Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Nykymies ei uskalla sanoa omaa mielipidettään naiselle, kertoo asiantuntija iltiksessä
17.05.2017 |
http://www.iltalehti.fi/rakkausjaseksi/201705162200133676_lz.shtml
Nykymies hännystelee ja peesailee naista ja piiloutuu naisen mielipiteiden taakse. Nykymies ei uskalla sanoa omaa mielipidettään, ei osaa olla suoraselkäinen. Siksi parisuhteet heikkenee ja seksuaalinen jännite niistä hiipuu. Naiset haluaisivat, että mies olisi Mies ja ottaisi kantaa, mutta mies vässyköi. Omankin kokemukseni mukaan näin on. Vaikka anelisin polvillani, että mies sanoisi oman (oikean) mielipiteensä johonkin asiaan eikä vain myötäilisi minua ja minun mielipidettä niin ei, miehestä ei saa mitään irti. Pah.
Kommentit (1120)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M33 kirjoitti:
Todella ikävä lukea näitä ihmisarvon alentavia ja erittäin vihamielisiä kommentteja.. Miehet ovat pitkälti kautta koko historian alistaneet naisia mutta nyt vihdoin edistyneissä pohjoismaissa on päästy siihen pisteeseen, että alistajista on tullut alistettuja. Ikävä aikakausi olla suomalainen mies varsinkin kun on täysin selvää etten ole mitenkään voinut vaikuttaa aikaisempien sukupolvien käytökseen, mutta saan silti tuntea heidän syntinsä nahoissani. Hienointa tietenkin olisi jos ketään ei tarvitsisi alistaa ja toista sukupuolta osattaisiin myös kunnioittaa ja arvostaa. En sitten tiedä onko se ihmisluonnolle mahdollista. Ehkä tämä vaatii useamman vuosisadan miesten kyykyttämistä jotta puntit edes vähän tasoittuisivat. Jos joskus satun saamaan itse lapsia toivon että ne ovat tyttöjä.
Mies kokee olonsa alistetuksi parisuhteessa. Hän on vapaa eroamaan.
Nainen kokee olonsa alistetuksi parisuhteessa. Hän on (nykyään meidän yhteiskunnassamme) vapaa eroamaan.
Molemmilla on samat mahdollisuudet. Miten on mahdollista, että vain toinen on alistettu sukupuoli?
Anna kun arvaan. Tähän tulee se vastaus naisten sosiaalituista, joita miehet eivät missään olosuhteissa saa (kun vain tietäisi, mitä ne oikeasti ovat, kun minä en ole niitä saanut).Jopa minä naisena ymmärrän tuon. Erossa lapset jäävät lähes poikkeuksetta äidille. Erossa mies siis menettää myös lapsensa saaden vain tapaamisoikeuden. Jos tilanne olisi toisinpäin eli erossa lapset jäisivät lähes aina isälle, miehet lähtisivät parisuhteistaan paljon nykyistä enemmän.
Jos mies pitää puolet vanhempainvapaista, puolet sairaan lapsen hoitopäivistä, on mukana neuvolassa ja päiväkodin ja koulun vanhempaintapaamisissa jne ja silti äiti saa lapsen yksinhuoltajuuden tai lähihuoltajuuden, niin silloin se on väärin. Valitettavasti edelleen on miehiä, joita sen oman lapsen kanssa oleminen alkaa kiinnostaa vasta siinä vaiheessa, kun äiti ja lapset ovat muuttamassa pois.
En tiedä onko olemassa tutkimusta siitä, kuinka usein lapsi "määrätään äidille" sellaisessa tilanteessa, missä isä on jakanut vähintään tasan em. vastuut. Tietääkö joku muu?
Hyvin usein nainen ei halua , että mies jää kotiin. Kahdesta syystä : miehen palkka on merkittävästi suurempi tai naisella ei ole työpaikkaa , mihin palata. Kaikista eniten vanhempainvapaita koskevia muutosehdotuksia vastustavat naiset.
Linkkasin tämän ketjun jo aikaisemminkin.
Naisten mielestä on törkeää, että äiti ei saisi jäädä kotiin makoilemaan, perustellaan jopa imettämisen vaarantumisella. http://www.vauva.fi/keskustelu/2812080/perhevapaiden-uudistus-vaarantaa…
Mutta naiset puhuvat aina asiat omaksi edukseen tällä palstalla, tilanteeseen sopivalla tavalla ; )
Miten se EI vaaranna imetystä jos äiti on vauvasta erossa päivittäin 8-10h töiden ja matkojen takia?
Mitä merkitystä jollain imettämisellä? Me eletään vuotta 2017. Naisen eit odellakaan tarvitse imettää jos ei tahdo. Eikä siitä imettämisestä ole mitään todellista hyötyä.
Suomessa on vaan sellainen sairas valtion ajama kampanja imetyksestä. Jos äiti sanoo neuvolassa että ei halua imettää niin ollaan melkein tekemässä ilmoitusta lastensuojeluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisille suhde on sotaa, ei he pysty näkemään sitä muuten. Ja se toimii he uuvuttavat ja väsyttävät miehet henkisesti niin rikki ettei kukaan jaksa sitä henkistä terroria ja mies luovuttaa. Aika harva mies kestää sitä ulinaa, kitinää, nalkutusta, jankutusta, itkua ja raivoa.
Kun olisi jossain keskitysleirillä jossa sinua kidutetaan.
En tiedä miksi pitäisi ajatella että miehellä pitäisi olla mielipide kaikkeen jos halutaan että hän kertoo oman mielipiteensä ja että mielipiteiden erilaisuus lisää parisuteeseen jännitettä ja vetovoimaan. Mielipiteiden vaihtoa pariskunnat harrastavat seurusteluvaiheessa ja toinen tuntuu kiinnostavalta juuri sen takia että hän ehkä ajattelee joistakin asioista eritavalla kuin minä. Ei seurusteleva parikaan tarvitse toisen mielipidettä jokaisesta ostamastaan lampunvarjostimesta.
Asiantuntija Iltiksessä. Onko tämä yhtä halpaa pilaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut suhteessa jossa tappelimme ja riitelimme lähes päivittäin. Töistä kotiin, riitelyä, nukkumaan ja sama toistui seuraavana päivänä.
Jonkun naisen mielestä tuo on ihanaa ja kivaa olla miehen kanssa jolla on niitä mielipiteitä eikä ole joku onneton vässykkä. Minä taas rupesin olemaan jo täys hermoraunio, jatkuva stressitila päällä enkä saanut edes joskus nukuttua.
On hienoa ja sinulle varmasti upea suhde joka koet tuollaisen normaaliksi ja sinulle riitely on kuin esileikkiä ja joku fetissi josta saat nautintoa. Kaikki ei vain oikeasti jaksa eikä pysty elämään suhteissa jossa ei muuta tehdä kun riidellään, jotkut meistä kaipaa rauhaa ja lepoa eikä kotia joka on jatkuvassa sotatilassa.
Onpa tyhmä vastaus.
Sinulle miehenä tuo on siis oman mielipiteen esilletuomista?Kaikki johti riitaan, ihan kaikki. Riitely oli naiselle joku perversio mistä hän nautti, kuinka monille naisille se myös on sitä. Riidellään koska se on joku masokismin yksi muoto ja he kiihottuvat siitä seksuaalisesti, siksi halutaan riidellä jatkuvasti.
Sulle on osunut luonnevikainen nainen. Mulle osui luonnevikainen mies, ja siinä totesin että itse asiassa mulla on itselläkin runsaasti luonnevikoja, jotka se toinen sai esille. Erosin ja nyt olen pohtinut enemmän sitä, kuinka saan korjattua omat vikani, kuin murehtinut sen eksän vikoja.
Olen todennut, että ehjä ja tasapainoinen ihminen on onnellinen ensin ihan itsekseen, eikä etsi toisesta onnea. Minulla on nyt tasapainoinen hyvä elämä, ystäviä, työ, harrastuksia ja talous suht ok. Nyt tunnen itseni paremmin, tiedostan myös puutteeni. Lähden uuteen suhteeseen kun tunnen suhteen antavan lisäonnea, ei siksi että kuvittelisin muuttuvani toisen takia tai että toinen muuttuisi minun takiani.
Nykyään moni on aika rikkinäinen ja viallinen ja tuntee vetoa toiseen samanlaiseen. Ikävä kyllä harvoin kaksi rikkinäistä muodostavat tomivan suhteen, uskon että molempien on hyvä eheytyä ensin itsekseen.
Siitä olen kiitollinen että tämä eksä onnistui näyttämään minulle minun puutteeni ja heikkouteni, miten muutenkaan olisin niitä huomannut, ihminen kun tuppaa olemaan aika sokea omille virheilleen. En vieläkään ole täydellinen ihminen, tuskin ikinä, mutta jotain olen jo oppinut ja seuraavan kumppanin valitsen huolellisemmin yhteensopivuutta ajatellen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiedä miksi pitäisi ajatella että miehellä pitäisi olla mielipide kaikkeen jos halutaan että hän kertoo oman mielipiteensä ja että mielipiteiden erilaisuus lisää parisuteeseen jännitettä ja vetovoimaan. Mielipiteiden vaihtoa pariskunnat harrastavat seurusteluvaiheessa ja toinen tuntuu kiinnostavalta juuri sen takia että hän ehkä ajattelee joistakin asioista eritavalla kuin minä. Ei seurusteleva parikaan tarvitse toisen mielipidettä jokaisesta ostamastaan lampunvarjostimesta.
Juuri näin. Ja mä veikkaan, että jos mies kysyisi lähtiessään ostamaan ulkoista kovalevyä vaimoltaan, monenko gigan levy vaimon mielestä olisi hyvä, vaimon vastaus olisi: "ihan sama, päätä sinä" :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Quuhyty2 kirjoitti:
Itse hankin kerran suihkuverhon joka soveltui oikein hyvin kylpyhuoneen väreihin.
Exäni näki sen ja seuraavana päivänä siinä oli äkillisesti ihan toinen uusi suihkuverho, joka oli tylsän näköinen kohokuvioitu muovikalvo ja lisäksi se haisi karmeasti kemikaaleille. Siihen se sitten jäi ja se oikean värinen siirtyi varastoon. Haju haihtui jo puolen vuoden kuluttua.
Ihan vain anekdoottina päätäntävallasta.En ymmärrä. Miten se, että toinen omin päin vaihtaa verhon toiseen, tarkoittaa sitä, että sitä ei voisi vaihtaa takaisin? Eihän tuo ole mitään päätäntävaltaa vaan v*ttuilua ja marttyyriksi heittäytymistä. Tavalliset ihmiset puhuvat asioista. "Miksi vaihdoit se suihkuverhon?", "koska en tykännyt siitä toisesta", "ai, minä tykkäsin, ja siinä oli paremmat väritkin", "no vaihda se sitten takaisin, mutta laitetaan sitten toinenkin välillä", "okei".
Naisen kanssa keskustelu menee näin:
Mies: Miksi vaihdoit suihkuverhot?
Nainen: Koska ne sinun laittamasi oli niin rumat.
Mies: Minusta ne oli hienomat kuin nämä sinun laittamasi.
Nainen: Sinusta siis minulla ei ole makua? Miksi aina vänkäät vastaan joka asiasta?
Mies: Minusta vaan noi toiset verhot on paremmat.
Nainen: Lopeta toi valittaminen. Ole mies äläkä valita joka asiasta. Minä en halua noita sinun rumia verhojasi ja sillä selvä.
Mies: Mutta eikö voitaisi edes joskus pitää niitä verhoja?
Nainen: Voit pitää niitä verhojasi ihan omassa kodissasi mutta minun kodissani sinun rättejäsi ei roiku.
Mies: Haluat siis erota?
Nainen: Jos et lopeta tuota valitusta ja kuluta aikasi johonkin järkevämpään. Niin kuin siivoamiseen. Minä joudu aina siivoamaan jälkeesi kun et osaa edes siivota. Olet kuin iso lapsi.
Mies: Miksi haukut minua?
Nainen: En hauku vaan totean faktat. Minulle riittää se että olet kuin iso lapsi ja se että et osaa edes naista tyydyttää. Mutta pitäisi vielä katsella rumia rättejäsi minun kodissani.
Mies: Tämä on myös minun koti.
Nainen: No sitten on paras että minä lähden pois.
Mies: Jätätkö minut?
Nainen: Jos ei toi valitus lopu.
Joten eipä moni mies jaksa ruveta taistelemaan niistä verhoista
Tuosta tulikin mieleeni, että exäni mielestä tosiaan siivosin väärin.
Oli vain yksi oikea tapa siivota ja esimerkiksi lattioita ei voinut imuroida ennen niiden pesemistä, sillä niin ei kuulemma vain tehdä. Lopetin sitten siivouksen kun se ei koskaan kelvannut.
Sitten hän moitti minua siitä etten koskaan siivoa.
Loppuvaihessa kuulemma myös huolsin tietokoneitamme väärin.
Yritti sitten tehdä senkin asian "oikein". Ei onnistunut.
Reissuunlähdöt myöhästyivät joskus kahdellakin päivällä, sillä kotoa ei voinut lähteä ennenkuin kaikki oli valmiina kotiinpaluuta varten. Ei kuulemma voinut tulla kuin siistiin kotiin takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkien alojen asiantuntija juu, vika on taas miehessä niinkuin aina. Sama levyhän Suomessa on soinut yli 50 vuotta, miehen vika, miehen täytyy muuttua,mies miksi olet sellainen tälläinen ja tuollainen jada jada jada..
Levy tulee soimaan samanlaisena myös seuraavat 100 vuotta miehen, miehen täytyy muuttua, mies miksi olet sellainen tälläinen ja tuollainen jada jada jada..
Minusta keskustelussa on ihan validi argumentti miehiltä, en tiedä onko naiset huomanneet. Minusta ei ole väärin, että halutaan ettei kaikesta ruveta heti riitelemään jos ja kun mies sen mielipiteensä kertoo, heti torpata ja kuunneltaisiin mitä toisella on sanottavaa.
Eli ei se muutos ole yksistään miesten käsissä niinkuin terapeutti haluaa antaa ymmärtää, kommunikointiin ja vuorovaikutukseen tarvitaan yleensä kaksi ja kumpikin voi siihen vaikuttaa omalta osaltaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Tämä on ongelma, jonka tämä nykyinen tasa-arvoinen avioliitto aiheuttaa! Miten demokratia toimii päätöksenteossa, jos on kaksi äänestäjää, kummankin ääni on saman arvoinen, molemmilla on yksi ääni, ja molemmat ovat erimieltä asiasta? Homma johtaa väistämättä valtataisteluun, ja mies joka ajattelee asioita 1+1 periaatteella, mieluummin väistää, kun riitelee. Nainen on taas tunne ajattelija, jolle asiat menevät paljon helpommin ns. ihon alle, ja naiselle väistäminen on luonnostaa paljon vaikeampaa! Homman epäonnistuminen ei ole nössöydestä kiinni, vaan että miehen sekä naisen luonnollinen järjestys ja tasapaino suhteessa on rikottu. Eri ns. roolit ovat olleet parisuhde ja perhe-elämässä se juttu, jonka ansiosta homma on toiminut jo vuosituhansia! Pieleen tämä homma on tehty vasta parin, ehkä kolmen sukupolven aikana. Ymmärrystä tämäkin vaatii, vain harvoilta sitä löytyy.
Missä asioissa kotona joutuu äänestämään? Mitkä asiot on sellaisia joissa voi huomioida vain toisen mielipiteen ja on tehtävä ratkaisu viime kädessä vaikka äänestämällä?
Lähes kaikissa asioissa. Joko ollaan samaa mieltä ja tehdään niin tai sitten ollaan eri mieltä ja joko jätetään koko asia tekemättä tai tehdään kuten toinen haluaa. Tämä on syy, miksi minä olen mieluummin sinkku kuin parisuhteessa.
Juu no selittää kyllä miksi olet sinkku jos et osaa tehdä minkäänlaisia kompromisseja asioissa, että kumpikin saa jotain mitä haluaa ja luopuu jostain, jos ollaan ihan erimieltä.
Osaisin minä tehdä kompromissejakin, mutta miksi tehdään kompromissi, johon kumpikaan ei ole tyytyväinen? Ajatellaan vaikka asumista: nainen haluaa asua omakotitalossa, mies kerrostalossa. Joko nainen antaa periksi, perhe asuu kerrostalossa ja mies on tyytyväinen, mutta nainen ei. Tai mies antaa periksi, perhe asuu omakotitalossa ja nainen on tyytyväinen, mutta mies ei. Ja sitten on se kompromissi: perhe asuu rivitalossa, jolloin sen paremmin mies kuin nainenkaan ei ole tyytyväinen. Kummatkin ovat tyytymättömiä, mutta tulipahan tehtyä kompromissi.
Sellaista se on, tai sitten mies päättää asumismuodon ja nainen taas esim sisustuksen. Kumpikin on tyytyväinen, kumpikin kokee saaneensa päättää.
Ei helvetti! Siis sinä olet tyytyväinen siihen, että saat päättää? Minä kun olen tyytyväinen siihen, mikä on lopputulos. Kerrostaloasunto ei muutu omakotitaloksi vaikka sisustaisin sen miten tahansa. Ei ole kasvimaata, ei marjapensaita, ei omenapuita, ei kasvihuonetta, ei pihagrilliä jne. Ja sisustamisessakin on takuulla budjetti vastassa. Jos mulle on yks hailee, millainen asunto on sisältä, niin ei siinä sisustus auta, jos haaveilen kasvimaasta, marjapensaista yms.
Sitten sinun pitää jo tapailuvaiheessa tehdä selväksi että omakotitalo on sinulle kynnyskysymys, näin ikuinen kerrostalotyyppi jää heti laskuista. Mikä ongelma?
Ongelma on, että en välttämättä vielä parisuhteeseen mennessäni tiedä, että kun aikanaan saan lapsia, haluankin asua omakotitalossa. Itse asiassa en edes halua, mutta tuo oli siis esimerkki. Ihminen muuttuu elämänsä aikana. Nuorena haluaa ihan erilaisia juttuja kuin mitä huomaa haluavansa sitten, kun onkin jo perheellinen. Ja kun ikää tulee lisää ja lapset muuttavat omilleen, toinen voi haluta asua siinä omakotitalossa hautaan asti, mutta toinen haluaisikin jo parempien palveluiden päähän kerrostaloon.
Ja silloin tadaa, tehdään niitä kompromisseja jotta kumpikin olisi onnellinen ja saisi vaikuttaa omaan elämäänsä.
Väärin,. Kompromissi on aina ratkaisu, johon kumpikaan ei ole tyytyväinen, mutta jonka kanssa on kutakuinkin siedettävää elää. Kompromissi ei siis tee kumpaakaan onnelliseksi vaan elämä kompromissiratkaisun kanssa on ainoastaan siedettävää. Ja tämä tarkoittaa, että kompromissiratkaisussa kumpikin luopuu siitä, mitä olisivat oikeasti halunneet.
Ja taas palaamme siihen, että jos joku asia on sinulle kynnyskysymys, valitset kumppanin sen mukaan. Jos kaikki asiat elämässä ovat sinulle kynnyskysymyksiä, et voi olla parisuhteessa, tai on valittava kumppani jolle millään ei ole mitään väliä, ikinä.
Minähän sanoinkin jo, että en ole parisuhteessa. Mulla on hyvin vähän suuria kynnyskysymyksiä, mutta parisuhde tarkoittaisi silti, että koko elämäni joutuisin vain tyytymään kompromisseihin enkä koskaan saavuttaisi niitä asioita, joita olisin halunnut. Jos olisin jatkanut parisuhteessa, mulla ei takuulla olisi nyt varsin hyvin menestyvää yritystä, en asuisi tässä asunnossa missä asun, en olisi päälle nelikymppisenä lähtenyt vaihtamaan alaa jne. Jos ei muu olisi noissa asioissa tullut parisuhteessa esteeksi niin ainakin aika ja raha. Koska niistä olisi pitänyt neuvotella ja tehdä kompromisseja. Eroni jälkeen en ole halunnut uutta parisuhdetta, koska olen halunnut toteuttaa omat unelmani. Ja ei, lasteni isän tavatessani en vielä tiennyt, että tulen joskus haluamaan alanvaihdoksen, oman yrityksen jne. En minä vielä silloin niistä haaveillut.
Noniin, hyvä sinulle.
Niin on. Ja tämän vuoksi ymmärrän, miksi monet miehet sanovat "ihan sama", koska olipa ratkaisu naisen päättämä tai kompromissi, mies ei kuitenkaan saa, mitä olisi halunnut. Kompromissista saa korkeintaan sen ilon, että eipä saa vaimokaan haluamaansa. "Ihan sama" vastauksella sentään nainen saa haluamansa ja tämä voi tarkoittaa, että nainen saattaa olla hyvällä tuulella monta viikkoa (mikä on miehen kannalta kuitenkin ihan hyvä asia).
Mutta sille naisellekkin voi olla ihan sama. Esim "mitä ruokaa syötäisiin viikonloppuna? Pää lyö ihan tyhjää nyt." ja mies vastaa "ihan sama. Päätä sä." vrt. Mies vastaa "noo.. Kanaa ja riisiä? Vai tehdäänkö pitsaa itse?" ei voi olla niinvaikeaa vastata yksinkertaiseen kysymykseen JOTAIN.
Nainen: Mitä ruokaa syötäisiin viikonloppuna? Pää lyö ihan tyhjää nyt.
Mies: Ihan sama. Päätä sä.
Nainen: Ehdota nyt edes JOTAIN!
Mies: Noo...kanaa ja riisiä? Vai tehdäänkö pitsaa itse?
Nainen: No ei mitään kanaa ja riisiä, justhan sitä eilen oli!
Mies: Entä pitsa?
Nainen: Mitä pitsaa sitten tehtäisiin?
Mies: Jauhelihapitsaa?
Nainen: Äh, se on niin tavallista.
Mies: No tonnikalapitsaa?
Nainen: Tonnikala on kyl aika epäeettisesti tuotettua.....
Mies: Metwurstipitsaa?
Nainen: Ei Riku-Kyllikki syö metwurstia, kyllä sun pitäisi se tietää.
Mies: *huokaus* Kasvispitsaa?
Nainen: WHAAAAAAAT?!?! Ethän sä tykkää kasviksista. Söisitkö sä muka kasvispitsaa?
Mies: No en, mutta mä meen lauantaina Makelle katsomaan sen tietokoneen tuuletinongelmaa ja voin käydä samalla Maken kanssa jossain syömässä.
Nainen: Mitä helevettiä?!? Eli minä ja Riku-Kyllikki saadaan syödä jotain kämästä ite tehtyä kasvispitsaa ja sinä menet Maken kanssa ravintolaan syömään? Vittu, mikä ääliö! Yhtään et näköjään välitä perheestäsi.
Mies: *syvä huokaus*
Tuossa vaiheessa mies voisi toki todeta ehdottaneensa jo viittä eri ateriavaihtoehtoa, joten nyt rouva on hyvä, ja ehdottaa vuorostaan viittä itselleen mieluisaa vaihtoehtoa, tai lakkaa valittamasta.
Anteeksi nyt, mutta en voi kuin ihmetellä millaisissa parisuhteissa täällä ihmiset elää, jos näin saatanan vaikeaa joka asia on. Meillä ei ole kertaakaan 20 vuoden avioliiton aikana tarvinnut tällä tavalla jostain viikonlopun sapuskasta vääntää. Ai niin, mutta me olemmekin molemmat mielellämme terveitä ihmisiä, joille kompromissien teko ei tuota kärsimystä taikka tarkoita sitä, että kumpikaan ei saanut mitään mitä halusi. Meillä kompromissit ovat aina sellaisia, että molemmat saavat jotain mitä haluavat, vaikka eivät ihan kaikkea haluamaansa saisikaan. Meillä myös molemmat osaavat ja voivat sanoa mielipiteensä eikä eriävät mielipiteet automaattisesti tarkoita riitaa. Taistelunsa kannattaa valita, ja periksi antamisenkin taito on hyödyllistä. Mutta ei aina ja kaikesta voi olla antamassa vain periksi ja silloin sitä saatetaan kinatakin. Sekin kuuluu parisuhteeseen. Riidelläkin voi repimättä sen enempää itseään kuin toista.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkien alojen asiantuntija juu, vika on taas miehessä niinkuin aina. Sama levyhän Suomessa on soinut yli 50 vuotta, miehen vika, miehen täytyy muuttua,mies miksi olet sellainen tälläinen ja tuollainen jada jada jada..
Levy tulee soimaan samanlaisena myös seuraavat 100 vuotta miehen, miehen täytyy muuttua, mies miksi olet sellainen tälläinen ja tuollainen jada jada jada..
Kyllä tässäkin ketjussa miehet kunnostautuu syyttämällä lähes kaikista ihmiskunnan ongelmista. Että pata kattilaa soimaa.
Isoin ero miehissä ja naisissa on se, että miehiä vihaava nainen on yleensä riittävän fiksu elääkseen yksin. Sen sijaan naisia vihaaville miehille näyttää olevan jotenkin ylivoimainen ajatus, että voisi ottaa elämän ihan omiinkin käsiinsä ja pysyä erossa niistä kauheista hirviöakoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisin tyytyväinen suhteessa jossa asuisimme erillään ja kommunikointi olisi niin vähäistä kun mahdollista. Nainen kun on jo päättänyt etukäteen olevansa aina oikeassa ja kaikki pitää mennä niinkuin hän haluaa. Ratkaisu on mahdollisimman erilliset elämät, nainen voi tehdä esim omassa kodissa mitä haluaa koska kaiken pitää olla ja mennä niinkuin hän haluaa ja yksinään on aina myös oikeassa eikä kuule eriäviä mielipiteitä.
Vierailija kirjoitti:
Olisin tyytyväinen suhteessa jossa asuisimme erillään ja kommunikointi olisi niin vähäistä kun mahdollista. Nainen kun on jo päättänyt etukäteen olevansa aina oikeassa ja kaikki pitää mennä niinkuin hän haluaa. Ratkaisu on mahdollisimman erilliset elämät, nainen voi tehdä esim omassa kodissa mitä haluaa koska kaiken pitää olla ja mennä niinkuin hän haluaa ja yksinään on aina myös oikeassa eikä kuule eriäviä mielipiteitä.
Mä olisin sulle loistava puoliso. Harmi, että olen jo mummoikäinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkien alojen asiantuntija juu, vika on taas miehessä niinkuin aina. Sama levyhän Suomessa on soinut yli 50 vuotta, miehen vika, miehen täytyy muuttua,mies miksi olet sellainen tälläinen ja tuollainen jada jada jada..
Levy tulee soimaan samanlaisena myös seuraavat 100 vuotta miehen, miehen täytyy muuttua, mies miksi olet sellainen tälläinen ja tuollainen jada jada jada..
Kyllä tässäkin ketjussa miehet kunnostautuu syyttämällä lähes kaikista ihmiskunnan ongelmista. Että pata kattilaa soimaa.
Isoin ero miehissä ja naisissa on se, että miehiä vihaava nainen on yleensä riittävän fiksu elääkseen yksin. Sen sijaan naisia vihaaville miehille näyttää olevan jotenkin ylivoimainen ajatus, että voisi ottaa elämän ihan omiinkin käsiinsä ja pysyä erossa niistä kauheista hirviöakoista.
Totuus tekee kipeää, ilmeisesti. Kerrankin ketju, jossa miehet laittavat naisille luun kurkkuun.
Sinä ja kaltaisesi ette toki opi tästäkään taas yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Quuhyty2 kirjoitti:
Itse hankin kerran suihkuverhon joka soveltui oikein hyvin kylpyhuoneen väreihin.
Exäni näki sen ja seuraavana päivänä siinä oli äkillisesti ihan toinen uusi suihkuverho, joka oli tylsän näköinen kohokuvioitu muovikalvo ja lisäksi se haisi karmeasti kemikaaleille. Siihen se sitten jäi ja se oikean värinen siirtyi varastoon. Haju haihtui jo puolen vuoden kuluttua.
Ihan vain anekdoottina päätäntävallasta.En ymmärrä. Miten se, että toinen omin päin vaihtaa verhon toiseen, tarkoittaa sitä, että sitä ei voisi vaihtaa takaisin? Eihän tuo ole mitään päätäntävaltaa vaan v*ttuilua ja marttyyriksi heittäytymistä. Tavalliset ihmiset puhuvat asioista. "Miksi vaihdoit se suihkuverhon?", "koska en tykännyt siitä toisesta", "ai, minä tykkäsin, ja siinä oli paremmat väritkin", "no vaihda se sitten takaisin, mutta laitetaan sitten toinenkin välillä", "okei".
Naisen kanssa keskustelu menee näin:
Mies: Miksi vaihdoit suihkuverhot?
Nainen: Koska ne sinun laittamasi oli niin rumat.
Mies: Minusta ne oli hienomat kuin nämä sinun laittamasi.
Nainen: Sinusta siis minulla ei ole makua? Miksi aina vänkäät vastaan joka asiasta?
Mies: Minusta vaan noi toiset verhot on paremmat.
Nainen: Lopeta toi valittaminen. Ole mies äläkä valita joka asiasta. Minä en halua noita sinun rumia verhojasi ja sillä selvä.
Mies: Mutta eikö voitaisi edes joskus pitää niitä verhoja?
Nainen: Voit pitää niitä verhojasi ihan omassa kodissasi mutta minun kodissani sinun rättejäsi ei roiku.
Mies: Haluat siis erota?
Nainen: Jos et lopeta tuota valitusta ja kuluta aikasi johonkin järkevämpään. Niin kuin siivoamiseen. Minä joudu aina siivoamaan jälkeesi kun et osaa edes siivota. Olet kuin iso lapsi.
Mies: Miksi haukut minua?
Nainen: En hauku vaan totean faktat. Minulle riittää se että olet kuin iso lapsi ja se että et osaa edes naista tyydyttää. Mutta pitäisi vielä katsella rumia rättejäsi minun kodissani.
Mies: Tämä on myös minun koti.
Nainen: No sitten on paras että minä lähden pois.
Mies: Jätätkö minut?
Nainen: Jos ei toi valitus lopu.
Joten eipä moni mies jaksa ruveta taistelemaan niistä verhoista
Joo ja miehen kanssa keskustelu menee näin:
Mies: Akka vaihdoit verhot, nyt saat turpaan!
Nainen: Anteeksi, vaihdan ne takaisin!
Mies: myöhäistä!!! *lyömistä*
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Quuhyty2 kirjoitti:
Itse hankin kerran suihkuverhon joka soveltui oikein hyvin kylpyhuoneen väreihin.
Exäni näki sen ja seuraavana päivänä siinä oli äkillisesti ihan toinen uusi suihkuverho, joka oli tylsän näköinen kohokuvioitu muovikalvo ja lisäksi se haisi karmeasti kemikaaleille. Siihen se sitten jäi ja se oikean värinen siirtyi varastoon. Haju haihtui jo puolen vuoden kuluttua.
Ihan vain anekdoottina päätäntävallasta.En ymmärrä. Miten se, että toinen omin päin vaihtaa verhon toiseen, tarkoittaa sitä, että sitä ei voisi vaihtaa takaisin? Eihän tuo ole mitään päätäntävaltaa vaan v*ttuilua ja marttyyriksi heittäytymistä. Tavalliset ihmiset puhuvat asioista. "Miksi vaihdoit se suihkuverhon?", "koska en tykännyt siitä toisesta", "ai, minä tykkäsin, ja siinä oli paremmat väritkin", "no vaihda se sitten takaisin, mutta laitetaan sitten toinenkin välillä", "okei".
Naisen kanssa keskustelu menee näin:
Mies: Miksi vaihdoit suihkuverhot?
Nainen: Koska ne sinun laittamasi oli niin rumat.
Mies: Minusta ne oli hienomat kuin nämä sinun laittamasi.
Nainen: Sinusta siis minulla ei ole makua? Miksi aina vänkäät vastaan joka asiasta?
Mies: Minusta vaan noi toiset verhot on paremmat.
Nainen: Lopeta toi valittaminen. Ole mies äläkä valita joka asiasta. Minä en halua noita sinun rumia verhojasi ja sillä selvä.
Mies: Mutta eikö voitaisi edes joskus pitää niitä verhoja?
Nainen: Voit pitää niitä verhojasi ihan omassa kodissasi mutta minun kodissani sinun rättejäsi ei roiku.
Mies: Haluat siis erota?
Nainen: Jos et lopeta tuota valitusta ja kuluta aikasi johonkin järkevämpään. Niin kuin siivoamiseen. Minä joudu aina siivoamaan jälkeesi kun et osaa edes siivota. Olet kuin iso lapsi.
Mies: Miksi haukut minua?
Nainen: En hauku vaan totean faktat. Minulle riittää se että olet kuin iso lapsi ja se että et osaa edes naista tyydyttää. Mutta pitäisi vielä katsella rumia rättejäsi minun kodissani.
Mies: Tämä on myös minun koti.
Nainen: No sitten on paras että minä lähden pois.
Mies: Jätätkö minut?
Nainen: Jos ei toi valitus lopu.
Joten eipä moni mies jaksa ruveta taistelemaan niistä verhoista
Joo ja miehen kanssa keskustelu menee näin:
Mies: Akka vaihdoit verhot, nyt saat turpaan!
Nainen: Anteeksi, vaihdan ne takaisin!
Mies: myöhäistä!!! *lyömistä*
Miksi kiihotut vain siitä promillesta miehiä, jotka ovat väkivaltaisia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Quuhyty2 kirjoitti:
Itse hankin kerran suihkuverhon joka soveltui oikein hyvin kylpyhuoneen väreihin.
Exäni näki sen ja seuraavana päivänä siinä oli äkillisesti ihan toinen uusi suihkuverho, joka oli tylsän näköinen kohokuvioitu muovikalvo ja lisäksi se haisi karmeasti kemikaaleille. Siihen se sitten jäi ja se oikean värinen siirtyi varastoon. Haju haihtui jo puolen vuoden kuluttua.
Ihan vain anekdoottina päätäntävallasta.En ymmärrä. Miten se, että toinen omin päin vaihtaa verhon toiseen, tarkoittaa sitä, että sitä ei voisi vaihtaa takaisin? Eihän tuo ole mitään päätäntävaltaa vaan v*ttuilua ja marttyyriksi heittäytymistä. Tavalliset ihmiset puhuvat asioista. "Miksi vaihdoit se suihkuverhon?", "koska en tykännyt siitä toisesta", "ai, minä tykkäsin, ja siinä oli paremmat väritkin", "no vaihda se sitten takaisin, mutta laitetaan sitten toinenkin välillä", "okei".
Naisen kanssa keskustelu menee näin:
Mies: Miksi vaihdoit suihkuverhot?
Nainen: Koska ne sinun laittamasi oli niin rumat.
Mies: Minusta ne oli hienomat kuin nämä sinun laittamasi.
Nainen: Sinusta siis minulla ei ole makua? Miksi aina vänkäät vastaan joka asiasta?
Mies: Minusta vaan noi toiset verhot on paremmat.
Nainen: Lopeta toi valittaminen. Ole mies äläkä valita joka asiasta. Minä en halua noita sinun rumia verhojasi ja sillä selvä.
Mies: Mutta eikö voitaisi edes joskus pitää niitä verhoja?
Nainen: Voit pitää niitä verhojasi ihan omassa kodissasi mutta minun kodissani sinun rättejäsi ei roiku.
Mies: Haluat siis erota?
Nainen: Jos et lopeta tuota valitusta ja kuluta aikasi johonkin järkevämpään. Niin kuin siivoamiseen. Minä joudu aina siivoamaan jälkeesi kun et osaa edes siivota. Olet kuin iso lapsi.
Mies: Miksi haukut minua?
Nainen: En hauku vaan totean faktat. Minulle riittää se että olet kuin iso lapsi ja se että et osaa edes naista tyydyttää. Mutta pitäisi vielä katsella rumia rättejäsi minun kodissani.
Mies: Tämä on myös minun koti.
Nainen: No sitten on paras että minä lähden pois.
Mies: Jätätkö minut?
Nainen: Jos ei toi valitus lopu.
Joten eipä moni mies jaksa ruveta taistelemaan niistä verhoista
Tuollainen nainen on oikeasti sekopää. Miksi ihmeessä te miehet olette sekopäiden kanssa kun maailmassa on normaalejakin naisia, jotka eivät tee jostain helvetin suihkuverhoista parisuhteen välikysymystä??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Tämä on ongelma, jonka tämä nykyinen tasa-arvoinen avioliitto aiheuttaa! Miten demokratia toimii päätöksenteossa, jos on kaksi äänestäjää, kummankin ääni on saman arvoinen, molemmilla on yksi ääni, ja molemmat ovat erimieltä asiasta? Homma johtaa väistämättä valtataisteluun, ja mies joka ajattelee asioita 1+1 periaatteella, mieluummin väistää, kun riitelee. Nainen on taas tunne ajattelija, jolle asiat menevät paljon helpommin ns. ihon alle, ja naiselle väistäminen on luonnostaa paljon vaikeampaa! Homman epäonnistuminen ei ole nössöydestä kiinni, vaan että miehen sekä naisen luonnollinen järjestys ja tasapaino suhteessa on rikottu. Eri ns. roolit ovat olleet parisuhde ja perhe-elämässä se juttu, jonka ansiosta homma on toiminut jo vuosituhansia! Pieleen tämä homma on tehty vasta parin, ehkä kolmen sukupolven aikana. Ymmärrystä tämäkin vaatii, vain harvoilta sitä löytyy.
Missä asioissa kotona joutuu äänestämään? Mitkä asiot on sellaisia joissa voi huomioida vain toisen mielipiteen ja on tehtävä ratkaisu viime kädessä vaikka äänestämällä?
Lähes kaikissa asioissa. Joko ollaan samaa mieltä ja tehdään niin tai sitten ollaan eri mieltä ja joko jätetään koko asia tekemättä tai tehdään kuten toinen haluaa. Tämä on syy, miksi minä olen mieluummin sinkku kuin parisuhteessa.
Juu no selittää kyllä miksi olet sinkku jos et osaa tehdä minkäänlaisia kompromisseja asioissa, että kumpikin saa jotain mitä haluaa ja luopuu jostain, jos ollaan ihan erimieltä.
Osaisin minä tehdä kompromissejakin, mutta miksi tehdään kompromissi, johon kumpikaan ei ole tyytyväinen? Ajatellaan vaikka asumista: nainen haluaa asua omakotitalossa, mies kerrostalossa. Joko nainen antaa periksi, perhe asuu kerrostalossa ja mies on tyytyväinen, mutta nainen ei. Tai mies antaa periksi, perhe asuu omakotitalossa ja nainen on tyytyväinen, mutta mies ei. Ja sitten on se kompromissi: perhe asuu rivitalossa, jolloin sen paremmin mies kuin nainenkaan ei ole tyytyväinen. Kummatkin ovat tyytymättömiä, mutta tulipahan tehtyä kompromissi.
Sellaista se on, tai sitten mies päättää asumismuodon ja nainen taas esim sisustuksen. Kumpikin on tyytyväinen, kumpikin kokee saaneensa päättää.
Ei helvetti! Siis sinä olet tyytyväinen siihen, että saat päättää? Minä kun olen tyytyväinen siihen, mikä on lopputulos. Kerrostaloasunto ei muutu omakotitaloksi vaikka sisustaisin sen miten tahansa. Ei ole kasvimaata, ei marjapensaita, ei omenapuita, ei kasvihuonetta, ei pihagrilliä jne. Ja sisustamisessakin on takuulla budjetti vastassa. Jos mulle on yks hailee, millainen asunto on sisältä, niin ei siinä sisustus auta, jos haaveilen kasvimaasta, marjapensaista yms.
Sitten sinun pitää jo tapailuvaiheessa tehdä selväksi että omakotitalo on sinulle kynnyskysymys, näin ikuinen kerrostalotyyppi jää heti laskuista. Mikä ongelma?
Ongelma on, että en välttämättä vielä parisuhteeseen mennessäni tiedä, että kun aikanaan saan lapsia, haluankin asua omakotitalossa. Itse asiassa en edes halua, mutta tuo oli siis esimerkki. Ihminen muuttuu elämänsä aikana. Nuorena haluaa ihan erilaisia juttuja kuin mitä huomaa haluavansa sitten, kun onkin jo perheellinen. Ja kun ikää tulee lisää ja lapset muuttavat omilleen, toinen voi haluta asua siinä omakotitalossa hautaan asti, mutta toinen haluaisikin jo parempien palveluiden päähän kerrostaloon.
Ja silloin tadaa, tehdään niitä kompromisseja jotta kumpikin olisi onnellinen ja saisi vaikuttaa omaan elämäänsä.
Väärin,. Kompromissi on aina ratkaisu, johon kumpikaan ei ole tyytyväinen, mutta jonka kanssa on kutakuinkin siedettävää elää. Kompromissi ei siis tee kumpaakaan onnelliseksi vaan elämä kompromissiratkaisun kanssa on ainoastaan siedettävää. Ja tämä tarkoittaa, että kompromissiratkaisussa kumpikin luopuu siitä, mitä olisivat oikeasti halunneet.
Ja taas palaamme siihen, että jos joku asia on sinulle kynnyskysymys, valitset kumppanin sen mukaan. Jos kaikki asiat elämässä ovat sinulle kynnyskysymyksiä, et voi olla parisuhteessa, tai on valittava kumppani jolle millään ei ole mitään väliä, ikinä.
Minähän sanoinkin jo, että en ole parisuhteessa. Mulla on hyvin vähän suuria kynnyskysymyksiä, mutta parisuhde tarkoittaisi silti, että koko elämäni joutuisin vain tyytymään kompromisseihin enkä koskaan saavuttaisi niitä asioita, joita olisin halunnut. Jos olisin jatkanut parisuhteessa, mulla ei takuulla olisi nyt varsin hyvin menestyvää yritystä, en asuisi tässä asunnossa missä asun, en olisi päälle nelikymppisenä lähtenyt vaihtamaan alaa jne. Jos ei muu olisi noissa asioissa tullut parisuhteessa esteeksi niin ainakin aika ja raha. Koska niistä olisi pitänyt neuvotella ja tehdä kompromisseja. Eroni jälkeen en ole halunnut uutta parisuhdetta, koska olen halunnut toteuttaa omat unelmani. Ja ei, lasteni isän tavatessani en vielä tiennyt, että tulen joskus haluamaan alanvaihdoksen, oman yrityksen jne. En minä vielä silloin niistä haaveillut.
Noniin, hyvä sinulle.
Niin on. Ja tämän vuoksi ymmärrän, miksi monet miehet sanovat "ihan sama", koska olipa ratkaisu naisen päättämä tai kompromissi, mies ei kuitenkaan saa, mitä olisi halunnut. Kompromissista saa korkeintaan sen ilon, että eipä saa vaimokaan haluamaansa. "Ihan sama" vastauksella sentään nainen saa haluamansa ja tämä voi tarkoittaa, että nainen saattaa olla hyvällä tuulella monta viikkoa (mikä on miehen kannalta kuitenkin ihan hyvä asia).
Mutta sille naisellekkin voi olla ihan sama. Esim "mitä ruokaa syötäisiin viikonloppuna? Pää lyö ihan tyhjää nyt." ja mies vastaa "ihan sama. Päätä sä." vrt. Mies vastaa "noo.. Kanaa ja riisiä? Vai tehdäänkö pitsaa itse?" ei voi olla niinvaikeaa vastata yksinkertaiseen kysymykseen JOTAIN.
Nainen: Mitä ruokaa syötäisiin viikonloppuna? Pää lyö ihan tyhjää nyt.
Mies: Ihan sama. Päätä sä.
Nainen: Ehdota nyt edes JOTAIN!
Mies: Noo...kanaa ja riisiä? Vai tehdäänkö pitsaa itse?
Nainen: No ei mitään kanaa ja riisiä, justhan sitä eilen oli!
Mies: Entä pitsa?
Nainen: Mitä pitsaa sitten tehtäisiin?
Mies: Jauhelihapitsaa?
Nainen: Äh, se on niin tavallista.
Mies: No tonnikalapitsaa?
Nainen: Tonnikala on kyl aika epäeettisesti tuotettua.....
Mies: Metwurstipitsaa?
Nainen: Ei Riku-Kyllikki syö metwurstia, kyllä sun pitäisi se tietää.
Mies: *huokaus* Kasvispitsaa?
Nainen: WHAAAAAAAT?!?! Ethän sä tykkää kasviksista. Söisitkö sä muka kasvispitsaa?
Mies: No en, mutta mä meen lauantaina Makelle katsomaan sen tietokoneen tuuletinongelmaa ja voin käydä samalla Maken kanssa jossain syömässä.
Nainen: Mitä helevettiä?!? Eli minä ja Riku-Kyllikki saadaan syödä jotain kämästä ite tehtyä kasvispitsaa ja sinä menet Maken kanssa ravintolaan syömään? Vittu, mikä ääliö! Yhtään et näköjään välitä perheestäsi.
Mies: *syvä huokaus*Tuossa vaiheessa mies voisi toki todeta ehdottaneensa jo viittä eri ateriavaihtoehtoa, joten nyt rouva on hyvä, ja ehdottaa vuorostaan viittä itselleen mieluisaa vaihtoehtoa, tai lakkaa valittamasta.
Anteeksi nyt, mutta en voi kuin ihmetellä millaisissa parisuhteissa täällä ihmiset elää, jos näin saatanan vaikeaa joka asia on. Meillä ei ole kertaakaan 20 vuoden avioliiton aikana tarvinnut tällä tavalla jostain viikonlopun sapuskasta vääntää. Ai niin, mutta me olemmekin molemmat mielellämme terveitä ihmisiä, joille kompromissien teko ei tuota kärsimystä taikka tarkoita sitä, että kumpikaan ei saanut mitään mitä halusi. Meillä kompromissit ovat aina sellaisia, että molemmat saavat jotain mitä haluavat, vaikka eivät ihan kaikkea haluamaansa saisikaan. Meillä myös molemmat osaavat ja voivat sanoa mielipiteensä eikä eriävät mielipiteet automaattisesti tarkoita riitaa. Taistelunsa kannattaa valita, ja periksi antamisenkin taito on hyödyllistä. Mutta ei aina ja kaikesta voi olla antamassa vain periksi ja silloin sitä saatetaan kinatakin. Sekin kuuluu parisuhteeseen. Riidelläkin voi repimättä sen enempää itseään kuin toista.
Mutta tuo selittääkin jo paljon. Sinä tuskin ikävystytit hääsuunnitelmillasi ystäväsi kuoliaiksi jo vuotta ennen hääpäivääsi tai aiheutit kaasoillesi hermoromahduksen jo monta kuukautta ennen hääpäivääsi? Todella monet nuoret naiset ovat nykyisin prinsessoja. Elämä on täydellistä ja siitä täydellisyydestä kerrotaan lähes päivittäin instassa tai blogissa. Täydellisestä elämästä puuttuu vain mies ja miehen tulee sopia ja sopeutua naisen täydelliseen elämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on siitä että naiset eivät tiedä mitä haluavat. Naiset haluavat vallan kotona, mutta samlla haluaisivat että mies on vahva. Vähän sama juttu kuin vanhempiaan pomottava lapsi, joka on liian suurissa saappaissa ja kokee olonsa turvattomaksi.
Ei mies voi vastuuttaa naista tästä asiasta. Mies kantaa itse vastuun siitä, jos hän ei ole suoraselkäinen tai uskalla sanoa omaa mielipidettään. Älä vetoa siihen mitä naiset haluavat tai naiset eivät halua. Miehen tulee olla mies riippumatta siitä mitä "naiset haluavat".
Totta, mutta tasa-arvokulttuurin ydin on ajatus siitä, että mies riippuu naisesta ja nainen riippuu miehestä. Ei olla irrallaan, vaan yhdistytään yhdeksi ihmiseksi.
Näkemystä voidaan aina arvostella, mutta suomalaiset taitavat pääsääntöisesti ajatella näin.
Alue: Aihe vapaa
Turha on sitten itkeä siitäkään, miksi miehet eivät jää hoitamaan lasta kotiin. Tästä oli kyse.