Ärsyttää kun mies nukkuu vapaapäivänään puolillepäivin tai jopa iltapäivään asti!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymyshän itseasiassa on siitä, että sen jääkö sen ikuisen nukkujan osuus kotihommista aina tekemättä, usein jää, ja se on se, joka ärsyttää.

Lapsettoman parin elämässä se vielä jotenkin menee, mutta kun lapsia tulee ja toinen koisii iltapäivään, niin ongelma on valmis.

Minua aina ärsytti, kun kaikki päivällä tapahtuva kiva piti tehdä yksin, kun ukko makasi koomassa. Kuljin yksin ystäviä tapaamassa, kävimme piknikeillä, taidenäyttelyissä, ostoksilla, reissussa ollessa kaupunkikierroksilla jne.

Viimeinen niitti oli, kun varasimme ulkomailla veneen ja olimme ihanan päivän merellä, ukko nukkui hotellissa. Oli turpa rullalla kun illalla palasimme, menimme syömään ja nukkumaan, olisi meidän pitänyt baareilla kanssaan.

Ukko jäi kyydistä ja elämä on nyt ihanaa virkeän miehen kanssa, joka tekee muutakin kuin syö ja nukkuu.

Etkö voi mennä piknikille tai veneajelulle klo 14 klo12 sijaan

Toki voi, me lähdimme muistaakseni 9.30 ihan siksi että halusimme olla aurinkoisella merellä koko pitkän päivän. Ja ihana päivä se olikin, niin eksoottisia paikkoja harvoin näkee.

Lisään vielä että toki ukko sai jäädä nukkumaan, kukaan ei häntä kieltänyt, hän vaan ei vastavuoroisesti voinut käsittää että meitä muita kiinnosti matkakohteesta muukin kuin iltaelämä.

Mutta nyt hän toteuttaa itseään, emmekä me muut ole häntä häiritsemässä. Ja ongelma pn ratkaistu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymyshän itseasiassa on siitä, että sen jääkö sen ikuisen nukkujan osuus kotihommista aina tekemättä, usein jää, ja se on se, joka ärsyttää.

Lapsettoman parin elämässä se vielä jotenkin menee, mutta kun lapsia tulee ja toinen koisii iltapäivään, niin ongelma on valmis.

Minua aina ärsytti, kun kaikki päivällä tapahtuva kiva piti tehdä yksin, kun ukko makasi koomassa. Kuljin yksin ystäviä tapaamassa, kävimme piknikeillä, taidenäyttelyissä, ostoksilla, reissussa ollessa kaupunkikierroksilla jne.

Viimeinen niitti oli, kun varasimme ulkomailla veneen ja olimme ihanan päivän merellä, ukko nukkui hotellissa. Oli turpa rullalla kun illalla palasimme, menimme syömään ja nukkumaan, olisi meidän pitänyt baareilla kanssaan.

Ukko jäi kyydistä ja elämä on nyt ihanaa virkeän miehen kanssa, joka tekee muutakin kuin syö ja nukkuu.

Etkö voi mennä piknikille tai veneajelulle klo 14 klo12 sijaan

Toki voi, me lähdimme muistaakseni 9.30 ihan siksi että halusimme olla aurinkoisella merellä koko pitkän päivän. Ja ihana päivä se olikin, niin eksoottisia paikkoja harvoin näkee.

Lisään vielä että toki ukko sai jäädä nukkumaan, kukaan ei häntä kieltänyt, hän vaan ei vastavuoroisesti voinut käsittää että meitä muita kiinnosti matkakohteesta muukin kuin iltaelämä.

Mutta nyt hän toteuttaa itseään, emmekä me muut ole häntä häiritsemässä. Ja ongelma pn ratkaistu.

Ymmärän tämän veneajelun, en itsekkään mene ulkomaille nukkumaan. Mutta kaikki muut esimerkit

Meillä ei ole lapsia, mutta jossain vaiheessa kyllä varmaan tulee olemaan jos yhdessä pysytään. En uskalla ajatellakaan, millaista se tulee käytännössä olemaan, miehen laiskuuden tuntien. ap

Jos oot niin etevä niin et kai itse nuku öisinkään!!!!???

Vierailija kirjoitti:

Kysymyshän itseasiassa on siitä, että sen jääkö sen ikuisen nukkujan osuus kotihommista aina tekemättä, usein jää, ja se on se, joka ärsyttää.

Lapsettoman parin elämässä se vielä jotenkin menee, mutta kun lapsia tulee ja toinen koisii iltapäivään, niin ongelma on valmis.

Minua aina ärsytti, kun kaikki päivällä tapahtuva kiva piti tehdä yksin, kun ukko makasi koomassa. Kuljin yksin ystäviä tapaamassa, kävimme piknikeillä, taidenäyttelyissä, ostoksilla, reissussa ollessa kaupunkikierroksilla jne.

Viimeinen niitti oli, kun varasimme ulkomailla veneen ja olimme ihanan päivän merellä, ukko nukkui hotellissa. Oli turpa rullalla kun illalla palasimme, menimme syömään ja nukkumaan, olisi meidän pitänyt baareilla kanssaan.

Ukko jäi kyydistä ja elämä on nyt ihanaa virkeän miehen kanssa, joka tekee muutakin kuin syö ja nukkuu.

Tunnut olevan tässä keskustelussa ensimmäinen joka ymmärtää pointtini… Rakastan miestäni enkä halua erota tällaisen takia, mutta kyllä välillä haaveilen että olisi virkeä ja toimelias kumppani. ap

Meillä minä tällä viimeisellä äitiyslomalla ollessa vaan lakkasin odottamasta milloin se herää. Menin omia menojani ja mies soitteli perään missä ollaan. Edelleen, jos se viikonloppuna nukkuu puolillepäivin niin me lasten kanssa syödään lounas ja jos oli suunnitelma mihin mennään niin me lähdetään ja mies tulee jos tulee.

Nyt on alkanut tapahtua muutosta, kun miehellä menee nukkumisen takia lasten elämä ohi ja on alkanut itse tajuta, että hän näkee lapsiaan vain muutaman tunnin päivässä. Arkena tulee kotiin kuudelta, nuorin menee ysiltä jo nukkumaan ja viikonloppuisin herää 1 ja 3 välillä ja huomaa että me ollaan ulkoilemassa tai vanhempi lapsi on leikkimässä naapurin lapsen kanssa ja pienempi päiväunilla.

Herätys taisi olla viime kesänä, kun oltiin tälle isommalle luvattu, että mennään tivoliin seuraavana päivänä ja mies ei noussut siitä huolimatta, että kävin sanomassa asiasta ja lopulta soitti ihmeissään kolmen aikaan, että missä ootte. No siellä tivolissa mihin koetin jo yhdeltätoista herraa herätellä. Ja itsekään en oo mikään aamuvirkku, ennen lapsia nukuin kymmeneen ja valvoin puolille öin kuten mieskin, mutta jos on kuitenkin lasten vuoksi herännyt, niin aika kohtuutonta koko muun perheen odottaa kahdeksasta kolmeen, että yks herää ja voidaan tehdä jotain.

en ole koskaan käsittänyt sellaisia ihmisiä jotka kuvittelevat että se on jokin elämän tarkoitus nousta aikaisin kukonlaulun aikaan puuhastelemaan jotakin turhanpäiväistä keksittyä hommaa jolla ei ole mitään tarkoitusta,ikään kuin jatkuva työnteko aamusta iltaan olisi se elämän tarkoitus ja vapaapäivän pitäminen olisi hukkaan heitettyä elämää.Sitten nämä raatajat,jotka kuvittelevat saavansa raatamisestaan jonkin palkkion,papukaijamerkin heräävät eräänä aamuna vanhoina ja kipeinä ihmisinä jokaisen luun ja nivelen kolotusta tuntevina ihmisinä huomaavatkin että ei olisi pitänyt koko elämäänsä raataa sillälailla kuin mitä tuli tehtyä.Antakaa ruumiinne hiukan myös levätä,niin vanhempana ei sitten tarvitse kärsiä

PS:kukaan ei tule ojentamaan teille sitä papukaija merkkiä koskaan,vaikka niin kuvittelisittekin.Sairaalassa saatte korkeintaan lääkärin ojentaman pilleripurkin vaivoihinne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymyshän itseasiassa on siitä, että sen jääkö sen ikuisen nukkujan osuus kotihommista aina tekemättä, usein jää, ja se on se, joka ärsyttää.

Lapsettoman parin elämässä se vielä jotenkin menee, mutta kun lapsia tulee ja toinen koisii iltapäivään, niin ongelma on valmis.

Minua aina ärsytti, kun kaikki päivällä tapahtuva kiva piti tehdä yksin, kun ukko makasi koomassa. Kuljin yksin ystäviä tapaamassa, kävimme piknikeillä, taidenäyttelyissä, ostoksilla, reissussa ollessa kaupunkikierroksilla jne.

Viimeinen niitti oli, kun varasimme ulkomailla veneen ja olimme ihanan päivän merellä, ukko nukkui hotellissa. Oli turpa rullalla kun illalla palasimme, menimme syömään ja nukkumaan, olisi meidän pitänyt baareilla kanssaan.

Ukko jäi kyydistä ja elämä on nyt ihanaa virkeän miehen kanssa, joka tekee muutakin kuin syö ja nukkuu.

Tunnut olevan tässä keskustelussa ensimmäinen joka ymmärtää pointtini… Rakastan miestäni enkä halua erota tällaisen takia, mutta kyllä välillä haaveilen että olisi virkeä ja toimelias kumppani. ap

Jos todella rakastat ja tätä tahdot, annat miehen jäädä kotiin ja menet itse töihin. Hän on varmasti virkeämpi ja toimeliaampi.

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei ole lapsia, mutta jossain vaiheessa kyllä varmaan tulee olemaan jos yhdessä pysytään. En uskalla ajatellakaan, millaista se tulee käytännössä olemaan, miehen laiskuuden tuntien. ap

Älä huoli, heti kun miehesi tajuaa millaisen kontrollifriikin persläven kanssa on yhteen erehtynyt niin tajuaa etsiä itselleen täysipäisen kumppanin.

Mulla oli suhteen alussa hankala hyväksyä, että poikaystävä tykkää nukkua pitkään. En siis itsekään ole todellakaan mikään aamuvirkku, mutta yritän välttää puolillle päivin nukkumista. Kiukuttelin asiasta jonkun aikaa, kunnes tajusin etten minä voi toista pakottaa heräämään ja nukkumaan minun pillin mukaan. Aamulla teen omia juttuja, käyn lenkillä, katson elokuvia... Jos on jotain yhteistä kivaa tekemistä suunniteltu (jota ei hirvän myöhään päivällä enää pysty tekemään), niin silloin poikaystävä laittaa kellon soimaan ja herää aikaisemmin. Minusta sekin on hieno myönnytys häneltä. Toki siinä vähän spontaanius saattaa vähän kärsiä, mutta eipähän tartte turhan päiten minun kiukutella :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymyshän itseasiassa on siitä, että sen jääkö sen ikuisen nukkujan osuus kotihommista aina tekemättä, usein jää, ja se on se, joka ärsyttää.

Lapsettoman parin elämässä se vielä jotenkin menee, mutta kun lapsia tulee ja toinen koisii iltapäivään, niin ongelma on valmis.

Minua aina ärsytti, kun kaikki päivällä tapahtuva kiva piti tehdä yksin, kun ukko makasi koomassa. Kuljin yksin ystäviä tapaamassa, kävimme piknikeillä, taidenäyttelyissä, ostoksilla, reissussa ollessa kaupunkikierroksilla jne.

Viimeinen niitti oli, kun varasimme ulkomailla veneen ja olimme ihanan päivän merellä, ukko nukkui hotellissa. Oli turpa rullalla kun illalla palasimme, menimme syömään ja nukkumaan, olisi meidän pitänyt baareilla kanssaan.

Ukko jäi kyydistä ja elämä on nyt ihanaa virkeän miehen kanssa, joka tekee muutakin kuin syö ja nukkuu.

Etkö voi mennä piknikille tai veneajelulle klo 14 klo12 sijaan

Toki voi, me lähdimme muistaakseni 9.30 ihan siksi että halusimme olla aurinkoisella merellä koko pitkän päivän. Ja ihana päivä se olikin, niin eksoottisia paikkoja harvoin näkee.

Lisään vielä että toki ukko sai jäädä nukkumaan, kukaan ei häntä kieltänyt, hän vaan ei vastavuoroisesti voinut käsittää että meitä muita kiinnosti matkakohteesta muukin kuin iltaelämä.

Mutta nyt hän toteuttaa itseään, emmekä me muut ole häntä häiritsemässä. Ja ongelma pn ratkaistu.

Ymmärän tämän veneajelun, en itsekkään mene ulkomaille nukkumaan. Mutta kaikki muut esimerkit

Mikä sinun on niissä vaikeaa ymmärtää? Reissuillamme on aina fokuksena tutustua maahan ja paikallisiin. Nautimme myös kiertelystä kaupungeissa, piipahdamme kivaa paikkaan syömään tai drinkille, jatkamme matkaa. Joskus otamme auton, pyörät tai skootterit ja ajelemme pikkukyliin, Kreikassa usein kiertelemme lähiseutuja noin.

Jos lähtee ulos iltapäivällä, aktiivista aikaa ennen pimeän tuloa on vähän.

Mutta, kuten sanottu, pitkään nukkujat saavat vapaasti jäädä nukkumaan. Nalkutusta emne harrasta.

Vierailija kirjoitti:

en ole koskaan käsittänyt sellaisia ihmisiä jotka kuvittelevat että se on jokin elämän tarkoitus nousta aikaisin kukonlaulun aikaan puuhastelemaan jotakin turhanpäiväistä keksittyä hommaa jolla ei ole mitään tarkoitusta,ikään kuin jatkuva työnteko aamusta iltaan olisi se elämän tarkoitus ja vapaapäivän pitäminen olisi hukkaan heitettyä elämää.Sitten nämä raatajat,jotka kuvittelevat saavansa raatamisestaan jonkin palkkion,papukaijamerkin heräävät eräänä aamuna vanhoina ja kipeinä ihmisinä jokaisen luun ja nivelen kolotusta tuntevina ihmisinä huomaavatkin että ei olisi pitänyt koko elämäänsä raataa sillälailla kuin mitä tuli tehtyä.Antakaa ruumiinne hiukan myös levätä,niin vanhempana ei sitten tarvitse kärsiä

PS:kukaan ei tule ojentamaan teille sitä papukaija merkkiä koskaan,vaikka niin kuvittelisittekin.Sairaalassa saatte korkeintaan lääkärin ojentaman pilleripurkin vaivoihinne.

Eihän kysymys ole lepäämättömyydestä vaan siitä mihin aikaan vuorokaudesta lepää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymyshän itseasiassa on siitä, että sen jääkö sen ikuisen nukkujan osuus kotihommista aina tekemättä, usein jää, ja se on se, joka ärsyttää.

Lapsettoman parin elämässä se vielä jotenkin menee, mutta kun lapsia tulee ja toinen koisii iltapäivään, niin ongelma on valmis.

Minua aina ärsytti, kun kaikki päivällä tapahtuva kiva piti tehdä yksin, kun ukko makasi koomassa. Kuljin yksin ystäviä tapaamassa, kävimme piknikeillä, taidenäyttelyissä, ostoksilla, reissussa ollessa kaupunkikierroksilla jne.

Viimeinen niitti oli, kun varasimme ulkomailla veneen ja olimme ihanan päivän merellä, ukko nukkui hotellissa. Oli turpa rullalla kun illalla palasimme, menimme syömään ja nukkumaan, olisi meidän pitänyt baareilla kanssaan.

Ukko jäi kyydistä ja elämä on nyt ihanaa virkeän miehen kanssa, joka tekee muutakin kuin syö ja nukkuu.

Tunnut olevan tässä keskustelussa ensimmäinen joka ymmärtää pointtini… Rakastan miestäni enkä halua erota tällaisen takia, mutta kyllä välillä haaveilen että olisi virkeä ja toimelias kumppani. ap

Jos todella rakastat ja tätä tahdot, annat miehen jäädä kotiin ja menet itse töihin. Hän on varmasti virkeämpi ja toimeliaampi.

Jos miehesi sinua rakastaa, hän ei oleta että sinä olet ainoa, joka suhteessanne joustaa.

Vierailija kirjoitti:

Kyse ei ole laiskuudesta jos tekee asiat eri aikaan kuin sinä. Mietitkö että olet itse muiden terveydelle haitaksi kun häiritset heidän uniaan? Oma puoliso herättää minut joskus kysyäkseen jotain kiireetöntä vaikka tietää että olin hereillä myöhään eikä minulla ole aikaisia aamuja, olen järjestänyt sen niin tahallani jotta voin nukkua minulle järkevään aikaan. (n. 00:00/01:00-08:00/09:00)

Ei paljon naurata kun on kolme päivää putkeen saanut pelkkää katkonaista koiran unta kun toinen ei yhtään voi ajatella terveyttäni, herättelee monta kertaa, omat tarpeet ja avuttomuus vaan edellä kun itse on herännyt kuudelta niin ei ymmärrä miksei koko maailma herää.

Ap sinä olet se itsekäs ja laiska tässä. Laiska siksi, että et vaivaudu ajattelemaan sitä minimaalista määrää mikä vaadittaisiin että ymmärrät ihmisten olevan todistetusti erilaisia. Oikeasti, ihan 30sec kun ajattelet muita kuin itseäsi niin hoksaisit tämän mutta ei, liian vaivalloista. Eli laiska! :DDDD

On kyllä ihan eri asia jos sinä heräät 8-9 aikaan kuin jos nukkuu iltapäivälle!!!!

Minunpa mies nukkuukin aina iltaan saakka :) Ja annan hänen tehdä sen! Meillä saa nukkua silloin kun nukuttaa.

En ole kontrollifriikki. Mutta tämä yhteiskunta nyt vaan pyörii pääsääntöisesti 8-16-rytmin mukaan ja siksi pääsisi itsekin paljon helpommalla, jos vain viitsisi mennä aikaisemmin nukkumaan. En mä itsekään vapaaehtoisesti kuudelta herää, vaan viikonloppuisin ja vapaalla 8-9 aikoihin, silloin ehtii saada vaikka mitä aikaan toisin kuin iltapäivään nukkumalla. ap

Jokaisella on oikeus käyttää vapaansa niin kuin haluaa. Minun miestäni taas ärsyttää se, että herään viikonloppuaamuisinkin aikaisin ja kolisteluni häiritsee miehen unta. Hän nauttii siitä kun voi viikonloppuna valvoa ja nukkua pidempään. Hänen tekisi varmasti mieli vaatia minua nukkumaan pidempään ja minun tekisi mieli vaatia häntä nousemaan ylös, jotta voisimme aloittaa päivän. Kuka sen nyt sitten päättää, että kumman rytmin mukaan pitäisi elää. Mieheni antaa minun nousta ylös aamulla aikaisin ja minä annan hänen nukkua niin pitkään kuin haluaa.

Jos hän heräisi aikaisemmin, niin luultavasti hän vain siirtyisi aikaisemmin sohvalle löhöämään. Jos kotityöt ei kiinnosta, niin ei ne kiinnosta aamupäivällä sen enempää kuin iltapäivälläkään. Kotitöiden takia siis kenenkään tuskin tarvitsee nousta ylös aikaisemmin.

Mitä sitä nyt niin paljon pitäisi saada aikaan? Kyllä kotityöt, kaupassakäynnit tms voi tehdä myöhemminkin kuin aamupäivällä. Ja kyllä miehesi varmasti laittaa kellon soimaan jos nyt joskus on pakottava tarve tehdä jotakin virka-aikaan.

Pitää muistaa että iso määrä ihmisiä tekee vuorotyötä ja mielestäni yhteiskunta ei todellakaan toimi pelkästään missään klo 8-16 rytmissä. Itse tein pitkään kolmevuorotyötä ja kyllä ne asiat toimi ihan hyvin silloinkin. Tein pitkään myös pelkkää yötyötä, eli nukuin jatkuvasti pitkälle päivään ja silti asiat tuli hoidettua. Jos jotain ei halua tehdä, niin sitä tuskin tekee mielellään mihinkään vuorokauden aikaan. Jos miehesi on laiska, niin hän on laiska koko päivän. Tai onko jokin yleistys, että iltavirkut on laiskoja ja aamuvirkut tehokkaita? Luulen että molempaan kastiin kuuluu sekä laiskoja & energisiä ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

En ole kontrollifriikki. Mutta tämä yhteiskunta nyt vaan pyörii pääsääntöisesti 8-16-rytmin mukaan ja siksi pääsisi itsekin paljon helpommalla, jos vain viitsisi mennä aikaisemmin nukkumaan. En mä itsekään vapaaehtoisesti kuudelta herää, vaan viikonloppuisin ja vapaalla 8-9 aikoihin, silloin ehtii saada vaikka mitä aikaan toisin kuin iltapäivään nukkumalla. ap

Viitsisi mennä aikaisemmin nukkumaan, just. Entäs kun uni ei vain tule! Ei minussa ole mitään on/off -nappia, josta voin vaan nukahtaa.

Vierailija kirjoitti:

Mua nyt vaan ärsyttää laiskat ja saamattomat ihmiset. Siinähän menee koko päivä hukkaan, kun nukkuu iltapäivään asti, eikä saa mitään hyödyllistä tehtyä. Voisi edes siivota ja tiskata, mutta kun nukkuu vaan ja herättyään siirtyy sohvalle tölläämään telkkaria. Mikä pointti tuollaisessa ajan hukkaan heittämisessä on? Itse herään vapaapäivinäni aikaisin ja käytän ajan hyödyksi esim. siivoamiseen, pyykinpesuun ja asioiden hoitamiseen. En tajua, onko tuollainen laiskottelu tosiaan ihmisten mielestä ihan ok ja pitää vain hyväksyä?? ap

Sun kantsis hommaa ittelles työnarkomaani,olis täydellinen sulle