Mitä kaipaat nuoruudestasi? Nostalgiaketju - kerro myös milloin olit nuori.
Tehdään pieni lauantai-illan nostalgiatrippi menneisyyteen. "Kun kaikki oli hyvin."
Kommentit (53)
Vierailija kirjoitti:
Sukkia ja sukkanauhoja. Olin nuori 1950-luvulla. Seksin tappajat eli sukkahousut tulivat vasta 1960-luvulla.
Niin, onneksi tulivat silloin ,eikä kai se seksikään ihan niiden takia sentään kuollut, koskapa kerran maapallon väkiluku on sitten 1950-luvun enemmän kuin kaksinkertaistunut,vaikka sukkahousut ovat samaan aikaan kulutusmarkkinoilla levinneet tuotteena suurinpiirtein jo lähes kaikkiin maihin maailmassa...
Ei siellä lapsuudessa ja nuoruudessa mitään niin erinomaista ollut, että oikein pitäisi ruveta nostalgioimaan. Rohkeampi olisi pitänyt uskaltaa olla, mutta kun ei, niin ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaipaan nuoruudestani sitä kun ei ollut pakolaisia. Oli turvallista joka paikassa.
Milloin tarkalleen ottaen ei ollut pakolaisia? Isomummini tuli Suomeen pakolaisena vuonna 1904, sotien aikaan pakolaisia tuli jatkuvana virtana ja lapsuudessani 70- luvulla tulivat Vietnamilaiset jne... ja tämä on vaan lyhyt katsaus omaan lähihistoriaani.
Vähän suhteellisuudentajua kiitos. Pari sataa vietnamilaista jotka opettelivat heti kielet ja ammatit ei ole oikein verrannollinen nykytilanteeseen. :D He eivät paljon turvattomuutta tuoneet. ohis
No, esimerkiksi se aika kun kärry-ja akuorma-autolastillisia karjalan pakolaisia ("evakoita") dumpattiin pieniin maaseutuyhteiskuntiin oli aika rankkaa kaikille. Yhtäkkiä kylän väkimäärä kaksinkertaistui ihmisillä, jotka olivat erilaisia, puhuivat eri tavalla, ja joilla ei ollut mitään. Mukana tulivat naisten ja lasten lisäksi kaikki, jotka eivät kelvanneet rintamalle eli hullut, jupopt ja vammaiset.
Mummini muisteli aina tätä vaikeaa aikaa.
Ei mitään uutta auringon alla...
Joo ja näille pakkolunastettiin tonttimaita ja taloja. Perushistoriaa Suomen sotien jälkeisiltä ajoilta. Koulussa kerrottua.
Kaipaan lavatansseja. Laittaudun suurinpiirtein monta tuntia. Valkoiset farkut tietenkin. Kävin uimassa ja kaiken sen manööverin jälkeen lähdin kävelemään linja-autolle, joka vei tanssipaikkaan. Tuomet tuoksui ja oli helluntai 😊
Vierailija kirjoitti:
Sitä, että ihmiset olivat eri tavalla läsnä kuin nykyään. Puhelin oli vain väline, jolla soitettiin, tekstailtiin ja pelattiin matopeliä. Se ei ollut kädessä kaiken aikaa.
Lisäksi olen iloinen siitä, että minun nuoruudessani 90-luvulla sai mokailla rauhassa. Ei tarvinnut pelätä, että toilailuni ovat seuraavana päivänä kaiken kansan nähtävillä facebookissa tai youtubessa.
Sitä minäkin kaipaan ja kaipaan ehkä jopa sitä oman nuoruuteni aikaa 70-luvulla, jolloin mukan kannettavat puhelimet (jos niitä jollain olikin) kuuluivat lähinnä johonkin jenkkiläisiin agenttileffoihin ja tv-sarjoihin luxus-erikoisuuksina.
Itse lähettelimme kavereille postikortteja,kirjoittelimme kirjeitä ja soitimme joskus ehkä pakkasellakin kilometrin päässä olevasta puhelinkopista,ellei kotona sattunut olemaan sitä lankaliittymää...
Nuorena oli kaikki vielä mahdollista , kaikki vielä auki. Elämä täynnä uusia asioita ja kokemuksia . Aikaa oli paljon. Elin nuoruuteni 70-luvulla. Nuorisokulttuuri oli vielä uutta ja muotikin vasta hiljakkoin nuorille suunnattua, erikseen mummo- ja pappavaatteista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaipaan nuoruudestani sitä kun ei ollut pakolaisia. Oli turvallista joka paikassa.
Milloin tarkalleen ottaen ei ollut pakolaisia? Isomummini tuli Suomeen pakolaisena vuonna 1904, sotien aikaan pakolaisia tuli jatkuvana virtana ja lapsuudessani 70- luvulla tulivat Vietnamilaiset jne... ja tämä on vaan lyhyt katsaus omaan lähihistoriaani.
Vähän suhteellisuudentajua kiitos. Pari sataa vietnamilaista jotka opettelivat heti kielet ja ammatit ei ole oikein verrannollinen nykytilanteeseen. :D He eivät paljon turvattomuutta tuoneet. ohis
No, esimerkiksi se aika kun kärry-ja akuorma-autolastillisia karjalan pakolaisia ("evakoita") dumpattiin pieniin maaseutuyhteiskuntiin oli aika rankkaa kaikille. Yhtäkkiä kylän väkimäärä kaksinkertaistui ihmisillä, jotka olivat erilaisia, puhuivat eri tavalla, ja joilla ei ollut mitään. Mukana tulivat naisten ja lasten lisäksi kaikki, jotka eivät kelvanneet rintamalle eli hullut, jupopt ja vammaiset.
Mummini muisteli aina tätä vaikeaa aikaa.
Ei mitään uutta auringon alla...
Joo ja näille pakkolunastettiin tonttimaita ja taloja. Perushistoriaa Suomen sotien jälkeisiltä ajoilta. Koulussa kerrottua.
No en minä nyt ainakaan ne ajat kokeneilta ihmisiltä niitä yhtään kadehtisi.
Todellista jonkun aikakauden nostalgiaahan voi kokea vain jos tuon ajan on itse elänyt ja ollut siinä mukana.
( Ne kirjallisuuden nostalgiamaisemat ym. populaarikulttuurin nostalgiathan ovat sitten eri asia, niitä ei tarvitse olla koskaan itse elänytkään).
Enkä myöskään usko että kukaan. jonkun sodan ja sota-ajan elänyt ja kokenut ihminen hirveästi kaipaisi niitä aikoja.
Yleensähän ne ovat vain jotain traumaattisia muistoja.
Jos mummosi muisteli,(kuten itsekin sanoit) niitä vaikeita aikoja ja ankaria vuosia,niin tuskin sen takia muisteli,että ne hänestä niin ihania olisivat olleet,vaan lähinnä trauman purkua teki niitä muistelemalla ja niistä teille kertomalla.
Ei oikeastaan mitään tekemistä sellaisella koko 'nostalgia'-sanankaan kanssa...
Nuoruudesta kaipaan eniten sitä, että ei oikeastaan ollut ulkonäköpaineita, eikä kukaan ei pelleillyt puhelimiensa kanssa ikuistaakseen "instaan" naamansa mitä moninaisimmissa tilanteissa. Eikä tavallisella nuorella ollut omaa elämää ja ulkokuortaan tarvetta tuoda esille ja kärkkyä suosiota samalla tavalla (jos ollenkaan) samoin kuin nykyään näyttää olevan.
Kaipaan sitä -69 Opel Kadettia, jonka ostin kesätyörahoilla salaa vanhemmiltani 16 vuotiaana. Auto oli auttamattoman laho ja meni sittemmin paalaimeen... Tämä tapahtui vuonna 1989.
Vierailija kirjoitti:
Kaipaan sitä -69 Opel Kadettia, jonka ostin kesätyörahoilla salaa vanhemmiltani 16 vuotiaana. Auto oli auttamattoman laho ja meni sittemmin paalaimeen... Tämä tapahtui vuonna 1989.
Eli parikymmentä vuotta tuolla laholla "koslalla" kuitenkin sitten ajelit ?
Sitä kesäloman aikaa kun piti herätä klo 9 kattomaan serranon perhettä ja sen jälkeen tuli Nellin maja ym mukavia ohjelmia! :D ja toki paljon myös ulkona kun kesät oli varmasti sillon lämpimämpiä kuin nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaipaan sitä -69 Opel Kadettia, jonka ostin kesätyörahoilla salaa vanhemmiltani 16 vuotiaana. Auto oli auttamattoman laho ja meni sittemmin paalaimeen... Tämä tapahtui vuonna 1989.
Eli parikymmentä vuotta tuolla laholla "koslalla" kuitenkin sitten ajelit ?
Oletko tyhmä vai helvetin tyhmä?
En, vaan ihan puhtaasti pelkkä nälvimishaluinen av-palstalainen...
En oikeastaan mitään, koska salmiakkiahan saa yhä kaupoista...