Miksi aamuihmiset yrittävät usein käännyttää iltaihmisiä?

Olen itse aamuvirkku, mikä korostuu iän myötä. Vaikka valvoisin aamuyölle, sisäinen kello herättää viimeistään 630. Eli sama ongelma kuin iltavirkuilla, jotka eivät saa nukuttua "ajoissa" ja unet jää vajaaksi. Mieluusti rukkaisin omaa kelloani edes vähän eteenpäin. Ei onnistu!

Olen joskus tehnyt kolmivuorotyötä ja se oli mulle ihan kuolemaksi. Oli pakko vaihtaa työtä. Toiset sopeutuvat vaivattomammin. Olen joskus miettinyt iltatyölisiä. Tausta-ajatuksena on, että iltatyö on hankalampaa ja kuormittavampaa. Vaikka todellisuudessa monelle helpompaa kuin aamuvuorot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vieraskissa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen iltavirkku. ex oli aamuvirkku, lapsista esikoinen on tullut isäänsä ja nuorempi minuun ! Nyt kun olemme eronneet, viikonloppusin esikoinen nousee siinä klo 7 tekemään aamupalaa ym ja me nuoremman kanssa heräämme 10-11 välillä. ,,,Yksi syy, mikä exässä raivostutti oli tämän asenne aamu-unisuuteeni. Lomalla kiukutteli, kun en puoli kahdeksalta halunnut herätä tutkimaan ympäristöä ( Sä nukut koko loman ohi!) ja  siitä,  kun siirtelin hänen lapsille varaamiaan aamuaikoja myöhemmäksi, jos oli tiedossa, että minun pitäisi viedä (esim. hammaslääkäri klo 9)Ja   klo 22 olisi pitänyt telkan olla kiinni ja kaikkien nukkumassa! minä olin tuossa vaiheessa ihan pirteä ja eron jälkeen olenkin öisin leiponut, lenkkeillyt tai siivonnut kaappeja..

Vapaaherran maailmassa jossa ei ole työ-, virasto-, -koulu ja muita aikoja, kaikki rytmit ovat ihan jees. Mutta me elämme todellisuudessa jossa lasten on oltava koulussa 8-9 ja toisaalta monet paikat sulkevat ovensa 16-18. Siksi iltavirkusta osapuolesta tulee lapsiperheen vapaamatkustaja.Minä en voi myöskään luottaa siihen, että mies herää ajoissa viemään lapsen lääkäriin tai laittamaan aamupalaa. Pieni lapsi ei pärjää yksin, joten jonkun on herättävä hänen kanssaa vapaapäivinäkin. Jos se olen minä ja haluan saada edes joten kuten riittävästi unta, minun on mentävä nukkumaan aikaisin. Tässä yhtälössä kaikki minun vapaa-aikani kuluu lapsen ollessa valveilla jolloin omista jutuista ei tule mitään, kun taas miehen öinen vapaa-aika sijoittuu kokonaan lapsivapaaseen aikaan. Siksi se vituttaa.

Minä en voi ymmärtää näitä alapeukkuja. Haluaisiko joku perustella/selittää miten tässä tilanteessa teidän mielestänne pitäisi toimia että perheen vastuu ja vapaa-aika jakautuisi edes suurinpiirtein tasapuolisesti.Totean nyt vielä että sitten kun koulut rupeavat alkamaan klo 12 ja lääkäriaikoja saa iltayhdeksältä, minäkin nukun mielelläni yhteentoista.

Ei siitä iltavirkusta tule vapaamatkustajaa, kun hän hoitaa lasta sitten illalla, että aamuvirkku saa omaa aikaa. Näin kumpikin hoitaa lasta tasapuolisesti ja saa omaa aikaa.

Niin. Käytännössä siinä vaiheessa, kun se iltavirkku on lastenhoitovuorossa, ne lapset ovat olleet jo ulkona ja syöneet ja talokin on siivottu ja pyykit pesty. Helppohan se on sitten iltavirkun istuttaa ne väsyneet lapset pikkukakkosen eteen ja pistää nukkumaan. Vai tekeekö se iltavirkku ruoat ja imuroi yöllä? No ei.

Höpsistä kukkuu kuule 😊 meidän perheessä molemmat vanhemmat on iltavirkkuja ja useinkin imuroidaan ja laitetaan valmiiksi seuraavan päivän ruoat iltayhdeksän -iltakymmenen aikoihin. Joskus vielä yhdeltätoista viikkoa pyykkiä. Kuka sitä nyt aamulla ennen töihin lähtöä jaksaa huhkia.

Kuka niiden lasten kanssa sitten aamulla herää, jos molemmat valvotte yöllä?

Varmaan ne vanhemmat heräävät aamulla, kun kerran töihinkin aamulla menevät. Kas kun iltavirkkuus ei kaikilla tarkoita sitä, että valvotaan pikkutunneille ja herätään puolenpäivän jälkeen.Mä olen itse yh ja teen isoimman osan kotitöistä aika myöhään illalla. Silti ehdin nukkumaan n klo 24-01 ja aamulla soi kello 7.00. Siihen aikaan herätessä ehtii koulukaskin kouluun klo 8 ja minä töihin samoja aikoja. Toki ilman lasta ja työtä rytmini olisi varmaan hieman myöhäisempi, mutta pointti oli siinä, että kotitöitä voi tehdä illallakin. Se, että sinä et voi luottaa miehesi pystyvän huolehtimaan lastenne aamupalasta tai lääkäriajoista, ei johdu siitä että miehesi on illanvirkku. Se johtuu siitä, että miehesi on epäluotettava. Kaikki illanvirkut eivät suinkaan ole epäluotettavia.

Nyt puhuttiin ihmisistä, jotka nukkuvat aamulla pitkään, koska valvovat myöhään. Ei ihmisistä, jotka valvovat sekä aamulla että illalla. Miksi tässä nyt puhutaan iltavirkku/aamunukkujalapsista ja perheistä, joissa kaikkien rytmit ovat samat, kun alkuperäinen ongelma oli se, että mies valvoo eri rytmissä kuin muu perhe ja hänen osallistumisensa tämän vuoksi jää pakostikin vähäisemmäksi?  

Kuvailemasi tilanne on arkea monissa perheissä jo yksinomaan siksi, että kaikki eivät voi valita työaikojaan. Tällöin luonnollisestikin haetaan kaikkia tyydyttäviä kompromisseja. Sellainen on esimerkiksi tämä sinulle jo kerrottu, että se iltavuorolainen tekee kotitöitä illalla. Pyykkikoneen voi laittaa päälle klo 21 ja ripustaa pyykit klo 23. Tiskikoneen voi tyhjätä, täyttää ja laittaa päälle myös illalla. Seuraavan päivän ruokaa voi hyvin valmistella illalla ja nykyisin on kaupatkin auki sen verran myöhään, että ehkä iltaihminen ehtisi käydä kaupassa illalla. Vastaavasti lasten kanssa iltaihminen voi viettää enemmän aikaa viikonloppuna jne.
Sinä sanoit, että aamupainotteisessa yhteiskunnassa iltavirkusta osapuolesta tulee lapsiperheen vapaamatkustaja. Tämä ei pidä paikkaansa, koska illanvirkku voi kantaa kortensa kekoon illalla. Edelleen, se jos sinun mielestäsi on tullut vapaamatkustaja, ei johdu siitä, että hän on illanvirkku vaan siitä että hän on vastuuton ja epäluotettava. Kaikissa perheissä kun illanvirkut eivät ole mitään vapaamatkustajia ja useimmiten illanvirkut kykenevät tarvittaessa nousemaan aamulla aikaisemminkin. Kyllä mä osaan lapseni klo 8 viedä lääkäriin vaikka illanvirkku olenkin. Samaan varmasti kykenisi myös sinun miehesi, jos hän viitsisi.

Mutta jos lapset ovat päivällä hereillä, niin ethän sinä yöllä heille laita ruokaa, korjaa heidän jälkiään, ulkoile ja imurointikin on aika ikävää jos toiset nukkuvat. Se, että saat illalla pyykkikoneen päälle, ei vielä kovin iso homma ole. Edelleen puhutaan niistä yökukkujista, jotka ovat hereillä kahteen/kolmeen asti yöllä. Ei siihen aikaan enää lähdetä lasten kanssa ulos tai kauppaan, jotta aamuvirkku saa vuorostaan omaa aikaa.
Ja nimenomaan tuostahan on kyse, varmasti yökukkujakin kykenee aamuheräämiseen jos viitsii. Eihän tässä sitten mitään ongelmaa olekaan. Mutta se ongelma tulee sitten, kun hommat jää pääosin toisen vastuulle vain vetoamalla siihen luontaiseen rytmiin.

1) Monet ruuat voi hyvin valmistaa lämmitystä vaille valmiiksi illalla.
2) Pyykit, tiskit ja yleistä raivausta voi tehdä illalla.
3) Kaupassa voi käydä vaikka klo 21 - 22. Siihen ei yökahteen asti valvominen vaikuta.
4) Illanvirkku voi olla lasten kanssa viikonloppuisin ja imuroida myös silloin. Kompromissina hän voi myös 1-2 aamuna viikolla herätä sen verran ajoissa, että ehtii imuroimaan ennen töihin lähtöä.

Edelleen illanvirkku ei tarkoita mitään lapsiperheen vapaamatkustajaa, jos molemmat ovat halukkaita kompromisseihin. Minä en tiedä, miten usein sinä haluat imuroida ja miten hirveästi teillä kotihommia arjen tasolla oikein on, mutta jos mulla olisi toinen aikuinen tässä hoitamassa pääosin pyykit, tiskit, ruuanlaiton ja kaupassakäynnin niin olisin ikionnellinen.

Kaikilla kunnioituksella, tämä ketju ei nyt koske sinun yökukkujamiehesi vastuuttomuutta ja laiskuutta. Tässä nyt puhutaan yleisellä tasolla aamunvirkuista ja illanvirkuista. Ihan samalla tavalla se aamunvirkkukin voisi olla laiska vapaamatkustaja, jos sellaiseen olisi taipuvainen. Tällaiset ominaisuudet eivät liity luontaiseen rytmiin vaan ovat ihan ihmisestä kiinni.

Tässä lainausketjussa puhuttiin tilanteesta, jossa tämä yökukkuminen rasittaa perhe-elämää ja sitä on tässä nyt alapeukutettu ja vähätelty. Minä en ole tuo, joka asiasta kertoi vaan olen eronnut tällaisesta miehestä.

Vaikka kuinka valmistelet ruokaa ja siivoilet illalla, se ruoka kuitenkin syödään päiväsaikaan, joten se pitää kattaa, lämmittää ja astiat korjata ja jäljet siivota myös silloin päivällä. 

Ja pointtihan oli nimenomaan se, että ongelmahan se on jos toinen pitää siitä rytmistään itsepäisesti kiinni. Eihän se tietenkään ole ongelma, jos kompromisseja tehdään. Mutta tässä ketjussahan nimenomaan rutistaan siitä, miksi ihmeessä niitä kompromisseja pitää tehdä, eikä saa elää siinä rytmissä kuin itse haluaa. Ihmeellinen selitys, että eihän x ole ongelma, jos ei tehdä x. No ei tietenkään olekaan. Kukaan ei ole sanonut niin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hieman minua ihmetyttää, kuinka tässä keskustelussa jotkut vetävät yhdysmerkin illanvirkun ja yökukkujan välille jopa niin voimakkaasti, että maalaillaan mielikuvia ainoastaan keskellä yötä ulkoilevista lapsista, koska perhe nukkuu päivät pääksytysten. Ensinnäkään harva illanvirkku on sellainen yökukkuja, ettei päiväsaikaan hereillä olisi. Toiseksikin useimmiten illanvirkut ovat kuitenkin ihan yhtä hyviä vanhempia kuin aamunvirkutkin ja ymmärtävät kyllä lasten tarpeen olla hereillä ja ulkona päiväsaikaan. Oma luontainen illanvirkun uniaikani esim olisi n. klo 02.00-10.00. Vaikka voisinkin noudattaa tuota rytmiä aina, ehtisin silti hyvin lasten kanssa ulkoilemaan ja harrastamaan päiväsaikaan ihan kuten ne aamunvirkutkin ehtivät.

Miten ehdit (jos käyt päivätöissä)? Mieheni nukkuu myös 02-10, menee töihin klo 11, tulee kotiin n. 19.30. Sitten syö. Lapseemme syövät iltapalaa klo 19, käyvät pesulla ja ovat sängyssä klo 20.30. Missä välissä mies ehtisi lasten kanssa ulos?

Entä sinä? Oletko sinä päivätöissä vai kotona? Jos olet päivätöissä, niin lapsesi varmaan ulkoilevat päiväkodissa tai koulussa ja kotipihalla sen jälkeen? Jos olet kotona lasten kanssa, niin kai se lasten kanssa oleminen ja myös ulkoilu kuulu lähinnä sinun hommiisi kuitenkin?

- sivuilija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vieraskissa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen iltavirkku. ex oli aamuvirkku, lapsista esikoinen on tullut isäänsä ja nuorempi minuun ! Nyt kun olemme eronneet, viikonloppusin esikoinen nousee siinä klo 7 tekemään aamupalaa ym ja me nuoremman kanssa heräämme 10-11 välillä. ,,,

Yksi syy, mikä exässä raivostutti oli tämän asenne aamu-unisuuteeni. Lomalla kiukutteli, kun en puoli kahdeksalta halunnut herätä tutkimaan ympäristöä ( Sä nukut koko loman ohi!) ja  siitä,  kun siirtelin hänen lapsille varaamiaan aamuaikoja myöhemmäksi, jos oli tiedossa, että minun pitäisi viedä (esim. hammaslääkäri klo 9)

Ja   klo 22 olisi pitänyt telkan olla kiinni ja kaikkien nukkumassa! minä olin tuossa vaiheessa ihan pirteä ja eron jälkeen olenkin öisin leiponut, lenkkeillyt tai siivonnut kaappeja..

Vapaaherran maailmassa jossa ei ole työ-, virasto-, -koulu ja muita aikoja, kaikki rytmit ovat ihan jees. Mutta me elämme todellisuudessa jossa lasten on oltava koulussa 8-9 ja toisaalta monet paikat sulkevat ovensa 16-18. Siksi iltavirkusta osapuolesta tulee lapsiperheen vapaamatkustaja.

Minä en voi myöskään luottaa siihen, että mies herää ajoissa viemään lapsen lääkäriin tai laittamaan aamupalaa. Pieni lapsi ei pärjää yksin, joten jonkun on herättävä hänen kanssaa vapaapäivinäkin. Jos se olen minä ja haluan saada edes joten kuten riittävästi unta, minun on mentävä nukkumaan aikaisin. Tässä yhtälössä kaikki minun vapaa-aikani kuluu lapsen ollessa valveilla jolloin omista jutuista ei tule mitään, kun taas miehen öinen vapaa-aika sijoittuu kokonaan lapsivapaaseen aikaan. Siksi se vituttaa.

Minä en voi ymmärtää näitä alapeukkuja. Haluaisiko joku perustella/selittää miten tässä tilanteessa teidän mielestänne pitäisi toimia että perheen vastuu ja vapaa-aika jakautuisi edes suurinpiirtein tasapuolisesti.

Totean nyt vielä että sitten kun koulut rupeavat alkamaan klo 12 ja lääkäriaikoja saa iltayhdeksältä, minäkin nukun mielelläni yhteentoista.

Ei siitä iltavirkusta tule vapaamatkustajaa, kun hän hoitaa lasta sitten illalla, että aamuvirkku saa omaa aikaa. Näin kumpikin hoitaa lasta tasapuolisesti ja saa omaa aikaa.

Niin. Käytännössä siinä vaiheessa, kun se iltavirkku on lastenhoitovuorossa, ne lapset ovat olleet jo ulkona ja syöneet ja talokin on siivottu ja pyykit pesty. Helppohan se on sitten iltavirkun istuttaa ne väsyneet lapset pikkukakkosen eteen ja pistää nukkumaan. Vai tekeekö se iltavirkku ruoat ja imuroi yöllä? No ei.

Höpsistä kukkuu kuule 😊 meidän perheessä molemmat vanhemmat on iltavirkkuja ja useinkin imuroidaan ja laitetaan valmiiksi seuraavan päivän ruoat iltayhdeksän -iltakymmenen aikoihin. Joskus vielä yhdeltätoista viikkoa pyykkiä. Kuka sitä nyt aamulla ennen töihin lähtöä jaksaa huhkia.

Eletäänköhän me jossain rinnakkaistodellisuuksissa, koska meillä tuo ylläoleva on edelleen sen aamuvirkun rutiineja. Harva (virastoaikaan) työssäkäyvä äiti voi vetäytyä kahdeksalta illalla kirjansa kanssa lepäilemään.

Ja ihan samoin nuo ovat virastoaikaan töissä olevan illanvirkunkin rutiineja. Eiköhän suurin osa illanvirkuista kuitenkin työskentele ja elä tässä aamuvirkkujen vireystilaan soveltuvassa yhteiskunnassa aamuvirkkujen vireystilaan sopivassa päivärytmissä. Harva varmaan edes valittaa asiasta, koska yleisesti illanvirkkuja pidetään muutenkin aamuvirkkuja huonompina ja laiskempina ihmisinä, saatika että joku kehtaisi vielä valittaa liian aikaisia aamuheräämisiä. Jo tästä ketjustakin huomaa, että siihen valitukseen löytyy aina se "yleispätevästi kaikille sopiva patenttiratkaisu", mene aikaisemmin nukkumaan. 😉

Suurin eroavaisuus ei varmaankaan ole ns. vuorokausirytmissä näiden kahden ihmistyypin välillä, sillä yhteiskunta pakottaa valtaosan aamupainoitteiseen vuorokausirytmiin. Ero on yksilöllisessä vireystilassa. Ja se tietysti palvelee usein enemmän aamuvirkkuja. Toisaalta, viimeisen vuosikymmenen aikana on yhteiskunta alkanut muuttumaan yhä pidempien aukiolojen seurauksena siten, että iltapainoitteiset työajat ovat lisääntyneet. Ja valtaosassa työpaikkoja vuoroja kierrätetään hyvinkin säntillisesti, jolloin myös aamunvirkut saattavat joutua työskentelemään omaan vireystilaansa nähden epäedulliseen aikaan. Ehkä tästä seuraavan vuosikymmen kuluessa aletaan pääsemään siihenkin, että ihmisten erilaiset vireystilat huomioidaan työvuorosuunnittelussa paremmin.

Hieman minua ihmetyttää, kuinka tässä keskustelussa jotkut vetävät yhdysmerkin illanvirkun ja yökukkujan välille jopa niin voimakkaasti, että maalaillaan mielikuvia ainoastaan keskellä yötä ulkoilevista lapsista, koska perhe nukkuu päivät pääksytysten. Ensinnäkään harva illanvirkku on sellainen yökukkuja, ettei päiväsaikaan hereillä olisi. Toiseksikin useimmiten illanvirkut ovat kuitenkin ihan yhtä hyviä vanhempia kuin aamunvirkutkin ja ymmärtävät kyllä lasten tarpeen olla hereillä ja ulkona päiväsaikaan. Oma luontainen illanvirkun uniaikani esim olisi n. klo 02.00-10.00. Vaikka voisinkin noudattaa tuota rytmiä aina, ehtisin silti hyvin lasten kanssa ulkoilemaan ja harrastamaan päiväsaikaan ihan kuten ne aamunvirkutkin ehtivät.

Kuka ne lastesi aamurutiinit huolehtisi? Entä ruuan, kuskaukset, iltatoimet yms. koulun jälkeen kun sinä olisit töissä klo 20 saakka? Niin, se aamuvirkku puolisosi. Ja missä välissä siis kuvittelisit ulkoilevasi lastesi kanssa jos he ovat koulussa esim. 8-14 ja sinä töissä klo 11-20?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vieraskissa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen iltavirkku. ex oli aamuvirkku, lapsista esikoinen on tullut isäänsä ja nuorempi minuun ! Nyt kun olemme eronneet, viikonloppusin esikoinen nousee siinä klo 7 tekemään aamupalaa ym ja me nuoremman kanssa heräämme 10-11 välillä. ,,,Yksi syy, mikä exässä raivostutti oli tämän asenne aamu-unisuuteeni. Lomalla kiukutteli, kun en puoli kahdeksalta halunnut herätä tutkimaan ympäristöä ( Sä nukut koko loman ohi!) ja  siitä,  kun siirtelin hänen lapsille varaamiaan aamuaikoja myöhemmäksi, jos oli tiedossa, että minun pitäisi viedä (esim. hammaslääkäri klo 9)Ja   klo 22 olisi pitänyt telkan olla kiinni ja kaikkien nukkumassa! minä olin tuossa vaiheessa ihan pirteä ja eron jälkeen olenkin öisin leiponut, lenkkeillyt tai siivonnut kaappeja..

Vapaaherran maailmassa jossa ei ole työ-, virasto-, -koulu ja muita aikoja, kaikki rytmit ovat ihan jees. Mutta me elämme todellisuudessa jossa lasten on oltava koulussa 8-9 ja toisaalta monet paikat sulkevat ovensa 16-18. Siksi iltavirkusta osapuolesta tulee lapsiperheen vapaamatkustaja.Minä en voi myöskään luottaa siihen, että mies herää ajoissa viemään lapsen lääkäriin tai laittamaan aamupalaa. Pieni lapsi ei pärjää yksin, joten jonkun on herättävä hänen kanssaa vapaapäivinäkin. Jos se olen minä ja haluan saada edes joten kuten riittävästi unta, minun on mentävä nukkumaan aikaisin. Tässä yhtälössä kaikki minun vapaa-aikani kuluu lapsen ollessa valveilla jolloin omista jutuista ei tule mitään, kun taas miehen öinen vapaa-aika sijoittuu kokonaan lapsivapaaseen aikaan. Siksi se vituttaa.

Minä en voi ymmärtää näitä alapeukkuja. Haluaisiko joku perustella/selittää miten tässä tilanteessa teidän mielestänne pitäisi toimia että perheen vastuu ja vapaa-aika jakautuisi edes suurinpiirtein tasapuolisesti.Totean nyt vielä että sitten kun koulut rupeavat alkamaan klo 12 ja lääkäriaikoja saa iltayhdeksältä, minäkin nukun mielelläni yhteentoista.

Ei siitä iltavirkusta tule vapaamatkustajaa, kun hän hoitaa lasta sitten illalla, että aamuvirkku saa omaa aikaa. Näin kumpikin hoitaa lasta tasapuolisesti ja saa omaa aikaa.

Niin. Käytännössä siinä vaiheessa, kun se iltavirkku on lastenhoitovuorossa, ne lapset ovat olleet jo ulkona ja syöneet ja talokin on siivottu ja pyykit pesty. Helppohan se on sitten iltavirkun istuttaa ne väsyneet lapset pikkukakkosen eteen ja pistää nukkumaan. Vai tekeekö se iltavirkku ruoat ja imuroi yöllä? No ei.

Höpsistä kukkuu kuule 😊 meidän perheessä molemmat vanhemmat on iltavirkkuja ja useinkin imuroidaan ja laitetaan valmiiksi seuraavan päivän ruoat iltayhdeksän -iltakymmenen aikoihin. Joskus vielä yhdeltätoista viikkoa pyykkiä. Kuka sitä nyt aamulla ennen töihin lähtöä jaksaa huhkia.

Kuka niiden lasten kanssa sitten aamulla herää, jos molemmat valvotte yöllä?

Varmaan ne vanhemmat heräävät aamulla, kun kerran töihinkin aamulla menevät. Kas kun iltavirkkuus ei kaikilla tarkoita sitä, että valvotaan pikkutunneille ja herätään puolenpäivän jälkeen.Mä olen itse yh ja teen isoimman osan kotitöistä aika myöhään illalla. Silti ehdin nukkumaan n klo 24-01 ja aamulla soi kello 7.00. Siihen aikaan herätessä ehtii koulukaskin kouluun klo 8 ja minä töihin samoja aikoja. Toki ilman lasta ja työtä rytmini olisi varmaan hieman myöhäisempi, mutta pointti oli siinä, että kotitöitä voi tehdä illallakin. Se, että sinä et voi luottaa miehesi pystyvän huolehtimaan lastenne aamupalasta tai lääkäriajoista, ei johdu siitä että miehesi on illanvirkku. Se johtuu siitä, että miehesi on epäluotettava. Kaikki illanvirkut eivät suinkaan ole epäluotettavia.

Nyt puhuttiin ihmisistä, jotka nukkuvat aamulla pitkään, koska valvovat myöhään. Ei ihmisistä, jotka valvovat sekä aamulla että illalla. Miksi tässä nyt puhutaan iltavirkku/aamunukkujalapsista ja perheistä, joissa kaikkien rytmit ovat samat, kun alkuperäinen ongelma oli se, että mies valvoo eri rytmissä kuin muu perhe ja hänen osallistumisensa tämän vuoksi jää pakostikin vähäisemmäksi?  

Kuvailemasi tilanne on arkea monissa perheissä jo yksinomaan siksi, että kaikki eivät voi valita työaikojaan. Tällöin luonnollisestikin haetaan kaikkia tyydyttäviä kompromisseja. Sellainen on esimerkiksi tämä sinulle jo kerrottu, että se iltavuorolainen tekee kotitöitä illalla. Pyykkikoneen voi laittaa päälle klo 21 ja ripustaa pyykit klo 23. Tiskikoneen voi tyhjätä, täyttää ja laittaa päälle myös illalla. Seuraavan päivän ruokaa voi hyvin valmistella illalla ja nykyisin on kaupatkin auki sen verran myöhään, että ehkä iltaihminen ehtisi käydä kaupassa illalla. Vastaavasti lasten kanssa iltaihminen voi viettää enemmän aikaa viikonloppuna jne.

Sinä sanoit, että aamupainotteisessa yhteiskunnassa iltavirkusta osapuolesta tulee lapsiperheen vapaamatkustaja. Tämä ei pidä paikkaansa, koska illanvirkku voi kantaa kortensa kekoon illalla. Edelleen, se jos sinun mielestäsi on tullut vapaamatkustaja, ei johdu siitä, että hän on illanvirkku vaan siitä että hän on vastuuton ja epäluotettava. Kaikissa perheissä kun illanvirkut eivät ole mitään vapaamatkustajia ja useimmiten illanvirkut kykenevät tarvittaessa nousemaan aamulla aikaisemminkin. Kyllä mä osaan lapseni klo 8 viedä lääkäriin vaikka illanvirkku olenkin. Samaan varmasti kykenisi myös sinun miehesi, jos hän viitsisi.

Mutta jos lapset ovat päivällä hereillä, niin ethän sinä yöllä heille laita ruokaa, korjaa heidän jälkiään, ulkoile ja imurointikin on aika ikävää jos toiset nukkuvat. Se, että saat illalla pyykkikoneen päälle, ei vielä kovin iso homma ole. Edelleen puhutaan niistä yökukkujista, jotka ovat hereillä kahteen/kolmeen asti yöllä. Ei siihen aikaan enää lähdetä lasten kanssa ulos tai kauppaan, jotta aamuvirkku saa vuorostaan omaa aikaa.

Ja nimenomaan tuostahan on kyse, varmasti yökukkujakin kykenee aamuheräämiseen jos viitsii. Eihän tässä sitten mitään ongelmaa olekaan. Mutta se ongelma tulee sitten, kun hommat jää pääosin toisen vastuulle vain vetoamalla siihen luontaiseen rytmiin.

1) Monet ruuat voi hyvin valmistaa lämmitystä vaille valmiiksi illalla.

2) Pyykit, tiskit ja yleistä raivausta voi tehdä illalla.

3) Kaupassa voi käydä vaikka klo 21 - 22. Siihen ei yökahteen asti valvominen vaikuta.

4) Illanvirkku voi olla lasten kanssa viikonloppuisin ja imuroida myös silloin. Kompromissina hän voi myös 1-2 aamuna viikolla herätä sen verran ajoissa, että ehtii imuroimaan ennen töihin lähtöä.

Edelleen illanvirkku ei tarkoita mitään lapsiperheen vapaamatkustajaa, jos molemmat ovat halukkaita kompromisseihin. Minä en tiedä, miten usein sinä haluat imuroida ja miten hirveästi teillä kotihommia arjen tasolla oikein on, mutta jos mulla olisi toinen aikuinen tässä hoitamassa pääosin pyykit, tiskit, ruuanlaiton ja kaupassakäynnin niin olisin ikionnellinen.

Kaikilla kunnioituksella, tämä ketju ei nyt koske sinun yökukkujamiehesi vastuuttomuutta ja laiskuutta. Tässä nyt puhutaan yleisellä tasolla aamunvirkuista ja illanvirkuista. Ihan samalla tavalla se aamunvirkkukin voisi olla laiska vapaamatkustaja, jos sellaiseen olisi taipuvainen. Tällaiset ominaisuudet eivät liity luontaiseen rytmiin vaan ovat ihan ihmisestä kiinni.

Aika v-mäistä ruveta huudattamaan imuria kun toiset yrittää nukkua. Ja kuka sen ruuan lämmittää ja kattaa pöytään?

.

Vierailija kirjoitti:

Aamulla on yleensä parempi keli ja kauniimpaa. Päivä on pidempi, kun herää heti aamusta. Itse olen muuttunut pikkuhiljaa iltaihmiseksi, mutta ajattelin koittaa vähän muuttaa tätä takaisin, koska ärsyttää, että toistuvasti jää näkemättä päivän alkaminen. 

Ai, minusta ilta ja yö on kauneinta aikaa ja haluan nähdä päivän päättymisen. Lisäksi illalla on yleensä kauniimpi keli, sellainen lepäävä rauhallinen ja turvallinen. Katos hitto! Oisko ollu mielipidekysymys mikä vuorokauden aika on paras. Sinä ja sinun totuutesi ei ole maailman totuus. Opettele aloittamaan kirjoituksesi sanoilla "minun mielestäni..."näin et kuulosta noin ärsyttävältä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vieraskissa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen iltavirkku. ex oli aamuvirkku, lapsista esikoinen on tullut isäänsä ja nuorempi minuun ! Nyt kun olemme eronneet, viikonloppusin esikoinen nousee siinä klo 7 tekemään aamupalaa ym ja me nuoremman kanssa heräämme 10-11 välillä. ,,,Yksi syy, mikä exässä raivostutti oli tämän asenne aamu-unisuuteeni. Lomalla kiukutteli, kun en puoli kahdeksalta halunnut herätä tutkimaan ympäristöä ( Sä nukut koko loman ohi!) ja  siitä,  kun siirtelin hänen lapsille varaamiaan aamuaikoja myöhemmäksi, jos oli tiedossa, että minun pitäisi viedä (esim. hammaslääkäri klo 9)Ja   klo 22 olisi pitänyt telkan olla kiinni ja kaikkien nukkumassa! minä olin tuossa vaiheessa ihan pirteä ja eron jälkeen olenkin öisin leiponut, lenkkeillyt tai siivonnut kaappeja..

Vapaaherran maailmassa jossa ei ole työ-, virasto-, -koulu ja muita aikoja, kaikki rytmit ovat ihan jees. Mutta me elämme todellisuudessa jossa lasten on oltava koulussa 8-9 ja toisaalta monet paikat sulkevat ovensa 16-18. Siksi iltavirkusta osapuolesta tulee lapsiperheen vapaamatkustaja.Minä en voi myöskään luottaa siihen, että mies herää ajoissa viemään lapsen lääkäriin tai laittamaan aamupalaa. Pieni lapsi ei pärjää yksin, joten jonkun on herättävä hänen kanssaa vapaapäivinäkin. Jos se olen minä ja haluan saada edes joten kuten riittävästi unta, minun on mentävä nukkumaan aikaisin. Tässä yhtälössä kaikki minun vapaa-aikani kuluu lapsen ollessa valveilla jolloin omista jutuista ei tule mitään, kun taas miehen öinen vapaa-aika sijoittuu kokonaan lapsivapaaseen aikaan. Siksi se vituttaa.

Minä en voi ymmärtää näitä alapeukkuja. Haluaisiko joku perustella/selittää miten tässä tilanteessa teidän mielestänne pitäisi toimia että perheen vastuu ja vapaa-aika jakautuisi edes suurinpiirtein tasapuolisesti.Totean nyt vielä että sitten kun koulut rupeavat alkamaan klo 12 ja lääkäriaikoja saa iltayhdeksältä, minäkin nukun mielelläni yhteentoista.

Ei siitä iltavirkusta tule vapaamatkustajaa, kun hän hoitaa lasta sitten illalla, että aamuvirkku saa omaa aikaa. Näin kumpikin hoitaa lasta tasapuolisesti ja saa omaa aikaa.

Niin. Käytännössä siinä vaiheessa, kun se iltavirkku on lastenhoitovuorossa, ne lapset ovat olleet jo ulkona ja syöneet ja talokin on siivottu ja pyykit pesty. Helppohan se on sitten iltavirkun istuttaa ne väsyneet lapset pikkukakkosen eteen ja pistää nukkumaan. Vai tekeekö se iltavirkku ruoat ja imuroi yöllä? No ei.

Höpsistä kukkuu kuule 😊 meidän perheessä molemmat vanhemmat on iltavirkkuja ja useinkin imuroidaan ja laitetaan valmiiksi seuraavan päivän ruoat iltayhdeksän -iltakymmenen aikoihin. Joskus vielä yhdeltätoista viikkoa pyykkiä. Kuka sitä nyt aamulla ennen töihin lähtöä jaksaa huhkia.

Kuka niiden lasten kanssa sitten aamulla herää, jos molemmat valvotte yöllä?

Varmaan ne vanhemmat heräävät aamulla, kun kerran töihinkin aamulla menevät. Kas kun iltavirkkuus ei kaikilla tarkoita sitä, että valvotaan pikkutunneille ja herätään puolenpäivän jälkeen.

Mä olen itse yh ja teen isoimman osan kotitöistä aika myöhään illalla. Silti ehdin nukkumaan n klo 24-01 ja aamulla soi kello 7.00. Siihen aikaan herätessä ehtii koulukaskin kouluun klo 8 ja minä töihin samoja aikoja. Toki ilman lasta ja työtä rytmini olisi varmaan hieman myöhäisempi, mutta pointti oli siinä, että kotitöitä voi tehdä illallakin. Se, että sinä et voi luottaa miehesi pystyvän huolehtimaan lastenne aamupalasta tai lääkäriajoista, ei johdu siitä että miehesi on illanvirkku. Se johtuu siitä, että miehesi on epäluotettava. Kaikki illanvirkut eivät suinkaan ole epäluotettavia.

Nyt puhuttiin ihmisistä, jotka nukkuvat aamulla pitkään, koska valvovat myöhään. Ei ihmisistä, jotka valvovat sekä aamulla että illalla. Miksi tässä nyt puhutaan iltavirkku/aamunukkujalapsista ja perheistä, joissa kaikkien rytmit ovat samat, kun alkuperäinen ongelma oli se, että mies valvoo eri rytmissä kuin muu perhe ja hänen osallistumisensa tämän vuoksi jää pakostikin vähäisemmäksi?  

Kuvailemasi tilanne on arkea monissa perheissä jo yksinomaan siksi, että kaikki eivät voi valita työaikojaan. Tällöin luonnollisestikin haetaan kaikkia tyydyttäviä kompromisseja. Sellainen on esimerkiksi tämä sinulle jo kerrottu, että se iltavuorolainen tekee kotitöitä illalla. Pyykkikoneen voi laittaa päälle klo 21 ja ripustaa pyykit klo 23. Tiskikoneen voi tyhjätä, täyttää ja laittaa päälle myös illalla. Seuraavan päivän ruokaa voi hyvin valmistella illalla ja nykyisin on kaupatkin auki sen verran myöhään, että ehkä iltaihminen ehtisi käydä kaupassa illalla. Vastaavasti lasten kanssa iltaihminen voi viettää enemmän aikaa viikonloppuna jne.

Sinä sanoit, että aamupainotteisessa yhteiskunnassa iltavirkusta osapuolesta tulee lapsiperheen vapaamatkustaja. Tämä ei pidä paikkaansa, koska illanvirkku voi kantaa kortensa kekoon illalla. Edelleen, se jos sinun mielestäsi on tullut vapaamatkustaja, ei johdu siitä, että hän on illanvirkku vaan siitä että hän on vastuuton ja epäluotettava. Kaikissa perheissä kun illanvirkut eivät ole mitään vapaamatkustajia ja useimmiten illanvirkut kykenevät tarvittaessa nousemaan aamulla aikaisemminkin. Kyllä mä osaan lapseni klo 8 viedä lääkäriin vaikka illanvirkku olenkin. Samaan varmasti kykenisi myös sinun miehesi, jos hän viitsisi.

Onko se sitten semantikkaa vain, mutta alkuperäinen kysymyshän oli miksi aamuvirkut yrittävät käännyttää iltavirkkuja ja selitys monella perheellisellä on juuri tuo osallistuminen. Ei minulle ole oleellista onko miehen rytmi kääntynyt vai herääkö hän rytmiään kääntämättä muuten vain kahdeksalta viemään lasta lääkäriin. Pääasia että herää. Ja jos ei herää, niin siitä tulee tämä käännytyksen tarve. Ei kai aikaisin heräävä iltavirkku ketään aamuvirkkua ärsytä?

En kyllä myöskään laske hetkeäkään tasapainoiseksi osallistumiseksi sitä, että käy yksin yöllä kaupassa tai siivoaa. Hitto, sehän on ihan luksusta. Lasten kanssa olemisessa raskainta on se, että he ovat koko ajan siinä. Imurointi tai kaupassakäynti eivät ole koskaan olleet minulle suurikaan rasite. Suurempi rasite on se, että yhtäkään asiaa ei voi rauhassa itsenäisesti hoitaa alusta loppuun. Ja siinä mielessä öisin osallistuva elää edelleen perheettömän elämää, toisin kuin päivällä lapsista huolehtija.

Aamuvirkku kirjoitti:

Suurin osa rikoksista (ryöstöt, murrot, ilkivalta, pahoinpitelyt, raiskaukset, huumerikokset, rattijuopumukset) tehdään myöhään illalla tai yöllä. Että illalla siis tehdään noinkin järkeviä asioita.

Ja iltavirkuiksi itseään väittävät ovat sen verran "virkkuja", että iltaisin vain lojuvat tv:n edessä hiilihydraattia ja roskaruokaa tankaten.

Eihän sitä illalla oikein saa unta, jos ei väsymyksen takia ole jaksanut tehdä päivän aikana oikein mitään fyysisesti tai henkisesti kuormittavaa.

Näin kirjoittaa mustavalkoinen ihminen, jonka ainoa ylpeyden aihe on vuorokausirytmi! Onneksi olkoon ja sori jos me muut ei älytä kummarrella sun ylivertaisuuden edessä...

Vierailija kirjoitti:

Koska aamurytmi on välttämätöntä lähes kaikille elollisille olennoille,jos et aamusta ala ruuan hankintaan niin kuolet nälkään.

Oisko sun kannattanut olla hereillä myös koulun iltapäivän tunnit. Ei tainnut bilsan tunnit alkaa aina kasilta 😁. Vai onko sun bilsan tietämys lasten lorun "aikainen lintu madon nappaa" varassa? . Hieman noloa aikuiselta ihmiseltä...

M

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hieman minua ihmetyttää, kuinka tässä keskustelussa jotkut vetävät yhdysmerkin illanvirkun ja yökukkujan välille jopa niin voimakkaasti, että maalaillaan mielikuvia ainoastaan keskellä yötä ulkoilevista lapsista, koska perhe nukkuu päivät pääksytysten. Ensinnäkään harva illanvirkku on sellainen yökukkuja, ettei päiväsaikaan hereillä olisi. Toiseksikin useimmiten illanvirkut ovat kuitenkin ihan yhtä hyviä vanhempia kuin aamunvirkutkin ja ymmärtävät kyllä lasten tarpeen olla hereillä ja ulkona päiväsaikaan. Oma luontainen illanvirkun uniaikani esim olisi n. klo 02.00-10.00. Vaikka voisinkin noudattaa tuota rytmiä aina, ehtisin silti hyvin lasten kanssa ulkoilemaan ja harrastamaan päiväsaikaan ihan kuten ne aamunvirkutkin ehtivät.

Miten ehdit (jos käyt päivätöissä)? Mieheni nukkuu myös 02-10, menee töihin klo 11, tulee kotiin n. 19.30. Sitten syö. Lapseemme syövät iltapalaa klo 19, käyvät pesulla ja ovat sängyssä klo 20.30. Missä välissä mies ehtisi lasten kanssa ulos?

Entä sinä? Oletko sinä päivätöissä vai kotona? Jos olet päivätöissä, niin lapsesi varmaan ulkoilevat päiväkodissa tai koulussa ja kotipihalla sen jälkeen? Jos olet kotona lasten kanssa, niin kai se lasten kanssa oleminen ja myös ulkoilu kuulu lähinnä sinun hommiisi kuitenkin?

- sivuilija

Mitä väliä mitä minä teen? Joku iltavirkku kun kehui että ehtii kyllä ulkoilemaan lastensa kanssa, meidän perheen iltavirkku ei ehdi.

Kyllä meidän koululaiset haluavat tehdä asioita vanhempiensa kanssa iltaisin, esim. toivovat pyöräilyseuraa. Aamuvirkku siis ulkoilee lasten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vieraskissa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen iltavirkku. ex oli aamuvirkku, lapsista esikoinen on tullut isäänsä ja nuorempi minuun ! Nyt kun olemme eronneet, viikonloppusin esikoinen nousee siinä klo 7 tekemään aamupalaa ym ja me nuoremman kanssa heräämme 10-11 välillä. ,,,Yksi syy, mikä exässä raivostutti oli tämän asenne aamu-unisuuteeni. Lomalla kiukutteli, kun en puoli kahdeksalta halunnut herätä tutkimaan ympäristöä ( Sä nukut koko loman ohi!) ja  siitä,  kun siirtelin hänen lapsille varaamiaan aamuaikoja myöhemmäksi, jos oli tiedossa, että minun pitäisi viedä (esim. hammaslääkäri klo 9)Ja   klo 22 olisi pitänyt telkan olla kiinni ja kaikkien nukkumassa! minä olin tuossa vaiheessa ihan pirteä ja eron jälkeen olenkin öisin leiponut, lenkkeillyt tai siivonnut kaappeja..

Vapaaherran maailmassa jossa ei ole työ-, virasto-, -koulu ja muita aikoja, kaikki rytmit ovat ihan jees. Mutta me elämme todellisuudessa jossa lasten on oltava koulussa 8-9 ja toisaalta monet paikat sulkevat ovensa 16-18. Siksi iltavirkusta osapuolesta tulee lapsiperheen vapaamatkustaja.Minä en voi myöskään luottaa siihen, että mies herää ajoissa viemään lapsen lääkäriin tai laittamaan aamupalaa. Pieni lapsi ei pärjää yksin, joten jonkun on herättävä hänen kanssaa vapaapäivinäkin. Jos se olen minä ja haluan saada edes joten kuten riittävästi unta, minun on mentävä nukkumaan aikaisin. Tässä yhtälössä kaikki minun vapaa-aikani kuluu lapsen ollessa valveilla jolloin omista jutuista ei tule mitään, kun taas miehen öinen vapaa-aika sijoittuu kokonaan lapsivapaaseen aikaan. Siksi se vituttaa.

Minä en voi ymmärtää näitä alapeukkuja. Haluaisiko joku perustella/selittää miten tässä tilanteessa teidän mielestänne pitäisi toimia että perheen vastuu ja vapaa-aika jakautuisi edes suurinpiirtein tasapuolisesti.Totean nyt vielä että sitten kun koulut rupeavat alkamaan klo 12 ja lääkäriaikoja saa iltayhdeksältä, minäkin nukun mielelläni yhteentoista.

Ei siitä iltavirkusta tule vapaamatkustajaa, kun hän hoitaa lasta sitten illalla, että aamuvirkku saa omaa aikaa. Näin kumpikin hoitaa lasta tasapuolisesti ja saa omaa aikaa.

Niin. Käytännössä siinä vaiheessa, kun se iltavirkku on lastenhoitovuorossa, ne lapset ovat olleet jo ulkona ja syöneet ja talokin on siivottu ja pyykit pesty. Helppohan se on sitten iltavirkun istuttaa ne väsyneet lapset pikkukakkosen eteen ja pistää nukkumaan. Vai tekeekö se iltavirkku ruoat ja imuroi yöllä? No ei.

Höpsistä kukkuu kuule 😊 meidän perheessä molemmat vanhemmat on iltavirkkuja ja useinkin imuroidaan ja laitetaan valmiiksi seuraavan päivän ruoat iltayhdeksän -iltakymmenen aikoihin. Joskus vielä yhdeltätoista viikkoa pyykkiä. Kuka sitä nyt aamulla ennen töihin lähtöä jaksaa huhkia.

Kuka niiden lasten kanssa sitten aamulla herää, jos molemmat valvotte yöllä?

Varmaan ne vanhemmat heräävät aamulla, kun kerran töihinkin aamulla menevät. Kas kun iltavirkkuus ei kaikilla tarkoita sitä, että valvotaan pikkutunneille ja herätään puolenpäivän jälkeen.Mä olen itse yh ja teen isoimman osan kotitöistä aika myöhään illalla. Silti ehdin nukkumaan n klo 24-01 ja aamulla soi kello 7.00. Siihen aikaan herätessä ehtii koulukaskin kouluun klo 8 ja minä töihin samoja aikoja. Toki ilman lasta ja työtä rytmini olisi varmaan hieman myöhäisempi, mutta pointti oli siinä, että kotitöitä voi tehdä illallakin. Se, että sinä et voi luottaa miehesi pystyvän huolehtimaan lastenne aamupalasta tai lääkäriajoista, ei johdu siitä että miehesi on illanvirkku. Se johtuu siitä, että miehesi on epäluotettava. Kaikki illanvirkut eivät suinkaan ole epäluotettavia.

Nyt puhuttiin ihmisistä, jotka nukkuvat aamulla pitkään, koska valvovat myöhään. Ei ihmisistä, jotka valvovat sekä aamulla että illalla. Miksi tässä nyt puhutaan iltavirkku/aamunukkujalapsista ja perheistä, joissa kaikkien rytmit ovat samat, kun alkuperäinen ongelma oli se, että mies valvoo eri rytmissä kuin muu perhe ja hänen osallistumisensa tämän vuoksi jää pakostikin vähäisemmäksi?  

Kuvailemasi tilanne on arkea monissa perheissä jo yksinomaan siksi, että kaikki eivät voi valita työaikojaan. Tällöin luonnollisestikin haetaan kaikkia tyydyttäviä kompromisseja. Sellainen on esimerkiksi tämä sinulle jo kerrottu, että se iltavuorolainen tekee kotitöitä illalla. Pyykkikoneen voi laittaa päälle klo 21 ja ripustaa pyykit klo 23. Tiskikoneen voi tyhjätä, täyttää ja laittaa päälle myös illalla. Seuraavan päivän ruokaa voi hyvin valmistella illalla ja nykyisin on kaupatkin auki sen verran myöhään, että ehkä iltaihminen ehtisi käydä kaupassa illalla. Vastaavasti lasten kanssa iltaihminen voi viettää enemmän aikaa viikonloppuna jne.Sinä sanoit, että aamupainotteisessa yhteiskunnassa iltavirkusta osapuolesta tulee lapsiperheen vapaamatkustaja. Tämä ei pidä paikkaansa, koska illanvirkku voi kantaa kortensa kekoon illalla. Edelleen, se jos sinun mielestäsi on tullut vapaamatkustaja, ei johdu siitä, että hän on illanvirkku vaan siitä että hän on vastuuton ja epäluotettava. Kaikissa perheissä kun illanvirkut eivät ole mitään vapaamatkustajia ja useimmiten illanvirkut kykenevät tarvittaessa nousemaan aamulla aikaisemminkin. Kyllä mä osaan lapseni klo 8 viedä lääkäriin vaikka illanvirkku olenkin. Samaan varmasti kykenisi myös sinun miehesi, jos hän viitsisi.

Mutta jos lapset ovat päivällä hereillä, niin ethän sinä yöllä heille laita ruokaa, korjaa heidän jälkiään, ulkoile ja imurointikin on aika ikävää jos toiset nukkuvat. Se, että saat illalla pyykkikoneen päälle, ei vielä kovin iso homma ole. Edelleen puhutaan niistä yökukkujista, jotka ovat hereillä kahteen/kolmeen asti yöllä. Ei siihen aikaan enää lähdetä lasten kanssa ulos tai kauppaan, jotta aamuvirkku saa vuorostaan omaa aikaa.Ja nimenomaan tuostahan on kyse, varmasti yökukkujakin kykenee aamuheräämiseen jos viitsii. Eihän tässä sitten mitään ongelmaa olekaan. Mutta se ongelma tulee sitten, kun hommat jää pääosin toisen vastuulle vain vetoamalla siihen luontaiseen rytmiin.

1) Monet ruuat voi hyvin valmistaa lämmitystä vaille valmiiksi illalla.2) Pyykit, tiskit ja yleistä raivausta voi tehdä illalla.3) Kaupassa voi käydä vaikka klo 21 - 22. Siihen ei yökahteen asti valvominen vaikuta.4) Illanvirkku voi olla lasten kanssa viikonloppuisin ja imuroida myös silloin. Kompromissina hän voi myös 1-2 aamuna viikolla herätä sen verran ajoissa, että ehtii imuroimaan ennen töihin lähtöä.

Edelleen illanvirkku ei tarkoita mitään lapsiperheen vapaamatkustajaa, jos molemmat ovat halukkaita kompromisseihin. Minä en tiedä, miten usein sinä haluat imuroida ja miten hirveästi teillä kotihommia arjen tasolla oikein on, mutta jos mulla olisi toinen aikuinen tässä hoitamassa pääosin pyykit, tiskit, ruuanlaiton ja kaupassakäynnin niin olisin ikionnellinen.

Kaikilla kunnioituksella, tämä ketju ei nyt koske sinun yökukkujamiehesi vastuuttomuutta ja laiskuutta. Tässä nyt puhutaan yleisellä tasolla aamunvirkuista ja illanvirkuista. Ihan samalla tavalla se aamunvirkkukin voisi olla laiska vapaamatkustaja, jos sellaiseen olisi taipuvainen. Tällaiset ominaisuudet eivät liity luontaiseen rytmiin vaan ovat ihan ihmisestä kiinni.

Tässä lainausketjussa puhuttiin tilanteesta, jossa tämä yökukkuminen rasittaa perhe-elämää ja sitä on tässä nyt alapeukutettu ja vähätelty. Minä en ole tuo, joka asiasta kertoi vaan olen eronnut tällaisesta miehestä.

Vaikka kuinka valmistelet ruokaa ja siivoilet illalla, se ruoka kuitenkin syödään päiväsaikaan, joten se pitää kattaa, lämmittää ja astiat korjata ja jäljet siivota myös silloin päivällä. 

Ja pointtihan oli nimenomaan se, että ongelmahan se on jos toinen pitää siitä rytmistään itsepäisesti kiinni. Eihän se tietenkään ole ongelma, jos kompromisseja tehdään. Mutta tässä ketjussahan nimenomaan rutistaan siitä, miksi ihmeessä niitä kompromisseja pitää tehdä, eikä saa elää siinä rytmissä kuin itse haluaa. Ihmeellinen selitys, että eihän x ole ongelma, jos ei tehdä x. No ei tietenkään olekaan. Kukaan ei ole sanonut niin.

Sait luultavasti alapeukkuja siksi, että sanoit, että aamupainotteisessa yhteiskunnassa illanvirkuista tulee lapsiperheen vapaamatkustajia. Ja sinulle on yritetty kertoa, että näin ei mitenkään välttämättä ole. Sinun exäsi todennäköisesti olisi ollut lapsiperheen vapaamatkustaja aamunvirkkunakin, joten sinänsä tähän aamunvirkku-illanvirkku keskusteluun se asia ei liity. Kyse on yksilöllisestä laiskuudesta, ei siitä onko aamunvirkku vai illanvirkku.

Minusta tässä keskustelussa ei ole rutistu siitä, että miksi niitä kompromisseja pitää tehdä. Pikemminkin on ollut kyse siitä, että koska yhteiskunta ja myös yleinen asenneilmapiiri on niin aamunvirkkumyönteinen, niin monesti eniten kompromisseja joutuvat tekemään illanvirkut. Monesti illanvirkku on se joka joustaa omasta rytmistään joka ikinen päivä. Työpäivinä työnantajan takia ja vapaalla perheen takia. Minusta tässä keskustelussa on lähinnä kyseenalaistettu se miksi yhteiskunta on edelleen niin kovin aamupainotteinen, jolloin illanvirkuille jää kovin vähän mahdollisuuksia elää oman vireystilansa mukaan.

Minä olen kouluikäisen lapsen yh ja vasta nyt, kun lapsi on jo niin iso, että saa aamupalansa tehtyä ja pärjää sen pari tuntia itsekseen vaikka minä vielä nukun, saan edes yhtenä päivänä viikossa elää oman rytmini mukaan. Sunnuntaisin herään aikaisemmin koska lapsi kuitenkin tykkää siitä, että laitetaan yhdessä aamupalaa pitkän kaavan mukaan jne. Siihen nähden minusta kahden vanhemman perheissä kompromisseja voisi tehdä huomattavasti enemmän sekä aamunvirkut ja illanvirkut.

Vierailija kirjoitti:

Harvemmin on toisin päin. Olen huomannut, että monien aamuihmisten on vaikeaa hyväksyä iltaihmisten elämänrytmiä. Aina tarjotaan niitä aikaisia tapaamisia, vaikka tiedetään, että toinen mieluummin tapaisi myöhemmin.

No varmaan samasta syystä kuin iltaihminenkin tarjoaa tapaamisia aikaan, jolloin aamuihminen haluaa jo nukkumaan

Onneksi ei ole lapsia. Ja on vuorotyö, kuten miehelläkin. Saa olla ihan rauhassa "yhteiskunnasta pudonnut" iltavirkku.

Toisaalta taas tunnen itseni ihan hyväksi ihmiseksi kun olen töissä lauantaiyönä, jolloin taas nämä "täydelliset aamuvirkut ihmiset" ovat vapaalla ja mahdollisesti kännäämässä ja pilaamassa sitä täydellistä elämäänsä. Sitten krapulassa makaavat sunnuntain ja maanantaiaamuna taas aloittavat sen hypetyksen omantunnontuskissaan kuinka on taas hyvä aloittaa uusi viikko aikaisin aamusta.

Maanantaiaamuna minä käännän kylkeä, ihan hyvillä mielin.

Maailma ei tarvitse kaikkia kello 07.00.

Aamuvirkku äitini nykyinen mies on iltavirkku. Äitini on vuosikymmeniä sättinyt mua kaikella mahdollisella tavalla pienestä lähtien. Nimenomaan syyllistänyt mua iltavirkkuudestani.

Tuon miehen myötä äiti on alkanut jotain ymmärtämään ihmisten erilaisista luontaisista rytmeistä. Ei enää naljaile, tai soittele lomilla seitsemältä ja hauku päälle, että siellä vaan maataan. Nyt se soittaa lounasaikaan 11-12 välisenä aikana. Se on passeli, olen usein jopa hereillä jo.

se mies sanoi alkuunsa, ettei sitten kuuntele yhtään naputusta aamu-unisena. Hyvä! :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vieraskissa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen iltavirkku. ex oli aamuvirkku, lapsista esikoinen on tullut isäänsä ja nuorempi minuun ! Nyt kun olemme eronneet, viikonloppusin esikoinen nousee siinä klo 7 tekemään aamupalaa ym ja me nuoremman kanssa heräämme 10-11 välillä. ,,,Yksi syy, mikä exässä raivostutti oli tämän asenne aamu-unisuuteeni. Lomalla kiukutteli, kun en puoli kahdeksalta halunnut herätä tutkimaan ympäristöä ( Sä nukut koko loman ohi!) ja  siitä,  kun siirtelin hänen lapsille varaamiaan aamuaikoja myöhemmäksi, jos oli tiedossa, että minun pitäisi viedä (esim. hammaslääkäri klo 9)Ja   klo 22 olisi pitänyt telkan olla kiinni ja kaikkien nukkumassa! minä olin tuossa vaiheessa ihan pirteä ja eron jälkeen olenkin öisin leiponut, lenkkeillyt tai siivonnut kaappeja..

Vapaaherran maailmassa jossa ei ole työ-, virasto-, -koulu ja muita aikoja, kaikki rytmit ovat ihan jees. Mutta me elämme todellisuudessa jossa lasten on oltava koulussa 8-9 ja toisaalta monet paikat sulkevat ovensa 16-18. Siksi iltavirkusta osapuolesta tulee lapsiperheen vapaamatkustaja.Minä en voi myöskään luottaa siihen, että mies herää ajoissa viemään lapsen lääkäriin tai laittamaan aamupalaa. Pieni lapsi ei pärjää yksin, joten jonkun on herättävä hänen kanssaa vapaapäivinäkin. Jos se olen minä ja haluan saada edes joten kuten riittävästi unta, minun on mentävä nukkumaan aikaisin. Tässä yhtälössä kaikki minun vapaa-aikani kuluu lapsen ollessa valveilla jolloin omista jutuista ei tule mitään, kun taas miehen öinen vapaa-aika sijoittuu kokonaan lapsivapaaseen aikaan. Siksi se vituttaa.

Minä en voi ymmärtää näitä alapeukkuja. Haluaisiko joku perustella/selittää miten tässä tilanteessa teidän mielestänne pitäisi toimia että perheen vastuu ja vapaa-aika jakautuisi edes suurinpiirtein tasapuolisesti.Totean nyt vielä että sitten kun koulut rupeavat alkamaan klo 12 ja lääkäriaikoja saa iltayhdeksältä, minäkin nukun mielelläni yhteentoista.

Ei siitä iltavirkusta tule vapaamatkustajaa, kun hän hoitaa lasta sitten illalla, että aamuvirkku saa omaa aikaa. Näin kumpikin hoitaa lasta tasapuolisesti ja saa omaa aikaa.

Niin. Käytännössä siinä vaiheessa, kun se iltavirkku on lastenhoitovuorossa, ne lapset ovat olleet jo ulkona ja syöneet ja talokin on siivottu ja pyykit pesty. Helppohan se on sitten iltavirkun istuttaa ne väsyneet lapset pikkukakkosen eteen ja pistää nukkumaan. Vai tekeekö se iltavirkku ruoat ja imuroi yöllä? No ei.

Höpsistä kukkuu kuule 😊 meidän perheessä molemmat vanhemmat on iltavirkkuja ja useinkin imuroidaan ja laitetaan valmiiksi seuraavan päivän ruoat iltayhdeksän -iltakymmenen aikoihin. Joskus vielä yhdeltätoista viikkoa pyykkiä. Kuka sitä nyt aamulla ennen töihin lähtöä jaksaa huhkia.

Kuka niiden lasten kanssa sitten aamulla herää, jos molemmat valvotte yöllä?

Varmaan ne vanhemmat heräävät aamulla, kun kerran töihinkin aamulla menevät. Kas kun iltavirkkuus ei kaikilla tarkoita sitä, että valvotaan pikkutunneille ja herätään puolenpäivän jälkeen.Mä olen itse yh ja teen isoimman osan kotitöistä aika myöhään illalla. Silti ehdin nukkumaan n klo 24-01 ja aamulla soi kello 7.00. Siihen aikaan herätessä ehtii koulukaskin kouluun klo 8 ja minä töihin samoja aikoja. Toki ilman lasta ja työtä rytmini olisi varmaan hieman myöhäisempi, mutta pointti oli siinä, että kotitöitä voi tehdä illallakin. Se, että sinä et voi luottaa miehesi pystyvän huolehtimaan lastenne aamupalasta tai lääkäriajoista, ei johdu siitä että miehesi on illanvirkku. Se johtuu siitä, että miehesi on epäluotettava. Kaikki illanvirkut eivät suinkaan ole epäluotettavia.

Nyt puhuttiin ihmisistä, jotka nukkuvat aamulla pitkään, koska valvovat myöhään. Ei ihmisistä, jotka valvovat sekä aamulla että illalla. Miksi tässä nyt puhutaan iltavirkku/aamunukkujalapsista ja perheistä, joissa kaikkien rytmit ovat samat, kun alkuperäinen ongelma oli se, että mies valvoo eri rytmissä kuin muu perhe ja hänen osallistumisensa tämän vuoksi jää pakostikin vähäisemmäksi?  

Kuvailemasi tilanne on arkea monissa perheissä jo yksinomaan siksi, että kaikki eivät voi valita työaikojaan. Tällöin luonnollisestikin haetaan kaikkia tyydyttäviä kompromisseja. Sellainen on esimerkiksi tämä sinulle jo kerrottu, että se iltavuorolainen tekee kotitöitä illalla. Pyykkikoneen voi laittaa päälle klo 21 ja ripustaa pyykit klo 23. Tiskikoneen voi tyhjätä, täyttää ja laittaa päälle myös illalla. Seuraavan päivän ruokaa voi hyvin valmistella illalla ja nykyisin on kaupatkin auki sen verran myöhään, että ehkä iltaihminen ehtisi käydä kaupassa illalla. Vastaavasti lasten kanssa iltaihminen voi viettää enemmän aikaa viikonloppuna jne.Sinä sanoit, että aamupainotteisessa yhteiskunnassa iltavirkusta osapuolesta tulee lapsiperheen vapaamatkustaja. Tämä ei pidä paikkaansa, koska illanvirkku voi kantaa kortensa kekoon illalla. Edelleen, se jos sinun mielestäsi on tullut vapaamatkustaja, ei johdu siitä, että hän on illanvirkku vaan siitä että hän on vastuuton ja epäluotettava. Kaikissa perheissä kun illanvirkut eivät ole mitään vapaamatkustajia ja useimmiten illanvirkut kykenevät tarvittaessa nousemaan aamulla aikaisemminkin. Kyllä mä osaan lapseni klo 8 viedä lääkäriin vaikka illanvirkku olenkin. Samaan varmasti kykenisi myös sinun miehesi, jos hän viitsisi.

Mutta jos lapset ovat päivällä hereillä, niin ethän sinä yöllä heille laita ruokaa, korjaa heidän jälkiään, ulkoile ja imurointikin on aika ikävää jos toiset nukkuvat. Se, että saat illalla pyykkikoneen päälle, ei vielä kovin iso homma ole. Edelleen puhutaan niistä yökukkujista, jotka ovat hereillä kahteen/kolmeen asti yöllä. Ei siihen aikaan enää lähdetä lasten kanssa ulos tai kauppaan, jotta aamuvirkku saa vuorostaan omaa aikaa.Ja nimenomaan tuostahan on kyse, varmasti yökukkujakin kykenee aamuheräämiseen jos viitsii. Eihän tässä sitten mitään ongelmaa olekaan. Mutta se ongelma tulee sitten, kun hommat jää pääosin toisen vastuulle vain vetoamalla siihen luontaiseen rytmiin.

1) Monet ruuat voi hyvin valmistaa lämmitystä vaille valmiiksi illalla.2) Pyykit, tiskit ja yleistä raivausta voi tehdä illalla.3) Kaupassa voi käydä vaikka klo 21 - 22. Siihen ei yökahteen asti valvominen vaikuta.4) Illanvirkku voi olla lasten kanssa viikonloppuisin ja imuroida myös silloin. Kompromissina hän voi myös 1-2 aamuna viikolla herätä sen verran ajoissa, että ehtii imuroimaan ennen töihin lähtöä.

Edelleen illanvirkku ei tarkoita mitään lapsiperheen vapaamatkustajaa, jos molemmat ovat halukkaita kompromisseihin. Minä en tiedä, miten usein sinä haluat imuroida ja miten hirveästi teillä kotihommia arjen tasolla oikein on, mutta jos mulla olisi toinen aikuinen tässä hoitamassa pääosin pyykit, tiskit, ruuanlaiton ja kaupassakäynnin niin olisin ikionnellinen.

Kaikilla kunnioituksella, tämä ketju ei nyt koske sinun yökukkujamiehesi vastuuttomuutta ja laiskuutta. Tässä nyt puhutaan yleisellä tasolla aamunvirkuista ja illanvirkuista. Ihan samalla tavalla se aamunvirkkukin voisi olla laiska vapaamatkustaja, jos sellaiseen olisi taipuvainen. Tällaiset ominaisuudet eivät liity luontaiseen rytmiin vaan ovat ihan ihmisestä kiinni.

Tässä lainausketjussa puhuttiin tilanteesta, jossa tämä yökukkuminen rasittaa perhe-elämää ja sitä on tässä nyt alapeukutettu ja vähätelty. Minä en ole tuo, joka asiasta kertoi vaan olen eronnut tällaisesta miehestä.

Vaikka kuinka valmistelet ruokaa ja siivoilet illalla, se ruoka kuitenkin syödään päiväsaikaan, joten se pitää kattaa, lämmittää ja astiat korjata ja jäljet siivota myös silloin päivällä. 

Ja pointtihan oli nimenomaan se, että ongelmahan se on jos toinen pitää siitä rytmistään itsepäisesti kiinni. Eihän se tietenkään ole ongelma, jos kompromisseja tehdään. Mutta tässä ketjussahan nimenomaan rutistaan siitä, miksi ihmeessä niitä kompromisseja pitää tehdä, eikä saa elää siinä rytmissä kuin itse haluaa. Ihmeellinen selitys, että eihän x ole ongelma, jos ei tehdä x. No ei tietenkään olekaan. Kukaan ei ole sanonut niin.

Sait luultavasti alapeukkuja siksi, että sanoit, että aamupainotteisessa yhteiskunnassa illanvirkuista tulee lapsiperheen vapaamatkustajia. Ja sinulle on yritetty kertoa, että näin ei mitenkään välttämättä ole. Sinun exäsi todennäköisesti olisi ollut lapsiperheen vapaamatkustaja aamunvirkkunakin, joten sinänsä tähän aamunvirkku-illanvirkku keskusteluun se asia ei liity. Kyse on yksilöllisestä laiskuudesta, ei siitä onko aamunvirkku vai illanvirkku.

Minusta tässä keskustelussa ei ole rutistu siitä, että miksi niitä kompromisseja pitää tehdä. Pikemminkin on ollut kyse siitä, että koska yhteiskunta ja myös yleinen asenneilmapiiri on niin aamunvirkkumyönteinen, niin monesti eniten kompromisseja joutuvat tekemään illanvirkut. Monesti illanvirkku on se joka joustaa omasta rytmistään joka ikinen päivä. Työpäivinä työnantajan takia ja vapaalla perheen takia. Minusta tässä keskustelussa on lähinnä kyseenalaistettu se miksi yhteiskunta on edelleen niin kovin aamupainotteinen, jolloin illanvirkuille jää kovin vähän mahdollisuuksia elää oman vireystilansa mukaan.

Minä olen kouluikäisen lapsen yh ja vasta nyt, kun lapsi on jo niin iso, että saa aamupalansa tehtyä ja pärjää sen pari tuntia itsekseen vaikka minä vielä nukun, saan edes yhtenä päivänä viikossa elää oman rytmini mukaan. Sunnuntaisin herään aikaisemmin koska lapsi kuitenkin tykkää siitä, että laitetaan yhdessä aamupalaa pitkän kaavan mukaan jne. Siihen nähden minusta kahden vanhemman perheissä kompromisseja voisi tehdä huomattavasti enemmän sekä aamunvirkut ja illanvirkut.

"Ei välttämättä ole." Kerro, miten se 02-10 nukkuva ja klo 11-20 töissäoleva aikuinen osallistuu lapsiperheen arkeen? Lapset on koulussa about 8-14, koulun jälkeen pitäisi saada ruokaa ja lähteä ehkä harrastukseen, iltatoimet aloittaa sitten siinä klo 20 ja nukkumaan klo 21. Aamuvirkku se hoitaa kaiken lasten hereilläollessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vieraskissa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen iltavirkku. ex oli aamuvirkku, lapsista esikoinen on tullut isäänsä ja nuorempi minuun ! Nyt kun olemme eronneet, viikonloppusin esikoinen nousee siinä klo 7 tekemään aamupalaa ym ja me nuoremman kanssa heräämme 10-11 välillä. ,,,

Yksi syy, mikä exässä raivostutti oli tämän asenne aamu-unisuuteeni. Lomalla kiukutteli, kun en puoli kahdeksalta halunnut herätä tutkimaan ympäristöä ( Sä nukut koko loman ohi!) ja  siitä,  kun siirtelin hänen lapsille varaamiaan aamuaikoja myöhemmäksi, jos oli tiedossa, että minun pitäisi viedä (esim. hammaslääkäri klo 9)

Ja   klo 22 olisi pitänyt telkan olla kiinni ja kaikkien nukkumassa! minä olin tuossa vaiheessa ihan pirteä ja eron jälkeen olenkin öisin leiponut, lenkkeillyt tai siivonnut kaappeja..

Vapaaherran maailmassa jossa ei ole työ-, virasto-, -koulu ja muita aikoja, kaikki rytmit ovat ihan jees. Mutta me elämme todellisuudessa jossa lasten on oltava koulussa 8-9 ja toisaalta monet paikat sulkevat ovensa 16-18. Siksi iltavirkusta osapuolesta tulee lapsiperheen vapaamatkustaja.

Minä en voi myöskään luottaa siihen, että mies herää ajoissa viemään lapsen lääkäriin tai laittamaan aamupalaa. Pieni lapsi ei pärjää yksin, joten jonkun on herättävä hänen kanssaa vapaapäivinäkin. Jos se olen minä ja haluan saada edes joten kuten riittävästi unta, minun on mentävä nukkumaan aikaisin. Tässä yhtälössä kaikki minun vapaa-aikani kuluu lapsen ollessa valveilla jolloin omista jutuista ei tule mitään, kun taas miehen öinen vapaa-aika sijoittuu kokonaan lapsivapaaseen aikaan. Siksi se vituttaa.

Minä en voi ymmärtää näitä alapeukkuja. Haluaisiko joku perustella/selittää miten tässä tilanteessa teidän mielestänne pitäisi toimia että perheen vastuu ja vapaa-aika jakautuisi edes suurinpiirtein tasapuolisesti.

Totean nyt vielä että sitten kun koulut rupeavat alkamaan klo 12 ja lääkäriaikoja saa iltayhdeksältä, minäkin nukun mielelläni yhteentoista.

Ei siitä iltavirkusta tule vapaamatkustajaa, kun hän hoitaa lasta sitten illalla, että aamuvirkku saa omaa aikaa. Näin kumpikin hoitaa lasta tasapuolisesti ja saa omaa aikaa.

Niin. Käytännössä siinä vaiheessa, kun se iltavirkku on lastenhoitovuorossa, ne lapset ovat olleet jo ulkona ja syöneet ja talokin on siivottu ja pyykit pesty. Helppohan se on sitten iltavirkun istuttaa ne väsyneet lapset pikkukakkosen eteen ja pistää nukkumaan. Vai tekeekö se iltavirkku ruoat ja imuroi yöllä? No ei.

Höpsistä kukkuu kuule 😊 meidän perheessä molemmat vanhemmat on iltavirkkuja ja useinkin imuroidaan ja laitetaan valmiiksi seuraavan päivän ruoat iltayhdeksän -iltakymmenen aikoihin. Joskus vielä yhdeltätoista viikkoa pyykkiä. Kuka sitä nyt aamulla ennen töihin lähtöä jaksaa huhkia.

Eletäänköhän me jossain rinnakkaistodellisuuksissa, koska meillä tuo ylläoleva on edelleen sen aamuvirkun rutiineja. Harva (virastoaikaan) työssäkäyvä äiti voi vetäytyä kahdeksalta illalla kirjansa kanssa lepäilemään.

Ja ihan samoin nuo ovat virastoaikaan töissä olevan illanvirkunkin rutiineja. Eiköhän suurin osa illanvirkuista kuitenkin työskentele ja elä tässä aamuvirkkujen vireystilaan soveltuvassa yhteiskunnassa aamuvirkkujen vireystilaan sopivassa päivärytmissä. Harva varmaan edes valittaa asiasta, koska yleisesti illanvirkkuja pidetään muutenkin aamuvirkkuja huonompina ja laiskempina ihmisinä, saatika että joku kehtaisi vielä valittaa liian aikaisia aamuheräämisiä. Jo tästä ketjustakin huomaa, että siihen valitukseen löytyy aina se "yleispätevästi kaikille sopiva patenttiratkaisu", mene aikaisemmin nukkumaan. 😉

Suurin eroavaisuus ei varmaankaan ole ns. vuorokausirytmissä näiden kahden ihmistyypin välillä, sillä yhteiskunta pakottaa valtaosan aamupainoitteiseen vuorokausirytmiin. Ero on yksilöllisessä vireystilassa. Ja se tietysti palvelee usein enemmän aamuvirkkuja. Toisaalta, viimeisen vuosikymmenen aikana on yhteiskunta alkanut muuttumaan yhä pidempien aukiolojen seurauksena siten, että iltapainoitteiset työajat ovat lisääntyneet. Ja valtaosassa työpaikkoja vuoroja kierrätetään hyvinkin säntillisesti, jolloin myös aamunvirkut saattavat joutua työskentelemään omaan vireystilaansa nähden epäedulliseen aikaan. Ehkä tästä seuraavan vuosikymmen kuluessa aletaan pääsemään siihenkin, että ihmisten erilaiset vireystilat huomioidaan työvuorosuunnittelussa paremmin.

Hieman minua ihmetyttää, kuinka tässä keskustelussa jotkut vetävät yhdysmerkin illanvirkun ja yökukkujan välille jopa niin voimakkaasti, että maalaillaan mielikuvia ainoastaan keskellä yötä ulkoilevista lapsista, koska perhe nukkuu päivät pääksytysten. Ensinnäkään harva illanvirkku on sellainen yökukkuja, ettei päiväsaikaan hereillä olisi. Toiseksikin useimmiten illanvirkut ovat kuitenkin ihan yhtä hyviä vanhempia kuin aamunvirkutkin ja ymmärtävät kyllä lasten tarpeen olla hereillä ja ulkona päiväsaikaan. Oma luontainen illanvirkun uniaikani esim olisi n. klo 02.00-10.00. Vaikka voisinkin noudattaa tuota rytmiä aina, ehtisin silti hyvin lasten kanssa ulkoilemaan ja harrastamaan päiväsaikaan ihan kuten ne aamunvirkutkin ehtivät.

Oletko tehnyt vuorotöitä? Töitä ei tarvitse tehdä vain yhdessä vuorossa. Työpaikkaa voi vaihtaa. Päivävuoro on kaikista tehokkain. Aamuvirkut voivat nukkua päiväunet jolla jaksavat taas iltaan. Illalla on mielummin kotona kuin töissä/koulussa. Yövuorossa on aina jatkuvassa zombivuorossa. Klo 8-16 on huonoin vuoro. Sitä parempia ovat 6-14 tai 10-18.

M

Minua aamuihmisenä harmittaa kun kaikki hauska järjestetään niin myöhään illalla, etten jaksa valvoa. Sitten valitetaan, että et kyllä vielä voi lähteä jne vaikka olen jo 2 tuntia haukotellut.