Lue keskustelun säännöt.
Mies suuttui, aiheestako?
05.05.2017 |
Miehelläni oli eilen syntymäpäivä, ja olin keksinyt kivaa ohjelmaa. Heureka ja Tekniikan museo, jonka jälkeen hyvään ravintolaan viskille ja kunnon illalliselle. Meiltä on 2h ajomatka pääkaupunkiseudulle.
Tuhlasin kuulemma hänen merkkipäivänsä autossa istumiseen, ja Heurekan jälkeen hän oli ihan tajuttoman vihainen, kun olin tuonut hänet lasten leikkipuistoon ja tuhlannut hänen aikaansa. Lähdettiin sitten kotiin. En motarilla oikein voinut netistä etsiä kotimatkalta hienoja ravintoloita, mutta kun yksi sellainen tuli mieleen, se ei kelvannut. Olisi voinut edes syödä hyvin ja tilata sen drinkin. No, käytiin sitten ketjupaikassa syömässä. Ehdotin jälkkäriä, ei käynyt. Ehdotin terassia, ei käynyt. Kun olimme jo lähes kotona, mies valitti, että ei saanut kakkua eikä kuohuvaa eikä mitään. No minä sitten hain hätäpäissäni jäätelöä kun ei lähikaupassa muutakaan ollut.
Olin lukenut netistä, että aikuisillakin on kivaa Heurekassa, etenkin kun siellä on se eläinten Body Worlds -näyttely. Ei vissiin sitten.
Aivan uupunut olo, kun eilen kuuntelin koko päivän valitusta. Huoh.
Moten voisin korjata tämän tilanteen?
Kommentit (114)
Alkuun meillä mies odotti, että hänet herätetään laulaen paljon onnea ja tuoden lahjat sänkyyn, koska äitinsä oli tehnyt niin aina. Kiukutteli kun en ekana synttärinä tiennyt tätä, oli nyrpeänä koko päivän. Hänet olisi pitänyt huomioida koko päivän, sillä olihan hän se sankari.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi mukava kuulla miehen näkökulmasta tämä juttu, varmasti ihan erilainen. Ei näihin voi ottaa kantaa kun tietää vaan yhden puolen, tarinoilla on aina kaksi puolta jossa molemmat osapuolet maustavat uhriutuvat omissa versioissaan.
Vierailija kirjoitti:
Olisi mukava kuulla miehen näkökulmasta tämä juttu, varmasti ihan erilainen. Ei näihin voi ottaa kantaa kun tietää vaan yhden puolen, tarinoilla on aina kaksi puolta jossa molemmat osapuolet maustavat uhriutuvat omissa versioissaan.
Olen ihan samaa mieltä. Yritin kertoa neutraalisti, mutta vaikeaa se on. T. Ap
Tämän täytyy olla provo? Eihän tuollaista voi olla?
Jos nyt jostain syystä olet aito siellä päässä, niin sanon myös: eroa tuollaisesta 3-vuotiaan tasolle jääneestä kiukuttelijasta. Heti. Aiot viettää tällaista elämää loppuikäsikö? Syystä, että.............................?
Mä en siis ole edes löytänyt koskaan miestä, joka olisi edes muistanut koska minulla on syntymäpäivä, saati että olisin saanut lahjaa tai jotain erityiskohtelua (päivällinen tms.). Olisin takuulla mykkä onnesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka vie aikuisen puolisonsa heurekaan ilman lapsia?! Onko mies jälkeenjäänyt?
No ajatus oli käydä katsomassa se eläinten Body Worlds, ja jatkaa matkaa. Ei se mikään pienten lasten näyttely edes ole.
Ei ole jälkeenjäänyt. Yliopistossa opiskeleva mies. Ja 32 tosiaan täytti.
T. Ap
Melko iäkäs opiskelija. Vai tohtorikoulutettavako on?
No vaikka olisi jatko-opiskelijankin 32 v, niin on hidas. 24-25 pitäisi saada viimeistään maisterinpaperit (5 vuotta) ja väitös siitä toiset 5 vuotta. (Hallituksiemme sopima tahti.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä, ap, olet kommenttien jälkeen itse itsestäsi, järjestelyistäsi ja miehen käytöksestä?
No, edelleen aika surkea olo itsestäni, mutta en aio pyydellä enää anteeksi. Sen sijaan kysyn mieheltä, että mikä oikeasti vaivaa. Miehen harmitus oli oikeutettu, mutta täysin ylimitoitettu. Järjestelyt oli teoriassa ok, todellisuudessa surkeat. Ens kerralla yksinkertaisemmin - ravintolaa ja juomaa lähempänä.
T. Ap
Ps. Olin muuten kertonut miehelle suunnitelmasta. Kuulosti kuulemma mukavalta, arjesta täysin poikkeavalta (mikä oli tarkoituskin). Kai sitten vaan pettyi siihen Heurekaan niin pahasti. Tuohon ylempään kommenttiin viitaten.
Nyt sanon, ap, suoraan. Olet miehesi kynnysmatto. Sinä et suunnitellut huonosti tai surkeasti. Helvetti, mikä pelle toi sun "mies". Minä ilahtuisin niin paljon, jos joku suunnittelsi mulle ohjelmaa synttäreille, ihan mitä vain ohjelmaa. Että joku voi olla kiittämätön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jätä se lapsellinen egoisti. Tajuatko miten kiemurtelet ja yrität miellyttää, sovitat itsesi, tunteesi ja käytöksesi hänen ympärilleen, ettet vaan tekisi väärin ja saisi miestä suuttumaan. Jos et jätä, menkää pariterapiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka vie aikuisen puolisonsa heurekaan ilman lapsia?! Onko mies jälkeenjäänyt?
No ajatus oli käydä katsomassa se eläinten Body Worlds, ja jatkaa matkaa. Ei se mikään pienten lasten näyttely edes ole.
Ei ole jälkeenjäänyt. Yliopistossa opiskeleva mies. Ja 32 tosiaan täytti.
T. Ap
Melko iäkäs opiskelija. Vai tohtorikoulutettavako on?
No vaikka olisi jatko-opiskelijankin 32 v, niin on hidas. 24-25 pitäisi saada viimeistään maisterinpaperit (5 vuotta) ja väitös siitä toiset 5 vuotta. (Hallituksiemme sopima tahti.)
Et ole uudelleenkouluttautumisesta kuullut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kas kun et muumimaailmaan aikuista miestä roudannut. Jeesus.
No, minä olen 39 ja haluaisin Muumimaailmaan.
Oliko mies harmissaan kun ei päässyt ryyppubileisiin? Onko litrahuuli? Onko ollut riitaa edeltävänä päivänä? Onko antanut toiveita mitä haluaisi synttäreillä tehdä? Itse olen myös 32 vuotias mies mutta poikkeus saattaa olla että olen vaatimaton. Tyytyväinen pienestäkin asiasta ja en vietä näitä "välivuosia" jaa tasa vuosia mielummin. Vaimo järkkäsi kyllä 30-vuotis synttäreille mahtavan illan jota en unohda helpolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyl mä ja mun mies kun kysyin oltais oltu iha intsinä heurekasta... enemmän ku siitä viinasta ja ravintolaillallisesta :D Miksi pitää muuttua tosikoksi vanhetessaan?
Vierailija kirjoitti:
Minun mieheni on sellaista sorttia, että vaikka veisin hänet syntymäpäiväksi suolle tarpomaan ja hyttysten syötäväksi, olisi hän aivan mielissään. Yhtäältä siitä, että saa olla kanssani, toisaalta siitä, että saa olla ulkona, kolmanneksi siitä, että suolla tarpominen on jännää vaihtelua arkeen. Saunaa, ruokaa ja olutta päälle, niin mies muistelisi mahtavaa syntymäpäivää vielä vuosienkin päästä.
Mutta toki puolisoa on hyvä sen verran tuntea, että tietää, minkälaisista yllätyksistä toinen pitää.
Miten ihana mies sulla 😍
Sisältö jatkuu mainoksen alla
A Lehtonen kirjoitti:
Oliko mies harmissaan kun ei päässyt ryyppubileisiin? Onko litrahuuli? Onko ollut riitaa edeltävänä päivänä? Onko antanut toiveita mitä haluaisi synttäreillä tehdä? Itse olen myös 32 vuotias mies mutta poikkeus saattaa olla että olen vaatimaton. Tyytyväinen pienestäkin asiasta ja en vietä näitä "välivuosia" jaa tasa vuosia mielummin. Vaimo järkkäsi kyllä 30-vuotis synttäreille mahtavan illan jota en unohda helpolla.
Ei juo erityisen paljon, mutta tykkää nautiskella muutamia mieluisia juomia silloin tällöin.
Tykkään järjestää jotakin joka vuosi. Ja mieskin haluaa, ettei syntymäpäivä ole vain tavallinen arkipäivä.
Edelleen tosi vihainen. Mutta myönsi itsekin, että "kaikki pielessä". Ei siis vain retkestä ollut kyse. Työt on paskaa, opinnot junnaa, elämä ei etene. Stressaa häntä.
T. Ap
Ei tässä ny sen suuremmasta traumasta ole varmaan kyse, kuin että äijä halusi lapsenakin KISSin konserttiin, eikä ole päässyt. Eilen sitten ajaessanne pk seudulle kerkesi luulla jo pääsevänsä. Ei pidä muuttua tosikoksi kun vanhenee, pitää Muumimaailmat ja Kummitustalot vielä kiinnostaa, mutta ku inhimillisesti pettyy ja virhellisesti purkaa tunteita, ni sitte on jo kyse jälkeenjäämisestä, ja koulutustausta ja -tahtikin arvioidaan uudelleen.
Mutta anteekspyynnönpaikka on kyllä silti miehelläsi.
Ei kai 5-vuotiaskaan tuolla tavalla käyttäydy? Miehesi on ison anteeksipyynnön ja hyvittelyn velkaa.
Itse olisin onnesta soikeana, jos minulle jotain järjestettäisiin.
Mies
Joskus nämä syntymäpäiväodotukset kertovat lapsuuden pettymyksistä, ehkäpä tilanne muistutti jotain vanhaa lapsuuden synttäriä tunnelmaltaan ja pinnalle nousivat ne samat fiilikset/odotukset ja miehesi oli kuin se 5-vuotias silloin joskus.. Nämä tuntemukset on joskus vaan niin voimakkaita.
Paljon on miehelläsi kehittymistä tunteittensa käsittelyssä. Aikuinen osaa kohteliaasti ottaa yllätykset vastaan, eikä pahoita toisen mieltä. Ei tätä kannata ottaa kovin vakavasti, tilanteita tulee ja menee, tärkeää on puhua asioista rauhallisesti ja ottaa opiksi. Täydellistä parisuhdetta ei ole. Tärkeää on yhteinen hyvä tahto olla yhdessä,
Itse olen oppinut ,että parasta on kysyä toiselta mitä haluaa synttärilahjaksi ja toteuttaa se. Minun mieheni tykkäsi kun varasin synttärilahjaksi matkan Gotlantiin ja seikkailtiin siellä pitkä viikonloppu, täytti silloin 60v. Asiasta oli keskusteltu yhdessä. Toki matkalla sitten juotiin sitä kuohariakin ja käytiin ravintolassa joka häntä miellytti. Hyvää jatkoa ja valoisaa kesän odotusta !
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä, alistuvaan sävyyn ja diivaillen ja haluat että haukutaan sun ukkoa ja säälitään sua ja silti että pidetään sua idioottina, kun kyselet että mitä voit tehdä.. Esittäjä!
Lähinnä toivoin, että edes joku sanoisi, että ajatus oli hyvä, toteutus vaan huono. Etten nyt ihan niin kamala ole, kuin olen tässä saanut ymmärtää. Ja oikeasti kiinnostaisi tietää, miten edetä tällaisen shown jälkeen - pyydellä anteeksi vai yrittää vaan saada mies unohtamaan, ottaa viikonloppuna uusi yritys vai mitä.
T. Ap
Miehen pitää pyytää sinulta anteeksi!!
Ei toisinpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka vie aikuisen puolisonsa heurekaan ilman lapsia?! Onko mies jälkeenjäänyt?
No ajatus oli käydä katsomassa se eläinten Body Worlds, ja jatkaa matkaa. Ei se mikään pienten lasten näyttely edes ole.
Ei ole jälkeenjäänyt. Yliopistossa opiskeleva mies. Ja 32 tosiaan täytti.
T. Ap
Melko iäkäs opiskelija. Vai tohtorikoulutettavako on?
No vaikka olisi jatko-opiskelijankin 32 v, niin on hidas. 24-25 pitäisi saada viimeistään maisterinpaperit (5 vuotta) ja väitös siitä toiset 5 vuotta. (Hallituksiemme sopima tahti.)
Et ole uudelleenkouluttautumisesta kuullut?
No sitten ei ole ollut ikinä töissä tuohon ikään mennessä, jos on yliopistossa täysin toisen alan valinnut ja tekee siitä jo väitöskirjaa, eli uudelleenkouluttautuu? AP:n elätti lisäksikö - no kuvaakin hyvin tätä kiukuttelijaa.
Itse muistan tasan kerran suhtautuneeni lahjaan nihkeästi. Kerran sain isänpäivälahjaksi kirjan, joka kertoo paskasta. En vaan millään käsitä, miten tuon voi nähdä muuna kuin vittuiluna. Kuka oikeasti haluaa lukea paskasta?