Lue keskustelun säännöt.
Nykymies ei uskalla sanoa omaa mielipidettään naiselle, kertoo asiantuntija iltiksessä
17.05.2017 |
http://www.iltalehti.fi/rakkausjaseksi/201705162200133676_lz.shtml
Nykymies hännystelee ja peesailee naista ja piiloutuu naisen mielipiteiden taakse. Nykymies ei uskalla sanoa omaa mielipidettään, ei osaa olla suoraselkäinen. Siksi parisuhteet heikkenee ja seksuaalinen jännite niistä hiipuu. Naiset haluaisivat, että mies olisi Mies ja ottaisi kantaa, mutta mies vässyköi. Omankin kokemukseni mukaan näin on. Vaikka anelisin polvillani, että mies sanoisi oman (oikean) mielipiteensä johonkin asiaan eikä vain myötäilisi minua ja minun mielipidettä niin ei, miehestä ei saa mitään irti. Pah.
Kommentit (1120)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Quuhyty2 kirjoitti:
Itse hankin kerran suihkuverhon joka soveltui oikein hyvin kylpyhuoneen väreihin.
Exäni näki sen ja seuraavana päivänä siinä oli äkillisesti ihan toinen uusi suihkuverho, joka oli tylsän näköinen kohokuvioitu muovikalvo ja lisäksi se haisi karmeasti kemikaaleille. Siihen se sitten jäi ja se oikean värinen siirtyi varastoon. Haju haihtui jo puolen vuoden kuluttua.
Ihan vain anekdoottina päätäntävallasta.En ymmärrä. Miten se, että toinen omin päin vaihtaa verhon toiseen, tarkoittaa sitä, että sitä ei voisi vaihtaa takaisin? Eihän tuo ole mitään päätäntävaltaa vaan v*ttuilua ja marttyyriksi heittäytymistä. Tavalliset ihmiset puhuvat asioista. "Miksi vaihdoit se suihkuverhon?", "koska en tykännyt siitä toisesta", "ai, minä tykkäsin, ja siinä oli paremmat väritkin", "no vaihda se sitten takaisin, mutta laitetaan sitten toinenkin välillä", "okei".
Naisen kanssa keskustelu menee näin:
Mies: Miksi vaihdoit suihkuverhot?
Nainen: Koska ne sinun laittamasi oli niin rumat.
Mies: Minusta ne oli hienomat kuin nämä sinun laittamasi.
Nainen: Sinusta siis minulla ei ole makua? Miksi aina vänkäät vastaan joka asiasta?
Mies: Minusta vaan noi toiset verhot on paremmat.
Nainen: Lopeta toi valittaminen. Ole mies äläkä valita joka asiasta. Minä en halua noita sinun rumia verhojasi ja sillä selvä.
Mies: Mutta eikö voitaisi edes joskus pitää niitä verhoja?
Nainen: Voit pitää niitä verhojasi ihan omassa kodissasi mutta minun kodissani sinun rättejäsi ei roiku.
Mies: Haluat siis erota?
Nainen: Jos et lopeta tuota valitusta ja kuluta aikasi johonkin järkevämpään. Niin kuin siivoamiseen. Minä joudu aina siivoamaan jälkeesi kun et osaa edes siivota. Olet kuin iso lapsi.
Mies: Miksi haukut minua?
Nainen: En hauku vaan totean faktat. Minulle riittää se että olet kuin iso lapsi ja se että et osaa edes naista tyydyttää. Mutta pitäisi vielä katsella rumia rättejäsi minun kodissani.
Mies: Tämä on myös minun koti.
Nainen: No sitten on paras että minä lähden pois.
Mies: Jätätkö minut?
Nainen: Jos ei toi valitus lopu.
Joten eipä moni mies jaksa ruveta taistelemaan niistä verhoista
Joo ja miehen kanssa keskustelu menee näin:
Mies: Akka vaihdoit verhot, nyt saat turpaan!
Nainen: Anteeksi, vaihdan ne takaisin!
Mies: myöhäistä!!! *lyömistä*Miksi kiihotut vain siitä promillesta miehiä, jotka ovat väkivaltaisia?
Miksi sinä kiihotut vain siitä promillesta naisia, jotka ovat selvästi vakavasti mielenterveysongelmaisia ja järjestävät moisen shown suihkuverhoista?
-eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Quuhyty2 kirjoitti:
Itse hankin kerran suihkuverhon joka soveltui oikein hyvin kylpyhuoneen väreihin.
Exäni näki sen ja seuraavana päivänä siinä oli äkillisesti ihan toinen uusi suihkuverho, joka oli tylsän näköinen kohokuvioitu muovikalvo ja lisäksi se haisi karmeasti kemikaaleille. Siihen se sitten jäi ja se oikean värinen siirtyi varastoon. Haju haihtui jo puolen vuoden kuluttua.
Ihan vain anekdoottina päätäntävallasta.En ymmärrä. Miten se, että toinen omin päin vaihtaa verhon toiseen, tarkoittaa sitä, että sitä ei voisi vaihtaa takaisin? Eihän tuo ole mitään päätäntävaltaa vaan v*ttuilua ja marttyyriksi heittäytymistä. Tavalliset ihmiset puhuvat asioista. "Miksi vaihdoit se suihkuverhon?", "koska en tykännyt siitä toisesta", "ai, minä tykkäsin, ja siinä oli paremmat väritkin", "no vaihda se sitten takaisin, mutta laitetaan sitten toinenkin välillä", "okei".
Naisen kanssa keskustelu menee näin:
Mies: Miksi vaihdoit suihkuverhot?
Nainen: Koska ne sinun laittamasi oli niin rumat.
Mies: Minusta ne oli hienomat kuin nämä sinun laittamasi.
Nainen: Sinusta siis minulla ei ole makua? Miksi aina vänkäät vastaan joka asiasta?
Mies: Minusta vaan noi toiset verhot on paremmat.
Nainen: Lopeta toi valittaminen. Ole mies äläkä valita joka asiasta. Minä en halua noita sinun rumia verhojasi ja sillä selvä.
Mies: Mutta eikö voitaisi edes joskus pitää niitä verhoja?
Nainen: Voit pitää niitä verhojasi ihan omassa kodissasi mutta minun kodissani sinun rättejäsi ei roiku.
Mies: Haluat siis erota?
Nainen: Jos et lopeta tuota valitusta ja kuluta aikasi johonkin järkevämpään. Niin kuin siivoamiseen. Minä joudu aina siivoamaan jälkeesi kun et osaa edes siivota. Olet kuin iso lapsi.
Mies: Miksi haukut minua?
Nainen: En hauku vaan totean faktat. Minulle riittää se että olet kuin iso lapsi ja se että et osaa edes naista tyydyttää. Mutta pitäisi vielä katsella rumia rättejäsi minun kodissani.
Mies: Tämä on myös minun koti.
Nainen: No sitten on paras että minä lähden pois.
Mies: Jätätkö minut?
Nainen: Jos ei toi valitus lopu.
Joten eipä moni mies jaksa ruveta taistelemaan niistä verhoista
Joo ja miehen kanssa keskustelu menee näin:
Mies: Akka vaihdoit verhot, nyt saat turpaan!
Nainen: Anteeksi, vaihdan ne takaisin!
Mies: myöhäistä!!! *lyömistä*Vain 2% naisista pelkää joutuvansa väkivallan uhriksi omassa kodissaan, kyselyn mukaan. Joten 98% miehistä jää tuon skenaarion ulkopuolelle, ettet vain sortunut yleistämiseen ja miesten turhaan leimaamiseen?
Ja 98% naisista ei ala uhkailemaan erolla suihkuverhon takia, joten tuossa nyt taidettiin vain vastata yleistämiseen ja naisten turhaan leimaamiseen samalla mitalla... Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa.
Vierailija kirjoitti:
Naisille suhde on sotaa, ei he pysty näkemään sitä muuten. Ja se toimii he uuvuttavat ja väsyttävät miehet henkisesti niin rikki ettei kukaan jaksa sitä henkistä terroria ja mies luovuttaa. Aika harva mies kestää sitä ulinaa, kitinää, nalkutusta, jankutusta, itkua ja raivoa.
Kun olisi jossain keskitysleirillä jossa sinua kidutetaan.
Mutta kun, rakas mies, kukaan ei todellakaan vaadi sinua jaksamaan. Voit olla ihan vapaasti ilman suomalaista naista, tai minkään maalaista naista.
Suihkuverhot, tuoksukynttilät Suomi v2017, ongelmia riittää. Onkohan yhä useampi vain hullu ja sitten nuo hullut rupeaa seurustelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Tämä on ongelma, jonka tämä nykyinen tasa-arvoinen avioliitto aiheuttaa! Miten demokratia toimii päätöksenteossa, jos on kaksi äänestäjää, kummankin ääni on saman arvoinen, molemmilla on yksi ääni, ja molemmat ovat erimieltä asiasta? Homma johtaa väistämättä valtataisteluun, ja mies joka ajattelee asioita 1+1 periaatteella, mieluummin väistää, kun riitelee. Nainen on taas tunne ajattelija, jolle asiat menevät paljon helpommin ns. ihon alle, ja naiselle väistäminen on luonnostaa paljon vaikeampaa! Homman epäonnistuminen ei ole nössöydestä kiinni, vaan että miehen sekä naisen luonnollinen järjestys ja tasapaino suhteessa on rikottu. Eri ns. roolit ovat olleet parisuhde ja perhe-elämässä se juttu, jonka ansiosta homma on toiminut jo vuosituhansia! Pieleen tämä homma on tehty vasta parin, ehkä kolmen sukupolven aikana. Ymmärrystä tämäkin vaatii, vain harvoilta sitä löytyy.
Missä asioissa kotona joutuu äänestämään? Mitkä asiot on sellaisia joissa voi huomioida vain toisen mielipiteen ja on tehtävä ratkaisu viime kädessä vaikka äänestämällä?
Lähes kaikissa asioissa. Joko ollaan samaa mieltä ja tehdään niin tai sitten ollaan eri mieltä ja joko jätetään koko asia tekemättä tai tehdään kuten toinen haluaa. Tämä on syy, miksi minä olen mieluummin sinkku kuin parisuhteessa.
Juu no selittää kyllä miksi olet sinkku jos et osaa tehdä minkäänlaisia kompromisseja asioissa, että kumpikin saa jotain mitä haluaa ja luopuu jostain, jos ollaan ihan erimieltä.
Osaisin minä tehdä kompromissejakin, mutta miksi tehdään kompromissi, johon kumpikaan ei ole tyytyväinen? Ajatellaan vaikka asumista: nainen haluaa asua omakotitalossa, mies kerrostalossa. Joko nainen antaa periksi, perhe asuu kerrostalossa ja mies on tyytyväinen, mutta nainen ei. Tai mies antaa periksi, perhe asuu omakotitalossa ja nainen on tyytyväinen, mutta mies ei. Ja sitten on se kompromissi: perhe asuu rivitalossa, jolloin sen paremmin mies kuin nainenkaan ei ole tyytyväinen. Kummatkin ovat tyytymättömiä, mutta tulipahan tehtyä kompromissi.
Sellaista se on, tai sitten mies päättää asumismuodon ja nainen taas esim sisustuksen. Kumpikin on tyytyväinen, kumpikin kokee saaneensa päättää.
Ei helvetti! Siis sinä olet tyytyväinen siihen, että saat päättää? Minä kun olen tyytyväinen siihen, mikä on lopputulos. Kerrostaloasunto ei muutu omakotitaloksi vaikka sisustaisin sen miten tahansa. Ei ole kasvimaata, ei marjapensaita, ei omenapuita, ei kasvihuonetta, ei pihagrilliä jne. Ja sisustamisessakin on takuulla budjetti vastassa. Jos mulle on yks hailee, millainen asunto on sisältä, niin ei siinä sisustus auta, jos haaveilen kasvimaasta, marjapensaista yms.
Sitten sinun pitää jo tapailuvaiheessa tehdä selväksi että omakotitalo on sinulle kynnyskysymys, näin ikuinen kerrostalotyyppi jää heti laskuista. Mikä ongelma?
Ongelma on, että en välttämättä vielä parisuhteeseen mennessäni tiedä, että kun aikanaan saan lapsia, haluankin asua omakotitalossa. Itse asiassa en edes halua, mutta tuo oli siis esimerkki. Ihminen muuttuu elämänsä aikana. Nuorena haluaa ihan erilaisia juttuja kuin mitä huomaa haluavansa sitten, kun onkin jo perheellinen. Ja kun ikää tulee lisää ja lapset muuttavat omilleen, toinen voi haluta asua siinä omakotitalossa hautaan asti, mutta toinen haluaisikin jo parempien palveluiden päähän kerrostaloon.
Ja silloin tadaa, tehdään niitä kompromisseja jotta kumpikin olisi onnellinen ja saisi vaikuttaa omaan elämäänsä.
Väärin,. Kompromissi on aina ratkaisu, johon kumpikaan ei ole tyytyväinen, mutta jonka kanssa on kutakuinkin siedettävää elää. Kompromissi ei siis tee kumpaakaan onnelliseksi vaan elämä kompromissiratkaisun kanssa on ainoastaan siedettävää. Ja tämä tarkoittaa, että kompromissiratkaisussa kumpikin luopuu siitä, mitä olisivat oikeasti halunneet.
Ja taas palaamme siihen, että jos joku asia on sinulle kynnyskysymys, valitset kumppanin sen mukaan. Jos kaikki asiat elämässä ovat sinulle kynnyskysymyksiä, et voi olla parisuhteessa, tai on valittava kumppani jolle millään ei ole mitään väliä, ikinä.
Minähän sanoinkin jo, että en ole parisuhteessa. Mulla on hyvin vähän suuria kynnyskysymyksiä, mutta parisuhde tarkoittaisi silti, että koko elämäni joutuisin vain tyytymään kompromisseihin enkä koskaan saavuttaisi niitä asioita, joita olisin halunnut. Jos olisin jatkanut parisuhteessa, mulla ei takuulla olisi nyt varsin hyvin menestyvää yritystä, en asuisi tässä asunnossa missä asun, en olisi päälle nelikymppisenä lähtenyt vaihtamaan alaa jne. Jos ei muu olisi noissa asioissa tullut parisuhteessa esteeksi niin ainakin aika ja raha. Koska niistä olisi pitänyt neuvotella ja tehdä kompromisseja. Eroni jälkeen en ole halunnut uutta parisuhdetta, koska olen halunnut toteuttaa omat unelmani. Ja ei, lasteni isän tavatessani en vielä tiennyt, että tulen joskus haluamaan alanvaihdoksen, oman yrityksen jne. En minä vielä silloin niistä haaveillut.
Noniin, hyvä sinulle.
Niin on. Ja tämän vuoksi ymmärrän, miksi monet miehet sanovat "ihan sama", koska olipa ratkaisu naisen päättämä tai kompromissi, mies ei kuitenkaan saa, mitä olisi halunnut. Kompromissista saa korkeintaan sen ilon, että eipä saa vaimokaan haluamaansa. "Ihan sama" vastauksella sentään nainen saa haluamansa ja tämä voi tarkoittaa, että nainen saattaa olla hyvällä tuulella monta viikkoa (mikä on miehen kannalta kuitenkin ihan hyvä asia).
Mutta sille naisellekkin voi olla ihan sama. Esim "mitä ruokaa syötäisiin viikonloppuna? Pää lyö ihan tyhjää nyt." ja mies vastaa "ihan sama. Päätä sä." vrt. Mies vastaa "noo.. Kanaa ja riisiä? Vai tehdäänkö pitsaa itse?" ei voi olla niinvaikeaa vastata yksinkertaiseen kysymykseen JOTAIN.
Nainen: Mitä ruokaa syötäisiin viikonloppuna? Pää lyö ihan tyhjää nyt.
Mies: Ihan sama. Päätä sä.
Nainen: Ehdota nyt edes JOTAIN!
Mies: Noo...kanaa ja riisiä? Vai tehdäänkö pitsaa itse?
Nainen: No ei mitään kanaa ja riisiä, justhan sitä eilen oli!
Mies: Entä pitsa?
Nainen: Mitä pitsaa sitten tehtäisiin?
Mies: Jauhelihapitsaa?
Nainen: Äh, se on niin tavallista.
Mies: No tonnikalapitsaa?
Nainen: Tonnikala on kyl aika epäeettisesti tuotettua.....
Mies: Metwurstipitsaa?
Nainen: Ei Riku-Kyllikki syö metwurstia, kyllä sun pitäisi se tietää.
Mies: *huokaus* Kasvispitsaa?
Nainen: WHAAAAAAAT?!?! Ethän sä tykkää kasviksista. Söisitkö sä muka kasvispitsaa?
Mies: No en, mutta mä meen lauantaina Makelle katsomaan sen tietokoneen tuuletinongelmaa ja voin käydä samalla Maken kanssa jossain syömässä.
Nainen: Mitä helevettiä?!? Eli minä ja Riku-Kyllikki saadaan syödä jotain kämästä ite tehtyä kasvispitsaa ja sinä menet Maken kanssa ravintolaan syömään? Vittu, mikä ääliö! Yhtään et näköjään välitä perheestäsi.
Mies: *syvä huokaus*Tuossa vaiheessa mies voisi toki todeta ehdottaneensa jo viittä eri ateriavaihtoehtoa, joten nyt rouva on hyvä, ja ehdottaa vuorostaan viittä itselleen mieluisaa vaihtoehtoa, tai lakkaa valittamasta.
Anteeksi nyt, mutta en voi kuin ihmetellä millaisissa parisuhteissa täällä ihmiset elää, jos näin saatanan vaikeaa joka asia on. Meillä ei ole kertaakaan 20 vuoden avioliiton aikana tarvinnut tällä tavalla jostain viikonlopun sapuskasta vääntää. Ai niin, mutta me olemmekin molemmat mielellämme terveitä ihmisiä, joille kompromissien teko ei tuota kärsimystä taikka tarkoita sitä, että kumpikaan ei saanut mitään mitä halusi. Meillä kompromissit ovat aina sellaisia, että molemmat saavat jotain mitä haluavat, vaikka eivät ihan kaikkea haluamaansa saisikaan. Meillä myös molemmat osaavat ja voivat sanoa mielipiteensä eikä eriävät mielipiteet automaattisesti tarkoita riitaa. Taistelunsa kannattaa valita, ja periksi antamisenkin taito on hyödyllistä. Mutta ei aina ja kaikesta voi olla antamassa vain periksi ja silloin sitä saatetaan kinatakin. Sekin kuuluu parisuhteeseen. Riidelläkin voi repimättä sen enempää itseään kuin toista.
Minä en ymmärrä, miksi mies ei kertonut alun alkaenkin olevansa menossa syömään kaverinsa kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkien alojen asiantuntija juu, vika on taas miehessä niinkuin aina. Sama levyhän Suomessa on soinut yli 50 vuotta, miehen vika, miehen täytyy muuttua,mies miksi olet sellainen tälläinen ja tuollainen jada jada jada..
Levy tulee soimaan samanlaisena myös seuraavat 100 vuotta miehen, miehen täytyy muuttua, mies miksi olet sellainen tälläinen ja tuollainen jada jada jada..
Kyllä tässäkin ketjussa miehet kunnostautuu syyttämällä lähes kaikista ihmiskunnan ongelmista. Että pata kattilaa soimaa.
Isoin ero miehissä ja naisissa on se, että miehiä vihaava nainen on yleensä riittävän fiksu elääkseen yksin. Sen sijaan naisia vihaaville miehille näyttää olevan jotenkin ylivoimainen ajatus, että voisi ottaa elämän ihan omiinkin käsiinsä ja pysyä erossa niistä kauheista hirviöakoista.
Totuus tekee kipeää, ilmeisesti. Kerrankin ketju, jossa miehet laittavat naisille luun kurkkuun.
Sinä ja kaltaisesi ette toki opi tästäkään taas yhtään mitään.
:-DDD Odotellessa taas viikonlopun angst-ketjuja, joissa miehet valittavat kun eivät kelpaa naisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisille suhde on sotaa, ei he pysty näkemään sitä muuten. Ja se toimii he uuvuttavat ja väsyttävät miehet henkisesti niin rikki ettei kukaan jaksa sitä henkistä terroria ja mies luovuttaa. Aika harva mies kestää sitä ulinaa, kitinää, nalkutusta, jankutusta, itkua ja raivoa.
Kun olisi jossain keskitysleirillä jossa sinua kidutetaan.
Mutta kun, rakas mies, kukaan ei todellakaan vaadi sinua jaksamaan. Voit olla ihan vapaasti ilman suomalaista naista, tai minkään maalaista naista.
Niinhän minä olenkin ja hyvin tyytyväinen ratkaisuun. Olen jo aikoja sitten tunnustanut, että en voi olla naisten kanssa parisuhteessa, ei ole mun juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Quuhyty2 kirjoitti:
Itse hankin kerran suihkuverhon joka soveltui oikein hyvin kylpyhuoneen väreihin.
Exäni näki sen ja seuraavana päivänä siinä oli äkillisesti ihan toinen uusi suihkuverho, joka oli tylsän näköinen kohokuvioitu muovikalvo ja lisäksi se haisi karmeasti kemikaaleille. Siihen se sitten jäi ja se oikean värinen siirtyi varastoon. Haju haihtui jo puolen vuoden kuluttua.
Ihan vain anekdoottina päätäntävallasta.En ymmärrä. Miten se, että toinen omin päin vaihtaa verhon toiseen, tarkoittaa sitä, että sitä ei voisi vaihtaa takaisin? Eihän tuo ole mitään päätäntävaltaa vaan v*ttuilua ja marttyyriksi heittäytymistä. Tavalliset ihmiset puhuvat asioista. "Miksi vaihdoit se suihkuverhon?", "koska en tykännyt siitä toisesta", "ai, minä tykkäsin, ja siinä oli paremmat väritkin", "no vaihda se sitten takaisin, mutta laitetaan sitten toinenkin välillä", "okei".
Naisen kanssa keskustelu menee näin:
Mies: Miksi vaihdoit suihkuverhot?
Nainen: Koska ne sinun laittamasi oli niin rumat.
Mies: Minusta ne oli hienomat kuin nämä sinun laittamasi.
Nainen: Sinusta siis minulla ei ole makua? Miksi aina vänkäät vastaan joka asiasta?
Mies: Minusta vaan noi toiset verhot on paremmat.
Nainen: Lopeta toi valittaminen. Ole mies äläkä valita joka asiasta. Minä en halua noita sinun rumia verhojasi ja sillä selvä.
Mies: Mutta eikö voitaisi edes joskus pitää niitä verhoja?
Nainen: Voit pitää niitä verhojasi ihan omassa kodissasi mutta minun kodissani sinun rättejäsi ei roiku.
Mies: Haluat siis erota?
Nainen: Jos et lopeta tuota valitusta ja kuluta aikasi johonkin järkevämpään. Niin kuin siivoamiseen. Minä joudu aina siivoamaan jälkeesi kun et osaa edes siivota. Olet kuin iso lapsi.
Mies: Miksi haukut minua?
Nainen: En hauku vaan totean faktat. Minulle riittää se että olet kuin iso lapsi ja se että et osaa edes naista tyydyttää. Mutta pitäisi vielä katsella rumia rättejäsi minun kodissani.
Mies: Tämä on myös minun koti.
Nainen: No sitten on paras että minä lähden pois.
Mies: Jätätkö minut?
Nainen: Jos ei toi valitus lopu.
Joten eipä moni mies jaksa ruveta taistelemaan niistä verhoista
Joo ja miehen kanssa keskustelu menee näin:
Mies: Akka vaihdoit verhot, nyt saat turpaan!
Nainen: Anteeksi, vaihdan ne takaisin!
Mies: myöhäistä!!! *lyömistä*Vain 2% naisista pelkää joutuvansa väkivallan uhriksi omassa kodissaan, kyselyn mukaan. Joten 98% miehistä jää tuon skenaarion ulkopuolelle, ettet vain sortunut yleistämiseen ja miesten turhaan leimaamiseen?
Voi en kai, se ei toki ollut tuon viestin tarkoitus :,D
Sun vika, sun vika, sun vika....!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valtaosa isistä hoitaa lapsia ihan vain ne pakolliset: iltaisin töiden jälkeen (jos ei ole treenejä/työpaikan virkistysiltaa/juopottelua jartsan kanssa/auton rassausta) ja viikonloppuisin (taas jos ei ole menoja). Isyyslomaa pidetään se pari viikkoa. Vanhempainvapaata ei pidetä ja siitä ei edes keskustella, koska miehen mielestä hänen uransa on tärkeämpi kuin naisen, ja silloin pitäisi myös ihan oikesti kasvattaa ja hoitaa lapsia. Saikkupäivät lasten kanssa menee pääosin naisen kontolle. Nainen käyttää lapset neuvolassa, lääkärissä ja hoitaa asianmukaisen vaatetuksen valmiiksi vaatekaappiin. Nainen selvittää, milloin vauva voi alkaa syödä kiinteitä, miten päästään vaipoista, mitä tarvikkeita tarvitaan ja mitkä olisivat sopivia. Nainen muistaa hoitaa muutakin ruokaa kaappiin kuin yhden roiskeläpän ja kaljaa.
Eron tullessa sitten jaksetaan huutaa tasa-arvoisesta vanhemmuudesta - paitsi, jos naiselle sopii että mies ottaisi lapset luokseen ja nainen alkaisi 4pv/kk-vanhemmaksi. Silloin muistetaankin taas se oma ura, harrastukset ja ihana vapaus, koska todellisuudessa ollaan aivan liian mukavuudenhaluisia ottamaan vastuu omista lapsista kokonaan.
Sitten on toki se pieni osuus isistä, jotka oikeasti ovat kärryillä lastensa asioista kuravaatteiden kokoa myöten, ja jotka haluavat viettää aikaa lastensa kanssa. Tämä ei koske heitä, kun joku kuitenkin tulee huutamaan että älä yleistä.
Vitsiksi tarkoittamani "kevätverhojen värien miettiminen ja tuikkukuppien siirtely" tuntuukin pitävänsä yllättävän monen naisen kohdalla paikkansa. ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Quuhyty2 kirjoitti:
Itse hankin kerran suihkuverhon joka soveltui oikein hyvin kylpyhuoneen väreihin.
Exäni näki sen ja seuraavana päivänä siinä oli äkillisesti ihan toinen uusi suihkuverho, joka oli tylsän näköinen kohokuvioitu muovikalvo ja lisäksi se haisi karmeasti kemikaaleille. Siihen se sitten jäi ja se oikean värinen siirtyi varastoon. Haju haihtui jo puolen vuoden kuluttua.
Ihan vain anekdoottina päätäntävallasta.En ymmärrä. Miten se, että toinen omin päin vaihtaa verhon toiseen, tarkoittaa sitä, että sitä ei voisi vaihtaa takaisin? Eihän tuo ole mitään päätäntävaltaa vaan v*ttuilua ja marttyyriksi heittäytymistä. Tavalliset ihmiset puhuvat asioista. "Miksi vaihdoit se suihkuverhon?", "koska en tykännyt siitä toisesta", "ai, minä tykkäsin, ja siinä oli paremmat väritkin", "no vaihda se sitten takaisin, mutta laitetaan sitten toinenkin välillä", "okei".
Naisen kanssa keskustelu menee näin:
Mies: Miksi vaihdoit suihkuverhot?
Nainen: Koska ne sinun laittamasi oli niin rumat.
Mies: Minusta ne oli hienomat kuin nämä sinun laittamasi.
Nainen: Sinusta siis minulla ei ole makua? Miksi aina vänkäät vastaan joka asiasta?
Mies: Minusta vaan noi toiset verhot on paremmat.
Nainen: Lopeta toi valittaminen. Ole mies äläkä valita joka asiasta. Minä en halua noita sinun rumia verhojasi ja sillä selvä.
Mies: Mutta eikö voitaisi edes joskus pitää niitä verhoja?
Nainen: Voit pitää niitä verhojasi ihan omassa kodissasi mutta minun kodissani sinun rättejäsi ei roiku.
Mies: Haluat siis erota?
Nainen: Jos et lopeta tuota valitusta ja kuluta aikasi johonkin järkevämpään. Niin kuin siivoamiseen. Minä joudu aina siivoamaan jälkeesi kun et osaa edes siivota. Olet kuin iso lapsi.
Mies: Miksi haukut minua?
Nainen: En hauku vaan totean faktat. Minulle riittää se että olet kuin iso lapsi ja se että et osaa edes naista tyydyttää. Mutta pitäisi vielä katsella rumia rättejäsi minun kodissani.
Mies: Tämä on myös minun koti.
Nainen: No sitten on paras että minä lähden pois.
Mies: Jätätkö minut?
Nainen: Jos ei toi valitus lopu.
Joten eipä moni mies jaksa ruveta taistelemaan niistä verhoista
Joo ja miehen kanssa keskustelu menee näin:
Mies: Akka vaihdoit verhot, nyt saat turpaan!
Nainen: Anteeksi, vaihdan ne takaisin!
Mies: myöhäistä!!! *lyömistä*Miksi kiihotut vain siitä promillesta miehiä, jotka ovat väkivaltaisia?
Miksi sinä kiihotut vain siitä promillesta naisia, jotka ovat selvästi vakavasti mielenterveysongelmaisia ja järjestävät moisen shown suihkuverhoista?
-eri
Että niinku ajattelit tussutusina höyryissäsi että tuo oli, niinku, oikeasti hyvä comeback? Et taida tienata paljoa.
No jos "Kaikki" naiset uhkailevat erolla koska et pidä hänen suihkuverhosta, niin "kaikki" miehet hakkaavat naisen suihkuverhon takia :) kannattaa keskittyä siihen keskusteluun, eikä tuntemattomien ihmisten haukkumiseen, menee muuten pointit ihan ohi!
Miehet (useimmat) ovat Suomessa alkaneet kohdella naista samanlaisena ihmisenä kuin he itse ovat. Tässä on menty vikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Valtaosa isistä hoitaa lapsia ihan vain ne pakolliset: iltaisin töiden jälkeen (jos ei ole treenejä/työpaikan virkistysiltaa/juopottelua jartsan kanssa/auton rassausta) ja viikonloppuisin (taas jos ei ole menoja). Isyyslomaa pidetään se pari viikkoa. Vanhempainvapaata ei pidetä ja siitä ei edes keskustella, koska miehen mielestä hänen uransa on tärkeämpi kuin naisen, ja silloin pitäisi myös ihan oikesti kasvattaa ja hoitaa lapsia. Saikkupäivät lasten kanssa menee pääosin naisen kontolle. Nainen käyttää lapset neuvolassa, lääkärissä ja hoitaa asianmukaisen vaatetuksen valmiiksi vaatekaappiin. Nainen selvittää, milloin vauva voi alkaa syödä kiinteitä, miten päästään vaipoista, mitä tarvikkeita tarvitaan ja mitkä olisivat sopivia. Nainen muistaa hoitaa muutakin ruokaa kaappiin kuin yhden roiskeläpän ja kaljaa.
Eron tullessa sitten jaksetaan huutaa tasa-arvoisesta vanhemmuudesta - paitsi, jos naiselle sopii että mies ottaisi lapset luokseen ja nainen alkaisi 4pv/kk-vanhemmaksi. Silloin muistetaankin taas se oma ura, harrastukset ja ihana vapaus, koska todellisuudessa ollaan aivan liian mukavuudenhaluisia ottamaan vastuu omista lapsista kokonaan.
Sitten on toki se pieni osuus isistä, jotka oikeasti ovat kärryillä lastensa asioista kuravaatteiden kokoa myöten, ja jotka haluavat viettää aikaa lastensa kanssa. Tämä ei koske heitä, kun joku kuitenkin tulee huutamaan että älä yleistä.
Ja tämän sitten olet päätellyt palstamammojen yksipuolisista kertomuksista ja trolleista( samat naiset jankkavat samaa tarinaansa vuodesta toiseen palstalla ) vai puhutko ihan siitä itse itsellesi valitsemastasi miehestä?
Tunnet ihan kaikki suomalaiset miehet? Kiva paskavammainen yleistys, kuten itsekin jo tavallaan totesit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkien alojen asiantuntija juu, vika on taas miehessä niinkuin aina. Sama levyhän Suomessa on soinut yli 50 vuotta, miehen vika, miehen täytyy muuttua,mies miksi olet sellainen tälläinen ja tuollainen jada jada jada..
Levy tulee soimaan samanlaisena myös seuraavat 100 vuotta miehen, miehen täytyy muuttua, mies miksi olet sellainen tälläinen ja tuollainen jada jada jada..
Kyllä tässäkin ketjussa miehet kunnostautuu syyttämällä lähes kaikista ihmiskunnan ongelmista. Että pata kattilaa soimaa.
Isoin ero miehissä ja naisissa on se, että miehiä vihaava nainen on yleensä riittävän fiksu elääkseen yksin. Sen sijaan naisia vihaaville miehille näyttää olevan jotenkin ylivoimainen ajatus, että voisi ottaa elämän ihan omiinkin käsiinsä ja pysyä erossa niistä kauheista hirviöakoista.
Totuus tekee kipeää, ilmeisesti. Kerrankin ketju, jossa miehet laittavat naisille luun kurkkuun.
Sinä ja kaltaisesi ette toki opi tästäkään taas yhtään mitään.
:-DDD Odotellessa taas viikonlopun angst-ketjuja, joissa miehet valittavat kun eivät kelpaa naisille.
Joista noin 95% on miehinä esiintyvien palstamammojen väsyneitä trollauksia.
Kaikki naiset on gamalia.
T.Asian tuntija, kaikkien alojen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Tämä on ongelma, jonka tämä nykyinen tasa-arvoinen avioliitto aiheuttaa! Miten demokratia toimii päätöksenteossa, jos on kaksi äänestäjää, kummankin ääni on saman arvoinen, molemmilla on yksi ääni, ja molemmat ovat erimieltä asiasta? Homma johtaa väistämättä valtataisteluun, ja mies joka ajattelee asioita 1+1 periaatteella, mieluummin väistää, kun riitelee. Nainen on taas tunne ajattelija, jolle asiat menevät paljon helpommin ns. ihon alle, ja naiselle väistäminen on luonnostaa paljon vaikeampaa! Homman epäonnistuminen ei ole nössöydestä kiinni, vaan että miehen sekä naisen luonnollinen järjestys ja tasapaino suhteessa on rikottu. Eri ns. roolit ovat olleet parisuhde ja perhe-elämässä se juttu, jonka ansiosta homma on toiminut jo vuosituhansia! Pieleen tämä homma on tehty vasta parin, ehkä kolmen sukupolven aikana. Ymmärrystä tämäkin vaatii, vain harvoilta sitä löytyy.
Missä asioissa kotona joutuu äänestämään? Mitkä asiot on sellaisia joissa voi huomioida vain toisen mielipiteen ja on tehtävä ratkaisu viime kädessä vaikka äänestämällä?
Lähes kaikissa asioissa. Joko ollaan samaa mieltä ja tehdään niin tai sitten ollaan eri mieltä ja joko jätetään koko asia tekemättä tai tehdään kuten toinen haluaa. Tämä on syy, miksi minä olen mieluummin sinkku kuin parisuhteessa.
Juu no selittää kyllä miksi olet sinkku jos et osaa tehdä minkäänlaisia kompromisseja asioissa, että kumpikin saa jotain mitä haluaa ja luopuu jostain, jos ollaan ihan erimieltä.
Osaisin minä tehdä kompromissejakin, mutta miksi tehdään kompromissi, johon kumpikaan ei ole tyytyväinen? Ajatellaan vaikka asumista: nainen haluaa asua omakotitalossa, mies kerrostalossa. Joko nainen antaa periksi, perhe asuu kerrostalossa ja mies on tyytyväinen, mutta nainen ei. Tai mies antaa periksi, perhe asuu omakotitalossa ja nainen on tyytyväinen, mutta mies ei. Ja sitten on se kompromissi: perhe asuu rivitalossa, jolloin sen paremmin mies kuin nainenkaan ei ole tyytyväinen. Kummatkin ovat tyytymättömiä, mutta tulipahan tehtyä kompromissi.
Sellaista se on, tai sitten mies päättää asumismuodon ja nainen taas esim sisustuksen. Kumpikin on tyytyväinen, kumpikin kokee saaneensa päättää.
Ei helvetti! Siis sinä olet tyytyväinen siihen, että saat päättää? Minä kun olen tyytyväinen siihen, mikä on lopputulos. Kerrostaloasunto ei muutu omakotitaloksi vaikka sisustaisin sen miten tahansa. Ei ole kasvimaata, ei marjapensaita, ei omenapuita, ei kasvihuonetta, ei pihagrilliä jne. Ja sisustamisessakin on takuulla budjetti vastassa. Jos mulle on yks hailee, millainen asunto on sisältä, niin ei siinä sisustus auta, jos haaveilen kasvimaasta, marjapensaista yms.
Sitten sinun pitää jo tapailuvaiheessa tehdä selväksi että omakotitalo on sinulle kynnyskysymys, näin ikuinen kerrostalotyyppi jää heti laskuista. Mikä ongelma?
Ongelma on, että en välttämättä vielä parisuhteeseen mennessäni tiedä, että kun aikanaan saan lapsia, haluankin asua omakotitalossa. Itse asiassa en edes halua, mutta tuo oli siis esimerkki. Ihminen muuttuu elämänsä aikana. Nuorena haluaa ihan erilaisia juttuja kuin mitä huomaa haluavansa sitten, kun onkin jo perheellinen. Ja kun ikää tulee lisää ja lapset muuttavat omilleen, toinen voi haluta asua siinä omakotitalossa hautaan asti, mutta toinen haluaisikin jo parempien palveluiden päähän kerrostaloon.
Ja silloin tadaa, tehdään niitä kompromisseja jotta kumpikin olisi onnellinen ja saisi vaikuttaa omaan elämäänsä.
Väärin,. Kompromissi on aina ratkaisu, johon kumpikaan ei ole tyytyväinen, mutta jonka kanssa on kutakuinkin siedettävää elää. Kompromissi ei siis tee kumpaakaan onnelliseksi vaan elämä kompromissiratkaisun kanssa on ainoastaan siedettävää. Ja tämä tarkoittaa, että kompromissiratkaisussa kumpikin luopuu siitä, mitä olisivat oikeasti halunneet.
Ja taas palaamme siihen, että jos joku asia on sinulle kynnyskysymys, valitset kumppanin sen mukaan. Jos kaikki asiat elämässä ovat sinulle kynnyskysymyksiä, et voi olla parisuhteessa, tai on valittava kumppani jolle millään ei ole mitään väliä, ikinä.
Minähän sanoinkin jo, että en ole parisuhteessa. Mulla on hyvin vähän suuria kynnyskysymyksiä, mutta parisuhde tarkoittaisi silti, että koko elämäni joutuisin vain tyytymään kompromisseihin enkä koskaan saavuttaisi niitä asioita, joita olisin halunnut. Jos olisin jatkanut parisuhteessa, mulla ei takuulla olisi nyt varsin hyvin menestyvää yritystä, en asuisi tässä asunnossa missä asun, en olisi päälle nelikymppisenä lähtenyt vaihtamaan alaa jne. Jos ei muu olisi noissa asioissa tullut parisuhteessa esteeksi niin ainakin aika ja raha. Koska niistä olisi pitänyt neuvotella ja tehdä kompromisseja. Eroni jälkeen en ole halunnut uutta parisuhdetta, koska olen halunnut toteuttaa omat unelmani. Ja ei, lasteni isän tavatessani en vielä tiennyt, että tulen joskus haluamaan alanvaihdoksen, oman yrityksen jne. En minä vielä silloin niistä haaveillut.
Noniin, hyvä sinulle.
Niin on. Ja tämän vuoksi ymmärrän, miksi monet miehet sanovat "ihan sama", koska olipa ratkaisu naisen päättämä tai kompromissi, mies ei kuitenkaan saa, mitä olisi halunnut. Kompromissista saa korkeintaan sen ilon, että eipä saa vaimokaan haluamaansa. "Ihan sama" vastauksella sentään nainen saa haluamansa ja tämä voi tarkoittaa, että nainen saattaa olla hyvällä tuulella monta viikkoa (mikä on miehen kannalta kuitenkin ihan hyvä asia).
Mutta sille naisellekkin voi olla ihan sama. Esim "mitä ruokaa syötäisiin viikonloppuna? Pää lyö ihan tyhjää nyt." ja mies vastaa "ihan sama. Päätä sä." vrt. Mies vastaa "noo.. Kanaa ja riisiä? Vai tehdäänkö pitsaa itse?" ei voi olla niinvaikeaa vastata yksinkertaiseen kysymykseen JOTAIN.
Nainen: Mitä ruokaa syötäisiin viikonloppuna? Pää lyö ihan tyhjää nyt.
Mies: Ihan sama. Päätä sä.
Nainen: Ehdota nyt edes JOTAIN!
Mies: Noo...kanaa ja riisiä? Vai tehdäänkö pitsaa itse?
Nainen: No ei mitään kanaa ja riisiä, justhan sitä eilen oli!
Mies: Entä pitsa?
Nainen: Mitä pitsaa sitten tehtäisiin?
Mies: Jauhelihapitsaa?
Nainen: Äh, se on niin tavallista.
Mies: No tonnikalapitsaa?
Nainen: Tonnikala on kyl aika epäeettisesti tuotettua.....
Mies: Metwurstipitsaa?
Nainen: Ei Riku-Kyllikki syö metwurstia, kyllä sun pitäisi se tietää.
Mies: *huokaus* Kasvispitsaa?
Nainen: WHAAAAAAAT?!?! Ethän sä tykkää kasviksista. Söisitkö sä muka kasvispitsaa?
Mies: No en, mutta mä meen lauantaina Makelle katsomaan sen tietokoneen tuuletinongelmaa ja voin käydä samalla Maken kanssa jossain syömässä.
Nainen: Mitä helevettiä?!? Eli minä ja Riku-Kyllikki saadaan syödä jotain kämästä ite tehtyä kasvispitsaa ja sinä menet Maken kanssa ravintolaan syömään? Vittu, mikä ääliö! Yhtään et näköjään välitä perheestäsi.
Mies: *syvä huokaus*Tuossa vaiheessa mies voisi toki todeta ehdottaneensa jo viittä eri ateriavaihtoehtoa, joten nyt rouva on hyvä, ja ehdottaa vuorostaan viittä itselleen mieluisaa vaihtoehtoa, tai lakkaa valittamasta.
Anteeksi nyt, mutta en voi kuin ihmetellä millaisissa parisuhteissa täällä ihmiset elää, jos näin saatanan vaikeaa joka asia on. Meillä ei ole kertaakaan 20 vuoden avioliiton aikana tarvinnut tällä tavalla jostain viikonlopun sapuskasta vääntää. Ai niin, mutta me olemmekin molemmat mielellämme terveitä ihmisiä, joille kompromissien teko ei tuota kärsimystä taikka tarkoita sitä, että kumpikaan ei saanut mitään mitä halusi. Meillä kompromissit ovat aina sellaisia, että molemmat saavat jotain mitä haluavat, vaikka eivät ihan kaikkea haluamaansa saisikaan. Meillä myös molemmat osaavat ja voivat sanoa mielipiteensä eikä eriävät mielipiteet automaattisesti tarkoita riitaa. Taistelunsa kannattaa valita, ja periksi antamisenkin taito on hyödyllistä. Mutta ei aina ja kaikesta voi olla antamassa vain periksi ja silloin sitä saatetaan kinatakin. Sekin kuuluu parisuhteeseen. Riidelläkin voi repimättä sen enempää itseään kuin toista.
Mutta tuo selittääkin jo paljon. Sinä tuskin ikävystytit hääsuunnitelmillasi ystäväsi kuoliaiksi jo vuotta ennen hääpäivääsi tai aiheutit kaasoillesi hermoromahduksen jo monta kuukautta ennen hääpäivääsi? Todella monet nuoret naiset ovat nykyisin prinsessoja. Elämä on täydellistä ja siitä täydellisyydestä kerrotaan lähes päivittäin instassa tai blogissa. Täydellisestä elämästä puuttuu vain mies ja miehen tulee sopia ja sopeutua naisen täydelliseen elämään.
Kyllä niitä prinsessaharhaisia bridezilloja oli 20 vuotta sittenkin. Mutta kukaan ei pakottanut silloin kuten ei pakota nytkään, menemään yhteen prinsessaharhakon kanssa jos tavalliset ja maanläheiset naiset kiinnostavat enemmän.
Mutta ehkä nuori polvi on sitten vain nykyään kaikin puolin pinnallisempaa kuin oli 20 vuotta sitten. Ainakin mitä tällä palstalla nuorten miesten juttuja lukee, niin todella moni vaikuttaa olevan sitä mieltä, että kumppanin ulkonäkö on pariutumisessa kaikkein tärkeintä. Onko sitten ihme, jos yhteiselo ei onnistukaan, jos on alunperinkin valinnut kumppaninsa nätin naaman eikä yhteensopivan luonteen perusteella?
Nykymiehet joutavat kellarin vangeiksi tai kisaturisteiksi.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki naiset on gamalia.
T.Asian tuntija, kaikkien alojen
Aaaasian tuntija xD
Vain 2% naisista pelkää joutuvansa väkivallan uhriksi omassa kodissaan, kyselyn mukaan. Joten 98% miehistä jää tuon skenaarion ulkopuolelle, ettet vain sortunut yleistämiseen ja miesten turhaan leimaamiseen?