mikä ala tyhmälle fyysisesti heikolle

[/quote]

No kun se nimenomaan on juuri sitä! Kokeile ap avoimessa psykaa!  Terveisin taloutiedettä yliopistossa lukeva[/quote]

Tuossa avoimessa voisi olla ideaa! :) Ap

Vierailija kirjoitti:

Ihmisistä ahdistuva ei sovi psykologiksi.

Tjaa, ei kyllä ihan pidä paikkaansa. Iso osa psykologeja ei ole ollenkaan potilastyössä, joten ei haittaa vaikka ahdistaisi. Sitä paitsi psykologit on ihan tavallisia ihmisiä ahdistuksineen ja masennuksineen siinä missä kuka tahansa muukin. Psykologeja on paljon tutkijoina, käytettävyysasiantuntijoina ohjelmistokehityksessä, mainostoimistoissa ja mitä erilaisimmissa asiantuntijatehtävissä, joissa on olennaista tietää paljon ihmisen tiedonkäsittelystä, reagointitavoista, organisaatioiden toiminnasta jne. On harhakäsitys, että psykologit olisivat jotain terapeutteja ja superihmisiä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisistä ahdistuva ei sovi psykologiksi.

Tjaa, ei kyllä ihan pidä paikkaansa. Iso osa psykologeja ei ole ollenkaan potilastyössä, joten ei haittaa vaikka ahdistaisi. Sitä paitsi psykologit on ihan tavallisia ihmisiä ahdistuksineen ja masennuksineen siinä missä kuka tahansa muukin. Psykologeja on paljon tutkijoina, käytettävyysasiantuntijoina ohjelmistokehityksessä, mainostoimistoissa ja mitä erilaisimmissa asiantuntijatehtävissä, joissa on olennaista tietää paljon ihmisen tiedonkäsittelystä, reagointitavoista, organisaatioiden toiminnasta jne. On harhakäsitys, että psykologit olisivat jotain terapeutteja ja superihmisiä...

Juurikin näin. Kiitos tästä viestistä :) Ap

Vierailija kirjoitti:

Empaattinen ihminen, joka ei kuitenkaan ole hoitoalalle soveltuva, voisi olla jossain auttavassa puhelimessa helmi. En tiedä maksetaanko noista palkkaa tai mikä pohjakoulutus vaaditaan, mutta jos vapaaehtoistyö kiinnostaa, niin lyhyen koulutuksen jälkeen voi toimia vaikka MLL:llä.

Tämähän oli hyvä idea! :)  Olen tehnyt paljon järjestötyötä, vapaaehtoistyötä ja ne edelleen kiinnostaa. Tämä voisi olla seuraava aluevaltaus sillä saralla :) Ap

Vierailija kirjoitti:

Voi ap!!! Oon melkein samanlainen! No, ei fyysisiä rajoitteita, mutta muuten... En oo tähän ikään mennessä löytänyt itselleni ammattia ja oon kuitenkin pian 30. Ei ajokorttia, surkea matikkapää... Englanti sujuu ihan ok, mutta ruotsi ei mitenkään. Ei taiteellista silmää, oon tumpelo, tosi epäjärjestelmällinen vaikka kuinka yrittäisin olla olematta. Olisin varmaan lähäri, mutta se matikka. Nuorempana opiskelinkin sos. - ja terveysalaa, mutta jätin kesken. Se matikka. Kotiäitinäkään en jaksais pitkään enää olla.

Aspatyökin menis mulla muuten, mutta ensin pitäis opiskella sitäkin varten, enkä selviä niistä kouluasioista. Kaikki yrittäjyyskurssit ja muut. Sitäkin on koitettu...

Täällä vähän sama! Oon kohta 30 ja ei mitään tietoa, mitä työtä haluaisin tai voisin tehdä. Fyysisiä rajoitteita ei erityisemmin ole, henkisiä kyllä :D Tai no, masennusta ollut. Mulla on kaupan alan toisen asteen koulutus ja jo siellä matikka tuotti vaikeuksia. (on tuottanut ala-asteelta saakka) Samoin fysiikka, kemia, ruotsi. Englantia ymmärrän hyvin, puhun huonosti. Mitä tässä nyt sit opiskelis, jaa-a. Kaupan ala ei oo yhtään mun juttu.

up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saatko muuten lääkitystä paniikkihäiriöösi? Sehän on todella tärkeä asia, että lääkitys on ns.kohdillaan, jotta paniikit pysyy paremmin loitolla.

Toisekseen oletko Ap miettinyt opiskella jonkinlaiseksi terapeutiksi tai psykiatriksi - siinä kohdataan vain yksi ihminen kerrallaan, eikä varmaan pääse pahemmin paniikkihäiriötä tulemaan, kun keskittyy työhönsä kuuntelemaan ja auttamaan toista, kärsivää ihmistä.  Siinä siis saa ja pitääkin olla empaattinen, jota sanoit itse olevasi.

Ja parasta kaikessa - Psykiatreista ja psykologeista on PULAA! ;-)

Kumpaankin koulutukseen haettaessa tarvitaan matematiikkaa.. Se ei tainnut ap:lta sujua. Minä luulen ap että sinulla on jonkin sortin autismia, ehkä aspergerin syndrooma. Tunnen asseja ja heistä löytyy paljon yhtäläisyyksiä. Hakeudu tutkimuksiin! Sinun tulisi saada tukea yhteiskunnalta, ehkä toimintaterapiaa, psykoterapiaa tai kuntoutusta. Myös apua työllistymiseen ja uranvalintaan.

tilastomatematiikka on vähän eri asia kun diblomi-inssin tarvitsema matikka! https://www.studentum.fi/Psykologian_paeaesykoe__d6317.html

Se on diplomi-inssi.

Tilastomatematiikka ei ole helppoa, jos matemaattista lahjakkuutta ei löydy. Se kun ei ole mitään kaavojen ulkoaopettelua, vaikka joku saattaa niin luullakin.

Oliko tuo tilastomatematiikka 5 pistettä psykan pääsykokeissa..?

on. eikä se ole oikeasti mitenkää vaikeeta. meillä sosiologian opinnoissa sitä paljon enkä ole matemaattisesti lahjakas, en lähtis esim insinööriksi opiskelemaan!

Vierailija kirjoitti:

Tai sihteeri? Yhden sihteerin tunnen ja on kyllä tyhmä kuin saapas, silti vetää isompaa palkkaa kuin minä hoitoalalla. Ei pöllömmältä vaikuta.

Se on itse joka ensin toista haukkuu, lapsetkin tämän tietää!

Vierailija kirjoitti:

up

up

Kaffepulla kirjoitti:

Ihanan rehellinen aloitus.

Joku respassa istuminen? Aulaemäntä?

:-D

Mitä koulun ammatinvalinnanohjauksessa ehdotettiin? Oletko käynyt työvoimatoimiston ammatinvalintapsykologin luona keskustelemassa ongelmistasi? Jos on noinkin paljon erilaisia vaivoja ja sairauksia, niin Kelankin kautta lienee saatavissa ohjausta. Tällä palstalla ei liiku alan ammattilaisia, joten täältä on turha odottaa apua. Voin heittää tähän mamma-tason yhden ohjeen: pyri kauppaoppilaitokseen jollekin hallinnolliselle linjalle. Jos tuuri käy, työllistyt aikanaan jonnekin kunnantoimiston peräkammariin kääntelemään papereita ja vältät kaikki sosiaaliset tilanteet. Invalidien ammattikoulu voisi olla se sopiva koulu, siellä siis kapallinen koulutus.

Et vaikuta ollenkaan tyhmältä. Taidat olla vain turhan kyyninen ja realistinen osaamisesi suhteen. Esimerkiksi toiset sanovat osaavansa kymmeniä kieliä, vaikka osaavat ainoastaan muutamia sanoja kustakin kielestä.

Vaikeaa sitä on keksiä itselleen ammattia, jos on fyysisesti heikko reuman takia ja on kuitenkin helvetin tyhmä laaja-alaisten oppimisvaikeuksien, joka kääntyy suomen kielellä heikkolahjaisuudeksi, takia. En ole sosiaalisestikaan taitava, ellei ole jokin tietty puheen aihe meneillään. Sen takia pyörikin vain keskustelupalstoilla ja minun on helpompi käsitellä kirjaimia: kirjaimet ei auo päätä toisin kuin ihmisten puhe. Tähän on syynä as-piirteisyys.

Ravintola-alalla työskentely on käynyt minulle liian raskaaksi, vaikka aiemmin olen päättänyt tyytyä siihen. Aivan sama, vaikka saisin fyysisen vamman. Mihinkään työkeskuksiin tai -pajoihin en suostu, koska koen niiden olevan minulle arvoalennus kuullessani jo tarpeeksi sanaa "vammainen" minusta.

Sitä välillä tulee mietittyä, että miten helpompaa olisi olla kehitysvammainen, jollaisena saisi kaiken tyhmän ja harkitsemattomankin käytöksen anteeksi. Itse olen siinä mielessä poikkeuksellinen, että osaan olla hyvin tarkka ehkäisyn kanssa ja siitä, etten koskaan ota pikavippiä - en pienintäkään, vaan järjellä ajateltuna valitsen köyhäilyn kuin luottotiedottomuuden, joka on paljon, paljon piinaavampi kuin vankilatuomio raiskauksesta.

Ja mikä parasta, niin kehitysvammaisena sentään tietä tasoitetaan yhteiskunnan verovaroilla: ammatilliset koulutukset, asuminen yms. Varmasti olisin paljon onnellisempi ja hyväksytympi, vaikken nyt ihan kaikkein tyytymättömien ole, joka on joka paikassa itkemässä kohtaloaan, vaikka voin sellaisen kuvan itsestäni antaa. Haluan vain olla realisti, kuulostakoot todellisuus miten raadolliselta vain.

Reikihoitaja joka hoitaa etänä ; )

No, onhan ne somalitkin insinöörejä ja aivokirurgeja. Kunhan vain vihervasemmisto järjestäisi kiintiöpaikat sullekin.

Palstan moderaattori: pidät vaan huolen, että palstalla levitetään monikulttuurisuuden sanomaa. Omilla aivoilla ajattelu ei ole pakollista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saatko muuten lääkitystä paniikkihäiriöösi? Sehän on todella tärkeä asia, että lääkitys on ns.kohdillaan, jotta paniikit pysyy paremmin loitolla.

Toisekseen oletko Ap miettinyt opiskella jonkinlaiseksi terapeutiksi tai psykiatriksi - siinä kohdataan vain yksi ihminen kerrallaan, eikä varmaan pääse pahemmin paniikkihäiriötä tulemaan, kun keskittyy työhönsä kuuntelemaan ja auttamaan toista, kärsivää ihmistä.  Siinä siis saa ja pitääkin olla empaattinen, jota sanoit itse olevasi.

Ja parasta kaikessa - Psykiatreista ja psykologeista on PULAA! ;-)

Kumpaankin koulutukseen haettaessa tarvitaan matematiikkaa.. Se ei tainnut ap:lta sujua. Minä luulen ap että sinulla on jonkin sortin autismia, ehkä aspergerin syndrooma. Tunnen asseja ja heistä löytyy paljon yhtäläisyyksiä. Hakeudu tutkimuksiin! Sinun tulisi saada tukea yhteiskunnalta, ehkä toimintaterapiaa, psykoterapiaa tai kuntoutusta. Myös apua työllistymiseen ja uranvalintaan.

ei asperger tai autismi olisi noin hyvä empaattisuudessa ku ap, toisten tukeminen kriisitilanteissa ei kyl ole heidän heiniä

Itse asiassa olen lukenut naisesta, joka sai diagnoosin Aspergerista ja ADHDsta ja opiskeli lähihoitajaksi. Aluksi se meinasi tössätä Aspergeriin ja ehdotettiin insinööriä ammatiksi. Kuitenkin kyseinen nainen koko hoitotyön olevan kutsumus ja päätti jatkaa sillä tiellä. Riippuu aika paljon diagnoosin asteesta, että pärjääkö vai ei. Naisilla Aspergeria ei välttämättä huomaa ensi silmäyksellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saatko muuten lääkitystä paniikkihäiriöösi? Sehän on todella tärkeä asia, että lääkitys on ns.kohdillaan, jotta paniikit pysyy paremmin loitolla.

Toisekseen oletko Ap miettinyt opiskella jonkinlaiseksi terapeutiksi tai psykiatriksi - siinä kohdataan vain yksi ihminen kerrallaan, eikä varmaan pääse pahemmin paniikkihäiriötä tulemaan, kun keskittyy työhönsä kuuntelemaan ja auttamaan toista, kärsivää ihmistä.  Siinä siis saa ja pitääkin olla empaattinen, jota sanoit itse olevasi.

Ja parasta kaikessa - Psykiatreista ja psykologeista on PULAA! ;-)

Kumpaankin koulutukseen haettaessa tarvitaan matematiikkaa.. Se ei tainnut ap:lta sujua. Minä luulen ap että sinulla on jonkin sortin autismia, ehkä aspergerin syndrooma. Tunnen asseja ja heistä löytyy paljon yhtäläisyyksiä. Hakeudu tutkimuksiin! Sinun tulisi saada tukea yhteiskunnalta, ehkä toimintaterapiaa, psykoterapiaa tai kuntoutusta. Myös apua työllistymiseen ja uranvalintaan.

ei asperger tai autismi olisi noin hyvä empaattisuudessa ku ap, toisten tukeminen kriisitilanteissa ei kyl ole heidän heiniä

Itse asiassa olen lukenut naisesta, joka sai diagnoosin Aspergerista ja ADHDsta ja opiskeli lähihoitajaksi. Aluksi se meinasi tössätä Aspergeriin ja ehdotettiin insinööriä ammatiksi. Kuitenkin kyseinen nainen koko hoitotyön olevan kutsumus ja päätti jatkaa sillä tiellä. Riippuu aika paljon diagnoosin asteesta, että pärjääkö vai ei. Naisilla Aspergeria ei välttämättä huomaa ensi silmäyksellä.

*koki