Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Naisvihasta pohdintaa ja kysymyksiä.
21.04.2017 |
Tälläkin palstalla kirjoitellaan välillä aika naisvihamielisiä kommentteja. Toki muuallakin, ei se mikään vain vauvafoorumin juttu ole. Joko suoraan haukutaan kaikkia naisia lompakkoloisiksi, siiderivalaiksi, jännämiesten perässä juokseviksi aivottomiksi kikattelijoiksi jne. Tai sitten rivien välistä vihjataan, että naiset on noita "lompakkoloisia", tai että naiset huijaavat miehet isäksi, tai että naiset haluavat vain hyväksikäyttää kylmästi miehen rahoja, mutta eivät kykene pysymään uskollisina koska ovat naisia. Jne jne. Erästä asiaa erityisesti ihmettelen tässä naisvihaa viljelevässä ajattelutavassa. Miten nämä kirjoittajat suhtautuvat äitiinsä? Onko oma äitikin ollut lompakkoloinen, joka on huijannut isän isäksi? Koska kerran kaikki naiset on sellaisia. Onko oma äitikin vain jännämiesten perässä juokseva "lut-ka"? Ja onko oma isä silloin se jännämies, vai törkeän naisen hyväksikäytön uhri?
Kommentit (159)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisten kiusaaminen ja härnääminen on ehkä parasta elämässä. Näillä keskustelupalstoilla voi anonyymisti väitellä ja ärsyttää ja sitten laittaa koneen kiinni ja jatkaa elämää. Ei täällä monikaan oikeasti naisia vihaa vaikka vähän tökkii ja ärsyttää :)
Tää. Tosin se ei ole vitsi, että naiset pääasiassa ovat liian tyhmiä tajutakseen, milloin heitä viedään kuin pässiä narussa. TÄmä ketju on hyvä osoitus siitä
ap
Ole ystävällinen äläkä esiinny minuna. Sinä et ole tämän ketjun aloittaja.
Terveisin oikea ap.
Äläpäs yritä.
Oikea ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta tuntuu, että ex-mieheni on esimerkillään opettanut 20-vuotiaan poikani suhtautumaan muhun jonkin verran halveksuen. Tämä exäni on ihmisten miehestäni mukava, mä sain niskaani paskaa ja mitätöintiä. Poika on puhunut ilkeästi vihjaillen kuvataiteilijan ammatistani ("voisin mäkin opiskella vaikka mongoliaa"). Exäni puhui rumasti, kun imetin tytärtäni, "näytät muuten harvinaisen rumalta". Painorajaksi tuo kusipää-ex asetti mulle 65 kg (olen roteva ja muodokas 170-senttinen nainen, painoni pysyi 70 kilossa liikkuen ja terveellisesti syöden). Ex kehui pieniä rintoja pienirintaisen naisen ja mun kuullen, mulla on suuret rinnat. Tää naikkonen katsoi mua ilkeän tyytyväisenä. Tytär kunnioittaa mua enemmän kuitenkin. Sanoi lapsena, eikö voitaisi muuttaa pois isän luota. Ero tuli myöhemmin. Mun itsetuntoa murskattiin isän taholta, siksi oon ollut alistuva. Niin, se asian ydin on, että mies suhtautuu äitiinsä enemmän ja vähemmän isänsä mallin mukaan. Valitkaa tarkoin, kenen kanssa teette lapsia! Lapsia en kadu, mutta heidän isästään olisi pitänyt erota paljon, paljon aiemmin.
Joo joo, ihan varmasti tapahtui. Lähetä iltalehteen tästä juttu, siellä ne tykkää julkaista mitä tahansa ihmiset päässään keksivätkin.
Tää on mulle ollut totta! Kärsin epävakaasta luonteesta, olen viillellyt itseäni useamman kerran, ollut itsemurhayrityksen takia sairaalassa. Siellä varmaan joku omahyväinen mies kommentoi, koska miehessä on muka niin vähän vikoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisten kiusaaminen ja härnääminen on ehkä parasta elämässä. Näillä keskustelupalstoilla voi anonyymisti väitellä ja ärsyttää ja sitten laittaa koneen kiinni ja jatkaa elämää. Ei täällä monikaan oikeasti naisia vihaa vaikka vähän tökkii ja ärsyttää :)
Tää. Tosin se ei ole vitsi, että naiset pääasiassa ovat liian tyhmiä tajutakseen, milloin heitä viedään kuin pässiä narussa. TÄmä ketju on hyvä osoitus siitä
ap
Ole ystävällinen äläkä esiinny minuna. Sinä et ole tämän ketjun aloittaja.
Terveisin oikea ap.
Äläpäs yritä.
Oikea ap
Mene nyt ystävällisesti muualle häiriköimään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta tuntuu, että ex-mieheni on esimerkillään opettanut 20-vuotiaan poikani suhtautumaan muhun jonkin verran halveksuen. Tämä exäni on ihmisten miehestäni mukava, mä sain niskaani paskaa ja mitätöintiä. Poika on puhunut ilkeästi vihjaillen kuvataiteilijan ammatistani ("voisin mäkin opiskella vaikka mongoliaa"). Exäni puhui rumasti, kun imetin tytärtäni, "näytät muuten harvinaisen rumalta". Painorajaksi tuo kusipää-ex asetti mulle 65 kg (olen roteva ja muodokas 170-senttinen nainen, painoni pysyi 70 kilossa liikkuen ja terveellisesti syöden). Ex kehui pieniä rintoja pienirintaisen naisen ja mun kuullen, mulla on suuret rinnat. Tää naikkonen katsoi mua ilkeän tyytyväisenä. Tytär kunnioittaa mua enemmän kuitenkin. Sanoi lapsena, eikö voitaisi muuttaa pois isän luota. Ero tuli myöhemmin. Mun itsetuntoa murskattiin isän taholta, siksi oon ollut alistuva. Niin, se asian ydin on, että mies suhtautuu äitiinsä enemmän ja vähemmän isänsä mallin mukaan. Valitkaa tarkoin, kenen kanssa teette lapsia! Lapsia en kadu, mutta heidän isästään olisi pitänyt erota paljon, paljon aiemmin.
Joo joo, ihan varmasti tapahtui. Lähetä iltalehteen tästä juttu, siellä ne tykkää julkaista mitä tahansa ihmiset päässään keksivätkin.
Tää on mulle ollut totta! Kärsin epävakaasta luonteesta, olen viillellyt itseäni useamman kerran, ollut itsemurhayrityksen takia sairaalassa. Siellä varmaan joku omahyväinen mies kommentoi, koska miehessä on muka niin vähän vikoja.
Vai mies. Ihan keski-ikäinen hyvässä virassa oleva nainen olen. Sun juttusi ei liity miehiin mitenkään, vaan on vain huomionhakuista huutelua jotta ihmiset silittelisivät päätäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisten kiusaaminen ja härnääminen on ehkä parasta elämässä. Näillä keskustelupalstoilla voi anonyymisti väitellä ja ärsyttää ja sitten laittaa koneen kiinni ja jatkaa elämää. Ei täällä monikaan oikeasti naisia vihaa vaikka vähän tökkii ja ärsyttää :)
Tää. Tosin se ei ole vitsi, että naiset pääasiassa ovat liian tyhmiä tajutakseen, milloin heitä viedään kuin pässiä narussa. TÄmä ketju on hyvä osoitus siitä
ap
Ole ystävällinen äläkä esiinny minuna. Sinä et ole tämän ketjun aloittaja.
Terveisin oikea ap.
Äläpäs yritä.
Oikea ap
Mene nyt ystävällisesti muualle häiriköimään.
Sinä myös.
Terveisin oikea ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisten kiusaaminen ja härnääminen on ehkä parasta elämässä. Näillä keskustelupalstoilla voi anonyymisti väitellä ja ärsyttää ja sitten laittaa koneen kiinni ja jatkaa elämää. Ei täällä monikaan oikeasti naisia vihaa vaikka vähän tökkii ja ärsyttää :)
En olisi niinkään varma, että jää tänne vian - helposti vuotaa tuo asenteesi myös muualla elämässäsi, pahoin pelkään. Netissä vain on niin paljon helpompi näyttää suoraan mm. oma rasistisuus tai viha toista sukupuolta kohtaan. Perusarvot ja asenteet on silti samat myös muuualla viestiesssä. Netti on osa todellisuutta - ihan samaa elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta tuntuu, että ex-mieheni on esimerkillään opettanut 20-vuotiaan poikani suhtautumaan muhun jonkin verran halveksuen. Tämä exäni on ihmisten miehestäni mukava, mä sain niskaani paskaa ja mitätöintiä. Poika on puhunut ilkeästi vihjaillen kuvataiteilijan ammatistani ("voisin mäkin opiskella vaikka mongoliaa"). Exäni puhui rumasti, kun imetin tytärtäni, "näytät muuten harvinaisen rumalta". Painorajaksi tuo kusipää-ex asetti mulle 65 kg (olen roteva ja muodokas 170-senttinen nainen, painoni pysyi 70 kilossa liikkuen ja terveellisesti syöden). Ex kehui pieniä rintoja pienirintaisen naisen ja mun kuullen, mulla on suuret rinnat. Tää naikkonen katsoi mua ilkeän tyytyväisenä. Tytär kunnioittaa mua enemmän kuitenkin. Sanoi lapsena, eikö voitaisi muuttaa pois isän luota. Ero tuli myöhemmin. Mun itsetuntoa murskattiin isän taholta, siksi oon ollut alistuva. Niin, se asian ydin on, että mies suhtautuu äitiinsä enemmän ja vähemmän isänsä mallin mukaan. Valitkaa tarkoin, kenen kanssa teette lapsia! Lapsia en kadu, mutta heidän isästään olisi pitänyt erota paljon, paljon aiemmin.
siis mun itsetuntoa murskattiin oman isän taholta lapsena ja ex-miehen taholta aikuisena. Isäni myös hakkasi perhettään (äitiäni, veljeäni ja koiraa) ja rikkoi huonekaluja, mua alkoi hakkaamaan, kun olin teini-iässä, väkivaltainen juoppo.
No mitäs olit juoppo jo teininä.
En ollut! Olin ujo, masentunut, yksinäinen teini, joka otti ensikännit vasta 16-vuotiaana, eikä silloinkaan usein juonut. Jos olisin juonut, olisiko se ollut hyvä syy hakata ylipäänsä ketään? Eka poikakaverit oli mulla vasta 20-vuotiaana, isä ei olisi hyväksynyr, eikä silloinkaan hyväksynyt, olin hänen sanojensa mukaan astuttava lehmä. Osa miehistä on perkeleestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta tuntuu, että ex-mieheni on esimerkillään opettanut 20-vuotiaan poikani suhtautumaan muhun jonkin verran halveksuen. Tämä exäni on ihmisten miehestäni mukava, mä sain niskaani paskaa ja mitätöintiä. Poika on puhunut ilkeästi vihjaillen kuvataiteilijan ammatistani ("voisin mäkin opiskella vaikka mongoliaa"). Exäni puhui rumasti, kun imetin tytärtäni, "näytät muuten harvinaisen rumalta". Painorajaksi tuo kusipää-ex asetti mulle 65 kg (olen roteva ja muodokas 170-senttinen nainen, painoni pysyi 70 kilossa liikkuen ja terveellisesti syöden). Ex kehui pieniä rintoja pienirintaisen naisen ja mun kuullen, mulla on suuret rinnat. Tää naikkonen katsoi mua ilkeän tyytyväisenä. Tytär kunnioittaa mua enemmän kuitenkin. Sanoi lapsena, eikö voitaisi muuttaa pois isän luota. Ero tuli myöhemmin. Mun itsetuntoa murskattiin isän taholta, siksi oon ollut alistuva. Niin, se asian ydin on, että mies suhtautuu äitiinsä enemmän ja vähemmän isänsä mallin mukaan. Valitkaa tarkoin, kenen kanssa teette lapsia! Lapsia en kadu, mutta heidän isästään olisi pitänyt erota paljon, paljon aiemmin.
siis mun itsetuntoa murskattiin oman isän taholta lapsena ja ex-miehen taholta aikuisena. Isäni myös hakkasi perhettään (äitiäni, veljeäni ja koiraa) ja rikkoi huonekaluja, mua alkoi hakkaamaan, kun olin teini-iässä, väkivaltainen juoppo.
No mitäs olit juoppo jo teininä.
En ollut! Olin ujo, masentunut, yksinäinen teini, joka otti ensikännit vasta 16-vuotiaana, eikä silloinkaan usein juonut. Jos olisin juonut, olisiko se ollut hyvä syy hakata ylipäänsä ketään? Eka poikakaverit oli mulla vasta 20-vuotiaana, isä ei olisi hyväksynyr, eikä silloinkaan hyväksynyt, olin hänen sanojensa mukaan astuttava lehmä. Osa miehistä on perkeleestä.
Yhyy
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisten kiusaaminen ja härnääminen on ehkä parasta elämässä. Näillä keskustelupalstoilla voi anonyymisti väitellä ja ärsyttää ja sitten laittaa koneen kiinni ja jatkaa elämää. Ei täällä monikaan oikeasti naisia vihaa vaikka vähän tökkii ja ärsyttää :)
En olisi niinkään varma, että jää tänne vian - helposti vuotaa tuo asenteesi myös muualla elämässäsi, pahoin pelkään. Netissä vain on niin paljon helpompi näyttää suoraan mm. oma rasistisuus tai viha toista sukupuolta kohtaan. Perusarvot ja asenteet on silti samat myös muuualla viestiesssä. Netti on osa todellisuutta - ihan samaa elämää.
höpö höpö. Tulitko internettiin eilen? Itse esiinnyn milloin miehenä, milloin naisena. Milloin suvakkina, milloin rasistina. Milla vain saa parhaat naurut aikaiseksi. Mikään ei voita sitä, kun saa jonkun oikeasti suuttumaan internetissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta tuntuu, että ex-mieheni on esimerkillään opettanut 20-vuotiaan poikani suhtautumaan muhun jonkin verran halveksuen. Tämä exäni on ihmisten miehestäni mukava, mä sain niskaani paskaa ja mitätöintiä. Poika on puhunut ilkeästi vihjaillen kuvataiteilijan ammatistani ("voisin mäkin opiskella vaikka mongoliaa"). Exäni puhui rumasti, kun imetin tytärtäni, "näytät muuten harvinaisen rumalta". Painorajaksi tuo kusipää-ex asetti mulle 65 kg (olen roteva ja muodokas 170-senttinen nainen, painoni pysyi 70 kilossa liikkuen ja terveellisesti syöden). Ex kehui pieniä rintoja pienirintaisen naisen ja mun kuullen, mulla on suuret rinnat. Tää naikkonen katsoi mua ilkeän tyytyväisenä. Tytär kunnioittaa mua enemmän kuitenkin. Sanoi lapsena, eikö voitaisi muuttaa pois isän luota. Ero tuli myöhemmin. Mun itsetuntoa murskattiin isän taholta, siksi oon ollut alistuva. Niin, se asian ydin on, että mies suhtautuu äitiinsä enemmän ja vähemmän isänsä mallin mukaan. Valitkaa tarkoin, kenen kanssa teette lapsia! Lapsia en kadu, mutta heidän isästään olisi pitänyt erota paljon, paljon aiemmin.
Joo joo, ihan varmasti tapahtui. Lähetä iltalehteen tästä juttu, siellä ne tykkää julkaista mitä tahansa ihmiset päässään keksivätkin.
Tää on mulle ollut totta! Kärsin epävakaasta luonteesta, olen viillellyt itseäni useamman kerran, ollut itsemurhayrityksen takia sairaalassa. Siellä varmaan joku omahyväinen mies kommentoi, koska miehessä on muka niin vähän vikoja.
Vai mies. Ihan keski-ikäinen hyvässä virassa oleva nainen olen. Sun juttusi ei liity miehiin mitenkään, vaan on vain huomionhakuista huutelua jotta ihmiset silittelisivät päätäsi.
Kovasydäminen ämmä olet, varmaan syntynyt kultalusikka suussa. " Keski-ikäinen hyvässä virassa oleva nainen" kertoo paljon arvomaailmastasi. Todennäköisesti ei tunneta ja hyvä niin. Ja oot varmaan niitä naisia, jotka on aina miesten puolella. Katos, kaikilla ei kiilu rahanhimo silmissä ja ihmisarvo ei määräydy ammatin ja varallisuuden mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Musta tuntuu, että ex-mieheni on esimerkillään opettanut 20-vuotiaan poikani suhtautumaan muhun jonkin verran halveksuen. Tämä exäni on ihmisten miehestäni mukava, mä sain niskaani paskaa ja mitätöintiä. Poika on puhunut ilkeästi vihjaillen kuvataiteilijan ammatistani ("voisin mäkin opiskella vaikka mongoliaa"). Exäni puhui rumasti, kun imetin tytärtäni, "näytät muuten harvinaisen rumalta". Painorajaksi tuo kusipää-ex asetti mulle 65 kg (olen roteva ja muodokas 170-senttinen nainen, painoni pysyi 70 kilossa liikkuen ja terveellisesti syöden). Ex kehui pieniä rintoja pienirintaisen naisen ja mun kuullen, mulla on suuret rinnat. Tää naikkonen katsoi mua ilkeän tyytyväisenä. Tytär kunnioittaa mua enemmän kuitenkin. Sanoi lapsena, eikö voitaisi muuttaa pois isän luota. Ero tuli myöhemmin. Mun itsetuntoa murskattiin isän taholta, siksi oon ollut alistuva. Niin, se asian ydin on, että mies suhtautuu äitiinsä enemmän ja vähemmän isänsä mallin mukaan. Valitkaa tarkoin, kenen kanssa teette lapsia! Lapsia en kadu, mutta heidän isästään olisi pitänyt erota paljon, paljon aiemmin.
Edellinen kirjoittaja, oon tosi pahoillani siitä, mitä jouduit ex-miehes kanssa kokemaan. Mä olen vastaavanlaisen miehen tytär ja isä onnistui kääntämään mut äitiäni vastaan elämäni ekaks 20 vuodeksi. Vasta nyt melkein kolmikymppisenä ollaan lähennytty äitini kanssa.
Ja AP:lle: mun isä, naisia solvaava mies, palvoi omaa äitiään eli mun isoäitiä. Hän ei voinut irtautua tästä mummun kuoleman jälkeenkään. Ja kaikki muut naiset oli typeriä ämmiä, minä typerä ämmänalku jos heittäydyin hänestä hankalaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisten kiusaaminen ja härnääminen on ehkä parasta elämässä. Näillä keskustelupalstoilla voi anonyymisti väitellä ja ärsyttää ja sitten laittaa koneen kiinni ja jatkaa elämää. Ei täällä monikaan oikeasti naisia vihaa vaikka vähän tökkii ja ärsyttää :)
En olisi niinkään varma, että jää tänne vian - helposti vuotaa tuo asenteesi myös muualla elämässäsi, pahoin pelkään. Netissä vain on niin paljon helpompi näyttää suoraan mm. oma rasistisuus tai viha toista sukupuolta kohtaan. Perusarvot ja asenteet on silti samat myös muuualla viestiesssä. Netti on osa todellisuutta - ihan samaa elämää.
höpö höpö. Tulitko internettiin eilen? Itse esiinnyn milloin miehenä, milloin naisena. Milloin suvakkina, milloin rasistina. Milla vain saa parhaat naurut aikaiseksi. Mikään ei voita sitä, kun saa jonkun oikeasti suuttumaan internetissä.
En tullut eilen, enkä katso nettiä sen arvoiseksi, että suuttuisin/rasittuisin; ja siksi väitän edelleen, että vihasi tulee läpi myös muussa elämässäsi. Ehkä olet nainen - ehkä mies. Vihaat kuitenkin näköjään monia asioita.
Voin myöntää, että minulle esim. islam on ongelma ja pistän välillä rasistisia kommentteja. Olen tätä netissä ja muussa elämässä. Kaikkialla. Toki tuolla kasvotusten en pistä yhtä suoraa kommenttia kuin täällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta tuntuu, että ex-mieheni on esimerkillään opettanut 20-vuotiaan poikani suhtautumaan muhun jonkin verran halveksuen. Tämä exäni on ihmisten miehestäni mukava, mä sain niskaani paskaa ja mitätöintiä. Poika on puhunut ilkeästi vihjaillen kuvataiteilijan ammatistani ("voisin mäkin opiskella vaikka mongoliaa"). Exäni puhui rumasti, kun imetin tytärtäni, "näytät muuten harvinaisen rumalta". Painorajaksi tuo kusipää-ex asetti mulle 65 kg (olen roteva ja muodokas 170-senttinen nainen, painoni pysyi 70 kilossa liikkuen ja terveellisesti syöden). Ex kehui pieniä rintoja pienirintaisen naisen ja mun kuullen, mulla on suuret rinnat. Tää naikkonen katsoi mua ilkeän tyytyväisenä. Tytär kunnioittaa mua enemmän kuitenkin. Sanoi lapsena, eikö voitaisi muuttaa pois isän luota. Ero tuli myöhemmin. Mun itsetuntoa murskattiin isän taholta, siksi oon ollut alistuva. Niin, se asian ydin on, että mies suhtautuu äitiinsä enemmän ja vähemmän isänsä mallin mukaan. Valitkaa tarkoin, kenen kanssa teette lapsia! Lapsia en kadu, mutta heidän isästään olisi pitänyt erota paljon, paljon aiemmin.
Joo joo, ihan varmasti tapahtui. Lähetä iltalehteen tästä juttu, siellä ne tykkää julkaista mitä tahansa ihmiset päässään keksivätkin.
Alapeukuista huomaa naisten hyväuskoisuuden, kun uskotaa mitä tahansa mitä joku anonyymi kirjoittaa netissä. Miksi kukaan valehtelisi internetissä?
Miksi keksisin juttuja? Yritän vain miettiä syitä naisvihaan oman elämäni kautta. Isäni oli naistenvihaaja. Minkähän takia lapsia otetaan huostaan? 1970-luvulla sitä huostaanottoa ei vaan niin helposti tapahtunut, vaikka olisi ollut syytä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta tuntuu, että ex-mieheni on esimerkillään opettanut 20-vuotiaan poikani suhtautumaan muhun jonkin verran halveksuen. Tämä exäni on ihmisten miehestäni mukava, mä sain niskaani paskaa ja mitätöintiä. Poika on puhunut ilkeästi vihjaillen kuvataiteilijan ammatistani ("voisin mäkin opiskella vaikka mongoliaa"). Exäni puhui rumasti, kun imetin tytärtäni, "näytät muuten harvinaisen rumalta". Painorajaksi tuo kusipää-ex asetti mulle 65 kg (olen roteva ja muodokas 170-senttinen nainen, painoni pysyi 70 kilossa liikkuen ja terveellisesti syöden). Ex kehui pieniä rintoja pienirintaisen naisen ja mun kuullen, mulla on suuret rinnat. Tää naikkonen katsoi mua ilkeän tyytyväisenä. Tytär kunnioittaa mua enemmän kuitenkin. Sanoi lapsena, eikö voitaisi muuttaa pois isän luota. Ero tuli myöhemmin. Mun itsetuntoa murskattiin isän taholta, siksi oon ollut alistuva. Niin, se asian ydin on, että mies suhtautuu äitiinsä enemmän ja vähemmän isänsä mallin mukaan. Valitkaa tarkoin, kenen kanssa teette lapsia! Lapsia en kadu, mutta heidän isästään olisi pitänyt erota paljon, paljon aiemmin.
Joo joo, ihan varmasti tapahtui. Lähetä iltalehteen tästä juttu, siellä ne tykkää julkaista mitä tahansa ihmiset päässään keksivätkin.
Alapeukuista huomaa naisten hyväuskoisuuden, kun uskotaa mitä tahansa mitä joku anonyymi kirjoittaa netissä. Miksi kukaan valehtelisi internetissä?
Miksi keksisin juttuja? Yritän vain miettiä syitä naisvihaan oman elämäni kautta. Isäni oli naistenvihaaja. Minkähän takia lapsia otetaan huostaan? 1970-luvulla sitä huostaanottoa ei vaan niin helposti tapahtunut, vaikka olisi ollut syytä.
Enkä kaipaa sääliä, osaan suhtautua asioihin objektiivisesti, kaikki ei näköjään osaa. On monilla muillakin ollut vaikeaa, joskus vielä vaikeampaa. Te vaan ette nyt ymmärrä, että käytin omaa elämääni esimerkkinä aiheesta.
Miehillä, joilla on ollut epävakaa lapsuus on selvä taipumus kohdistaa äitivihansa kaikkiin muihin naisiin, paitsi pngelman alkuperäiseen aiheuttajaan eli omaan äitiinsä. Kanssaihmisiä halventavat puheet paljastavat yllättävän paljon niiden levittäjän omasta henkilöhistoriasta ja ovat siksi noloa, vastenmielistä ja myötähäpeää aiheuttavaa kuunneltavaa. Toimintana se muistuttaa läheisesti itsensäpaljastelua. Se, että joku reppana kaivaisi pippelinsä esiin ja huutaisi kurkku suorana kuinka pieni se hänen mielestään on ja kuinka paljon hän siitä kärsii, johtaisi pikaiseen puuttumiseen ja henkilön ohjaamiseen avun piiriin. Sen sijaan täsmälleen samalla tasolla toimivat, naisvihaansa ympäristöönsä sönköttävät "miehet" saavat jatkaa touhujaan paljon pitempään.
Heissan sensuuri! - miten sujuu misogynian kylväminen? Satoa tuntuu riittävän.
Vierailija kirjoitti:
Miehillä, joilla on ollut epävakaa lapsuus on selvä taipumus kohdistaa äitivihansa kaikkiin muihin naisiin, paitsi pngelman alkuperäiseen aiheuttajaan eli omaan äitiinsä. Kanssaihmisiä halventavat puheet paljastavat yllättävän paljon niiden levittäjän omasta henkilöhistoriasta ja ovat siksi noloa, vastenmielistä ja myötähäpeää aiheuttavaa kuunneltavaa. Toimintana se muistuttaa läheisesti itsensäpaljastelua. Se, että joku reppana kaivaisi pippelinsä esiin ja huutaisi kurkku suorana kuinka pieni se hänen mielestään on ja kuinka paljon hän siitä kärsii, johtaisi pikaiseen puuttumiseen ja henkilön ohjaamiseen avun piiriin. Sen sijaan täsmälleen samalla tasolla toimivat, naisvihaansa ympäristöönsä sönköttävät "miehet" saavat jatkaa touhujaan paljon pitempään.
Jep. Kaikkein sovinistisimmat miehet oikeassa elämässäkin ovat niitä jotka eivät ole pärjänneet oikein ikinä missään, ovat heikompia / tyhmempiä ja rumempia kuin muut miehet. He yrittävät jotenkin nousta edes jotenkin ylöspäin sortamalla naisia esim. "no naiset on niin heikkoja, kyllä mä nyt sut voitan!" en ole ihan varma yrittävätkö tuolla tehdä vaikutusta?! Vai onko päämäärä saadakkin nainen suuttumaan ja pitämään häntä vielä vastenmielisempänä. Mene ja tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Voimme vain tietää sen, että tällä aloituksella halusit aloittaa lietsomaan mielikuvaa miesten tai vähintään kuvitteellisen naisvihaisen miehen pahuudesta.
Repesin :D
Miten naisvihaaja ei olisi paha ihminen ?
:p
Vierailija kirjoitti:
Miehillä, joilla on ollut epävakaa lapsuus on selvä taipumus kohdistaa äitivihansa kaikkiin muihin naisiin, paitsi pngelman alkuperäiseen aiheuttajaan eli omaan äitiinsä. Kanssaihmisiä halventavat puheet paljastavat yllättävän paljon niiden levittäjän omasta henkilöhistoriasta ja ovat siksi noloa, vastenmielistä ja myötähäpeää aiheuttavaa kuunneltavaa. Toimintana se muistuttaa läheisesti itsensäpaljastelua. Se, että joku reppana kaivaisi pippelinsä esiin ja huutaisi kurkku suorana kuinka pieni se hänen mielestään on ja kuinka paljon hän siitä kärsii, johtaisi pikaiseen puuttumiseen ja henkilön ohjaamiseen avun piiriin. Sen sijaan täsmälleen samalla tasolla toimivat, naisvihaansa ympäristöönsä sönköttävät "miehet" saavat jatkaa touhujaan paljon pitempään.
Harmi että sinäkin osallistut miesten halventamiseen ja turhien sukupuoliroolien ylläpitämiseen kirjoittamalla miehistä sulkeita käyttäen. Mies on silti yhä mies eikä "mies", vaikka hän ei käyttäytyisi sinun haluamallasi tavalla.
Alue: Aihe vapaa
Edelleen nyt kehoitan, että et esiinny minuna ja väitä valheellisesti olevasi ap, sillä et ole.
Terveisin oikea ap.