Kerätäänkö murresanoja selityksineen tänne? :)
Itse kuulin miehen sukulaisissa ollessa Etelä-Pohjanmaalla sana "toimittaa", joka siis ainakin vanhempien ihmisten puheissa tarkoittaa "kertoa". Samoin "kaahia" on kiivetä. Oli pieni kielimuuri alkuun. :D
Listataan tänne sanoja!
Kommentit (243)
No näihin nyt sen enempää ottamatta kantaa, niin mun suhteessa monet riidat on selvitetty sillä, että toinen meistä huudahtaa kesken kaiken "sanakirja!!", ja on mukamas etsivinään sellaista kirjahyllystä. Se on merkki, että molemmat rauhoittuu ja aletaan käydä rauhassa läpi tapahtunutta lause kerrallaan. Mies on Pohjanmaan rannikolta ja itse syvältä Savosta.. Ja tällä hetkellä työt on vieny meidät pohjoiseen.
Murresanat on tietenkin yksi alaosastonsa, mutta ihan jo lauserakenteet ja tapa puhua (mies esimerkiksi puhuu vain tarkoin harkittua asiaa, mä tulkitsen kolmen sekunnin hiljaisuuden epävarmuudeksi jne) aiheuttaa ihan käsittämättömiä (sic!) väärinkäsityksiä.
Ollaan saatu monet riidat tosiaan tällä loppumaan nauruun ja pussailuun <3
Ollaankin mietitty, että pitäis varmaan kirjoittaa tällä 12 vuoden kokemuksella jonkinlainen opaskirja vastaaville pariskunnille :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnikka sanaa on käytetty iäisyys, onnibus on uusi firma. Eli onnikka sanasta varmaankin joku on tuon onnibusin vääntänyt, ei toisinpäin
Heh, mitä pölkkypäitä :D
Sana on latinalaisperäinen ja oMnibus, onnibus. Tarkoittaa "kaikille" eli kulkuväline massoille. Toki Onnibus on tästä saanut idean nimeensä.
No enpä jokaista kirjoittamaani sanaa googlaa. Ja taisit tarkoituksella sit tehdä täkyn, kun ei tuosta latinalais sanasta siinä ekassa onnibus viestissäsi mitään kirjoittanut. Tulipa siis ekana mieleen se onnibus joita näkee tuossa usein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku voisi sanan dösä myös selittää.
Onko vielä muita sanoja ko. autolleLinkkari
Linkki
Linkka
Bussi
Pussi
Nysse
Dösä
Linja-auto
No on
Linikka
Linjuri
Tähän listaan kun saisi vielä selvennykset missä alueella mitäkin käytetään niin helpottaisi vähän. Espoossa bussi on bussi tai dösä. Omassa käytössä näillä viitataan kuitenkin vaan HSL lähiliikenteeseen. Onnibussit yms. isot bussit on minulle olleet "pitkänmatkanbusseja" koska en niitä ollut käyttänyt niin en mitään virallista nimeä ollut niille kuullut.
Bussilla matkustaminen on kuitenkin myös joskus muodossa "matkustaa julkisilla" ainakin oman kaveripiirin puheessa, veikkaan johtuvan siitä, että etelä Espoossa kun (vielä) ei ole Metroa eikä junaa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kuopiossa sanotaan heitätkö minut kotiin?
Juu, Espoossa heittää sanaa käytetään yleisesti tässä tarkoituksessa, eli kyydin antamisen synonyyminä aika yleisesti. Tai lainaamiseen, esim. voitko heittää Euron/röökin yms.
Linikka = linja-auto Mikkelissä
Toimittaa = kannattaa, olla tekemisen arvoinen tai vaivan väärti Savossa (ainakin Mikkelissä)
esim. Sinne ei toinna männä = sinne ei kannata mennä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pirssi ja onnikka =taksi ja linja-auto
Ainakin tamperelaiset vanhemmat ihmiset käyttävät näitä.
Murteet ovat varmaan köyhtymässä, koska näitäkään en koskaan ole nuoren ihmisen suusta kuullut.
Täällä on mielestäni paljon ihan yleiskieleen kuuluvia sanoja.
Esim. tokkopa on aivan yleispätevä sana ihan joka puolella.
Onnikka sana on tuttu - mistähän se tuleekaan?
Minusta oli hauskaa, etä Treella bussinkyljessä luki "Nysse" - JKL lukee nykyään tuo "Linkki". Eteläpohjanmaalla se on linia-auto, linkka tai urbaanisti hienosti pussi (bussi).
Omilla matkoillani Mikkelin seudulla ja Savonlinnassa olen huomannut, että yksi käyttämäni sana on särähtänyt paikallisten korvaan eniten ja se oli sana "bussi" linja-auto merkityksessä. En nyt muista kummassa kaupungissa, mutta taidettiin kuitenkin käyttää sanaa "linkkari" mikä omalla murteella/slangilla on siis linkkuveitsi.
Olen siis Espoosta ja osa isovanhemmistani on pohjois-savosta, mutta muuttaneet Espooseen noin 50 vuotta sitten eli minulla on kuitenkin aika paljon ymmärrystä myös kun joku "viäntää savvoo", mutta tilanne pääsi yllättämään. Varsinkin se ilme mikä monilla oli kun sanan "bussi" mainitsin lauseessa, oli aika priceless. Ehkä eivät tajunneet aluksi, että olen muualta kotoisin. Sitten pienten selittelyjen jälkeen rikottiin jää ja seliteltiin murre sanoja hyvässä mielessä, ihan mukavia ihmisiä siis molemmissa kaupungeissa. Pitää aina pitää mielessä kun menee muulle paikkakunnalle, että omat sanasi voivat olla myös murretta/slangia miellät sitä tai et, hyvä opetus kaikille, jotka matkustavat oman pitäjänsä ulkopuolelle.
Onnikka sanan luulin tulevan onnibus nimestä, mutta ei mitään hajua. ;D
Onnikka < Onnipussi = latinan omnibus (monikon datiivi) "kaikille ","jokaiselle", siis yleinen kulkuvälinen,ei yksityinen
Vierailija kirjoitti:
Monet nykyään murresanoiksi mielletyt ovat itse asiassa joko ruotsista tai venäjästä suomalaisen suuhun väännettyjä, esim. ranstakka, hantuuki, nästyyki, kartiinit, pilkkumi; kapusta, koussikka, hotsittaa, liepuska
Olen syntynyt Etelä-Karjalassa ja asunut siellä kahdessa naapurikunnissa ja niiden välillä oli murre-eroja; pari esimerkkiä: Luumäellä punsa, Savitaipaleella tytinä, yleiskielessä alatoopi eli lihahyytelö. Luumäellä röpsä, Savitaipaleella puolavelli, yleiskielellä uunissa paistettu ruis-puolukkapuuro. Savitaipaleella kaattuva, yleiskielessä vällyt (paksu peite, jossa päällinen on kangasta ja nurja puoli lammasnahkaa). Vanha sana Savitaipaleelta: konava, yleiskielellä hauska, mukava. Luumäellä koussikka, Savitaipaleella veskauha, kuuppa, yleiskielessä vesikauha (saunassa tai tuvan vesisaavissa); letvehnänen = eltta = pullapitko; lepuska tai leposka = (ohut) perunarieska; joku on häviksissä = kadoksissa; karossi, karsku, karssu = karamelli
Opiskeluaikaan minulla oli monia eteläpohjalaisia kavereita ja yksi huvittelun muoto oli arvuutella toisilta oman murteen sanoja. Siitä johtuukin, että muistan edelleen monia hauskoja pohjalaisia sanoja, esim. verbi tikuta ja tikkuri (neuloa ja neulepusero tai -takki), verhat (vaatteet) ja monet muut yllä mainitut
Lähes puolet iästäni olen asunut Pohjois-Karjalassa ja kyllä täältäkin on korvaan tarttunut erikoisia sanoja, esim. runnakko (keho, kroppa), kirvestää (olla kipeä esim. selkä), tavan pro tavallinen, joka on levinnyt aika laajalle; katuri = paikallislinja-auto
Murresana on murresana oli alkuperä mikä tahansa,ei tarkoita keksittyä ilmaisua tai uudissanaa
Linkku/nysse = linja-auto (Tampere)
Tampereella noin muuten murteeseen kuuluu määkiminen. Kaikki vokaalit pidennetään esim. mää, sää,
Ja sitten toi=tuo noi=nuo
Elläämen käs = elä oo milläänkäs
Savo-Karjala
Olen asunut yli puolet elämästäni toisella murrealueella. Silti lapsuuden murresanat tunnen parhaiten.
Esim. porkka = suksisauva
t. Syntyisin Sydän-Hämeestä.
p.s. Joku kutsuu termillä porkka kait suksisauvan sompaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet nykyään murresanoiksi mielletyt ovat itse asiassa joko ruotsista tai venäjästä suomalaisen suuhun väännettyjä, esim. ranstakka, hantuuki, nästyyki, kartiinit, pilkkumi; kapusta, koussikka, hotsittaa, liepuska
Olen syntynyt Etelä-Karjalassa ja asunut siellä kahdessa naapurikunnissa ja niiden välillä oli murre-eroja; pari esimerkkiä: Luumäellä punsa, Savitaipaleella tytinä, yleiskielessä alatoopi eli lihahyytelö. Luumäellä röpsä, Savitaipaleella puolavelli, yleiskielellä uunissa paistettu ruis-puolukkapuuro. Savitaipaleella kaattuva, yleiskielessä vällyt (paksu peite, jossa päällinen on kangasta ja nurja puoli lammasnahkaa). Vanha sana Savitaipaleelta: konava, yleiskielellä hauska, mukava. Luumäellä koussikka, Savitaipaleella veskauha, kuuppa, yleiskielessä vesikauha (saunassa tai tuvan vesisaavissa); letvehnänen = eltta = pullapitko; lepuska tai leposka = (ohut) perunarieska; joku on häviksissä = kadoksissa; karossi, karsku, karssu = karamelli
Opiskeluaikaan minulla oli monia eteläpohjalaisia kavereita ja yksi huvittelun muoto oli arvuutella toisilta oman murteen sanoja. Siitä johtuukin, että muistan edelleen monia hauskoja pohjalaisia sanoja, esim. verbi tikuta ja tikkuri (neuloa ja neulepusero tai -takki), verhat (vaatteet) ja monet muut yllä mainitut
Lähes puolet iästäni olen asunut Pohjois-Karjalassa ja kyllä täältäkin on korvaan tarttunut erikoisia sanoja, esim. runnakko (keho, kroppa), kirvestää (olla kipeä esim. selkä), tavan pro tavallinen, joka on levinnyt aika laajalle; katuri = paikallislinja-auto
Murresana on murresana oli alkuperä mikä tahansa,ei tarkoita keksittyä ilmaisua tai uudissanaa
No olen eri mieltä. Eihän esim. linja-autoihin viittaavia sanoja ole mitenkään voitu murteissa (eikä yleiskielessä) määrittää esim. 1800-luvullakaan vielä, kun ko. esinettä ei edes ollut vielä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kuopiossa sanotaan heitätkö minut kotiin? Mutta . Voidaan sanoa myös heitä pois se juominen, siis lopeta alkoholinkäyttö. Ja Heitä roskiin, laita roskiin.
Olen kuullut "heitä" sanan siis monessa eri merkityksessä, varsinkin mummot ja ukit, niitten käyttämä kieli on tosi esilaista kun nuorten, itse keski-ikäisenä en ymmärrä täysin kumpaakaan.
Kotia heittäminen on myös eteläpohjanmaan ilmaisu. Onkohan peräti yleiskielinen alkuperä jo?
Autokyytiä voi mm. kysyä, että heitätkö minutkin kotia samalla?
Huono tapa - myös tuttua minullekin; pitäisi heittää kyllä se ja se (tapa) pois jo.
Vierailija kirjoitti:
Linkku/nysse = linja-auto (Tampere)
Tampereella noin muuten murteeseen kuuluu määkiminen. Kaikki vokaalit pidennetään esim. mää, sää,
Ja sitten toi=tuo noi=nuo
Linkkari, linkka, linkki ja linkku on käytössä. ;-)
kammeta= kääntyä. Lappeenranta
pitkässä kuusessa= kestää kauan. Kainuussa puhutaan niin
Vierailija kirjoitti:
Joku voisi sanan dösä myös selittää.
Onko vielä muita sanoja ko. autolleLinkkari
Linkki
Linkka
Bussi
Pussi
Nysse
Dösä
Linja-auto
Linjuri. Vanhassa laulussa lauletaan että linjuriauto on maantien ässä. ..
mekastaa (pitää meteliä, elämöidä, tuoda julki, pitää suurta ääntä asiasta)
kiähnätä (kiehnätä) Mitä sää ny kiähnäät siinä, istu kunnolla! (Olla levoton, "tulla iholle", kiemurrella.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luhurikka =mesimarja , tömppä =pottunuija , putukiffeli=rikkalapio, ranstakka =hiilihanko, itikka=lehmä,vaapsahaanen =ampiainen ...... Etelä -Pohjalaista
Mikä se oikea itikka sitten on?
Son sääski
Tai hyttynen
Tai ihan vaan mikä tahansa hyönteinen/ötökkä (Espoo)
Tämä menee sarjaan äiti-lehmä, isä-lehmä ja vauva-lehmä eli biologian ja luonnon tuntemattomuus; ei murteet tai slangi. ;-)
(Itseä ärsyttää tämä, valitan, mm. että lehmä synnyttäisi ja tuossa toisessa ketjussa joku arvelee härän olevan kuohittu lehmä.)
Vierailija kirjoitti:
Muoska = lapsi
Eteläsavossa
Eteläpohajalaanen kuulis varmaan että " moska" eli roska. Meillä kakarat on mukuloja. Mukula. Kakara. Häjyynen (nuorin sarjasta), häjypoika ja häjyflikka. (Häjy on siis pieni.)
Häjypoika häjyylöö. (Kuopus on huonolla tuulella. Kuopus on poika.)
Teköökö sun häjyä? (Oksettaako?)
Mulisee = esim joentörmästä sortuu maata jos siitä kävelee.