Totuuksia, joita teistä ei uskoisi päällepäin?
Esim. itse saan paljon kehuja hyvästä asiakaspalvelusta, jopa paikallisen lehden kiitospalstoilla on kiitelty. Tosiasiassa vihaan asiakaspalvelua ja haluaisin tehdä töitä jossain luolassa täysin yksinäni.
Kommentit (2821)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alapääni haisee aivan kamalalta vaikka huolehdin hygieniastani eikä minulla ole mitään tautia yms.
Pukeudun tyylikkäästi, pidän huolta kynsistä ja hiuksista, olen tyyliltäni klassinen. Olen hillitty ja hallittu nainen. Pelottaa vain tuoksun turskalta kanssaihmisten nenään.
Kuuntelen myös rokkiä ja heviä, vaikka ulkoiseen habitukseeni sopisi varmaankin klassinen musiikki paremmin.Nauran näille av:n jutuille, kuten tälle.
Alapää ei haise kalamarkkinoille normaalisti joten kyllä sulla siellä römpsykässä on joku bakteeritulehdus. Et kai vain haisevaa lettuasi anna miehille pantavaksi?
Pystyn lukemaan ihmisten ajatuksia.
Käytän diapamia ja subutexia ja olen työssä vastaanottokeskuksessa ja vihreässäliitossa. Omistan mountainbaikin mutta kuljen työmatkat taksilla parin korttelin päähän työpaikasta.
Olen Homma-foorumin aktiivinen käyttäjä. Äänestän Vihreitä.
M31
Vierailija kirjoitti:
Olen normaalin ja nätin näköinen nainen. Kykenen normaaliin sosiaalisen kanssakäymiseen, vaikka viihdyn myös töissä enemmän yksikseni kuin kahvihuoneessa naureskelemassa muiden kanssa. Kuitenkin, vapaa-ajalla minulla ei ole ollut useaan vuoteen yhtään ystävää tai edes viestittelytuttua. Whatsapissa ainoat viestit saan vanhemmiltani ja treffikumppaneilta, mikäli sellaisia juuri sillä hetkellä on elämässä. Minulla ei ole ketään ystävää tai tuttua, jota voisin pyytää esimerkiksi baariin, festareille tai edes kahville mukaan. Elokuvissakin käyn vain itsekseni :D Viime kesänä kävin festareilla yksin. Nolottaa aina kertoa potentiaalisille seurustelukumppanimiehille että ei, mulla ei ole ketään ystävää tai tuttua, jolle hänet esitellä tai joiden kanssa voitaisiin vaihteeksi viettää iltaa miehen oman tuttavapiirin sijaan.
Tuohan olisi voinut olla minun kirjoutukseni omasta elämästäni ja itsestäni :D
Olen myös nätti ja normaalin näköinen nainen. Monet pitävät minua töissä aina niin iloisena, aurinkoisena ja sosiaalisena ihmisenä, mutta eivätpä tiedä ettei mulla ole ainuttakaan ystävää/kaveria. Ei ole ketään, jota voisin pyytää mukaan lenkille, salille tai kahville & shoppailemaan. Ei yksinkertaisesti ketään, jolle puhua ja kenen kanssa keskustella. Ainoat "keskustelut" käyn töissä asiakkaiden ja työkavereiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Harjoitan harmaata taloutta eli veronkiertoa niin paljon kuin ehdin ja pystyn. Kuitenkin päivätöikseni olen palkkatöissä taloushallinnossa. Siksipä juuri.
Voisitko antaa vinkkejä privana?
Olen mukana piilottamassa kielteisen päätöksen saaneita laittomia. Annan heistä nimettömiä vinkkejä rajavartiolaitokselle ja "kollegoista" poliisille ja verottajalle. Jännää! Kiäh kiäh.
Voitin kohtuullisen summan rahaa,pienen omaisuuden keski-Eurooppalaisessa onnenpelissä. Rahat sveitsiläisellä tilillä ja minä Uudellamaalla vuokra-asunnossa työttömänä sosiaalietuisuuksilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen normaalin ja nätin näköinen nainen. Kykenen normaaliin sosiaalisen kanssakäymiseen, vaikka viihdyn myös töissä enemmän yksikseni kuin kahvihuoneessa naureskelemassa muiden kanssa. Kuitenkin, vapaa-ajalla minulla ei ole ollut useaan vuoteen yhtään ystävää tai edes viestittelytuttua. Whatsapissa ainoat viestit saan vanhemmiltani ja treffikumppaneilta, mikäli sellaisia juuri sillä hetkellä on elämässä. Minulla ei ole ketään ystävää tai tuttua, jota voisin pyytää esimerkiksi baariin, festareille tai edes kahville mukaan. Elokuvissakin käyn vain itsekseni :D Viime kesänä kävin festareilla yksin. Nolottaa aina kertoa potentiaalisille seurustelukumppanimiehille että ei, mulla ei ole ketään ystävää tai tuttua, jolle hänet esitellä tai joiden kanssa voitaisiin vaihteeksi viettää iltaa miehen oman tuttavapiirin sijaan.
Tuohan olisi voinut olla minun kirjoutukseni omasta elämästäni ja itsestäni :D
Olen myös nätti ja normaalin näköinen nainen. Monet pitävät minua töissä aina niin iloisena, aurinkoisena ja sosiaalisena ihmisenä, mutta eivätpä tiedä ettei mulla ole ainuttakaan ystävää/kaveria. Ei ole ketään, jota voisin pyytää mukaan lenkille, salille tai kahville & shoppailemaan. Ei yksinkertaisesti ketään, jolle puhua ja kenen kanssa keskustella. Ainoat "keskustelut" käyn töissä asiakkaiden ja työkavereiden kanssa.
Onko sulla miestä? Olen tuo m35 jolla sama juttu. Tuntuisi vaikealta olla jonkun todella sosiaalisen ja menevän kanssa!
Olen ulkomaalaistaustainen poliisi.
Vierailija kirjoitti:
Olen normaalin ja nätin näköinen nainen. Kykenen normaaliin sosiaalisen kanssakäymiseen, vaikka viihdyn myös töissä enemmän yksikseni kuin kahvihuoneessa naureskelemassa muiden kanssa. Kuitenkin, vapaa-ajalla minulla ei ole ollut useaan vuoteen yhtään ystävää tai edes viestittelytuttua. Whatsapissa ainoat viestit saan vanhemmiltani ja treffikumppaneilta, mikäli sellaisia juuri sillä hetkellä on elämässä. Minulla ei ole ketään ystävää tai tuttua, jota voisin pyytää esimerkiksi baariin, festareille tai edes kahville mukaan. Elokuvissakin käyn vain itsekseni :D Viime kesänä kävin festareilla yksin. Nolottaa aina kertoa potentiaalisille seurustelukumppanimiehille että ei, mulla ei ole ketään ystävää tai tuttua, jolle hänet esitellä tai joiden kanssa voitaisiin vaihteeksi viettää iltaa miehen oman tuttavapiirin sijaan.
Mulla on ihan sama tilanne, yksinäisyys hävettää eikä tuu koskaan käytyä oikeen missään kun yksin ei viitti lähteä. Tavallaan lohdullista tietää että on muitakin samanlaisessa tilanteessa. Tuntuu ettei seuraa saakaan muuten kuin kiinnostuneista miehistä mutta joskus ois kiva kun ois joku jonka kanssa olla ihan platonisesti kaveri.
Olen palveluammatissa ja asiakkaat ovat kauhean tyytyväisiä minuun ja työskentelyyni. Kehuvat mukavaksi, aidosti välittäväksi, kutsumusammatissa olevaksi. Tilaavat työntekijälistalta nimenomaisesti minua.
Todellisuudessa inhoan asiakkaitani niin että puistattaa. En voi ymmärtää heidän sivistymättömyyttään, tyhmyyttään, arkuuttaan, avuttomuuttaan (en toimi vammaisten parissa). Inhoan työtäni, ihmisiä yleensä (en jokaista sentään, enkä lapsia), en todellakaan ole kutsumusammatissani ja odotan määräaikaisen työsuhteeni päättymistä kuin kuuta nousevaa.
Tämä parin vuoden työperiodi ei ole antanut minulle minkäänlaista tyydytystä tai saanut minua iloitsemaan uusista työkaveri- ja asiakasystävistä (jotka innolla pitävät minuun yksipuolista yhteyttä myös vapaa-aikoina, ja joihin katkon välit heti työsuhteen päätyttyä). Tämä työperiodi on ainoastaan vahvistanut ikäviä käsityksiäni ihmisistä entisestään.
"Taas mennään rahan takii", soi aamuisin päässäni. Siinä tämän "aidon, välittävän" palveluammattilaisen ainoa syy, ainoa motiivi tavata, sietää, auttaa näitä ihmisiä.
Seuraava duunini on toivottavasti etätyötä erakkomajassa autiolla saarella.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kolme nänniä.
Sä et ole edes nainen ! Sähän oletkin Francisco Scaramanga, kullitettu sala-nirhaaja !
Domina kirjoitti:
Olen yksityiselämässäni Domina, vaikka työpaikalla ja sosiaalisissa tilanteissa käyttäydyn arkaillen ja ujosti, jopa sisäänpäinkääntyvästi. Aivan kuin minussa asuisi kaksi eri ihmistä. Näin on ollut jo vuosia.
Rekvisiitalla ja asustella, sekä kannustavalla kumppanilla on suuri merkitys omaan mielenvoimaan. Nautin vallasta, hallita seksuaalista tilannetta, olen jäänyt siihen koukkuun.
Tiedän yhden joka vastaa kuvaustasi. Netissä pervoilee, myyjäntyössään piipittää eikä katso edes silmiin :D
Elämä on kirjoitti:
Olen sosiaalinen, avoin, kuljen pää pystyssä mutta sairaan yksinäinen. Minulla on neljä mt-diagnoosia, enkä ole ollut koskaan palkkatyössä, mutta kaksi keskenjäänyttä koulutusta ja työtoimintaa löytyy kyllä. Ihmiset ihailee mua ja lahjakkuuttani ja intohimojani eri asioihin, kunnes tulee ilmi em asiat. Sitten olenkin jäänyt taas yksin. Jee!! No, on alkanut löytyä niitäkin, jotka ei katoa. Elämä on vasta alussa. Ihanaa, ettei itsemurhayritykset onnistuneet.
Tsempit sulle! Ihanaa että tunnut löytäneen valoa ja iloa jo nyt elämääsi. Mä uskon että monille meidän kaltaisille joilla nuorena on vaikeaa, elämä on parhaimmillaan vasta myöhemmin aikuisiällä, mä ainakin oon nyt kolmenkympin tienoilla paljon onnellisempi kuin kymmenen vuotta sitten.
Teen työtä maahanmuuttajien parissa. Olen kulttuurirasisti enkä kannata uskonnonvapautta. Uskovaiset ovat pahinta, mitä tiedän, ja vihaan islaminuskoa aivan erityisesti. Haluaisin rajat kiinni ja turvapaikanhakijat orpolapsia lukuunottamatta ulos Suomesta. Töissä esitän kristittyä suvakkia, joka syleilee lempeästi vieraita maailmoja ja rakastaa monikulttuurisuutta ja liputtaa kaikenmoisen erilaisuuden hyväksymisen puolesta. Vapaa-ajallani teen vapaaehtoisduunia erilaisissa erittäin isänmaallisissa, pakolaisvastaisissa, ateistisissa organisaatioissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen normaalin ja nätin näköinen nainen. Kykenen normaaliin sosiaalisen kanssakäymiseen, vaikka viihdyn myös töissä enemmän yksikseni kuin kahvihuoneessa naureskelemassa muiden kanssa. Kuitenkin, vapaa-ajalla minulla ei ole ollut useaan vuoteen yhtään ystävää tai edes viestittelytuttua. Whatsapissa ainoat viestit saan vanhemmiltani ja treffikumppaneilta, mikäli sellaisia juuri sillä hetkellä on elämässä. Minulla ei ole ketään ystävää tai tuttua, jota voisin pyytää esimerkiksi baariin, festareille tai edes kahville mukaan. Elokuvissakin käyn vain itsekseni :D Viime kesänä kävin festareilla yksin. Nolottaa aina kertoa potentiaalisille seurustelukumppanimiehille että ei, mulla ei ole ketään ystävää tai tuttua, jolle hänet esitellä tai joiden kanssa voitaisiin vaihteeksi viettää iltaa miehen oman tuttavapiirin sijaan.
Mulla on ihan sama tilanne, yksinäisyys hävettää eikä tuu koskaan käytyä oikeen missään kun yksin ei viitti lähteä. Tavallaan lohdullista tietää että on muitakin samanlaisessa tilanteessa. Tuntuu ettei seuraa saakaan muuten kuin kiinnostuneista miehistä mutta joskus ois kiva kun ois joku jonka kanssa olla ihan platonisesti kaveri.
Eikös se mieskin voisi käydä sun kanssa jossain ja olla kaverikin samalla? Vai mimmoista seuraa saat miehistä?
Vierailija kirjoitti:
Esim. itse saan paljon kehuja hyvästä asiakaspalvelusta, jopa paikallisen lehden kiitospalstoilla on kiitelty. Tosiasiassa vihaan asiakaspalvelua ja haluaisin tehdä töitä jossain luolassa täysin yksinäni.
Mulla sama!
Painan 83 kiloa, mutta käytän M koon vaatteita (kilpaurheillut koko ikäni, kukaan ei usko painoani, ellen näytä konkreettisesti vaa-alla). Minulla on monirakkulaoireyhtymä, tästä johtuen kärsin liiallisesta karvankasvusta. Epilloin napakarvani kerran viikossa, naama on laaseroitu. Kainalot on vaikein, joudun käsittelemään jollainmuotoa päivittäin. Kärsin tästä todella paljon, puolisonikaan ei tiedä, vaikka yhdessä oltu vuosia.
Olet oksettava. Kirjoittaa et ainakaan osaa.