Huonoimmat tarjoilut virallisissa juhlissa (rippijuhlat, yo...)

Vierailija kirjoitti:

Itsellä kävi moka, kun lapsen yo-juhlissa olisikin ollut enemmän menekkiä kalavoileipäkakulla. Ei voi ennää mittään näin vuosien jälkeen, vaikka kirveltää edelleen...

Enemmän kuitenkin vihloo mieltä se kun illan tullen nuori ei lähtenyt mihinkään jatkoille.  Pyöri sitten kotona....  Ei suoraan myöntänyt koulukiusaamista, mitä kuitenkin taisi olla.  Näitä saa vatvoa edelleen.

Kehottaisin siirtymään eteenpäin. Tuollaisesta vatvomisesta ei ole mitään hyötyä, ainoastaan hukkaat elämäsi.

Voileipäkakkua pitää varata kunnon siivu, ei riitä 1-2cm / hlö pitkulaisesta kakusta. Mä varaisin 3-6cm per hlö. Toki jotkut ei syö sitä ollenkaan ja jotkut ottaa vain sen 1-2cm.

Up

Olin kerran häissä, jossa oli ruokaa yllin kyllin ja se oli hyvää. Mutta juomapuoli oli "vähän" toispuoleinen. Alkoholia oli varmaan kymmentä eri sorttia, oli viinit ruoan kanssa, liköörit + konjakit kahvin kera, sitten tietysti illalla boolia, lonkeroa, tölkkiolutta ja sahtia ja näille omat kylmäkaapit tuotuna paikalle omaan telttaansa. Meille jotka eivät alkoholia nauti oli ruoan kanssa kyllä kotikaljaa yms. mitä nyt yleensäkin mutta sen jälkeen oli 2 vesikannua joita ei täytetty kun ne kerran tyhjenivät (vieraita 100+). Vessan hanasta sai käydä juomassa vettä janoonsa. Ei isäntäväki kai sitä ilkeyttään tehnyt mutta eivät vaan ymmärtäneet että jotain alkoholitontakin olisi voinut olla tarjolla. Jäi joka tapauksessa semmoinen olo että minua ei arvostettu vieraana kovinkaan paljon. Teki mieli käydä kysymässä, että eikö mitään juotavaa ole mutta en kehdannut "valittaa".

Feelian valmiskeitto JUHLAruokana. Inhoan niitä arkisinkin mutta että vielä juhlassa einesmössöjä.

Juhlahässäkässä helposti unohtuu asioita kaiken sen hässäkän keskellä ja ohella. Jos on pitopalvelu palkattu huolehtimaan, niin sitten voi vaatia.

Olen syönyt kaikenlaista ympäri maailmaa, enkä vähästä säikähdä. Hautajaisten muistotilaisuus oli niin epäsiistissä omakotilaossa, että join vain kahvia. Tarjottaviin kahvileipiin en uskaltanut koskea.

Karkki- ja sipsibuffat! Oon herkkupersse, mut kyllä pitää olla "kunnon" ruokaa tarjoiluna juhlissa kuin juhlissa. Ei tarvitse olla välttämättä mitään laivan buffaa, mut ei hitossa mitään karkkejakaan vain, joka tuntuu olevan joku nykytrendi.

Vegaaniset tarjoilut olivat pettymys kesäjuhlissa. Kerran häissä oli kreikkalaistyyppisiä salaatteja, eikä maistunut kovinkaan monelle.

Hapanleivästä tehty voileipäkakku. Imi kaikki maut.

Vierailija kirjoitti:

Karkki- ja sipsibuffat! Oon herkkupersse, mut kyllä pitää olla "kunnon" ruokaa tarjoiluna juhlissa kuin juhlissa. Ei tarvitse olla välttämättä mitään laivan buffaa, mut ei hitossa mitään karkkejakaan vain, joka tuntuu olevan joku nykytrendi.

ymmärrän karkkibuffan, jos se tarkoittaa kääreellisiä karkkeja/konvehteja ja näitähän löytyy moneen makuun...mut irtokarkit ja sipsit, joita lähmitään joillakin ottimilla ja osa kuitenkin salaa napsii sormin..ei, hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuivat kakut (nimensä mukaisia), jotkut kamalat punssirullat, kaurakeksit (surkea herkku-kalorisuhde), huonosti tehdyt quiche-piirakat, ylipäätään täysin tylsät ja iänikuiset "mummomaiset" tarjoilut.

Mitä sitten pitäisi olla tarjolla?

Ei nää valittajat tiedä. Kunhan ei just sitä mitä on tarjolla. Sellaista juhlatarjoilua ei olekaan joka kelpaisi kaikille. Aina löytyy vikaa.

Vierailija kirjoitti:

Itsellä kävi moka, kun lapsen yo-juhlissa olisikin ollut enemmän menekkiä kalavoileipäkakulla. Ei voi ennää mittään näin vuosien jälkeen, vaikka kirveltää edelleen...

Enemmän kuitenkin vihloo mieltä se kun illan tullen nuori ei lähtenyt mihinkään jatkoille.  Pyöri sitten kotona....  Ei suoraan myöntänyt koulukiusaamista, mitä kuitenkin taisi olla.  Näitä saa vatvoa edelleen.

En ole koskaan ymmärtänyt tuota että asioita vatvotaan ja niihin jäädään jumiin. Tapahtuneita ei voi muuttaa eikä itseään tarvi vuosia rankaista vatvomalla. Pidetään kirvelyä yllä.

Vierailija kirjoitti:

Paras on ainakin lajitelma arinamakkaroita.

Mitä ovat arinamakkarat? Paistettu uunin arinalla vai?

Vierailija kirjoitti:

Tätä ketjua lukiessa hämmästelen, kuinka niin moni valittaa jääneensä nälkäiseksi syntymäpäivä-, ylioppilas- tai rippijuhlien tarjoilujen jälkeen. Juhlaperinteissä on toki eroja alueittain ja suvuittain, mutta mikä ihmeen lähtökohta se on, että juhlissa tarjottaisiin kokonaisesta ateriasta käyvä kokonaisuus ruokaa ja että kehtaa vielä valittaa asiasta? Jos ei erikseen muuta ole mainittu, oletan, että tuollaisissa juhlissa on kahvitarjoilu. Aikuinen, terve ihminen myös selviytyy, vaikka olisikin lähtenyt tyhjällä vatsalla juhliin eikä siellä olisikaan hänen odottamaansa tarjoilua. Jos taas on ongelmia esim. verensokerin kanssa, siihen nyt luulisi jokaisen varautuvan muutenkin.

Ei meilläkäänpäin ja suvuissa rippijuhlat ja lakkiaiset oo ruokajuhlia vaan kahvituksia. Meillä ainoa poikkeus oli rippijuhliini kaukaa haettu mummi joka ruokittiin ennen juhlia. Kun jokatapauksessa yöpyi meillä.

Huonoin tarjoilu (häät) oli ehdottomasti kasvisruokamenu. Olisi edes ollut jotain täyttävää rasvaista kasvisgratiinia, mutta kyse oli todella kevyestä kasvisruoasta, joka ei vierailta nälkää vienyt. Häät oli vieläpä jossain korvessa, eli sielläpä oltiin motissa nälkäisinä. Lisäksi häät oli muutenkin hanurista, sillä dj luukutti koko illan pelkkää teknomusiikkia eikä kuunnellut vieraiden musiikkitoiveita. Jos jotain hyvää, niin pari on edelleenkin naimisissa ja kahden lapsen vanhempia.

Juhlat kuin juhlat, niin ne perinteiset tarjottavat miellyttävät ihmisiä kaikista eniten.

Jos itse järjestäisin isommat juhlat, niin en ottaisi huomioon näitä henkisiä allergioita. Esimerkiksi vegaanisuus on valinta, kananmuna-allergia ei.

Vierailija kirjoitti:

Vegaaniset tarjoilut olivat pettymys kesäjuhlissa. Kerran häissä oli kreikkalaistyyppisiä salaatteja, eikä maistunut kovinkaan monelle.

Me ollaan varmaan oltu samoissa häissä! En pidä itseäni nirsona ihmisenä, mutta niiden häiden ruoka oli pettymys. Itselläni myös jäi ruoka lautaselle. Tästä tapauksesta viisastuneena otan aina välipalaa mukaan, jos en etukäteen tiedä mitä häissä tarjotaan. Sen oman syötävän toki syön jossain piilossa, jotta en loukkaisi ketään.

Vierailija kirjoitti:

Onpa todella erilaisia juhlia eri suvuissa. Omassa suvussa sekä äidin että isän puolelta kaikissa juhlissa, rippijuhlat, yo-juhlat yms. on aina tarjolla ruoka, jälkiruoka ja kakkukahvit.

Äitini on ravintoloitsija ja tekee siinä ohessa myös paljon pitopalvelua ja panostaa siihen todella paljon, testailee mm. erikoisruokavalioihin etukäteen reseptejä, jotta lopputulos olisi täydellinen. Mikään tarjottava ei myöskään saa päästä loppumaan juhlissa. Tämän takia on todella outoa luettavaa, että vieraisiin ei haluta panostaa ja pyrkiä huomioimaan erityisruokavalioita. Tai että voileipäkakkuja tehdään tuollaisista jutuista, kuin Italiansalaatti

Ahdistaisi jos tietäisin sun lailla ajattelevan olevan tulossa juhliini. Teen kyllä parhaani ja arvostan vieraita jos juhlat pidän, mutta rajoittavia tekijöitä voi olla esim aika, raha ja taidot. Kai juhlat saa pitää vaikka ei olisi ravintoloitsija tai aikaa ja rahaa harjoitella reseptejä.

Erikoisruokavalioiden suhteen samaa mieltä, se kuuluu vieraan kunnioittamiseen. Mutta voi olla tottumattomalle vaikeaa ja valmistuotteiden ostaminen kallista. Vähän armoa.

Vierailija kirjoitti:

Vieraili Uunoja kirjoitti:

Onpa todella erilaisia juhlia eri suvuissa. Omassa suvussa sekä äidin että isän puolelta kaikissa juhlissa, rippijuhlat, yo-juhlat yms. on aina tarjolla ruoka, jälkiruoka ja kakkukahvit.

Äitini on ravintoloitsija ja tekee siinä ohessa myös paljon pitopalvelua ja panostaa siihen todella paljon, testailee mm. erikoisruokavalioihin etukäteen reseptejä, jotta lopputulos olisi täydellinen. Mikään tarjottava ei myöskään saa päästä loppumaan juhlissa. Tämän takia on todella outoa luettavaa, että vieraisiin ei haluta panostaa ja pyrkiä huomioimaan erityisruokavalioita. Tai että voileipäkakkuja tehdään tuollaisista jutuista, kuin Italiansalaatti

Ahdistaisi jos tietäisin sun lailla ajattelevan olevan tulossa juhliini. Teen kyllä parhaani ja arvostan vieraita jos juhlat pidän, mutta rajoittavia tekijöitä voi olla esim aika, raha ja taidot. Kai juhlat saa pitää vaikka ei olisi ravintoloitsija tai aikaa ja rahaa harjoitella reseptejä.

Erikoisruokavalioiden suhteen samaa mieltä, se kuuluu vieraan kunnioittamiseen. Mutta voi olla tottumattomalle vaikeaa ja valmistuotteiden ostaminen kallista. Vähän armoa.

Ymmärrän, itseänikin ahdistaa mennä toisten ihmisten juhliin, koska en halua aiheuttaa vaivaa omalla ruokavaliollani muille ja jos menen, niin sanon kyllä että minua varten ei tarvitse tehdä mitään. Itse olen vain tottunut siihen, että kaikkien ruokavaliot huomioin itse ja haluan vieraiden nauttivan tarjottavista.

Pitopalvelu-kommentti oli ehkä siihen, kun täällä on ollut monenlaista kokemusta siitä, miten tarjottavat on loppunut tai ollut epäonnistuneita, että jonkinlainen ammattiylpeys luulisi ammattilaisilla olevan.

Mä luulin että juhlien järjestäminen olisi helppoa kaikki toiveet ja erityisruokavaliotkin huomioonottaen mitä itse olin joskus vieraana ollut jossain. Monet juhlat järjestäneenä nyt sanon että ei ole.