Aineenopettajilla palkka erilainen aineesta riippuen-todella uskomatonta
Siskoni on hissan ope ja kuulin häneltä, että lukion ja yläkoulun opettajien palkka lasketaan todella epäreilusti. Äikän ope pitää viikossa 17 oppituntien ja saa täyden palkan kun hissan open täytyy pitää 23 oppituntien saadakseen saman palkan. Vaikka äikän opet kuinka korjaisiarkin aineita ei niitä JOKA viikko korjata yhden työpäivän edestä. Mätä systeemi ja nousisin barrikadeille, jos olisin hissan ope.
Kommentit (115)
Työmäärä vaihtelee myös kunnan virkatilanteen, koulun oppilasmäärän, opettajien ja tuntiopettajien määrän jne, mukaan eli kaikissa kouluissa tilanne on erilainen verrattuna muihin. Oppilasmäärät laskevat, kun syntyvyys pienenee. Kohta on pakko purkaa tämä vanhentuntu palkkausjärjestelmä, kun tuntia ei enää riitä saman kunnan edes naapurikuntien sisällä tarpeeksi! Myös lukioiden kohtalo on monin paikin epävarma ja aineenopetussysteemi murroksessa. Olisi siis luotava yhtenäinen, oikeudenmukainen ja tasapuolinen järjestelmä mutta työnantaja ei ole kokonaistyöaikakokeilujen mukaan valmis maksamaan työn suunnittelusta tarpeeksi eli tavoitteena sillä olisi palkkojen laskeminen ja siihen ei OAJ onneksi suostunut. Rakenteiden muuttaminen olisi siis valtava ja monimutkainen työ, joka ei tunnu sujuvan yhteisymmärryksessä ja kaiken päälle vielä kuntien isoin menoerä on kohta koulutus ja taatusti kunnanvaltuustoilla olisi suuri halu alkaa säästää siitä, kun verotulot pienevät. Itse haluaisin korostaa lasten oikeutta erityisopetukseen ja pienempiin oppilasryhmiin enkä halua opettajien tappelevan keskenään. Se ei auta yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajilla on tosiaan ne taulukkopalkkaukset ja sitten ikälisät virkavuosien lisää päälle. Kaikilla sama kohtelu. Ei aineittain. Jokin lisäpätevyys voi tuoda ekstraa.
Hemmeti että inhoan tätä kommunismia.
Ei ihmekkään että valtion talous on tässä kunnossa.
Ihan yleinen käytäntö kunnan ja valtion tasolla. Toisaalta ikälisänsä mielestäni ovat ansainneet. Kokemusta alasta ei voita mikään oppikirja.
En epäile ollenkaan. Julkisella puolella on aina karsastettu vastuuta, työntekoa tai tehokkuutta.
Miksi kokemuksesta pitää maksaa eikä tuloksesta? Kokeneempi EI ole välttämättä osaavampi.
Vierailija kirjoitti:
Moi, olen bilsan ope yläkoulusta. Kunnassamme luokkakoot suurenevat ensi vuonna. Jakoja korkeintaan kieliin ja matikkaan. Reaaliaineet aina jättiporukoissa. Tähänhän on jo totuttu. On aivan eri työmäärä korjata 27 oppilaan reaalikoe verrattuna 20 oppilaan matikan kokeeseen. Tämäkin tuo epätasa-arvoa.
Opetusvelvollisuus meillä on 23 tuntia. Uuden opsin myötä pitäisi viedä oppilaita yhä enemmän luontoon oppimaan ja suunnitella koko ajan uutta.
Kasviot vievät aikaa ja kokeet ovat esseineen hitaita korjata. Olen täysin valmis kokonaistyöaikaan. Sitä vastustavat pääasiassa vain ne, jotka tietävät tekevänsä tällä hetkellä muita opettajia vähemmän töitä.
On myös aivan eri asia opettaa matematiikkaa tai biologiaa. Matematiikan opettaja joutuu neuvomaan oppilaita jatkuvasti henkilökohtaisesti, sekuntiakaan ei ole hengähdystaukoa. Tätä tuskin tarvitsee reaaliaineiden opettajan tehdä. Joten 20 oppilaan matematiikan tunti on varmasti opettajalle rasittavampi kuin reaaliaineen suurempi ryhmä. Pahoitteluni siitä.
Vierailija kirjoitti:
Työmäärä vaihtelee myös kunnan virkatilanteen, koulun oppilasmäärän, opettajien ja tuntiopettajien määrän jne, mukaan eli kaikissa kouluissa tilanne on erilainen verrattuna muihin. Oppilasmäärät laskevat, kun syntyvyys pienenee. Kohta on pakko purkaa tämä vanhentuntu palkkausjärjestelmä, kun tuntia ei enää riitä saman kunnan edes naapurikuntien sisällä tarpeeksi! Myös lukioiden kohtalo on monin paikin epävarma ja aineenopetussysteemi murroksessa. Olisi siis luotava yhtenäinen, oikeudenmukainen ja tasapuolinen järjestelmä mutta työnantaja ei ole kokonaistyöaikakokeilujen mukaan valmis maksamaan työn suunnittelusta tarpeeksi eli tavoitteena sillä olisi palkkojen laskeminen ja siihen ei OAJ onneksi suostunut. Rakenteiden muuttaminen olisi siis valtava ja monimutkainen työ, joka ei tunnu sujuvan yhteisymmärryksessä ja kaiken päälle vielä kuntien isoin menoerä on kohta koulutus ja taatusti kunnanvaltuustoilla olisi suuri halu alkaa säästää siitä, kun verotulot pienevät. Itse haluaisin korostaa lasten oikeutta erityisopetukseen ja pienempiin oppilasryhmiin enkä halua opettajien tappelevan keskenään. Se ei auta yhtään.
Opettajia pitäisi kilpailuttaa. Niin kuin kaikkia muitakin työntekijöitä normaalisti kilpailutetaan. Eikä tuollaista suojatyöpaikka kommunismia.
Opettajien osaamisessa on järjettömät erot. Opettajien ahkeruudessa on vielä suuremmat erot. Miksi niille pitäisi maksaa sama palkka?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole sama asia kuin joillakin yksityisillä aloilla. Opettajilla on julkisen sektorin työpaikka, samat kaikki työtehtävät ja velvoitteet paitsi opetettava aine. Ainoa ero on opetettava aine. Kaikki joutuvat valmistelemaan ja suunnittelemaan ja kyllä siellä äidinkielen tunneilla muutakin tehdään kuin kirjoitetaan tekstejä. Ihan aina äikän opeilla ei ole satoja sivuja luettavaa...
Liikunnan opettaja
Tämä kommentti juuri kertookin, että koulut pitäisi näköjään yksityistää. Ihan vaan siksi, että opettajat tuntuvat vieraantuneen todellisuudesta, kun kuvittelevat että julkisella puolella pitää olla erilaiset säännöt ja käytännöt kuin yksityisellä puolella. Huh huh...
Totta kai julkisella puolella on oltava eri säännöt ja käytännöt!
Suomi hyvinvointivaltiona on pitkälti perustunut siihen, että yhteiskunta tarjoaa tietyt palvelut.
Minkälaista yhteiskuntaa oikein haluat - yksityistetään koulut, terveyspalvelut, vanhustenhoito jne.? Jokainen maksaa ihan kaiken omasta pussistaan jenkkityyliin?
Sinäkin olet taatusti saanut peruskoulutuksen ja ehkä enemmänkin julkiselta puolelta. Olisiko ollut parempi että vanhempasi olisivat säästäneet satoja tuhansia koulutukseesi ja terveydenhuoltoosi?
Ei se yksityistäminen tarkoita etteikö valtio edellään maksaisi koulutuksen. Opetuksen tarjonta vaan tulisi yksityisiltä yrityksiltä. Kunnat omistaisivat itse koulu-rakennukset ja faciliteetit ja sitten se yritys joka pystyy tarjoamaan parasta koulutusta kilpailukykyisimpään hintaan järjestäisi koulutuksen. Valvonta edelleen valtiolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajilla on tosiaan ne taulukkopalkkaukset ja sitten ikälisät virkavuosien lisää päälle. Kaikilla sama kohtelu. Ei aineittain. Jokin lisäpätevyys voi tuoda ekstraa.
Hemmeti että inhoan tätä kommunismia.
Ei ihmekkään että valtion talous on tässä kunnossa.
Ihan yleinen käytäntö kunnan ja valtion tasolla. Toisaalta ikälisänsä mielestäni ovat ansainneet. Kokemusta alasta ei voita mikään oppikirja.
En epäile ollenkaan. Julkisella puolella on aina karsastettu vastuuta, työntekoa tai tehokkuutta.
Miksi kokemuksesta pitää maksaa eikä tuloksesta? Kokeneempi EI ole välttämättä osaavampi.
Koulussa tulos ei voi olla suoraviivaisesti palkan peruste.. paitsi jos tulos on se, kuinka montaa oppilasta opetat. Jos olet luokanvalvojana ekaa kertaa versus kymmenettä, kumpi hallitsee homman paremmin?
Vierailija kirjoitti:
Meillä Keski-Suomessa jokaisessa koulussa, jossa teen sijaisuuksia, on biologiassa, fysiikassa ja kemiassa yksi luokka jaettu kahteen ryhmään. Lisäksi kannattaa muistaa, että lukitestaukset, oppimisvaikeudet ja maahanmuuttajalasten suomen opetus ovat usein käytännössä vain äikän open vastuulla.
Monessa koulussa mamulapset on täysin ulkoistettu äikän opelle ja muiden aineiden opettajat eivät tee elettäkään helpottaakseen mamulapsen elämää. Äikän ope auttaa sitten myös muiden lukuaineiden kanssa. Paljon.
Kollegoilla menee noin 29 minuuttia yhden aineen tarkistukseen äikässä. Mamulapsen aineeseen enemmän. En ole mamuvastainen, tämä on vain yksi esimerkki äikän open työstä nykyään.
Melko epätasa-arvoinen järjestely. Yksi luokka saa parempaa opetusta kuin muut...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työmäärä vaihtelee myös kunnan virkatilanteen, koulun oppilasmäärän, opettajien ja tuntiopettajien määrän jne, mukaan eli kaikissa kouluissa tilanne on erilainen verrattuna muihin. Oppilasmäärät laskevat, kun syntyvyys pienenee. Kohta on pakko purkaa tämä vanhentuntu palkkausjärjestelmä, kun tuntia ei enää riitä saman kunnan edes naapurikuntien sisällä tarpeeksi! Myös lukioiden kohtalo on monin paikin epävarma ja aineenopetussysteemi murroksessa. Olisi siis luotava yhtenäinen, oikeudenmukainen ja tasapuolinen järjestelmä mutta työnantaja ei ole kokonaistyöaikakokeilujen mukaan valmis maksamaan työn suunnittelusta tarpeeksi eli tavoitteena sillä olisi palkkojen laskeminen ja siihen ei OAJ onneksi suostunut. Rakenteiden muuttaminen olisi siis valtava ja monimutkainen työ, joka ei tunnu sujuvan yhteisymmärryksessä ja kaiken päälle vielä kuntien isoin menoerä on kohta koulutus ja taatusti kunnanvaltuustoilla olisi suuri halu alkaa säästää siitä, kun verotulot pienevät. Itse haluaisin korostaa lasten oikeutta erityisopetukseen ja pienempiin oppilasryhmiin enkä halua opettajien tappelevan keskenään. Se ei auta yhtään.
Opettajia pitäisi kilpailuttaa. Niin kuin kaikkia muitakin työntekijöitä normaalisti kilpailutetaan. Eikä tuollaista suojatyöpaikka kommunismia.
Opettajien osaamisessa on järjettömät erot. Opettajien ahkeruudessa on vielä suuremmat erot. Miksi niille pitäisi maksaa sama palkka?
Miten mittaat open ahkeruuden?
Äidinkieli on ainoa pakollinen aine kirjoituksissa. Siihen kuuluvat mm. seuraavat asiat: lukeminen, kirjoittaminen, puhuminen, kuunteleminen, draama, kielioppi, kirjallisuuden opetus ja media. Aika isoja asioita! Ei mulla muuta.
Vierailija kirjoitti:
Meillä Keski-Suomessa jokaisessa koulussa, jossa teen sijaisuuksia, on biologiassa, fysiikassa ja kemiassa yksi luokka jaettu kahteen ryhmään. Lisäksi kannattaa muistaa, että lukitestaukset, oppimisvaikeudet ja maahanmuuttajalasten suomen opetus ovat usein käytännössä vain äikän open vastuulla.
Monessa koulussa mamulapset on täysin ulkoistettu äikän opelle ja muiden aineiden opettajat eivät tee elettäkään helpottaakseen mamulapsen elämää. Äikän ope auttaa sitten myös muiden lukuaineiden kanssa. Paljon.
Kollegoilla menee noin 29 minuuttia yhden aineen tarkistukseen äikässä. Mamulapsen aineeseen enemmän. En ole mamuvastainen, tämä on vain yksi esimerkki äikän open työstä nykyään.
Tuohan on taas ns. Bullshittiä. Mitä varten ovat erityisopettajat, resurssiopettajat ja maahanmuuttajaopettajat, joita ainakin meidän kaupungin kouluissa pyörii pilvin pimein.
Yhden maantiedon esitelmän tarkistamiseen menee yli 30 min. Oppilaalle menee korjausehdotuksia rakeneteeseen, kieliasuun, kuvien ja tekstin lähteiden merkitsemiseen, sisältöön. Käyn vielä netissä tarkistamassa, ettei tekstiä ole kopioitu jostain. Toisella tarkastuskierroksella annan lopulliset numerot. Lukiolaisten tuotosten kanssa menee usein vielä enemmän aikaa.
Alle 20 000 asukkaan kaupungeissa on yleensä yksi erityisope tai maksimissaan kaksi ja nolla mamuopea. Omassa kotikunnassa on 87 mamulasta yläkoulussa. Kiva homma äikän opeille. Äikän ja kirjallisuuden lisäksi pitää hankkia myös s2-pätevyys, eli opiskella yliopistossa 60 opintopistettä.
Vierailija kirjoitti:
Äidinkieli on ainoa pakollinen aine kirjoituksissa. Siihen kuuluvat mm. seuraavat asiat: lukeminen, kirjoittaminen, puhuminen, kuunteleminen, draama, kielioppi, kirjallisuuden opetus ja media. Aika isoja asioita! Ei mulla muuta.
Tämä eriarvoinen palkkausjärjestely on ollut iät ja ajat eikä sen syynä ole muutama vuosi sitten tullut uudistus kirjoituksiin, että vain äikkä on ainoa pakollinen. Se ei ole peruste.
Rakas maantiedon opettaja, äikässä on joka jaksossa suullisia ja kirjallisia esitelmiä, jotka arvioidaan. Lisäksi joka jaksossa 4-5 ainekirjoitusta, yksi kirja-arvostelu/esitelmä ja koe. Lisäksi draama, mediakasvatus jne. asiat.
Mitäpä, jos ensin perehtyisitte peruskoulun yläluokkien ja lukion opettajien virkaehtosopimuksiin ja alkaisitte vasta sitten meuhkata. Eri aineissa on erilaiset opetusvelvollisuudet, erilaiset yläkoulussa ja lukiossa. Jos opettaa kahta erillistä ainetta, joissa on erilainen opetusvelvollisuus, niin sitten on laskettava erikseen palkanmaksuperuste. Opetusvelvollisuudet on päätetty jo kauan sitten, mutta on niitä aina silloin tällöin tarkistettukin. Perustana opetusvelvollisuudelle on työmäärä ja myös oppilasmäärä. Siksi yläkoulussa opetusvelvollisuus on noin pari tuntia suurempi, koska oppilasmäärä / luokka on pienempi kuin lukiossa eikä opetus ole niin vaativaa (tieteellistä). Opetusvelvollisuus on se viikkotuntimäärä, jonka opettaja opettaa oppilaita, mutta ei työ siihen lopu. Seuraavan päivän oppitunnit on valmisteltava, kokeet laadittava ja korjattava, hoidettava kaikenlaiset juoksevat asiat . Mutta olkoot, mitä näitä selittelemään. Mammoilla on oma vankka näkemys asiasta, kyllä he tietävät, koska ovat joskus käyneet kouluakin eli ovat asiantuntijoita.
Äidinkielessä, vieraissa kielissä ja matematiikassa opettajat joutuvat myös kirjoittamaan oppimissuunnitelmia ilman ylimääräistä korvausta. Vielä ei ole tullut vastaan reaaliaineen opettajaa, joka olisi kirjoittanut oppilailleen oppimissuunnitelmia. Eri oppiaineissa on eri rasittavuustekijöitä ja ne on huomioitu opetusvelvollisuuksissa ja ryhmäkoossa.
Häh? Oppimissuunnitelmia kirjoittavat ainakin meillä ihan kaikki opettajat.
Vierailija kirjoitti:
Häh? Oppimissuunnitelmia kirjoittavat ainakin meillä ihan kaikki opettajat.
Käytännössä ne oppimisvaikeudet kuitenkin kohdistuvat noihin edellä mainituille oppiaineille. Reaaliaineissa oppimisvaikeudet yleensä ovat lukivaikeuksista ym. johtuvia. En ole omassa koulussani nähnyt yhtään reaaliaineen opettajan kirjoittamaa oppimissuunnitelmaa. Opetan suuressa yläkoulussa. Reaaliaineiden opettajat toki kokevat meilläkin omasta mielestään vääryyttä ja kadehtivat äidinkielen opettajia, mutta sujuvasti unohtavat esim. tuon rasittavuuden.
Mitä ihmettä? Meillä oppimissuunnitelmat laativat luokanvalvojat. Näitä siis teen sillä pienemmällä palkalla. Omalle luokalleni päivitän vuosittain 12 oppimissuunnitelmaa ja olen reaaliaineen ope.
Meillä Keski-Suomessa jokaisessa koulussa, jossa teen sijaisuuksia, on biologiassa, fysiikassa ja kemiassa yksi luokka jaettu kahteen ryhmään. Lisäksi kannattaa muistaa, että lukitestaukset, oppimisvaikeudet ja maahanmuuttajalasten suomen opetus ovat usein käytännössä vain äikän open vastuulla.
Monessa koulussa mamulapset on täysin ulkoistettu äikän opelle ja muiden aineiden opettajat eivät tee elettäkään helpottaakseen mamulapsen elämää. Äikän ope auttaa sitten myös muiden lukuaineiden kanssa. Paljon.
Kollegoilla menee noin 29 minuuttia yhden aineen tarkistukseen äikässä. Mamulapsen aineeseen enemmän. En ole mamuvastainen, tämä on vain yksi esimerkki äikän open työstä nykyään.