohjaaja :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Äitejä on vain yksi."
Ei aina. Kulttuurissamme palvotaan synnyttäjää mystisenä "Äitinä" mutta äidin työtä ja äitimäisyyttä voi toteuttaa muutenkin ja muutkin. Paitsi mainitsemasi adoptioäiti, myös sijaisäiti, äitipuoli (jotkut siis, esim. itse en isäni vaimoa mieltänyt koskaan äitipuoleksi, mutta näinkin voisi olla) jne. Monelle lapselle ja aikuiselle joku muu nainen on enemmän äiti kuin se joka lapsen synnytti.
Tätä juuri tarkoitan:)
"Monelle lapselle ja aikuiselle joku muu nainen on enemmän äiti kuin se joka lapsen synnytti."
Tämä ei pidä paikkaansa jos äiti on lapsen elämässä läsnä. Olen itse työssäni nähnyt kuinka tärkeitä biologiset vanhemmat lapselle ovat ja nyt tajuan asian itse kun olen äiti.
Äityittä ei vain voi ulkoistaa. Joku muu nainen voi olla lapselle tärkeä omassa roolissaan. Se että on olemassa huostaanoettuja ja laiminlyötyjä lapsia joita hoitaa joku muu kuin oma äiti, ei saisi vaikuttaa siihen että yhtenä päivänä vuodessa voi oikeasti muistaa niitä oikeita äitejä (adoptio- sijais ja biologisia äitejä). Äitiys on ihan jotain muuta kuin lapsen elämässä mukanaoloa.
Mielestäni äitiyttä tulisi juhlia enemmänkin, se on joku tabuaihe nykyään. Ehkä juuri tuo myyttisyytensä takia johon viittasit? Itse koin raskaus ja vauva- aikana niin suuria tunteita ettei niitä voi verrata mihinkään muuhun, samoin rakkaus omaan lapseen on niin suurta ettei voi verrata mihinkään. Uusi elämä omassa kohdussa, vauvan kantaminen 9 kk, synnytys, imetys jne siinä on jotain myyttistä ja ihmeellistä. Kyllä se tästä ajasta kertoo että sitä ei haluta tunnustaa ja se häivyteteään johonkin taka-alalle, ehkä sen vuoksi että ihminen ei voi kontrolloida täysin uuden elämän syntymistä ja kuolemaa vaikka muita asioita voisi?
Mielestäni tavallinen äidinrakkaus ja se miten äidit lapsistaan huolehtivat ansaitsee kyllä huomiota edes kerran vuodessa. Mutta se ei ole "muotia" sillä se on uhrautuvaa ja altruistista rakkautta, vaikea hyväksyä itsekkäässä nyky- yhteiskunnassa jossa itsekkyys on muotia.
Se on ihan sama miltä susta tuntuu. Pääasia on repiä susta irti kaikki mitä saadaan ja saada sut töihin ja lapsi lukkojen taakse siksi aikaa jotta voit olla tuottava. Ketään ei oikeasti kiinnosta sun äitiys, kunhan pentu saa unta ja ruokaa ja vaatteet ja tarvittavan.
Mistään aivokemiasta johtuvasta kiintymyksestä ei oikeasti olla kiinnostuneita vaan siitä että ihmisestä otetaan 18-60 vuotiaana hyöty irti.
Äitienpäivänä on tarkoitus levittää lompakkoa, ei muuta.? Meni vähän asian vierestä toi sun kirjoitus.
Ei ollenkaan. Mitä äidit tekee niin kovasti jollain kaupallisella juhlapäivällä, kun äitiys on niin paskaa ja aliarvostettua hommaa kun olla ja voi?
Mitä yks päivä muuttaa? Voi lakkauttaa.
Hah hah. Nouseva trendi on hyvä isyys ja isät on hyviä ja kivoja ja nyt on tärkeää saada isät kotiin ja äidit töihin. Äidit on niiiin pois muodista! Jos nyt joku sinkku tarhantäti haluaa sanoa itseään äidiksi niin ollos hyvä, ei mitään arvoa.
Kuulostaa kyllä todella oudolta. Olen lapseton mies ja teen töitä nuorten kanssa, mutta en kyllä koskaan halua tulla kutsutuksi isäksi. Olisi todella kiusallista, jos joku töissä toivottaisi hyvää isänpäivää vain, koska työssäni olen myös mentori, luotettava aikuinen ja yhdenlainen aikuisen miehen malli. Tuo on aivan eri asia kuin isyys.
En toivota äitienpäivää kuin äidille, mummille ja isoäidille.
Pitäisin koomisena, jos minulle toivotettaisiin äitienpäivää, koska elän yksin.
Toisaalta olen vuosien aikana nähnyt, miten lasten äidit usein käyttäytyvät ja monilla on suuria vaikeuksia lasten kanssa.
Pidän mieluummin mielenterveyteni koossa enkä rääy busseissa lapsilleni, karju pää punaisena naapurin lapsille tai räyhää isien tapaan pyöräileville pikkupojille.
Surullista ja julmaa, millaisia vanhempia toisinaan näkee.
Esimerkiksi varhaiskasvatuksen ammattilaiselta on hyvin epäammattimaista verrata työtään äitiyteen. Kaksi täysin eri asiaa. Olen lapsilleni äiti, päiväkodin lapsille lastentarhanopettaja.
Ei töissä pyritä toteuttamaan äitiyttä vaan työtä. Tämän tulisi olla kaikille alalla työskenteleville täysin selvää.
Olen itse lapseton keski-ikäinen nainen, enkä ymmärrä, miten äitienpäivän juhlistaminen tai äitien yleensäkään, olisi mitenkään keneltäkään lapsettomalta pois. Miten siitä voi tulla paha mieli? Onko tämä samanlainen aikuisten ilmiö kuin mm. lasten lohtu-tai sisarlahjat jonkun synttäreillä?(kärjistetty esimerkki). Ei äitien- ja isänpäivän vietto ole millään lailla epätasa-arvoista. Olen ilmeisesti liian vanha ymmärtämään tällaista, mutta viis siitä, onnittelen ilomielin äitejä äitienpäivänä ilman kateuden tai katkeruuden häivääkään.
Vierailija kirjoitti:
Esimerkiksi varhaiskasvatuksen ammattilaiselta on hyvin epäammattimaista verrata työtään äitiyteen. Kaksi täysin eri asiaa. Olen lapsilleni äiti, päiväkodin lapsille lastentarhanopettaja.
Ei töissä pyritä toteuttamaan äitiyttä vaan työtä. Tämän tulisi olla kaikille alalla työskenteleville täysin selvää.
Samaa mieltä. Jos joku hoitoalan täti alkaa oikeasti kuvittelemaan, että hänellä on oikeasti joku tärkeä rooli jonkun hoidettavan lapsen elämässä, mun mielestä siihen pitäisi jo esimiehen puuttua. Ei ole tervettä.
🇺🇦🇮🇱
Olen kyllä ihan samaa mieltä, vaikka olen kasvatusalalla työskentelevä, pitkän lapsettomuuden kokenut ja hedelmöityshoidoilla lapsensa saanut äiti.
Kyllä äiti on vain ja ainoastaan se joka toimii äitinä. Oli kyseessä sitten biologinen äiti, adoptioäiti tai sijaisäiti.
Mummo on mummo, täti on täti, hoitaja on hoitaja ja äiti on äiti.
Ymmärrän kyllä, että tässä on taustalla jonkinasteinen mielipaha äitien saamasta huomiosta, kyllähän lapsen elämään muitakin ihmisiä mahtuu, mutta tsiisus mielensäpahoittajat, antakaa äitien nyt edes se yksi päivä pitää omanaan. Ihan tarpeeksi väheksyttyä äitiys on muutenkin nykyään. Nytkö se pitäisi vielä jakaa sukulaisten, kummien ja hoitajien kesken? Naurettavaa.
No voi herranjumala. Miten tällaisestakin saadaan aikaiseksi joku ongelma? Etkö voisi toisten antaa toteuttaa itseään niinkuin parhaaksi näkevät. Ole sinä sitten sellainen "ainoa oikea äiti" kun olet. Ja olen biologinen äiti itsekin, mutta eipä tuollainen ole minulta taas mitenkään pois ja se raskausaika ja muut nyt ovat vain biologian sanelemia pakkoja eikä niissä ole mitään ylevää.
Miettikääpä nyt te "toisenlaisen äitiyden" puolustelijat. Ei miehet puhu mistään toisenlaisesta isyydestä somessa isänpäivänä. Monet myöntävät olevansa miehen malleja sukulaislapsille tms., mutta harva väittää olevansa kenenkään isä, jonka isä/isäpuoli ei ole..
Ei tuossa mitään pahaa ole sinänsä, mutta tämä on mulle vain yksi piste lisää sen pitkän iin päälle, jolla äitiyden väheksymistä tarkoitan. Äitiys on jotain sellaista, ettei yksin voi olla äiti? Pitää olla niin kiitollinen lastenhoitoavusta, että nimittää näitä henkilöitä varaäiteiksi? Minkälaisen kuva teillä äitiydestä on, te joiden mielestä päiväkodin henkilökunta ym. ovat toisia äitejä lapsille?
Äidin ja lapsen välinen suhde on useimmiten (kun äiti on ensisijainen kiintymyksen kohde) lapsen elämän tärkein ihmissuhde. Sitä väheksytään silti joka tuutista. Nyt pitäisi äidin titteli luovuttaa muillekin naisille, koska eihän se niin justiinsa ole, kiva sitten niille lastenhoitajille ja kaikille kun lämmittää mieltä? Äiti on terminäkin niin vähän arvostettu, että sitä nyt voi käyttää kuka vaan joka hoitaa lasta?
Mikään ei korvaa äitiä eikä isää. Nekin lapset jotka elävät yksinhuoltajien kanssa, kantavat sitä oikean äidin ja isän mielikuvaa mukanaan elämässä koko loppuelämän. Myös adoptiolapset, vaikka se tabu onkin.
Totta kai hoitajat ovat erityisesti pienille lapsille "äidinkorvikkeitä" ja näin kuuluukin olla. Heidän kuuluu vastata lapsen tarpeisiin ihan niin kuin äiti vastaisi. Mutta äidinkorvike ja äiti eivät ole sama asia.
Vierailija kirjoitti:
"Äitejä on vain yksi."
Ei aina. Kulttuurissamme palvotaan synnyttäjää mystisenä "Äitinä" mutta äidin työtä ja äitimäisyyttä voi toteuttaa muutenkin ja muutkin. Paitsi mainitsemasi adoptioäiti, myös sijaisäiti, äitipuoli (jotkut siis, esim. itse en isäni vaimoa mieltänyt koskaan äitipuoleksi, mutta näinkin voisi olla) jne. Monelle lapselle ja aikuiselle joku muu nainen on enemmän äiti kuin se joka lapsen synnytti.
Monelle?
Onko nämä naiset niitä, jotka saivat aina lapsena myös lahjan kun sisaruksella oli syntymäpäivä?
Ätienpäivää olen viettänyt aikuisena oman äidin kanssa ja myöhemmin itse äitinä, tuollaiseen päiväkotitätien viritettyyn äitienpäivään en ole törmännyt.
Mitä väliä jos joku "ei-oikeasti-äiti" haluaa myös viettää äitienpäivää? Miten se on sulta pois. Koetko äitiytesi olevan jotenkin uhattuna tai vähempiarvoinen, kun ei-äidit juhlivat?
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä jos joku "ei-oikeasti-äiti" haluaa myös viettää äitienpäivää? Miten se on sulta pois. Koetko äitiytesi olevan jotenkin uhattuna tai vähempiarvoinen, kun ei-äidit juhlivat?
Se on ÄITIEN päivä. Yksi päivä vuodessa. Ei ne äiditkään tunge viettämään lapsettomien lauantaita...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä jos joku "ei-oikeasti-äiti" haluaa myös viettää äitienpäivää? Miten se on sulta pois. Koetko äitiytesi olevan jotenkin uhattuna tai vähempiarvoinen, kun ei-äidit juhlivat?
Se on ÄITIEN päivä. Yksi päivä vuodessa. Ei ne äiditkään tunge viettämään lapsettomien lauantaita...
Millä tavalla vaikka lapseton äitipuoli on vähemmän äiti kuin synnyttänyt äiti? Mitä hän tekee vähemmän lapsenhoidossa ja kasvatuksessa kuin äiti? Koetko äitiytesi olevan uhattuna?
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä jos joku "ei-oikeasti-äiti" haluaa myös viettää äitienpäivää? Miten se on sulta pois. Koetko äitiytesi olevan jotenkin uhattuna tai vähempiarvoinen, kun ei-äidit juhlivat?
Ovatko nämä ei-äidit veloja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä jos joku "ei-oikeasti-äiti" haluaa myös viettää äitienpäivää? Miten se on sulta pois. Koetko äitiytesi olevan jotenkin uhattuna tai vähempiarvoinen, kun ei-äidit juhlivat?
Se on ÄITIEN päivä. Yksi päivä vuodessa. Ei ne äiditkään tunge viettämään lapsettomien lauantaita...
Millä tavalla vaikka lapseton äitipuoli on vähemmän äiti kuin synnyttänyt äiti? Mitä hän tekee vähemmän lapsenhoidossa ja kasvatuksessa kuin äiti? Koetko äitiytesi olevan uhattuna?
En koe. Ihmettelen vaan että miksi just se äitienpäivä halutaan sosialisoida.
Kun se on vaan yksi päivä. Miksei voi itselleen ottaa jotakin niistä 364 muusta.
Ja näen kyllä aste-eron siinä että äitipuoli viettää äitienpäivää ja esim minun lapseton siskoni, jolla ei siis lapsia omassa arjessaan ollenkaan, mutta joka haluaa siivun näistä minun lapsistani äitienpäivänä. Väitän vaan että siinä on iso ero olla äiti kuin täti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä jos joku "ei-oikeasti-äiti" haluaa myös viettää äitienpäivää? Miten se on sulta pois. Koetko äitiytesi olevan jotenkin uhattuna tai vähempiarvoinen, kun ei-äidit juhlivat?
Se on ÄITIEN päivä. Yksi päivä vuodessa. Ei ne äiditkään tunge viettämään lapsettomien lauantaita...
Millä tavalla vaikka lapseton äitipuoli on vähemmän äiti kuin synnyttänyt äiti? Mitä hän tekee vähemmän lapsenhoidossa ja kasvatuksessa kuin äiti? Koetko äitiytesi olevan uhattuna?
En koe. Ihmettelen vaan että miksi just se äitienpäivä halutaan sosialisoida.
Kun se on vaan yksi päivä. Miksei voi itselleen ottaa jotakin niistä 364 muusta.
Ja näen kyllä aste-eron siinä että äitipuoli viettää äitienpäivää ja esim minun lapseton siskoni, jolla ei siis lapsia omassa arjessaan ollenkaan, mutta joka haluaa siivun näistä minun lapsistani äitienpäivänä. Väitän vaan että siinä on iso ero olla äiti kuin täti.
"Haluaa siivun" :D Oot siis tehnyt lapset vain itseäsi varten sua palvomaan.
Naiselle voi sanoa että se on hyvä ja riittävä ja tärkeä ja ihana ja ÄITI kun se on lasten parissa töissä, nainen kiittää ja kumartaa ja tekee 10 min lisää päivään ilmaiseksi.