Mikä on pienin syy, minkä takia olet lähtenyt päivystykseen?
Kommentit (363)
Nuorena (18v) kävin kerran korvatulehduksessa. Sen jälkeen en olekaan käynyt.
Lapsi on viety muutaman kerran ommeltavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Liukastuin, kun tulin pois suihkusta ja löin pääni lavuaarin reunaan. Pyörryin ja heräsin siihen kun mies kyseli vieressä, että olenko kunnossa. Menin sitten päivystykseen varmuuden vuoksi ja siellä todettiin, että sain aivotärähdyksen.
Sait siis hyviä uutisia. Kun nythän sinulla on ihan tutkitustikin aivot.
Kävelykyvyn vienyt selkäkipu. Jonotin 5 tuntia tuskissani, olisin lähtenyt mutta en parin tunnin jälkeen enää pystynyt laahautumaan sitäkään vähää.
Minä menin poikani kanssa uusimaan yskänlääkereseptin! Aivan järjetöntä! Meillä oli sir ephedrin loppu ja soitin päivällä terveyskeskukseen, josko reseptin voisi uusia. Ei kuulemma voinut uusia näkemättä, kun poika taisi olla 2v. Poika ei ollut muuten kipeä, yski vain kovin ja jos kotona olisi yskänlääkettä vielä ollut, niin olisin sitä tietysti antanut. Hoitaja opasti, että jos reseptin haluan niin päivystyksestä hakemaan, hän voi kirjata ilmoituksen että olemme tulossa. Ja niinpä menimme vähän myöhemmin päivystykseen ja saimme reseptin. Oli kyllä niin tyhmä olo ja lääkärillekin sanoin, että mielestäni tämä käynti on aivan turha. Onneksi ei ollut ruuhka, vartin taisimme odottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun oli epäilys, että vauva (11kk) olisi ehkä, mahdollisesti niellyt Burana-tabletin.
Olin (heh, toki olen yhä) esikoisen äiti ja luonnollisestikin joka asiasta vähän turhan stressaileva. Olin itse kuumeessa, ja särkylääkkeet oli pöydän reunalla - pian ne oli lattialla ja yksi tabletti puuttui.
Soitin päivystykseen, josta käskettiin soittamaan 112 josta taas sanottiin, että taksilla päivystykseen.
Kuusi tuntia odoteltiin, vauva täysin elinvoimainen ja virkeä, pelleili menemään ja teki mieli vaan lähteä - en uskaltanut, kun lääkärit sanoi että omalla vastuulla voitte lähteä mutta sitä ei suositella.
Päästiin lääkärille, joka totesi soittaneensa myrkytystietokeskukseen (annos ei vaarallinen yliannostus), kuunteli keuhkot ja sydämen ja katsoi korvat ja suun. Päästiin kotiin.
Jälkiviisaana totean, että olisin voinut itsekin soittaa myrkytystietokeskukseen ja esimerkiksi seurailla kotona - oli aika epätodennäköistä että lapsi olisi edes senkokoista tablettia nielaissut.
Minä nielaisin tuon ikäisenä vanhan herätyskellon nupin, jolla kello vedettiin. Siis sellainen metallinen pötkylä, jossa on kaksi kuin mikkihiirenkorvaa. Ilmeisesti se meni suoliston läpi, mutta ei minua lääkäriin viety.
Lääke ja sileä pieni metallinen esine on kaksi eriasiaa.
On tietenkin, ilmaisin itseni huonosti. Tarkoitus oli kommentoida sen tabletin kokoa, että syö ne lapset isompiakin juttuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei yhtään ihme, että päivystyksessä on jonoa jos sinne mennään yskän ja pissatulehdusten takia. Päivystys on mielestäni sellaisille vaivoille, joiden kanssa ei voi odottaa seuraavaan päivään. Eli esim. raajan murtuma, sydänkohtaus, lapsen/ vanhuksen yleistilan lasku jne..
Onko sulla ikinä ollut pissatulehdusta? Sen kanssa ei kyllä kauheasti tee mieli kärvistellä kovin pitkään.
Monesti. Aikuinen saa jopa puhelin rempan lääkekuuriin. Ja kyllä tuota kestää viikonlopun yli kotihoidolla mikä tärkein onkin että juo paljon että rakko huuhtoutuu. Paras apu on tullut karpalokapseleista päivittäisenä lisänä. Toimii paremmin kuin perinteinen estolääkitys.
Tekstiilikuitu silmässä. Siis sellainen lankaa ohuempi haitu, joka voi irrota vaikka neulepaidasta. En tiedä, mistä sen sain, mutta oli juhannusaatto ja oltiin lähdössä jonnekin juhlimaan. Yritin saada sitä itse pois, mutta ei lähtenyt sitten millään. Nolotti kyllä mennä päivystykseen, mutta vaihtoehto oli jäädä illaksi kotiin ja odottaa, että irtoaa ehkä itsestään. Se teki oikeasti tosi pahaa, jokaisella silmän räpäytyksellä tuntui kuin jollain olisi raastettu silmää.
Viiltohaava kämmenessä. Ei kovin pitkä, mutta aika syvä ja sellaisessa paikassa, ettei pysynyt kiinni. Oli pakko mennä tikattavaksi.
Ei siinä mitään, mutta "loppuiko leipä kesken" -kommentti oli vitsikäs vain ensimmäisen kerran. Toisen kerran ei enää hymyilyttänyt, ja kolmannelle vitsiniekalle mulkaisin sen verran pahasti takaisin, että hänkin lakkasi virnuilemasta.
murtunut nilkka. kävelin päivystykseen silti.
Närästys. Luulin sydänkohtaukseksi. Nolotti
Menin silmätulehduksen takia päivystykseen, koska olin seuraavana päivänä lähdössä pitkälle ulkomaan matkalle. Sain antibioottitipat.
Kilpirauhasen liikatoiminnan aiheuttama nopea syke ja rytmihäiriöt. Luulin, että minulla oli sydänkohtaus... noloa.
Vierailija kirjoitti:
Ei yhtään ihme, että päivystyksessä on jonoa jos sinne mennään yskän ja pissatulehdusten takia. Päivystys on mielestäni sellaisille vaivoille, joiden kanssa ei voi odottaa seuraavaan päivään. Eli esim. raajan murtuma, sydänkohtaus, lapsen/ vanhuksen yleistilan lasku jne..
No, en ihan oikoisi mutkia noin suoraksi.
Itse olen sairastanut pissatulehduksen muutaman kerran elämässäni, ja se voi kyllä olla semmoinen tauti, ettei sen kanssa yön yli odoteta seuraavaan päivään. Kun oireet alkavat, niin tunnin kuluttua siitä pissaan umpiverisiä pissanliruja n. 5 min välein, kuume nousee ja kirvely ja polte on ihan hirveä. Onneksi parin ekan kerran (päivystyskäynnin) jälkeen sain lääkkeet kotiin, joten nyt pari kertaa olen pystynyt aloittamaan kuurin kotona heti oireiden tultua.
Ja toisen kerran vein 14-vuotiaan poikani puolitoista viikkoa kestäneen sahaavan kuumeen ja yskän takia illalla päivystykseen (no, oikeastaan sen takia, kun poika sanoi, että yskiessä koskee keuhkon yläosaan ja epäily keuhkokuumeesta heräsi itselleni), missä todettiin keuhkokuume ja lastenlääkäri mietti, että ottaako iv-antibiooteille osastolle vai laskeeko meidät kuurien kanssa kotiin - no, kotiin lähdettiin, varmaan johtuen siitä, että olin hänelle työn kautta tuttu ja itse sairaanhoitaja.
Olin ollut nukkumatta putkeen 5 vrk:tta. Sanotaan ettei se ole mahdollista, mutta olin kuitenkin.
Ahdistus ja itkukohtaus jäi lopulta päälle ja oli pakko saada jotain unilääkettä eikä kellään tutulla ollut siihen hätään lainata. Sain reseptin rauhoittavaa ja unilääkettä & sen jälkeen unettomuudesta en ole kärsinyt. Lopulta selvisi tuon unettomuuden syykin, joka oli fyysinen sairaus. Kamala kokemus ja onneksi päivystyksessä otettiin mut hyvin vastaan.
Herpes poskessa, luulin että oli levinnyt jo silmään, kun silmää särki. Ei ollut ja kotio vaan lääkekuurin kanssa. Ärsytti, kun ylireagoin.
En tiedä onko rytmihäiriöt vai sormen murtuma pienempi.
Seborrea. Tosin en omasta aloitteestani,vaan menin terveydenhoitajalle joka järkyttyi näkemästään,ja kehoitti menemään talon toiseen päähän päivystykseen. Pääsin sisälle alle puolessa tunnissa,kaksi lääkäriä tarkkasivat ilmiasua 15 minuuttia ja sain pinon reseptejä. Pääsin vaivasta parissa päivässä