Eronneet! Saavatko etävanhempi ja lapsi päättää tapaamispäivät kysymättä lähivanhemmalta?
Etävanhempi tekee kiusaa siten, että ei ota enää yläkouluikäistä lasta luokseen viikonloppuisin vaan suostuu tapaamaan vain arkisin. Lapsi on jo yläkoululainen ja haluaisi kyllä nähdä edelleen etävanhempaansa viikonloppuisin, mutta tekee kuten etävanhempi määrää. Itselläni ei ole siis enää koskaan vapaata viikonloppuisin. En voi tavata ketään enkä lähteä mihinkään. Siitähän tässä on kysymys. Minun kiusaamisestani. Mustasukkainen exä, joka suuttui kun joutuu maksamaan nyt pienen elatusmaksun minulle. No toki voin lapsenvahdin koittaa järjestää. Haluaisin myös pitää lapsen luonani arkisin, jotta koulurytmi ja tehtävät pysyisivät järjestyksessä. Lapsen etu ei minusta nyt toteudu. Hän joutuu juoksemaan luokseni syömään, jos sattuu pääsemään isälleen kylään viikonloppuna. Isä ei ruokaa anna. Lapsi lähetetään äkkiä luokseni, jos käy ilmi, että minulla on seuraa. Vahvistetaanko tapaamispäiviä enää oikeudessa, jos on kyse jo yläkouluikäisestä lapsesta?
Kommentit (139)
Vierailija kirjoitti:
Älkää nyt unohtako sitä mun lastani, joka haluaisi olla isänsä kanssa viikonloppuna eikä vain pikaisesti parina arki-iltana. Aika raastavaa kuunnella niitä itkuisia puheluita isälle.
Ap
Siis sitä josta sinä haluat viikonlopuiksi eroon että pääset naimaan?
Vierailija kirjoitti:
Älkää nyt unohtako sitä mun lastani, joka haluaisi olla isänsä kanssa viikonloppuna eikä vain pikaisesti parina arki-iltana. Aika raastavaa kuunnella niitä itkuisia puheluita isälle.
Ap
Itse näet lasta pikaisesti parina iltana ja kitiset täällä kun lapsi on tielläsi viikonloppuisin?
Selvästi täällä on ydinperheissä asuvat äidit kommentoineet ap:lle enimmäkseen.Eronneet (ja uutta miestä tapailevat) ovat samaa mieltä ap:n kanssa.Ydinperhe-äidit kadehtivat niin paljon sellaista elämää,jossa on myös omaa aikaa,että heittävät ap:n päälle lokaa.Tsemppiä ap,olet lapsivapaasi ansainnut!
T.eronnut teinin äiti ja harrastan seksiä (hui!!!;) uuden miehen kanssa teinin poissaollessa
Vierailija kirjoitti:
Selvästi täällä on ydinperheissä asuvat äidit kommentoineet ap:lle enimmäkseen.Eronneet (ja uutta miestä tapailevat) ovat samaa mieltä ap:n kanssa.Ydinperhe-äidit kadehtivat niin paljon sellaista elämää,jossa on myös omaa aikaa,että heittävät ap:n päälle lokaa.Tsemppiä ap,olet lapsivapaasi ansainnut!
T.eronnut teinin äiti ja harrastan seksiä (hui!!!;) uuden miehen kanssa teinin poissaollessa
Omassa surkeassa vanhemmuudessa, kusipäisessä miehessä ja huonosti kasvatetussa teinissä ei ole mitään kadehdittavaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selvästi täällä on ydinperheissä asuvat äidit kommentoineet ap:lle enimmäkseen.Eronneet (ja uutta miestä tapailevat) ovat samaa mieltä ap:n kanssa.Ydinperhe-äidit kadehtivat niin paljon sellaista elämää,jossa on myös omaa aikaa,että heittävät ap:n päälle lokaa.Tsemppiä ap,olet lapsivapaasi ansainnut!
T.eronnut teinin äiti ja harrastan seksiä (hui!!!;) uuden miehen kanssa teinin poissaollessa
Omassa surkeassa vanhemmuudessa, kusipäisessä miehessä ja huonosti kasvatetussa teinissä ei ole mitään kadehdittavaa
Hah :D Kyllä ottaa vissiin koville,et oikein suututaan ja haukutaan :D
Luin koko ketjun. Tuntuu, että ne oikeat ongelmat ovat nyt jääneet äidin oletettujen seksiseikkaulujen alle. Ongelmiahan on nyt kaksi: lapsi ei halua jäädä yksin kotiin ja lapsen koulunkäynti kärsii, jos hän on arkisin isänsä luona. Miksi lapsi ei halua jäädä yksin kotiin? Onko erosta niin lyhyt aika tai onko ero jäänyt lapsen kanssa käsittelemättä ja nyt lapsi pelkää, että jos äiti poistuu kotoa, ei äitikään enää palaa kotiin? Vai tunteeko lapsi yksin kotona ollessaan olonsa turvattomaksi? Olen yksinhuoltaja ja oma lapseni oli jo alakouluikäisenä muutamia tunteja yksin kotona, kun minä lähdin koirapuistoon tai kauppareissuille. Samoin, jos jouduin jäämään ylitöihin tai olin palaamassa työmatkalta vasta illalla. Yläkouluikäisena tuo yksinoloaika piteni eikä mulla ollut mitään ongelmaa lähteä vaikkapa ystävieni kanssa elokuviin, kahvilaan tai ravintolaan syömään. Ysiluokkalaisena lapseni oli useamman vuorokaudenkin koiran kanssa kotona ja huolehti koiran ulkoilutuksetkin, kun olin työmatkalla. Ja aina olen voinut kutsua ystäviäni meille kylään, lapseni ei ole koskaan ollut siihen esteenä. Ei silloinkaan, kun aikuiset ovat juoneet ruuan kanssa viiniä. Mitään kännäilyjä ei tietenkään lapsen läsnäollessa voi harrastaa, mutta silloin voi tosiaan hankkia lapsenvahdin.
Miksi lapsi ei pysty tekemään läksyjään isänsä luona? Kokeisiin lukeminen yms onnistuu arki-iltojen lisäksi myös viikonloppuisin, joten tässä nyt puhutaan sellaisista koulutehtävistä, joiden palautusaika on samalla viikolla kuin tehtävä on annettukin.
On tietysti ikävää, kun sovitut tapaamisajat eivät toteudu. Ikävää sekä lapselle että lähivanhemmalle. Meillä ei ole koskaan ollut mitään sovittuja tapaamisaikoja exän epäsäännöllisten työvuorojen vuoksi, jolloin minun menemiseni ja tulemiseni olisivat exän työnantajasta ja työkavereiden sairastumisista ja lomista riippuvaisia. Minulle on ollut helpompaa näin kuin että joutuisin suunnittelemaan oman elämäni exäni työvuorojen mukaan. Jos mulla on ollut viikonloppuna jotain sellaista menoa, että lasta ei voinut ottaa mukaan eikä jättää kotiinkaan, olen mieluummin hankkinut lapsenvahdin kuin ollut vielä edellisenä päivänäkin varpaillani, että onhan exällä huomenna juuri se työvuoro. Usein kun on käynyt niin, että hän on joutunut vaihtamaan työvuorojaan lyhyelläkin varoitusajalla.
Voisiko tuosta lapsen haluttomuudesta olla yksin kotona puhua perheneuvolassa tai vaikka kouluterveydenhoitajan kanssa? Jotain pelkoahan siellä täytyy olla taustalla. Ties vaikka isä pelottelisi lasta jollain, mikä liittyy lapsen olemiseen yksin kotona.
No sekä keskenkasvuinen äiti että keskenkasvuinen isä yrittää päästä eroon murrosikäisestä ja osoittavat kaikin keinoin että tämä on tiellä, nurkissa pyörii erilaisia uusiopuolisoehdokkaita ja keskenkasvuinen äiti ja keskenkasvuinen isä haukkuvat toisiaam toisilleen ja lapselle.
Koko härdelli pyörii edelleen vanhempien suhteessa, eikä se lapsikaan saa keskittyä omaan elämäänsä. Vanhemmille on tärkeämpää omat oikeudet kuin esim se että pääseekö lapsi lukioon.
T. Juurikin tuollaisessa perheessä elänyt lapsi
Lapsella ei ole ongelma olla isän luona yksin. Kyse ei ole pelosta vaan kontrolloinnista
Ap
Vierailija kirjoitti:
No sekä keskenkasvuinen äiti että keskenkasvuinen isä yrittää päästä eroon murrosikäisestä ja osoittavat kaikin keinoin että tämä on tiellä, nurkissa pyörii erilaisia uusiopuolisoehdokkaita ja keskenkasvuinen äiti ja keskenkasvuinen isä haukkuvat toisiaam toisilleen ja lapselle.
Koko härdelli pyörii edelleen vanhempien suhteessa, eikä se lapsikaan saa keskittyä omaan elämäänsä. Vanhemmille on tärkeämpää omat oikeudet kuin esim se että pääseekö lapsi lukioon.
T. Juurikin tuollaisessa perheessä elänyt lapsi
Höpö höpö
Ap
Varaa aika lastenvalvojalle. Vaadi sopimus johon kirjataan tarkat päivät ja jopa kellonajat koska lasta tavataan ja missä ja kuka hoitaa kuljetukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sekä keskenkasvuinen äiti että keskenkasvuinen isä yrittää päästä eroon murrosikäisestä ja osoittavat kaikin keinoin että tämä on tiellä, nurkissa pyörii erilaisia uusiopuolisoehdokkaita ja keskenkasvuinen äiti ja keskenkasvuinen isä haukkuvat toisiaam toisilleen ja lapselle.
Koko härdelli pyörii edelleen vanhempien suhteessa, eikä se lapsikaan saa keskittyä omaan elämäänsä. Vanhemmille on tärkeämpää omat oikeudet kuin esim se että pääseekö lapsi lukioon.
T. Juurikin tuollaisessa perheessä elänyt lapsi
Höpö höpö
Ap
Kuule ihan itselles. GROW UP!
Vierailija kirjoitti:
Lapsella ei ole ongelma olla isän luona yksin. Kyse ei ole pelosta vaan kontrolloinnista
Ap
Minusta on kuitenkin ihan hyvä käydä lapsen kanssa juttelemassa ammattiauttajalla. Ei ole normaalia, että yläkouluikäisellä lapsella on tarve kontrolloida vanhempaansa. Ymmärrän, että isä käyttää lasta tässä kontrolloinnin välikappaleena, mutta tuo ei ihan oikeasti ole hyväksi lapsesi mielenterveydelle. Hae siis lapsellesi apua ennenkuin tuosta aiheutuu hänelle ongelmia.
Kurja tilanne, eritoten lapsen kannalta. Kaikkia seikkojahan tästä ei selviä, vaan ainoastaan yhden ihmisen näkemys tilanteesta. Mutta kommentoidaan nyt näillä tiedoilla.
Jos isää kerran hiertää se elari, niin mitäs jos sen laittais nollaksi taas? Sujuis ne tapaamiset, ja ehkä lapsi voisi olla siellä isän luona niiden viikonloppujen lisäksi arkeakin, niin sinulle ei jäisi taloudellisesti niin suurta vastuuta että elarit tulisivat edes tarpeeseen? Että jos kerran elarien vuoksi homma lähti toimimattomaksi, niin sitä fiksaamalla asiat vois saada taas kuntoon.. ?
Toiseksi, opeta lapsi tekemään ruokaa itselleen! Herranen aika. Meillä 10-vuotias osaa jo ruokkia itsensä monin tavoin. Osaa tehdä välipaloja, mutta myös leipoa ja kokata jotain pientä. Opeta teinisi käymään edes kaupasta hakemassa joku eines, mutta kyllä tuon ikäisen pitäisi jo osata perunat keittää, joku jauhelihakastike tehdä ja luumutomaatit ottaa purkista jne simppeliä.. Jopa enemmänkin. :)
Kolmanneksi, jos lapsi lähtee sovitusti viikonlopun viettoon isän luokse, niin sinä lähdet toiseen kaupunkiin tapaamaan sitä miesystävääsi. Jos perääsi soitellaan, toteat, että valitettavasti olet nyt pitkän matkan päässä etkä pääse paikalle. Kyllä isällä on vastuu tapaamistensa aikan huolehtia yhteisestä lapsestanne hänen tarpeidensa mukaisesti, jos siis lapsi on hänelle asti päässyt. Varsinaisista tapaamisista voi kieltäytyä, mutta lapsen siellä jo ollessa on sitten hoidettava niin kauan, että saa lapsen sinulle sovittuna aikana luovutettua. Tai sitten hyvänen aika otat sen uuden miehes teille viettämään iltaa, oli sitten teini kyttäämässä tai ei. Tai menette hotelliin, jos ette halua yleisöä mutta et miehelle asti raaski lähteä. Keinoja on monia.
Älä anna teinin pompottaa itseäsi.
Itse en kyllä ymmärrä näitä "kyllä pitää olla oikeus omaan aikaan"-ruikutuksia. Pitää ja ei pidä.. tilanteen mukaan. Ei ydinperheissäkään mitään automaattista oman ajan oikeutta ole. :D Eron jälkeen se on sitten pieni lohtu sentään, ja onhan sitä aikaa syytä olla, jotta saa pidettyä itsestään huolta eron jälkimainingissa ja mahdollisesti etsittyä uutta kumppania jne. Mutta että ihan OIKEUS omaan aikaan... ei sellaista ole olemassakaan. ;) Puistattaa kyllä nämä selkään taputtelut. Ihan hirveät määrät on itsekkäitä vanhempia, jotka eron jälkeen laittaa lapsensa kaiken maailman helvettien läpi, koska "minä minä minä ja MINUN oikeudet ja minun haluamiset". Ja täysin sivuseikaksi jää ne lapsen oikeudet. Unohtakaa se oma napanne välillä ja miettikää niitä lapsia, ihan oikeasti. Tämä niin äideille, kuin iseillekin.
Turvallisissa oloissa kasvanut, onnellinen ja vanhempiinsa terveen kiintymyssuhteen muodostanut teini ei tod käyttäydy noin.
Perheneuvolaan ennen kuin teini on osastolla. Lapsiparka.
Yhdessä ne pitäis sopia. Meillä ne sovitaan yhdessä siihen asti, kun ne vaatii myös multa jotain reagointia kuten kuljettamista yms Siinä kohtaa kun lapsi on niin iso, että osaa kulkea itse bussilla/ex ostaa uuden auton niin mun puolesta saavat sopia keskenään. Nyt lapsi on 5, eli ei voi vaan yhtäkkiä ex päättää että haluaa lapsen kello 3 keskiviikkona kun pääsee töistä ja on pari vapaapäivää, koska se vaatis että mun pitäis lähteä töistä etuajassa mihin en suostu. Tähän asti on sovittu aina kun saadaan uudet työvuorolistat, että miten lapsi on kummallakin.
Minkälaisia ihmisiä täällä oikein nykyään kirjoittelee? Ihmekään jos lapset ja nuoret on nykyään niin ahdistuneita. Tuntuu että vanhempien pitäisi unohtaa muu elämä ja antautua vain lapsilleen. Jos teini asuu kotonaan ja vierailee isän luona vain parina iltana viikossa (käy välillä syömässä kotonaan), niin kritisoidaan siitä että äiti ei vietä tarpeeksi aikaa lapsen kanssa.
Eikö teiniä pitäisikin rohkaista liikkumaan ja olemaan kavereiden kanssa? Nyt teini ei tiedä paikkaansa perheessä ja on liiallisen kiinni äidissään.
Ja miksi ihmeessä ero käännetään aina äidin viaksi? Tässä päähuoltajuus on äidillä, joka on uhrannut pari- ja ystävyyssuhteet ollakseen lapsensa kanssa. Ja kyllä, aikuinen ihminen tarvitsee seksiä ja toisten aikuisten seuraa. Ja teinille tekee hyvää nähdä että äiti on onnellinen.
Vierailija kirjoitti:
Minkälaisia ihmisiä täällä oikein nykyään kirjoittelee? Ihmekään jos lapset ja nuoret on nykyään niin ahdistuneita. Tuntuu että vanhempien pitäisi unohtaa muu elämä ja antautua vain lapsilleen. Jos teini asuu kotonaan ja vierailee isän luona vain parina iltana viikossa (käy välillä syömässä kotonaan), niin kritisoidaan siitä että äiti ei vietä tarpeeksi aikaa lapsen kanssa.
Eikö teiniä pitäisikin rohkaista liikkumaan ja olemaan kavereiden kanssa? Nyt teini ei tiedä paikkaansa perheessä ja on liiallisen kiinni äidissään.
Ja miksi ihmeessä ero käännetään aina äidin viaksi? Tässä päähuoltajuus on äidillä, joka on uhrannut pari- ja ystävyyssuhteet ollakseen lapsensa kanssa. Ja kyllä, aikuinen ihminen tarvitsee seksiä ja toisten aikuisten seuraa. Ja teinille tekee hyvää nähdä että äiti on onnellinen.
Niin nyt. Aiemmin lapsi ollut viikonloput isällä. Eli äiti ei ole ollut lapsen kanssa YHTÄÄN.
Vierailija kirjoitti:
Turvallisissa oloissa kasvanut, onnellinen ja vanhempiinsa terveen kiintymyssuhteen muodostanut teini ei tod käyttäydy noin.
Perheneuvolaan ennen kuin teini on osastolla. Lapsiparka.
Juuri näin. Isä manipuloi ja kiristää lastaan, käyttää lasta välineenä kiusatakseen lapsen äitiä, mutta äidin suurin murhe on, että isä ei noudata sovittuja tapaamisia.
Kyllä arkipäivinäkin tunteja riittää. Lisäksi kouluhommat, kaikki äidin vastuulla. Lisäksi ap kirjoitti että ei ollut kaikkina viikonloppuina. Harvemmin niin edes sovitaan lastenvalvojalla.
Älkää nyt unohtako sitä mun lastani, joka haluaisi olla isänsä kanssa viikonloppuna eikä vain pikaisesti parina arki-iltana. Aika raastavaa kuunnella niitä itkuisia puheluita isälle.
Ap