Jos pakkoruotsi olisi poistettu 30 vuotta sitten ja sen tilalla olisi luettu saksaa, ranskaa, venäjää, espanjaa jne, niin olisiko sillä vaikutusta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen lukenut ruotsia, englantia ja saksaa. Ei ruosi estä muiden kielten lukemista.

Ei jodlauksen opettelukaan estä minkään muun oppiaineen opiskelua, joten ehdotan jodlausta pakolliseksi aineeksi kaikille kouluasteille.

Miksi sitten väität, että ruotsin luku estää muiden kielten opinnot?

Tosiasiassa vanhemmat hyväksyvät sen, ettei lapsi ota yläasteella lisää kieliä, vaan ennemmin jotain hupikursseja 🙄

Esittäisitkö ihan ensiksi missä olen tuollaisen väitteen esittänyt, ennen kuin jatkat valehteluasi pidemmälle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan kouluajaltani monia fiksuja poikia, jotka inhosivat ruotsinkieltä niin paljon, että sen takia jättivät lukioon menemättä, ja ura jäi sitten amiksen varaan  ja jotkut myöhemmin aikuisina jatkoivat opiskelua iltakouluissa jne.

Jos asuu seudulla jossa koskaan ei ole tavattu yhtään ruotsinkielistä ihmistä ja kun tietää, että meillä ainakin silloin opetettiin suomenruotsia, jota itsekin ymmärrän hyvin  (ruotsinruotsia pitäisi harjoitella) , niin olisi ollut hyvä, jos ruotsi olisi ollut vaihtoehtoinen vieras kieli. Itä-Suomessa venäjän kielen lukijoille olisi ollut hyvin työpaikkoja tarjolla.

Ei se tietenkään estä muiden kielien opiskelemista mutta jos ei ole kovin hyvä kielipää, niin ehkä riittäisi 1-2 kieltä oman valinnanmukaan, joita sitten osaisi sujuvasti.

Pitkää matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa lukeva lukioluokkani oli täynnä poikia, jotka olivat sitä mieltä ettei kieliä tarvitse mihinkään, koska lähtevät lukemaan tekniikkaa 🙄

Luin itse DI:ksi, yliopistossa piti ilmoittautua kaikille pakollisille englannin, ruotsin ja saksan kursseille 😂

Jaa, ei meillä ollut pakollista kuin yksi ruotsin kielen kurssi ja siihen liittyvä toisen kotimaisen kielen koe, muutama jonkin toisen vieraan kielen kurssi ja äidinkielellä puheviestintä. Monet toki ottivat muitakin kieliä, joskus alkeista lähtien.

Suomen talous- ja finanssiympyrät ovat kautta vuosisatojen olleet ruotsinkielisten sukujuen miehittäminä, esim. Kymmenessä vaikuttaneet Ehrnroothit ja Myllykoski jne. Eliittiä ei haittaa yhtään,ettei tavikset osaa ruotsia. pääasia, että he voivat omalla ruotsinkielellään pitää yhteyksiä Ruotsin talouselämään ja miehittää sopivilla ruotsia osaavilla tyypeillä pörssiyhtiöitten hallituspaikat! Johan iso osa perinteisistä suomalaisfirmoista on ruotsalaisia: entiset Sonera (Tele), Nordea (ent. KOP ja SYP), Stora (ent. Enso Gutzeit) jne. On ehkä joidenkin mielestä vain hyvä, että umpisuomalaiset eivät osaa ruotsia!! Itse en näe viisaana luopua ruotsin opiskelusta mutta tarjoaisin sitä valinnaisena kielenä kielivalikoimassa jo alakoulun alaluokilta lähtien. Ongelmana on ollut kielenopetuksen tavaton konservatiivisuus ja kommunikoinnin vähäisyys opetuksessa. Kieliopin junttaus on tehokas keino tappaa innostus kielen opiskeluun! Opettajien haluttomuus uudistaa opetusmenetelmänsä ja vanhanaikaisuus ovat suurin este kielen opsikelussa ja olen itse peruskoulussa opettajana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

siihen, paljonko Suomella olisi tällä hetkellä vientikauppaa eri maihin?

Kielten opettaminen peruskoulussa vaatii pätevät opettajat. Luuletko tosissasi, että JOKAISESSA Suomen kunnassa ja siinä pienimmässäkin kyläkoulussa voitaisiin tarjota lapsille saksan, ranskan, venäjän, kiinan, espanjan ym. kielten opetusta? Kyse on verovaroilla kustannettavasta perusopetuksesta, eivätkä kaikki voi saada kaikkea.

Jokainen ruotsin kielen opettaja on opiskellut kaksi kieltä joita voi opettaa.

Esimerkkisi osoittaa että ruotsin kieli on ollut haitta vaikka et sitä huomaa. Sehän on jo haitta että ei ole koulutettu muun kielen opettajia.

Tuo on kyllä täysin puppua että jokaisella ruotsinopettajalla olisi toinenkin kieliaine. Tunnen ihan henkilökohtaisesti hiljattainkin valmistuneita opettajia, kenellä on sivuaineena pelkästään opettajan pedagogiset opinnot. Sitten on tietysti liuta niitä, kenellä on kombinaatio ruotsi + englanti. Mitä lisäarvoa tällainen tuo kielenopetukseen, jos hyväksymäsi opetettavat kielet ovat mm. saksa, ranska ja espanja?

Kouluilla olisi periaatteessa nytkin mahdollisuus tarjota enemmän kieliä kuin ruotsi ja englanti, mutta harvat opinahjot siihen ryhtyvät. Vaikka ruotsin kielen pakollisuus poistuisi, se olisi kuitenkin käytännössä varmasti ainoa kielivaihtoehto englannin lisäksi jossain pikkukouluissa. Kun kerran opettajakin on jo valmiiksi...

Pelkästä kielitaidosta ei ole bisneksissä juuri hyötyä ilman vankkaa kulttuurintuntemusta. Väittäisin siis, että pelkällä peruskoulussa hankitulla kielitaidolla ei saada vientiä nousuun. Monet ylikansalliset yritykset (Suomessakin) käyttävät englantia työkielenä. Ja onhan niitä tulkkejakin olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

siihen, paljonko Suomella olisi tällä hetkellä vientikauppaa eri maihin?

Kielten opettaminen peruskoulussa vaatii pätevät opettajat. Luuletko tosissasi, että JOKAISESSA Suomen kunnassa ja siinä pienimmässäkin kyläkoulussa voitaisiin tarjota lapsille saksan, ranskan, venäjän, kiinan, espanjan ym. kielten opetusta? Kyse on verovaroilla kustannettavasta perusopetuksesta, eivätkä kaikki voi saada kaikkea.

Jostain syystä muissa maissa tämä onnistuu. Esim. Ruotsissa ei ole pakkosuomea sillä perusteella, että olisi liian kallista palkata eri kielten opettajia, joten opetamme siis kaikille pakkosuomea.

Ruotsissa on oikeus oman äidinkielenopetukseen. En löytänyt listaa mistä olisi näkynyt syntyperäisten ruotsalaisten kieliopinnot. Työskenten ruotsalaisessa omistuksesa olevassa yhtiössä ja osaan paremmin englantia kuin ruotsalsinen samaa ikäluokkaa oleva 50 v.

Wau! Että suomenkielisellä on Ruotsissa ihan oikeus saada äidinkielen opetusta! Vrt. Suomessa ruotsinkielisillä omat koulut päiväkodista alkean yliopistoon saakka Ja kaikilla suomenkielisillä pakkoruotsi.

Ja Ruotsissa on sentään enemmän suomenkielisiä kuin Suomessa on ruotsinkielisiä...

Vierailija kirjoitti:

Kouluilla olisi periaatteessa nytkin mahdollisuus tarjota enemmän kieliä kuin ruotsi ja englanti, mutta harvat opinahjot siihen ryhtyvät. Vaikka ruotsin kielen pakollisuus poistuisi, se olisi kuitenkin käytännössä varmasti ainoa kielivaihtoehto englannin lisäksi jossain pikkukouluissa. Kun kerran opettajakin on jo valmiiksi...

Pelkästä kielitaidosta ei ole bisneksissä juuri hyötyä ilman vankkaa kulttuurintuntemusta. Väittäisin siis, että pelkällä peruskoulussa hankitulla kielitaidolla ei saada vientiä nousuun. Monet ylikansalliset yritykset (Suomessakin) käyttävät englantia työkielenä. Ja onhan niitä tulkkejakin olemassa.

Jos kielitaidolla ei ole juuri mitään merkitystä, niin miksi Ruotsi ei ole valinnut tätä helppoa tietä, että opetetaan vaan kaikille pakkosuomea?

Edes Ahvenanmaalla ei ole pakkosuomea, koska siellä kaivattiin monipuolisempaa kielten osaamista. Ja Ahvenanmaa sentään kuuluu Suomeen!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

siihen, paljonko Suomella olisi tällä hetkellä vientikauppaa eri maihin?

Kielten opettaminen peruskoulussa vaatii pätevät opettajat. Luuletko tosissasi, että JOKAISESSA Suomen kunnassa ja siinä pienimmässäkin kyläkoulussa voitaisiin tarjota lapsille saksan, ranskan, venäjän, kiinan, espanjan ym. kielten opetusta? Kyse on verovaroilla kustannettavasta perusopetuksesta, eivätkä kaikki voi saada kaikkea.

Meinaatko että ruotsin opetus on halvempaa, jos ryhmäkoot ois pidetty samoina?

Vierailija kirjoitti:

Ongelmana on ollut kielenopetuksen tavaton konservatiivisuus ja kommunikoinnin vähäisyys opetuksessa. Kieliopin junttaus on tehokas keino tappaa innostus kielen opiskeluun! Opettajien haluttomuus uudistaa opetusmenetelmänsä ja vanhanaikaisuus ovat suurin este kielen opsikelussa ja olen itse peruskoulussa opettajana.

Mistäköhän johtuu, että vaikka sama opettaja opettaa samoilla menetelmillä samoille oppilaille englantia ja ruotsia, niin englantia opitaan hyvin, ruotsia ei?

Pakkoruotsittajien vakioratkaisu on aina ollut se, että kunhan vaan kehitetään opetusmenetelmiä ja/tai aikaistetaan pakkoruotsin opetusta, niin kyllä kohta kaikki oppivat kiltisti ruotsia. Eivät vaan opi. Eivät opi, koska a) ruotsille ei ole nuorelle mitään käyttöä koululuokan ulkopuolella ja b) pakkoruotsin poliittinen luonne vie osaltaan motivaation (= pakkoruotsia opiskellaan koska suomenruotsalaiset vaatii, englantia opiskellaan, koska siitä on oikeasti hyötyä, eikä suinkaan englanninkielisten vaatimuksesta)

Vierailija kirjoitti:

siihen, paljonko Suomella olisi tällä hetkellä vientikauppaa eri maihin?

Kysymyksesi on kiusallinen.

pakkoruotsia ei ollut 30 vuotta sitten

Vienti Ruotsiin, Saksaa ja Venäjälle ovat suuruudeltaan samaa luokkaa. Jostain syystä pakkoruotsin puolustajien mielestä pakkoruotsi pitää ehdottomasti olla, koska Ruotsi on niin tärkeä kauppakumppani.

Miten ihmeessä kaupanteko Saksaan ja Venäjälle on onnistunut ilman pakkosaksaa ja pakkovenäjää?

Kun vieläpä muistetaan se, että Ruotsissa osataan ei-englanninkielisistä maista parhaiten englantia.

Vierailija kirjoitti:

pakkoruotsia ei ollut 30 vuotta sitten

Oli. Pakkoruotsi tuli peruskoulun myötä vastoin alkuperäisiä suunnitelmia RKP:n kiristämänä. Alunperin peruskouluun piti tulla englanti pakolliseksi. Mutta englannin tilalle tuli RKP:n vaatimuksesta ruotsi. Englantihan on edelleenkin kouluissa vapaaehtoista. Tosin käytännössä harvassa koulussa on tarjolla englannille vaihtoehtoa, mutta mikään laki ei määrää opiskelemaan englantia. Sen tilalla voisi olla esim. saksa.

Olen kaksikielisen perheen jäsen, tykkään ruotsin kielestä mutta pidän pakollista ruotsia /suomea suomalaisten kielitaidon kapeuttajana. Pohjoismaissa englanti on pakollinen ja toisena kielenä opiskellaan saksaa, ranskaa, espanjaa jne koulun tarjonnan mukaan. Missä maassa parhaat mahdollisuudet vientikauppaan? Ja tietysti jokainen voi opiskella lisää kieliä mutta kaksi vierasta kieltä on kyllä jo hyvä saavutus.

Vierailija kirjoitti:

pakkoruotsia ei ollut 30 vuotta sitten

😂 Luimme sitä ihan vapaaehtoisesti.

Vierailija kirjoitti:

pakkoruotsia ei ollut 30 vuotta sitten

Pakkoruotsi tuli yli 40 vuotta sitten 70-luvun alkuvuosina peruskoulu-uudistuksen yhteydessä. Sitä vanhemmat ikäluokat lukivat ruotsia ja palvelivat ruotsinkielisiä tarpeen mukaan ihan sujuvasti ja vapaaehtoisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

pakkoruotsia ei ollut 30 vuotta sitten

Oli. Pakkoruotsi tuli peruskoulun myötä vastoin alkuperäisiä suunnitelmia RKP:n kiristämänä. Alunperin peruskouluun piti tulla englanti pakolliseksi. Mutta englannin tilalle tuli RKP:n vaatimuksesta ruotsi. Englantihan on edelleenkin kouluissa vapaaehtoista. Tosin käytännössä harvassa koulussa on tarjolla englannille vaihtoehtoa, mutta mikään laki ei määrää opiskelemaan englantia. Sen tilalla voisi olla esim. saksa.

Oli jotenkin noloa, kun RKP:läiset moittivat persuja siitä, että he vaativat pakkoruotsittomuuskokeilun vauhdittamista ehtona sille, että he hyväksyvät ammattikoulu-uudistuksen.

Kuitenkin RKP ihan vastaavalla tavalla kiristämällä toi aikoinaan pakkoruotsin peruskouluun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

pakkoruotsia ei ollut 30 vuotta sitten

Pakkoruotsi tuli yli 40 vuotta sitten 70-luvun alkuvuosina peruskoulu-uudistuksen yhteydessä. Sitä vanhemmat ikäluokat lukivat ruotsia ja palvelivat ruotsinkielisiä tarpeen mukaan ihan sujuvasti ja vapaaehtoisesti.

Mitä vähemmän ruotsia oikeasti tarvitaan, sitä enemmän sitä pakotetaan suomenkielisille. Viimeisimpänä tämä pakkoruotsin aikaistus ala-asteelle ja sitä ennen virkamiesruotsin tiukentaminen.

Ilmeisesti aidon ja keinotekoisen ruotsinkielisyyden summa pyritään pitämään vakiona?

Itse olen todella pieneltä kirkonkylältä. Meillä sai yläasteella silloin sai valita saksan ja lukiossa lisäksi ranskan, mutta ei ranskaa ja pitkää matikkaa. Nämä lukujärjestysteknisistä syistä. Päteviä saksan opettajia oli kaksi ja ranskan opettajia yksi. Tosin muutama vuosi myöhemmin sai jo ranskan ja pitkän matikan ottaa, sekä yläasteella ranskan, kun tuli lisää valinnaisaineita, mutta monesti tuli ryhmä vain yhteen kieleen, koska n. 50 oppilaasta piti saada ryhmään jotain 12-16, en muista tarkkaan paljonko se oli. Omassa ryhmässäni oli jopa pitkä matikka vaakalaudalla, mutta lopulta meitä oli poikkeuspäätöksellä kahdeksan, koska katsottiin että pitkä matikka pitää olla. 

Vierailija kirjoitti:

Itse olen todella pieneltä kirkonkylältä. Meillä sai yläasteella silloin sai valita saksan ja lukiossa lisäksi ranskan, mutta ei ranskaa ja pitkää matikkaa. Nämä lukujärjestysteknisistä syistä. Päteviä saksan opettajia oli kaksi ja ranskan opettajia yksi. Tosin muutama vuosi myöhemmin sai jo ranskan ja pitkän matikan ottaa, sekä yläasteella ranskan, kun tuli lisää valinnaisaineita, mutta monesti tuli ryhmä vain yhteen kieleen, koska n. 50 oppilaasta piti saada ryhmään jotain 12-16, en muista tarkkaan paljonko se oli. Omassa ryhmässäni oli jopa pitkä matikka vaakalaudalla, mutta lopulta meitä oli poikkeuspäätöksellä kahdeksan, koska katsottiin että pitkä matikka pitää olla. 

Kun pitkä matikka on edellytyksenä esim. TKK:n pääsykokeissa, niin kai tosiaan sen opetus on pakko järjestää, vaikka olisi vain 1 oppilas.