Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miten saisin äitini uskomaan ettei unirytmin korjaaminen paranna mielenterveysongelmaani?

Vierailija
25.05.2017 |

Koko ajan jankkaa samaa, on niin huolissani kun valvon usein esim. kolmeen yöllä ja herään myöhään. Valvon, koska yöllä on helpompi ajatella asioita ja valvominen tuntuu terapeuttiselta. Minulla on myös nukahtamisvaikeuksia ja heräilen öisin usein. En koe myöskään pystyväni joka tapauksessa käymään töissä tai opiskelemaan, joten samapa tuo vaikka valvoo. Joskus yritin väkisin pitää suht normaalin unirytmin muttei elämäni siitä mitenkään muuttunut ainakaan parempaan suuntaan. Ihan turhaa mielestäni yrittää väkisin pitää sitä unirytmiä normaalina. En usko että vuosia jatkuneet ongelmani siitä korjaantuisivat. Pidän nukahtamisvaikeuksia/vinksallaan olevaa unirytmiä lähinnä seurauksena siitä että olen jatkuvasti ahdistunut jne. Jos vointini paranee yleisesti ottaen, arvelen että unirytmi ja uniongelmat korjaantuvat aikalailla itsestään. Psykiatrian polilla on myös jankattu samasta asiasta. Unirytmi pitäisi saada kuntoon, joo joo. Mitä mieltä olette?

Kommentit (101)

Vierailija
81/101 |
25.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kysehän ei ole pelkästä unesta, monella sisäelimellä ja hormonilla on vuorokausirytmi samoin kun aurinko nousee ja laskee ja kuu kiertää taivaalla. Kilpirauhashormonit ja kortisoli ovat vahvimmillaan aamulla ja jos nukut sen hetken ohi, se on voi voi. Keho rakentuu ja puhdistuu unessa, siksi se onnhyvä ajoittaa maksan toimintojen ja hormonien kanssa synkroon. Kortisoli voi toki kääntyä käänteiseksi (vahvimmillaan klo 22), mutta se aiheuttaa usein ongelmia.

Vierailija
82/101 |
25.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Entisenä masennuspotilaana sanoisin että kyllä, äitisi on oikeassa, ap. Säännöllinen unirytmi ja säännölliset elämäntavat eivät ehkä paranna sairauttasi, mutta niillä on kumminkin todella iso vaikutus olotilaan. Kokeile vaikka melatoniinia, se saattaa auttaa, eikä tarvitse syödä varsinaisia lääkkeitä.

Masennuspotilaatkaan eivät ole mikään homogeeninen ryhmä, vaan jokainen on oma yksilönsä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
83/101 |
25.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne, jotka kirjoittavat oman mielipiteensä mukaan kannattaa käydä lukemassa ihan unesta googlen avulla. Ihmisen keho on kuin kello mikä toimii parhaiten juuri sen 07-22 unirytmillä. 

Itse luotan kyllä enemmän omaan kehoon ja vointiin, jotka kertovat voivani hyvin tai paremmin kun unirytmi on myöhäisempi.

Toivottavasti sanomasi on totta, etkä vain peittele miltä sinusta oikeasti tuntuu. Koska tiedän niitä, jotka ovat masentuneina ja sanovat, että on parempi oli kun nukkuu myöhään mutta oikeasti se ei auta heitä lainkaan. He eivät vain halua muuttaa sitä, mihin on tottunut. 

Jos ajatellaan vaikka 03-11 rytmiä ja 23-07 rytmiä. Niin miksi mielestäsi esim. masentuneelle jälkimmäinen on jotenkin automaattisesti parempi?

Osaako joku vastata tähän? Varsinkin jos otetaan huomioon ap:n tilanne; yöaikaan voi paremmin. 

En ole se jolta kysyit, muttakoska olen nyt näistä tutkimuksista tolkuttanut niin:

23-07 on parempi koska siinä on 1 tunti syvempää, tehokkaampaa alkuyön unta, 03-11 ei tule tuota hyötyä.

Sit sosiaaliset syyt: 07 herätessä on aamuntorkku torkuissaan samaan aikaan kuin kaikki muutkin.

Me ollaan laumaeläimiä, ja masennusta ei minusta ainakaan auta se että osa energiasta menee sen puolustelemiseen että klo 11 herääminen on ihan ok. Ihan fine syödä aamupuuroa kun muut vetää lounasta. Noi hullut menee nukkumaan mutta mullahan vasta ilta alkaa jne. jne.

En tiedä oletko sama henkilö mutta et aiemmin edes osannut sanoa mihin tämä ennen 00 "syvempi uni" perustuu mutta kuitenkin käytät tätä argumenttina. Lisäksi jos henkilö ei ole työ- tai opiskeluelämässä niin pitäisi vain väkisin herätä 07 aikaan aamulla syömään aamupalaa, jotta voi riemuita siitä, että muutkin "kunnon ihmiset" ovat samaan aikaan hereillä. Kuulostaa siltä, että itse kaipaat hirveästi hyväksyntää koska perustelusi ovat sen verran naurettavia.

Vierailija
84/101 |
25.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minäkin olen samaa mieltä äitisi kanssa.

Lähiomainen on bipolaarinen ja hän voi melko hyvin niin pitkään, kun hän saa nukuttua normaalisti ja riittävästi. 

Maniavaiheessa hän käy kierroksilla ja valvoo, masennusvaiheessa hän vain nukkuu. 

Vierailija
85/101 |
25.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse olen sellainen, joka valkoo yöt ja nukkuu päivät aina kun mahdollista. Aamulla herääminen on helvettiä ja yöllä voisin valvoa vaikka kuinka pitkään, vaikka olisinkin herännyt aamusta. Silti olen ihan terve henkisesti eikä mielenterveyden kanssa ole ongelmia. Sen sijaan jos joutuisin heräämään joka aamu viideltä ilman lomapäiviä tulisin hulluksi.

Vierailija
86/101 |
25.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen kokenut täsmälleen saman näin lyhyestisanottuna.

Keskity nyt siihen "koteloitumisvaiheeseesi". Olet ahdistunut ja alitajuntasi tekee töitä. Eristäydy muista jos siltä tuntuu. Valvo mikäli siltä tuntuu. Älä luovuta, eli pysyttele elossa.

Muutaman tai jo parin vuoden kuluttua huomaat, että oletkin motivoitunut tekemään jotain intohimoisesti. Silloin lopulta haluat alkaa noudattaa enimmäkseen tavallista työssäkäyvän rytmiä. 

Turhaan toitotetaan rikkinäiselle ihmiselle että "muutu nyt". Unirytmi korjaantuu vasta kun muu on kunnossa. Hyvä motivaatio tehdä jotakin, oli se sitten uuden alan opiskelu tai yrityksen perustaminen tai uusi työ jossa teet juuri mitä haluat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
87/101 |
25.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Linnut laulavat. Tässä mun kulmilla joutsenet, lokit, ja kaulushaikarakin pitävät omia menojaan. Minua rauhoittavat ja nukun kuin pikkulapsi. Mulla on ollut unettomuutta, mutta ketipinor auttaa, jos uni ei tule kun ahdistaa. Ahdistus johtui yläkerran asukkaasta joka nyt sai keväällä muuttomääräyksen.

Vierailija
88/101 |
25.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Laadukkaalla ravinnolla on paljon paljon suurempi merkitys hyvinvointiin kuin unirytmillä. Tiedän monia elämään pettyneitä ja/tai masentuneita jotka valvovat myöhään, jostain syystä monelle se rauhallinen yö on jotenkin terapeuttisempaa kuin se 8-16 rytmissä eläminen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
89/101 |
25.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kysehän ei ole pelkästä unesta, monella sisäelimellä ja hormonilla on vuorokausirytmi samoin kun aurinko nousee ja laskee ja kuu kiertää taivaalla. Kilpirauhashormonit ja kortisoli ovat vahvimmillaan aamulla ja jos nukut sen hetken ohi, se on voi voi. Keho rakentuu ja puhdistuu unessa, siksi se onnhyvä ajoittaa maksan toimintojen ja hormonien kanssa synkroon. Kortisoli voi toki kääntyä käänteiseksi (vahvimmillaan klo 22), mutta se aiheuttaa usein ongelmia.

LOL. Entä Suomessa kesällä, onko keho aivan sekaisin?

Vierailija
90/101 |
25.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olen kokenut täsmälleen saman näin lyhyestisanottuna.

Keskity nyt siihen "koteloitumisvaiheeseesi". Olet ahdistunut ja alitajuntasi tekee töitä. Eristäydy muista jos siltä tuntuu. Valvo mikäli siltä tuntuu. Älä luovuta, eli pysyttele elossa.

Muutaman tai jo parin vuoden kuluttua huomaat, että oletkin motivoitunut tekemään jotain intohimoisesti. Silloin lopulta haluat alkaa noudattaa enimmäkseen tavallista työssäkäyvän rytmiä. 

Turhaan toitotetaan rikkinäiselle ihmiselle että "muutu nyt". Unirytmi korjaantuu vasta kun muu on kunnossa. Hyvä motivaatio tehdä jotakin, oli se sitten uuden alan opiskelu tai yrityksen perustaminen tai uusi työ jossa teet juuri mitä haluat.

Ihanan terapeuttinen vastaus. Lisää tällaista!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
91/101 |
25.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mieleen palaa omat masennusajat nuoruudessa. Rytmit ihan sekaisin, kukuin pikkutunneille joka yö yksin yksiössäni, päivällä ei jaksanut tehdä mitään, ihan kauheaa elämää. Suosittelen elämään suurin piirtein samassa rytmissä kuin muukin yhteiskunta, se lisää kyvykkyyden ja ns. normaaliuuden tunnetta.

Vierailija
92/101 |
25.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne, jotka kirjoittavat oman mielipiteensä mukaan kannattaa käydä lukemassa ihan unesta googlen avulla. Ihmisen keho on kuin kello mikä toimii parhaiten juuri sen 07-22 unirytmillä. 

Itse luotan kyllä enemmän omaan kehoon ja vointiin, jotka kertovat voivani hyvin tai paremmin kun unirytmi on myöhäisempi.

Toivottavasti sanomasi on totta, etkä vain peittele miltä sinusta oikeasti tuntuu. Koska tiedän niitä, jotka ovat masentuneina ja sanovat, että on parempi oli kun nukkuu myöhään mutta oikeasti se ei auta heitä lainkaan. He eivät vain halua muuttaa sitä, mihin on tottunut. 

Jos ajatellaan vaikka 03-11 rytmiä ja 23-07 rytmiä. Niin miksi mielestäsi esim. masentuneelle jälkimmäinen on jotenkin automaattisesti parempi?

Osaako joku vastata tähän? Varsinkin jos otetaan huomioon ap:n tilanne; yöaikaan voi paremmin. 

En ole se jolta kysyit, muttakoska olen nyt näistä tutkimuksista tolkuttanut niin:

23-07 on parempi koska siinä on 1 tunti syvempää, tehokkaampaa alkuyön unta, 03-11 ei tule tuota hyötyä.

Sit sosiaaliset syyt: 07 herätessä on aamuntorkku torkuissaan samaan aikaan kuin kaikki muutkin.

Me ollaan laumaeläimiä, ja masennusta ei minusta ainakaan auta se että osa energiasta menee sen puolustelemiseen että klo 11 herääminen on ihan ok. Ihan fine syödä aamupuuroa kun muut vetää lounasta. Noi hullut menee nukkumaan mutta mullahan vasta ilta alkaa jne. jne.

Ihmiset ovat laumaeläimiä mutta kuitenkin yksilöitä. Asia mikä toimii toisella voi aiheuttaa ahdistusta toisessa. Masentunut kokee monesti jo muutenkin syyllisyyttä. Tuollainen ajattelu, että masentuneen pitäisi olla 07 aikaan hereillä ettei poikkeaisi massasta on jo aika kamalaa. Jos ap kokee yöajan itselleen terapeuttisena niin en näe yhtäkään syytä miksi väkisin pitäisi mennä ajoissa nukkumaan, vain siksi että vaikuttaisi normaalilta. Itse herään 11 aikaan mutta ehdin päivässä opiskelemaan, olemaan sosiaalinen, tekemään kotihommia ja urheilemaan. En koe, että se 07-11 on niin oleellista valveillaoloaikaa, että sen takia unirytmiä pitäisi muuttaa. Olen sitten mieluusti vaikka epänormaali, jos aamuvirkkut ovat ainoita normaaleja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
94/101 |
25.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysehän ei ole pelkästä unesta, monella sisäelimellä ja hormonilla on vuorokausirytmi samoin kun aurinko nousee ja laskee ja kuu kiertää taivaalla. Kilpirauhashormonit ja kortisoli ovat vahvimmillaan aamulla ja jos nukut sen hetken ohi, se on voi voi. Keho rakentuu ja puhdistuu unessa, siksi se onnhyvä ajoittaa maksan toimintojen ja hormonien kanssa synkroon. Kortisoli voi toki kääntyä käänteiseksi (vahvimmillaan klo 22), mutta se aiheuttaa usein ongelmia.

LOL. Entä Suomessa kesällä, onko keho aivan sekaisin?

Mitä Suomessa kesällä? En kirjoittanut, että kehon rytmi on sama kuin taivaankappaleiden vaan niiden tapaan myös keholla on lukuisia rytmejä esim. Kuukautiset. Ja on rytmejä, jotka osuvat tiettyyn vuorokaudenaikaan ja silloin olisi terveellisintä ko. Rytmin kannalta olla joko hereillä tai valveilla, jotta toiminto tulisi suoritettua kuten pitääkin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
95/101 |
25.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sinullahan on säännöllinen unirytmi. En ymmärrä, mikä tässä on ongelma. Ei aikaisin heräävä ihminen ole yhtään parempi kuin myöhään heräävä. Itse herään aamuisin mielelläni aikaisin, puoliso taas on aamu-uninen ja nukkuu vähintään pari tuntia pidempään. Molemmat sopeutuvat ja antavat toiselle tilaa. Turha tehdä ongelmia tuollaisesta asiasta.

Suomessa vain vallitsee kummallinen myytti siitä, että vain aamuvirkut on hyviä ihmisiä ja kaikki muut laiskureita. Minun aamu-uninen puolisoni on paljon kovempi tekemään töitä kuin minä aamuvirkku.

Vierailija
96/101 |
25.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itsen kärsin mielenterveysongelmista ja olen masentunut. Tietenkin sanomisiani voi tuomita mutta itse ainakin ahdistun jos rytmini olisi joka päivä 7-22. Se olisi turruttavaa ja veisi viimeisetkin voimani. Tykkään nukkua pitkään vaikka menisin kuinka aikaisin tai vaikka myöhään nukkumaan. Unirytmi ei ainakaan itselläni muutakuin lisäisi ahdistusta jos alkaisin vielä siitäkin stressaamaan. Eiköhän ole muutakin mietittävää kuin unirytmi. Ja jos silloin on normaali kun nukkuu 22-7 niin en taida tuntea yhtäkään. Joten omasta puolestani Ap vaan tsemppiä ja kannattaa ensin hoitaa ne oikeat ongelmat pois alta :)

Vierailija
97/101 |
26.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Onhan sulla unirytmi kunnossa, jos suhteellisen samaan aikaan menet aina nukkumaan ja heräät.

Ei mitenkään välttämättä. Riippuu siitä, millaiset pimennysverhot ja kirkasvalolamput omistaa. Unirytmissä kun on aika olennainen osa myös päivänvalon rytmityksellä, jotta melatoniinin tuotanto toimii. Melatoniini puolestaan on aivan elintärkeä molekyyli, vaikkei sen tehtävistä normipulliainen mitään yleensä tiedäkään.

Vierailija
98/101 |
26.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Itsen kärsin mielenterveysongelmista ja olen masentunut. Tietenkin sanomisiani voi tuomita mutta itse ainakin ahdistun jos rytmini olisi joka päivä 7-22. Se olisi turruttavaa ja veisi viimeisetkin voimani. Tykkään nukkua pitkään vaikka menisin kuinka aikaisin tai vaikka myöhään nukkumaan. Unirytmi ei ainakaan itselläni muutakuin lisäisi ahdistusta jos alkaisin vielä siitäkin stressaamaan. Eiköhän ole muutakin mietittävää kuin unirytmi. Ja jos silloin on normaali kun nukkuu 22-7 niin en taida tuntea yhtäkään. Joten omasta puolestani Ap vaan tsemppiä ja kannattaa ensin hoitaa ne oikeat ongelmat pois alta :)

Pitkään nukkuminen ei mitenkään liity unirytmiin. Voithan sä nukkua pitkään pitäen unirytmisi luonnollisena. Unella on kuitenkin todella paljon tekemistä ihmisten terveydentilan kanssa, joten se ei todellakaan ole mikään "korjaa sit myöhemmin jos huvittaa" -luokan asia.

Vierailija
99/101 |
26.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Äitisi on jopa oikeassa. Rytmit helpottavat. Myös liikunta ja ravitseva ja säännöllinen syöminen. Tupakka ja alkoholi jopa kahvi ja muu kofeiini kannattaa lopettaa tai edes vähentää.

Vierailija
100/101 |
26.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sinullahan on säännöllinen unirytmi. En ymmärrä, mikä tässä on ongelma. Ei aikaisin heräävä ihminen ole yhtään parempi kuin myöhään heräävä. Itse herään aamuisin mielelläni aikaisin, puoliso taas on aamu-uninen ja nukkuu vähintään pari tuntia pidempään. Molemmat sopeutuvat ja antavat toiselle tilaa. Turha tehdä ongelmia tuollaisesta asiasta.

Suomessa vain vallitsee kummallinen myytti siitä, että vain aamuvirkut on hyviä ihmisiä ja kaikki muut laiskureita. Minun aamu-uninen puolisoni on paljon kovempi tekemään töitä kuin minä aamuvirkku.

Ei tietenkään ymmärretä mikä on ongelmana, jos kuvitellaan unirytmin vaikuttavan pelkästään siihen, milloin on hereillä ja milloin unessa. Tuleekohan tosiaan yllätyksenä, että kun melatoniinia on tuotettu miljardien vuosien ajan (bakteereista alkaen) ja ihminenkin on sopeutunut miljoonien vuosien ajan tietynlaiseen vuorokausirytmiin, niin ongelma on tiedossa, jos sitä järjestelmää menee sörkkimään miten huvittaa? Melatoniini on myös tehokkain tunnettu rasvaliukoinen antioksidantti.

PubMedistä löytyy hakusnoilla "melatonin depression" 1256 hakutulosta ja "melatonin anxiety" 422 hakutulosta.

Näistä tuloksista nopeasti katsoin pari tuoretta ja esim. tällaista sanotaan aiheesta:

Daylight exposure could delay sleep phase and correction of circadian rhythm in elderly. Anxiety and insomnia could be improved with daylight exposure. It suggests that elders should be exposed to scheduled daylight in morning and evening for prevention and improvement of mental disorders.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27398336

This review has presented the available data concerning some important, novel discoveries regarding the role of melatonin, neurokinins and GRs in depression and antidepressant-like effect as well as the neurotrophic theory of depression. We have shown the comorbidity of changes in HPA axis function and neuropeptide levels in depressed patients. Moreover, we have demonstrated the antidepressant-like activity of MT-, NK- and GR receptor modulators in animal tests and models of depression.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28364694

Studies on melatonin receptors in the brain are important because cumulative evidence has pointed out that melatonin receptors not only play important physiological roles in sleep, anxiety, pain and circadian rhythm, but might also be involved in the pathogenesis of a number of neurodegenerative diseases including Alzheimer's disease, Parkinson's disease and Huntington's disease.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28478550

The effectiveness of melatonin as an analgesic and anxiolytic agent has been demonstrated in various animal models of pain and this led to the use of melatonin clinically in different pathological conditions and also in patients undergoing surgery. Melatonin was found to be effective in many of these cases as an anxiolytic and analgesic agent, indicating its clinical application.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27698681

Tässä vielä muutamasta muusta terveysongelmasta, ettei nyt sitten kuvitella melatoniinin olevan jokin pelkkä ahdistuslääke:

Melatonin inhibits neuronal dysfunction-associated with neuroinflammation by atopic psychological stress in NC/Nga atopic-like mouse models.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28500766

Melatonin protects bone marrow mesenchymal stem cells against iron overload-induced osteogenic differentiation dysfunction and senescence.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28500782

Melatonin treatment (10 mg/kg, daily in drinking water for 6 months) in aged mice significantly attenuated the age-induced downregulation of SIRT1, FOXO1, MT1 and MT2 protein expression and attenuated the age-induced increase in p53, ac-p53, MDM2, and DKK1 protein and mRNA expression. Melatonin decreased p53 and MDM2 expression, which led to a decrease in FOXO1 degradation. These present results suggest that melatonin may help the hippocampal neuronal homeostasis by increasing SIRT1, FOXO1 and melatonin receptors expression while decreasing DKK1 expression in the aging hippocampus.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28507478

The Effects of Melatonin in Patients with Nonalcoholic Fatty Liver Disease: A Randomized Controlled Trial.

After treatment fatty, liver grade was statistically improved in more cases than controls (P = 0.001).

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28503495

In comparison with controls, melatonin levels were significantly lower among migraine patients.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27858294

Recently, melatonin, N-acetyl cysteine, acarbose, and statins have shown positive results in different symptomologies of PCOS.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21210850

Varsin tärkeästä molekyylistä on siis kyse. Tuossa vielä infokuva valon vaikutuksesta melatoniinin tuotantoon: https://tinyurl.com/y8k8qqv8