Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miksi aamuihmiset yrittävät usein käännyttää iltaihmisiä?
05.04.2017 |
Harvemmin on toisin päin. Olen huomannut, että monien aamuihmisten on vaikeaa hyväksyä iltaihmisten elämänrytmiä. Aina tarjotaan niitä aikaisia tapaamisia, vaikka tiedetään, että toinen mieluummin tapaisi myöhemmin.
Kommentit (214)
Vierailija kirjoitti:
Kysyisin samaa toisin päin: miksi iltaihmiset yrittävät nykyään käännyttää aamuihmisiä? Mm. koulujen oppituntien halutaan alkavan vasta joskus yhdeksältä tai kymmeneltä - mitä järkeä siinä on? Ei päivän alkamista ja nukkumaan menoa voi lykätä koko ajan myöhemmäksi ja myöhemmäksi. Itsellenikin tulee uni silmään jo näin kymmenen aikoihin (kirjoitan tätä sängyssä, ja kohta painan pään tyynyyn).
Ilmeisesti myös joillekin on vaikeaa tajuta, että liukuva työaika menee myös toisin päin: kun tulee duuniin aikaisemmin, pääsee myös lähtemään aikaisemmin. Jos tulet seitsemältä, voit lähteä jo kahdelta tai kolmelta kotiin, ja yhdeksältä tulevat pääsevät lähtemään sitten neljältä tai viideltä.
Koska nyt mennään koko ajan aamuihmisten tahtiin ja pieni kompromissi tai vastavuoroisuus olisi tarpeen. Esimerkiksi yläkoulu- ja lukioikäisillä luontainen rytmi on automaattisesti iltapainotteinen (liittyy aivokemiaan, en osaa selittää, mutta googlaamalla löytyy helposti), mutta koulu alkaa silti kello 8, mikä ei ole mielekästä kenenkään kannalta.
Ja jos nyt jäi epäselväksi, tässähön keskustellaan nimenomaan erilaisista luontaisista rytmeistä eri ihmisillä. Eli juurikin siitä, ett se, että sua väsyttää klo 22 illalla ei tarkoita sitä, että se olisi paras mahdollinen nukkumaanmenoaika kaikille maailman ihmisille.
Huomaan myös, että sulle on vaikeaa tajuta se, että jos menet seitsemältä töihin ja pääset kahdelta tai kolmelta, pääset töistä kaksi tuntia aiemmin kuin ysiin tuleva, mutta menet vastaavasti kaksi tuntia aiemmin nukkumaan, jolloin vapaa-aikasi jää tasan saman pituiseksi kuin myöhemmin töistä lähtevällä. Kyse on yksinkertaisesti siitä, mikä on kullekin otollisin aika nukkua tai viettää vapaa-aikaa eikä sitä, että sitä olisi jolla kulla vähemmän kuin muilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieraskissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen iltavirkku. ex oli aamuvirkku, lapsista esikoinen on tullut isäänsä ja nuorempi minuun ! Nyt kun olemme eronneet, viikonloppusin esikoinen nousee siinä klo 7 tekemään aamupalaa ym ja me nuoremman kanssa heräämme 10-11 välillä. ,,,Yksi syy, mikä exässä raivostutti oli tämän asenne aamu-unisuuteeni. Lomalla kiukutteli, kun en puoli kahdeksalta halunnut herätä tutkimaan ympäristöä ( Sä nukut koko loman ohi!) ja siitä, kun siirtelin hänen lapsille varaamiaan aamuaikoja myöhemmäksi, jos oli tiedossa, että minun pitäisi viedä (esim. hammaslääkäri klo 9)Ja klo 22 olisi pitänyt telkan olla kiinni ja kaikkien nukkumassa! minä olin tuossa vaiheessa ihan pirteä ja eron jälkeen olenkin öisin leiponut, lenkkeillyt tai siivonnut kaappeja..
Vapaaherran maailmassa jossa ei ole työ-, virasto-, -koulu ja muita aikoja, kaikki rytmit ovat ihan jees. Mutta me elämme todellisuudessa jossa lasten on oltava koulussa 8-9 ja toisaalta monet paikat sulkevat ovensa 16-18. Siksi iltavirkusta osapuolesta tulee lapsiperheen vapaamatkustaja.Minä en voi myöskään luottaa siihen, että mies herää ajoissa viemään lapsen lääkäriin tai laittamaan aamupalaa. Pieni lapsi ei pärjää yksin, joten jonkun on herättävä hänen kanssaa vapaapäivinäkin. Jos se olen minä ja haluan saada edes joten kuten riittävästi unta, minun on mentävä nukkumaan aikaisin. Tässä yhtälössä kaikki minun vapaa-aikani kuluu lapsen ollessa valveilla jolloin omista jutuista ei tule mitään, kun taas miehen öinen vapaa-aika sijoittuu kokonaan lapsivapaaseen aikaan. Siksi se vituttaa.
Minä en voi ymmärtää näitä alapeukkuja. Haluaisiko joku perustella/selittää miten tässä tilanteessa teidän mielestänne pitäisi toimia että perheen vastuu ja vapaa-aika jakautuisi edes suurinpiirtein tasapuolisesti.Totean nyt vielä että sitten kun koulut rupeavat alkamaan klo 12 ja lääkäriaikoja saa iltayhdeksältä, minäkin nukun mielelläni yhteentoista.
Ei siitä iltavirkusta tule vapaamatkustajaa, kun hän hoitaa lasta sitten illalla, että aamuvirkku saa omaa aikaa. Näin kumpikin hoitaa lasta tasapuolisesti ja saa omaa aikaa.
Niin. Käytännössä siinä vaiheessa, kun se iltavirkku on lastenhoitovuorossa, ne lapset ovat olleet jo ulkona ja syöneet ja talokin on siivottu ja pyykit pesty. Helppohan se on sitten iltavirkun istuttaa ne väsyneet lapset pikkukakkosen eteen ja pistää nukkumaan. Vai tekeekö se iltavirkku ruoat ja imuroi yöllä? No ei.
Höpsistä kukkuu kuule 😊 meidän perheessä molemmat vanhemmat on iltavirkkuja ja useinkin imuroidaan ja laitetaan valmiiksi seuraavan päivän ruoat iltayhdeksän -iltakymmenen aikoihin. Joskus vielä yhdeltätoista viikkoa pyykkiä. Kuka sitä nyt aamulla ennen töihin lähtöä jaksaa huhkia.
Kuka niiden lasten kanssa sitten aamulla herää, jos molemmat valvotte yöllä?
Varmaan ne vanhemmat heräävät aamulla, kun kerran töihinkin aamulla menevät. Kas kun iltavirkkuus ei kaikilla tarkoita sitä, että valvotaan pikkutunneille ja herätään puolenpäivän jälkeen.Mä olen itse yh ja teen isoimman osan kotitöistä aika myöhään illalla. Silti ehdin nukkumaan n klo 24-01 ja aamulla soi kello 7.00. Siihen aikaan herätessä ehtii koulukaskin kouluun klo 8 ja minä töihin samoja aikoja. Toki ilman lasta ja työtä rytmini olisi varmaan hieman myöhäisempi, mutta pointti oli siinä, että kotitöitä voi tehdä illallakin. Se, että sinä et voi luottaa miehesi pystyvän huolehtimaan lastenne aamupalasta tai lääkäriajoista, ei johdu siitä että miehesi on illanvirkku. Se johtuu siitä, että miehesi on epäluotettava. Kaikki illanvirkut eivät suinkaan ole epäluotettavia.
Nyt puhuttiin ihmisistä, jotka nukkuvat aamulla pitkään, koska valvovat myöhään. Ei ihmisistä, jotka valvovat sekä aamulla että illalla. Miksi tässä nyt puhutaan iltavirkku/aamunukkujalapsista ja perheistä, joissa kaikkien rytmit ovat samat, kun alkuperäinen ongelma oli se, että mies valvoo eri rytmissä kuin muu perhe ja hänen osallistumisensa tämän vuoksi jää pakostikin vähäisemmäksi?
Kuvailemasi tilanne on arkea monissa perheissä jo yksinomaan siksi, että kaikki eivät voi valita työaikojaan. Tällöin luonnollisestikin haetaan kaikkia tyydyttäviä kompromisseja. Sellainen on esimerkiksi tämä sinulle jo kerrottu, että se iltavuorolainen tekee kotitöitä illalla. Pyykkikoneen voi laittaa päälle klo 21 ja ripustaa pyykit klo 23. Tiskikoneen voi tyhjätä, täyttää ja laittaa päälle myös illalla. Seuraavan päivän ruokaa voi hyvin valmistella illalla ja nykyisin on kaupatkin auki sen verran myöhään, että ehkä iltaihminen ehtisi käydä kaupassa illalla. Vastaavasti lasten kanssa iltaihminen voi viettää enemmän aikaa viikonloppuna jne.Sinä sanoit, että aamupainotteisessa yhteiskunnassa iltavirkusta osapuolesta tulee lapsiperheen vapaamatkustaja. Tämä ei pidä paikkaansa, koska illanvirkku voi kantaa kortensa kekoon illalla. Edelleen, se jos sinun mielestäsi on tullut vapaamatkustaja, ei johdu siitä, että hän on illanvirkku vaan siitä että hän on vastuuton ja epäluotettava. Kaikissa perheissä kun illanvirkut eivät ole mitään vapaamatkustajia ja useimmiten illanvirkut kykenevät tarvittaessa nousemaan aamulla aikaisemminkin. Kyllä mä osaan lapseni klo 8 viedä lääkäriin vaikka illanvirkku olenkin. Samaan varmasti kykenisi myös sinun miehesi, jos hän viitsisi.
Mutta jos lapset ovat päivällä hereillä, niin ethän sinä yöllä heille laita ruokaa, korjaa heidän jälkiään, ulkoile ja imurointikin on aika ikävää jos toiset nukkuvat. Se, että saat illalla pyykkikoneen päälle, ei vielä kovin iso homma ole. Edelleen puhutaan niistä yökukkujista, jotka ovat hereillä kahteen/kolmeen asti yöllä. Ei siihen aikaan enää lähdetä lasten kanssa ulos tai kauppaan, jotta aamuvirkku saa vuorostaan omaa aikaa.Ja nimenomaan tuostahan on kyse, varmasti yökukkujakin kykenee aamuheräämiseen jos viitsii. Eihän tässä sitten mitään ongelmaa olekaan. Mutta se ongelma tulee sitten, kun hommat jää pääosin toisen vastuulle vain vetoamalla siihen luontaiseen rytmiin.
1) Monet ruuat voi hyvin valmistaa lämmitystä vaille valmiiksi illalla.2) Pyykit, tiskit ja yleistä raivausta voi tehdä illalla.3) Kaupassa voi käydä vaikka klo 21 - 22. Siihen ei yökahteen asti valvominen vaikuta.4) Illanvirkku voi olla lasten kanssa viikonloppuisin ja imuroida myös silloin. Kompromissina hän voi myös 1-2 aamuna viikolla herätä sen verran ajoissa, että ehtii imuroimaan ennen töihin lähtöä.
Edelleen illanvirkku ei tarkoita mitään lapsiperheen vapaamatkustajaa, jos molemmat ovat halukkaita kompromisseihin. Minä en tiedä, miten usein sinä haluat imuroida ja miten hirveästi teillä kotihommia arjen tasolla oikein on, mutta jos mulla olisi toinen aikuinen tässä hoitamassa pääosin pyykit, tiskit, ruuanlaiton ja kaupassakäynnin niin olisin ikionnellinen.
Kaikilla kunnioituksella, tämä ketju ei nyt koske sinun yökukkujamiehesi vastuuttomuutta ja laiskuutta. Tässä nyt puhutaan yleisellä tasolla aamunvirkuista ja illanvirkuista. Ihan samalla tavalla se aamunvirkkukin voisi olla laiska vapaamatkustaja, jos sellaiseen olisi taipuvainen. Tällaiset ominaisuudet eivät liity luontaiseen rytmiin vaan ovat ihan ihmisestä kiinni.Aika v-mäistä ruveta huudattamaan imuria kun toiset yrittää nukkua. Ja kuka sen ruuan lämmittää ja kattaa pöytään?
Ehdotin iltatyöläiselle imurin huudattamista päiväsaikaan, eli viikolla ennen töihin lähtöä ja viikonloppuisin päivällä.
Valmis ruoka lämpiää joko mikrossa parissa minuutissa tai jos sen lämmittää uunissa, voi sillä aikaa kattaa pöydän. Meillä muuten arkikattaus hoituu parissa minuutissa, joten hoituu siinä samalla usein kun ruoka lämpiää mikrossa. Huomattavasti isomman työn mä teen silloin illalla, kun valmistan sen ruuan. Ja meillä siis aikuisia ei ole kahta vaan ainoastaan minä. Jos aikuisia olisi kaksi, iltatyöläinen voisi sen ruuan laittaa jo illalla käytännössä lämmitystä vaille valmiiksi. Ruuan lämmitys on aika pieni homma kuitenkin, kun mietitään mitä kotitöitä yhteensä on.Olenko minä ainoa jolle tässä kuviossa ihan yksi lysti jotkut simppelit kotityöt. Asian ydin on lasten kanssa vietetty aika, mikä esim. 1,5-vuotiaan seurassa tarkoittaa sitä että pienimpäänkään asiaan et pysty keskittymään ja hoitamaan sitä rauhassa loppuun. Siinä tilanteessa rauhaisa yön hetki jolloin voi täyttää tiskikonetta ilman että joku heittelee lautasia toiselta puolen lattialle, kuulostaa vain ihanan rauhalliselta omalta ajalta. Ei varsinaiselta osallistumiselta yhtään mihinkään. Ja vielä minuakin enemmän sitä osallistumista kaipaavat lapset.
Miksi teit lapsia väärän rytmisen kanssa?
Tuliko mieleen, että molemmat ovat olleet samanrytmisiä, mutta vain toinen muutti rytmiään lasten synnyttyä?
Oisko kannattanut jutella, pitääkö toinen niitä kersojen niin tärkeänä, että niiden takia kannattaa elämäänsä muuttaa? Oliko päätös hankkia lapsia varmasti kummallekin yhtä tärkeä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieraskissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen iltavirkku. ex oli aamuvirkku, lapsista esikoinen on tullut isäänsä ja nuorempi minuun ! Nyt kun olemme eronneet, viikonloppusin esikoinen nousee siinä klo 7 tekemään aamupalaa ym ja me nuoremman kanssa heräämme 10-11 välillä. ,,,Yksi syy, mikä exässä raivostutti oli tämän asenne aamu-unisuuteeni. Lomalla kiukutteli, kun en puoli kahdeksalta halunnut herätä tutkimaan ympäristöä ( Sä nukut koko loman ohi!) ja siitä, kun siirtelin hänen lapsille varaamiaan aamuaikoja myöhemmäksi, jos oli tiedossa, että minun pitäisi viedä (esim. hammaslääkäri klo 9)Ja klo 22 olisi pitänyt telkan olla kiinni ja kaikkien nukkumassa! minä olin tuossa vaiheessa ihan pirteä ja eron jälkeen olenkin öisin leiponut, lenkkeillyt tai siivonnut kaappeja..
Vapaaherran maailmassa jossa ei ole työ-, virasto-, -koulu ja muita aikoja, kaikki rytmit ovat ihan jees. Mutta me elämme todellisuudessa jossa lasten on oltava koulussa 8-9 ja toisaalta monet paikat sulkevat ovensa 16-18. Siksi iltavirkusta osapuolesta tulee lapsiperheen vapaamatkustaja.Minä en voi myöskään luottaa siihen, että mies herää ajoissa viemään lapsen lääkäriin tai laittamaan aamupalaa. Pieni lapsi ei pärjää yksin, joten jonkun on herättävä hänen kanssaa vapaapäivinäkin. Jos se olen minä ja haluan saada edes joten kuten riittävästi unta, minun on mentävä nukkumaan aikaisin. Tässä yhtälössä kaikki minun vapaa-aikani kuluu lapsen ollessa valveilla jolloin omista jutuista ei tule mitään, kun taas miehen öinen vapaa-aika sijoittuu kokonaan lapsivapaaseen aikaan. Siksi se vituttaa.
Minä en voi ymmärtää näitä alapeukkuja. Haluaisiko joku perustella/selittää miten tässä tilanteessa teidän mielestänne pitäisi toimia että perheen vastuu ja vapaa-aika jakautuisi edes suurinpiirtein tasapuolisesti.Totean nyt vielä että sitten kun koulut rupeavat alkamaan klo 12 ja lääkäriaikoja saa iltayhdeksältä, minäkin nukun mielelläni yhteentoista.
Ei siitä iltavirkusta tule vapaamatkustajaa, kun hän hoitaa lasta sitten illalla, että aamuvirkku saa omaa aikaa. Näin kumpikin hoitaa lasta tasapuolisesti ja saa omaa aikaa.
Niin. Käytännössä siinä vaiheessa, kun se iltavirkku on lastenhoitovuorossa, ne lapset ovat olleet jo ulkona ja syöneet ja talokin on siivottu ja pyykit pesty. Helppohan se on sitten iltavirkun istuttaa ne väsyneet lapset pikkukakkosen eteen ja pistää nukkumaan. Vai tekeekö se iltavirkku ruoat ja imuroi yöllä? No ei.
Höpsistä kukkuu kuule 😊 meidän perheessä molemmat vanhemmat on iltavirkkuja ja useinkin imuroidaan ja laitetaan valmiiksi seuraavan päivän ruoat iltayhdeksän -iltakymmenen aikoihin. Joskus vielä yhdeltätoista viikkoa pyykkiä. Kuka sitä nyt aamulla ennen töihin lähtöä jaksaa huhkia.
Kuka niiden lasten kanssa sitten aamulla herää, jos molemmat valvotte yöllä?
Varmaan ne vanhemmat heräävät aamulla, kun kerran töihinkin aamulla menevät. Kas kun iltavirkkuus ei kaikilla tarkoita sitä, että valvotaan pikkutunneille ja herätään puolenpäivän jälkeen.Mä olen itse yh ja teen isoimman osan kotitöistä aika myöhään illalla. Silti ehdin nukkumaan n klo 24-01 ja aamulla soi kello 7.00. Siihen aikaan herätessä ehtii koulukaskin kouluun klo 8 ja minä töihin samoja aikoja. Toki ilman lasta ja työtä rytmini olisi varmaan hieman myöhäisempi, mutta pointti oli siinä, että kotitöitä voi tehdä illallakin. Se, että sinä et voi luottaa miehesi pystyvän huolehtimaan lastenne aamupalasta tai lääkäriajoista, ei johdu siitä että miehesi on illanvirkku. Se johtuu siitä, että miehesi on epäluotettava. Kaikki illanvirkut eivät suinkaan ole epäluotettavia.
Nyt puhuttiin ihmisistä, jotka nukkuvat aamulla pitkään, koska valvovat myöhään. Ei ihmisistä, jotka valvovat sekä aamulla että illalla. Miksi tässä nyt puhutaan iltavirkku/aamunukkujalapsista ja perheistä, joissa kaikkien rytmit ovat samat, kun alkuperäinen ongelma oli se, että mies valvoo eri rytmissä kuin muu perhe ja hänen osallistumisensa tämän vuoksi jää pakostikin vähäisemmäksi?
Kuvailemasi tilanne on arkea monissa perheissä jo yksinomaan siksi, että kaikki eivät voi valita työaikojaan. Tällöin luonnollisestikin haetaan kaikkia tyydyttäviä kompromisseja. Sellainen on esimerkiksi tämä sinulle jo kerrottu, että se iltavuorolainen tekee kotitöitä illalla. Pyykkikoneen voi laittaa päälle klo 21 ja ripustaa pyykit klo 23. Tiskikoneen voi tyhjätä, täyttää ja laittaa päälle myös illalla. Seuraavan päivän ruokaa voi hyvin valmistella illalla ja nykyisin on kaupatkin auki sen verran myöhään, että ehkä iltaihminen ehtisi käydä kaupassa illalla. Vastaavasti lasten kanssa iltaihminen voi viettää enemmän aikaa viikonloppuna jne.
Sinä sanoit, että aamupainotteisessa yhteiskunnassa iltavirkusta osapuolesta tulee lapsiperheen vapaamatkustaja. Tämä ei pidä paikkaansa, koska illanvirkku voi kantaa kortensa kekoon illalla. Edelleen, se jos sinun mielestäsi on tullut vapaamatkustaja, ei johdu siitä, että hän on illanvirkku vaan siitä että hän on vastuuton ja epäluotettava. Kaikissa perheissä kun illanvirkut eivät ole mitään vapaamatkustajia ja useimmiten illanvirkut kykenevät tarvittaessa nousemaan aamulla aikaisemminkin. Kyllä mä osaan lapseni klo 8 viedä lääkäriin vaikka illanvirkku olenkin. Samaan varmasti kykenisi myös sinun miehesi, jos hän viitsisi.Mutta jos lapset ovat päivällä hereillä, niin ethän sinä yöllä heille laita ruokaa, korjaa heidän jälkiään, ulkoile ja imurointikin on aika ikävää jos toiset nukkuvat. Se, että saat illalla pyykkikoneen päälle, ei vielä kovin iso homma ole. Edelleen puhutaan niistä yökukkujista, jotka ovat hereillä kahteen/kolmeen asti yöllä. Ei siihen aikaan enää lähdetä lasten kanssa ulos tai kauppaan, jotta aamuvirkku saa vuorostaan omaa aikaa.
Ja nimenomaan tuostahan on kyse, varmasti yökukkujakin kykenee aamuheräämiseen jos viitsii. Eihän tässä sitten mitään ongelmaa olekaan. Mutta se ongelma tulee sitten, kun hommat jää pääosin toisen vastuulle vain vetoamalla siihen luontaiseen rytmiin.1) Monet ruuat voi hyvin valmistaa lämmitystä vaille valmiiksi illalla.
2) Pyykit, tiskit ja yleistä raivausta voi tehdä illalla.
3) Kaupassa voi käydä vaikka klo 21 - 22. Siihen ei yökahteen asti valvominen vaikuta.
4) Illanvirkku voi olla lasten kanssa viikonloppuisin ja imuroida myös silloin. Kompromissina hän voi myös 1-2 aamuna viikolla herätä sen verran ajoissa, että ehtii imuroimaan ennen töihin lähtöä.Edelleen illanvirkku ei tarkoita mitään lapsiperheen vapaamatkustajaa, jos molemmat ovat halukkaita kompromisseihin. Minä en tiedä, miten usein sinä haluat imuroida ja miten hirveästi teillä kotihommia arjen tasolla oikein on, mutta jos mulla olisi toinen aikuinen tässä hoitamassa pääosin pyykit, tiskit, ruuanlaiton ja kaupassakäynnin niin olisin ikionnellinen.
Kaikilla kunnioituksella, tämä ketju ei nyt koske sinun yökukkujamiehesi vastuuttomuutta ja laiskuutta. Tässä nyt puhutaan yleisellä tasolla aamunvirkuista ja illanvirkuista. Ihan samalla tavalla se aamunvirkkukin voisi olla laiska vapaamatkustaja, jos sellaiseen olisi taipuvainen. Tällaiset ominaisuudet eivät liity luontaiseen rytmiin vaan ovat ihan ihmisestä kiinni.
Aika v-mäistä ruveta huudattamaan imuria kun toiset yrittää nukkua. Ja kuka sen ruuan lämmittää ja kattaa pöytään?
Ehdotin iltatyöläiselle imurin huudattamista päiväsaikaan, eli viikolla ennen töihin lähtöä ja viikonloppuisin päivällä.
Valmis ruoka lämpiää joko mikrossa parissa minuutissa tai jos sen lämmittää uunissa, voi sillä aikaa kattaa pöydän. Meillä muuten arkikattaus hoituu parissa minuutissa, joten hoituu siinä samalla usein kun ruoka lämpiää mikrossa. Huomattavasti isomman työn mä teen silloin illalla, kun valmistan sen ruuan. Ja meillä siis aikuisia ei ole kahta vaan ainoastaan minä. Jos aikuisia olisi kaksi, iltatyöläinen voisi sen ruuan laittaa jo illalla käytännössä lämmitystä vaille valmiiksi. Ruuan lämmitys on aika pieni homma kuitenkin, kun mietitään mitä kotitöitä yhteensä on.
Olenko minä ainoa jolle tässä kuviossa ihan yksi lysti jotkut simppelit kotityöt. Asian ydin on lasten kanssa vietetty aika, mikä esim. 1,5-vuotiaan seurassa tarkoittaa sitä että pienimpäänkään asiaan et pysty keskittymään ja hoitamaan sitä rauhassa loppuun. Siinä tilanteessa rauhaisa yön hetki jolloin voi täyttää tiskikonetta ilman että joku heittelee lautasia toiselta puolen lattialle, kuulostaa vain ihanan rauhalliselta omalta ajalta. Ei varsinaiselta osallistumiselta yhtään mihinkään. Ja vielä minuakin enemmän sitä osallistumista kaipaavat lapset.
Miksi teit lapsia väärän rytmisen kanssa?
Säälistä kai. Ei se raukka olisi saanut lapsia ollenkaan muuten koska toisen iltavirkun kanssa ne olisi otettu huostaan jo aikaa sitten.
Toinen syy on että oletin aikuisen ihmisen pystyvän muuttamaan tapojaan perheen eduksi edes jonkin verran. Minulla oli ennen lapsia tapana liipaista kännit harva se perjantai. En tee sitä enää, koska perheeni kärsisi aika pahasti jos olisin jatkanut samaan malliin lasten saannin jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ole koskaan tajunnut tota "koko päivä aikaa" -perustelua sille, miksi pitäisi mennä aikaiseen töihin. Tuntejahan on se sama määrä vuorokaudessa riippumatta siitä, milloin sinne töihin menee. Jos aamivirkku herää klo 5, on töissä 6-14, menee nukkumaan klo 21 ja nukkuu 8 tuntia herätäkseen taas viideltä, miten sille muka jää enemmän aikaa kuin ihmiselle, joka herää klo 9, on töissä 10-18 ja menee maate klo 01?
Tunnistan kyllä ton fiiliksen siitä, että on koko päivä aikaa, vaikka järjellä tiedänkin, että se ei pidä paikkaansa.
Siten, että klo 14-21 on suunnilleen koko maailma avoinna, mutta klo 18-01 ei pääse ihan mihin vain huvittaa.
Koko maailma = kaupat? Koska muuta ei oikein tule mieleen. Paitsi ehkä virastot, mutta sähköinen asiointihan on jo useimmissa paikoissa fiksuin tapa hoitaa asiat. Mutta joo. En mä ainakaan tunne pakottavaa tarvetta shoppailla joka päivä koko päivää. Jos pääsen kuudelta töistä, ehdin silti vielä hyvin käydä kaupassa tai museossa tms. paikassa, jolla on aukioloajat ja tehdä sit vielä jotain muuta. Iltaisin ehtii tosiaan mukavasti viettää aikaa vaikka elokuvan, sarjan, pelin, hyvän seuran tai vaikka kyykkyräkin kanssa, vaikka penkki ja kela ovatkin kiinni.
Musta usein tää aamuvirkun käsitys iltavirkun ajanpuutteesta perustuu siihen, että jos aamuvirkku menee kello 18 jonnekin, sen jälkeen ei ole enää aikaa tehdä mitään, koska ammuvirkulle on jo myöhä. Sit jos iltavirkku menee iltamenoonsa suoraan töistä, päätellään, että iltavirkun koko päivä on siinä, koska sen menon jäökeenhön on jo myöhä. Mutta kun ei. Jos menen vaikka salille kello 18-20, ehdin sen jälkeen vielä esimerkiksi mennä kyläilemään, laittaa yhdessä ruokaa, katsoa leffan ja kotiinpäästyäni vähän siivoilla ja lukea ennen nukkumaanmenoa. Tämä on mahdollista, koska töihin ei tarvitse kiirehtiä kello seitsemäksi, ettei päivä vaan mene hukkaan.
Ihan uteliaisuudesta siis: mitä sellaista voi tehdä 14-21, mitä ei voi tehdä 18-01? Virastot ja seitsemän tuntia shoppailemassa on jo mainittu eli niihin ei tarvitse palata.
Nämä aamuvirkut on jotain vanhoihin tapoihin fakkituneita, jotka eivät kestä maailman muuttumista. Nyhertävät samaa polkua kun sukunsa aikoinaan, oli se kivaa tai ei.
Okei, eli "iltavirkkuus" siis on vain myytti ja tosiasiassa kyse on vanhanaikaisesti kivuudesta, eli siitä, että haluaa vain surffata netissä ja katsoa Netflixistä sarjoja aamuyöhön asti? Ja sitten voi valitella, kuinka aamulla väsyttää eikä saa nukkua tarpeeksi pitkään, ja kuinka maailma on epäreilu "meitä iltavirkkuja kohtaan"?
Kunnon teinimeininki. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieraskissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen iltavirkku. ex oli aamuvirkku, lapsista esikoinen on tullut isäänsä ja nuorempi minuun ! Nyt kun olemme eronneet, viikonloppusin esikoinen nousee siinä klo 7 tekemään aamupalaa ym ja me nuoremman kanssa heräämme 10-11 välillä. ,,,Yksi syy, mikä exässä raivostutti oli tämän asenne aamu-unisuuteeni. Lomalla kiukutteli, kun en puoli kahdeksalta halunnut herätä tutkimaan ympäristöä ( Sä nukut koko loman ohi!) ja siitä, kun siirtelin hänen lapsille varaamiaan aamuaikoja myöhemmäksi, jos oli tiedossa, että minun pitäisi viedä (esim. hammaslääkäri klo 9)Ja klo 22 olisi pitänyt telkan olla kiinni ja kaikkien nukkumassa! minä olin tuossa vaiheessa ihan pirteä ja eron jälkeen olenkin öisin leiponut, lenkkeillyt tai siivonnut kaappeja..
Vapaaherran maailmassa jossa ei ole työ-, virasto-, -koulu ja muita aikoja, kaikki rytmit ovat ihan jees. Mutta me elämme todellisuudessa jossa lasten on oltava koulussa 8-9 ja toisaalta monet paikat sulkevat ovensa 16-18. Siksi iltavirkusta osapuolesta tulee lapsiperheen vapaamatkustaja.Minä en voi myöskään luottaa siihen, että mies herää ajoissa viemään lapsen lääkäriin tai laittamaan aamupalaa. Pieni lapsi ei pärjää yksin, joten jonkun on herättävä hänen kanssaa vapaapäivinäkin. Jos se olen minä ja haluan saada edes joten kuten riittävästi unta, minun on mentävä nukkumaan aikaisin. Tässä yhtälössä kaikki minun vapaa-aikani kuluu lapsen ollessa valveilla jolloin omista jutuista ei tule mitään, kun taas miehen öinen vapaa-aika sijoittuu kokonaan lapsivapaaseen aikaan. Siksi se vituttaa.
Minä en voi ymmärtää näitä alapeukkuja. Haluaisiko joku perustella/selittää miten tässä tilanteessa teidän mielestänne pitäisi toimia että perheen vastuu ja vapaa-aika jakautuisi edes suurinpiirtein tasapuolisesti.Totean nyt vielä että sitten kun koulut rupeavat alkamaan klo 12 ja lääkäriaikoja saa iltayhdeksältä, minäkin nukun mielelläni yhteentoista.
Ei siitä iltavirkusta tule vapaamatkustajaa, kun hän hoitaa lasta sitten illalla, että aamuvirkku saa omaa aikaa. Näin kumpikin hoitaa lasta tasapuolisesti ja saa omaa aikaa.
Niin. Käytännössä siinä vaiheessa, kun se iltavirkku on lastenhoitovuorossa, ne lapset ovat olleet jo ulkona ja syöneet ja talokin on siivottu ja pyykit pesty. Helppohan se on sitten iltavirkun istuttaa ne väsyneet lapset pikkukakkosen eteen ja pistää nukkumaan. Vai tekeekö se iltavirkku ruoat ja imuroi yöllä? No ei.
Höpsistä kukkuu kuule 😊 meidän perheessä molemmat vanhemmat on iltavirkkuja ja useinkin imuroidaan ja laitetaan valmiiksi seuraavan päivän ruoat iltayhdeksän -iltakymmenen aikoihin. Joskus vielä yhdeltätoista viikkoa pyykkiä. Kuka sitä nyt aamulla ennen töihin lähtöä jaksaa huhkia.
Kuka niiden lasten kanssa sitten aamulla herää, jos molemmat valvotte yöllä?
Varmaan ne vanhemmat heräävät aamulla, kun kerran töihinkin aamulla menevät. Kas kun iltavirkkuus ei kaikilla tarkoita sitä, että valvotaan pikkutunneille ja herätään puolenpäivän jälkeen.Mä olen itse yh ja teen isoimman osan kotitöistä aika myöhään illalla. Silti ehdin nukkumaan n klo 24-01 ja aamulla soi kello 7.00. Siihen aikaan herätessä ehtii koulukaskin kouluun klo 8 ja minä töihin samoja aikoja. Toki ilman lasta ja työtä rytmini olisi varmaan hieman myöhäisempi, mutta pointti oli siinä, että kotitöitä voi tehdä illallakin. Se, että sinä et voi luottaa miehesi pystyvän huolehtimaan lastenne aamupalasta tai lääkäriajoista, ei johdu siitä että miehesi on illanvirkku. Se johtuu siitä, että miehesi on epäluotettava. Kaikki illanvirkut eivät suinkaan ole epäluotettavia.
Nyt puhuttiin ihmisistä, jotka nukkuvat aamulla pitkään, koska valvovat myöhään. Ei ihmisistä, jotka valvovat sekä aamulla että illalla. Miksi tässä nyt puhutaan iltavirkku/aamunukkujalapsista ja perheistä, joissa kaikkien rytmit ovat samat, kun alkuperäinen ongelma oli se, että mies valvoo eri rytmissä kuin muu perhe ja hänen osallistumisensa tämän vuoksi jää pakostikin vähäisemmäksi?
Kuvailemasi tilanne on arkea monissa perheissä jo yksinomaan siksi, että kaikki eivät voi valita työaikojaan. Tällöin luonnollisestikin haetaan kaikkia tyydyttäviä kompromisseja. Sellainen on esimerkiksi tämä sinulle jo kerrottu, että se iltavuorolainen tekee kotitöitä illalla. Pyykkikoneen voi laittaa päälle klo 21 ja ripustaa pyykit klo 23. Tiskikoneen voi tyhjätä, täyttää ja laittaa päälle myös illalla. Seuraavan päivän ruokaa voi hyvin valmistella illalla ja nykyisin on kaupatkin auki sen verran myöhään, että ehkä iltaihminen ehtisi käydä kaupassa illalla. Vastaavasti lasten kanssa iltaihminen voi viettää enemmän aikaa viikonloppuna jne.Sinä sanoit, että aamupainotteisessa yhteiskunnassa iltavirkusta osapuolesta tulee lapsiperheen vapaamatkustaja. Tämä ei pidä paikkaansa, koska illanvirkku voi kantaa kortensa kekoon illalla. Edelleen, se jos sinun mielestäsi on tullut vapaamatkustaja, ei johdu siitä, että hän on illanvirkku vaan siitä että hän on vastuuton ja epäluotettava. Kaikissa perheissä kun illanvirkut eivät ole mitään vapaamatkustajia ja useimmiten illanvirkut kykenevät tarvittaessa nousemaan aamulla aikaisemminkin. Kyllä mä osaan lapseni klo 8 viedä lääkäriin vaikka illanvirkku olenkin. Samaan varmasti kykenisi myös sinun miehesi, jos hän viitsisi.
Mutta jos lapset ovat päivällä hereillä, niin ethän sinä yöllä heille laita ruokaa, korjaa heidän jälkiään, ulkoile ja imurointikin on aika ikävää jos toiset nukkuvat. Se, että saat illalla pyykkikoneen päälle, ei vielä kovin iso homma ole. Edelleen puhutaan niistä yökukkujista, jotka ovat hereillä kahteen/kolmeen asti yöllä. Ei siihen aikaan enää lähdetä lasten kanssa ulos tai kauppaan, jotta aamuvirkku saa vuorostaan omaa aikaa.Ja nimenomaan tuostahan on kyse, varmasti yökukkujakin kykenee aamuheräämiseen jos viitsii. Eihän tässä sitten mitään ongelmaa olekaan. Mutta se ongelma tulee sitten, kun hommat jää pääosin toisen vastuulle vain vetoamalla siihen luontaiseen rytmiin.
1) Monet ruuat voi hyvin valmistaa lämmitystä vaille valmiiksi illalla.2) Pyykit, tiskit ja yleistä raivausta voi tehdä illalla.3) Kaupassa voi käydä vaikka klo 21 - 22. Siihen ei yökahteen asti valvominen vaikuta.4) Illanvirkku voi olla lasten kanssa viikonloppuisin ja imuroida myös silloin. Kompromissina hän voi myös 1-2 aamuna viikolla herätä sen verran ajoissa, että ehtii imuroimaan ennen töihin lähtöä.
Edelleen illanvirkku ei tarkoita mitään lapsiperheen vapaamatkustajaa, jos molemmat ovat halukkaita kompromisseihin. Minä en tiedä, miten usein sinä haluat imuroida ja miten hirveästi teillä kotihommia arjen tasolla oikein on, mutta jos mulla olisi toinen aikuinen tässä hoitamassa pääosin pyykit, tiskit, ruuanlaiton ja kaupassakäynnin niin olisin ikionnellinen.
Kaikilla kunnioituksella, tämä ketju ei nyt koske sinun yökukkujamiehesi vastuuttomuutta ja laiskuutta. Tässä nyt puhutaan yleisellä tasolla aamunvirkuista ja illanvirkuista. Ihan samalla tavalla se aamunvirkkukin voisi olla laiska vapaamatkustaja, jos sellaiseen olisi taipuvainen. Tällaiset ominaisuudet eivät liity luontaiseen rytmiin vaan ovat ihan ihmisestä kiinni.Tässä lainausketjussa puhuttiin tilanteesta, jossa tämä yökukkuminen rasittaa perhe-elämää ja sitä on tässä nyt alapeukutettu ja vähätelty. Minä en ole tuo, joka asiasta kertoi vaan olen eronnut tällaisesta miehestä.
Vaikka kuinka valmistelet ruokaa ja siivoilet illalla, se ruoka kuitenkin syödään päiväsaikaan, joten se pitää kattaa, lämmittää ja astiat korjata ja jäljet siivota myös silloin päivällä.
Ja pointtihan oli nimenomaan se, että ongelmahan se on jos toinen pitää siitä rytmistään itsepäisesti kiinni. Eihän se tietenkään ole ongelma, jos kompromisseja tehdään. Mutta tässä ketjussahan nimenomaan rutistaan siitä, miksi ihmeessä niitä kompromisseja pitää tehdä, eikä saa elää siinä rytmissä kuin itse haluaa. Ihmeellinen selitys, että eihän x ole ongelma, jos ei tehdä x. No ei tietenkään olekaan. Kukaan ei ole sanonut niin.Sait luultavasti alapeukkuja siksi, että sanoit, että aamupainotteisessa yhteiskunnassa illanvirkuista tulee lapsiperheen vapaamatkustajia. Ja sinulle on yritetty kertoa, että näin ei mitenkään välttämättä ole. Sinun exäsi todennäköisesti olisi ollut lapsiperheen vapaamatkustaja aamunvirkkunakin, joten sinänsä tähän aamunvirkku-illanvirkku keskusteluun se asia ei liity. Kyse on yksilöllisestä laiskuudesta, ei siitä onko aamunvirkku vai illanvirkku.
Minusta tässä keskustelussa ei ole rutistu siitä, että miksi niitä kompromisseja pitää tehdä. Pikemminkin on ollut kyse siitä, että koska yhteiskunta ja myös yleinen asenneilmapiiri on niin aamunvirkkumyönteinen, niin monesti eniten kompromisseja joutuvat tekemään illanvirkut. Monesti illanvirkku on se joka joustaa omasta rytmistään joka ikinen päivä. Työpäivinä työnantajan takia ja vapaalla perheen takia. Minusta tässä keskustelussa on lähinnä kyseenalaistettu se miksi yhteiskunta on edelleen niin kovin aamupainotteinen, jolloin illanvirkuille jää kovin vähän mahdollisuuksia elää oman vireystilansa mukaan.
Minä olen kouluikäisen lapsen yh ja vasta nyt, kun lapsi on jo niin iso, että saa aamupalansa tehtyä ja pärjää sen pari tuntia itsekseen vaikka minä vielä nukun, saan edes yhtenä päivänä viikossa elää oman rytmini mukaan. Sunnuntaisin herään aikaisemmin koska lapsi kuitenkin tykkää siitä, että laitetaan yhdessä aamupalaa pitkän kaavan mukaan jne. Siihen nähden minusta kahden vanhemman perheissä kompromisseja voisi tehdä huomattavasti enemmän sekä aamunvirkut ja illanvirkut.
"Ei välttämättä ole." Kerro, miten se 02-10 nukkuva ja klo 11-20 töissäoleva aikuinen osallistuu lapsiperheen arkeen? Lapset on koulussa about 8-14, koulun jälkeen pitäisi saada ruokaa ja lähteä ehkä harrastukseen, iltatoimet aloittaa sitten siinä klo 20 ja nukkumaan klo 21. Aamuvirkku se hoitaa kaiken lasten hereilläollessa.Minä sanoin siis, että illanvirkku ei välttämättä ole lapsiperheen vapaamatkustaja. Voiko ihmistä sitten syyttää sellaisesta, jos hänen työaikansa on iltapainotteinen? Siis se ihminen on TÖISSÄ iltaisin. Miksi hän olisi vapaamatkustaja yhtään sen enempää kuin sekään joka on TÖISSÄ päivisin.
Olen jo ehdottanut vaikka miten monta kotiaskaretta joita voi tehdä illalla. Jos ne eivät kelpaa, ei voi mitään. Se aika minkä ollaan töissä, ei minusta mitään vapaamatkustelua ole. Kaikki eivät voi edes vaikuttaa työaikaansa. Sinä ja sinun puolisosi voitte yrittää tehdä niin paljon kompromisseja kuin pystytte. En minä muuta voi sanoa...
Niin ei _välttämättä_, mutta et voi mitätöidä kenenkään kokemusta tuosta vapaamatkustamisesta sillä, että niin ei välttämättä aina ole. Jos joku kertoo kokemastaan vääryydestä ja harmituksesta, et voi siihen vain sanoa, että eihän se nyt välttämättä kaikilla noin ole.
Ei kukaan ole kiistänyt, ettei kotiaskareita voisi tehdä yöllä, mutta niitä asioita, mitä lasten kanssa tehdään, ei vain voi tehdä yöllä. Ja niitä on paljon. Se, että toinen on lasten kanssa kuusi tuntia, ei mitenkään kompensoidu sillä, että kuorit perunat yöllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ole koskaan tajunnut tota "koko päivä aikaa" -perustelua sille, miksi pitäisi mennä aikaiseen töihin. Tuntejahan on se sama määrä vuorokaudessa riippumatta siitä, milloin sinne töihin menee. Jos aamivirkku herää klo 5, on töissä 6-14, menee nukkumaan klo 21 ja nukkuu 8 tuntia herätäkseen taas viideltä, miten sille muka jää enemmän aikaa kuin ihmiselle, joka herää klo 9, on töissä 10-18 ja menee maate klo 01?
Tunnistan kyllä ton fiiliksen siitä, että on koko päivä aikaa, vaikka järjellä tiedänkin, että se ei pidä paikkaansa.
Siten, että klo 14-21 on suunnilleen koko maailma avoinna, mutta klo 18-01 ei pääse ihan mihin vain huvittaa.
Koko maailma = kaupat? Koska muuta ei oikein tule mieleen. Paitsi ehkä virastot, mutta sähköinen asiointihan on jo useimmissa paikoissa fiksuin tapa hoitaa asiat. Mutta joo. En mä ainakaan tunne pakottavaa tarvetta shoppailla joka päivä koko päivää. Jos pääsen kuudelta töistä, ehdin silti vielä hyvin käydä kaupassa tai museossa tms. paikassa, jolla on aukioloajat ja tehdä sit vielä jotain muuta. Iltaisin ehtii tosiaan mukavasti viettää aikaa vaikka elokuvan, sarjan, pelin, hyvän seuran tai vaikka kyykkyräkin kanssa, vaikka penkki ja kela ovatkin kiinni.
Musta usein tää aamuvirkun käsitys iltavirkun ajanpuutteesta perustuu siihen, että jos aamuvirkku menee kello 18 jonnekin, sen jälkeen ei ole enää aikaa tehdä mitään, koska ammuvirkulle on jo myöhä. Sit jos iltavirkku menee iltamenoonsa suoraan töistä, päätellään, että iltavirkun koko päivä on siinä, koska sen menon jäökeenhön on jo myöhä. Mutta kun ei. Jos menen vaikka salille kello 18-20, ehdin sen jälkeen vielä esimerkiksi mennä kyläilemään, laittaa yhdessä ruokaa, katsoa leffan ja kotiinpäästyäni vähän siivoilla ja lukea ennen nukkumaanmenoa. Tämä on mahdollista, koska töihin ei tarvitse kiirehtiä kello seitsemäksi, ettei päivä vaan mene hukkaan.
Ihan uteliaisuudesta siis: mitä sellaista voi tehdä 14-21, mitä ei voi tehdä 18-01? Virastot ja seitsemän tuntia shoppailemassa on jo mainittu eli niihin ei tarvitse palata.
Nämä aamuvirkut on jotain vanhoihin tapoihin fakkituneita, jotka eivät kestä maailman muuttumista. Nyhertävät samaa polkua kun sukunsa aikoinaan, oli se kivaa tai ei.
Lasten kanssa vietetty aika jää tosi lyhyeksieikä mitään äänekästä ei voi tehdä keskellä yötä (pyykinpesu, imurointi, tiskikoneen täyttö).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieraskissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen iltavirkku. ex oli aamuvirkku, lapsista esikoinen on tullut isäänsä ja nuorempi minuun ! Nyt kun olemme eronneet, viikonloppusin esikoinen nousee siinä klo 7 tekemään aamupalaa ym ja me nuoremman kanssa heräämme 10-11 välillä. ,,,Yksi syy, mikä exässä raivostutti oli tämän asenne aamu-unisuuteeni. Lomalla kiukutteli, kun en puoli kahdeksalta halunnut herätä tutkimaan ympäristöä ( Sä nukut koko loman ohi!) ja siitä, kun siirtelin hänen lapsille varaamiaan aamuaikoja myöhemmäksi, jos oli tiedossa, että minun pitäisi viedä (esim. hammaslääkäri klo 9)Ja klo 22 olisi pitänyt telkan olla kiinni ja kaikkien nukkumassa! minä olin tuossa vaiheessa ihan pirteä ja eron jälkeen olenkin öisin leiponut, lenkkeillyt tai siivonnut kaappeja..
Vapaaherran maailmassa jossa ei ole työ-, virasto-, -koulu ja muita aikoja, kaikki rytmit ovat ihan jees. Mutta me elämme todellisuudessa jossa lasten on oltava koulussa 8-9 ja toisaalta monet paikat sulkevat ovensa 16-18. Siksi iltavirkusta osapuolesta tulee lapsiperheen vapaamatkustaja.Minä en voi myöskään luottaa siihen, että mies herää ajoissa viemään lapsen lääkäriin tai laittamaan aamupalaa. Pieni lapsi ei pärjää yksin, joten jonkun on herättävä hänen kanssaa vapaapäivinäkin. Jos se olen minä ja haluan saada edes joten kuten riittävästi unta, minun on mentävä nukkumaan aikaisin. Tässä yhtälössä kaikki minun vapaa-aikani kuluu lapsen ollessa valveilla jolloin omista jutuista ei tule mitään, kun taas miehen öinen vapaa-aika sijoittuu kokonaan lapsivapaaseen aikaan. Siksi se vituttaa.
Minä en voi ymmärtää näitä alapeukkuja. Haluaisiko joku perustella/selittää miten tässä tilanteessa teidän mielestänne pitäisi toimia että perheen vastuu ja vapaa-aika jakautuisi edes suurinpiirtein tasapuolisesti.Totean nyt vielä että sitten kun koulut rupeavat alkamaan klo 12 ja lääkäriaikoja saa iltayhdeksältä, minäkin nukun mielelläni yhteentoista.
Ei siitä iltavirkusta tule vapaamatkustajaa, kun hän hoitaa lasta sitten illalla, että aamuvirkku saa omaa aikaa. Näin kumpikin hoitaa lasta tasapuolisesti ja saa omaa aikaa.
Niin. Käytännössä siinä vaiheessa, kun se iltavirkku on lastenhoitovuorossa, ne lapset ovat olleet jo ulkona ja syöneet ja talokin on siivottu ja pyykit pesty. Helppohan se on sitten iltavirkun istuttaa ne väsyneet lapset pikkukakkosen eteen ja pistää nukkumaan. Vai tekeekö se iltavirkku ruoat ja imuroi yöllä? No ei.
Höpsistä kukkuu kuule 😊 meidän perheessä molemmat vanhemmat on iltavirkkuja ja useinkin imuroidaan ja laitetaan valmiiksi seuraavan päivän ruoat iltayhdeksän -iltakymmenen aikoihin. Joskus vielä yhdeltätoista viikkoa pyykkiä. Kuka sitä nyt aamulla ennen töihin lähtöä jaksaa huhkia.
Kuka niiden lasten kanssa sitten aamulla herää, jos molemmat valvotte yöllä?
Varmaan ne vanhemmat heräävät aamulla, kun kerran töihinkin aamulla menevät. Kas kun iltavirkkuus ei kaikilla tarkoita sitä, että valvotaan pikkutunneille ja herätään puolenpäivän jälkeen.Mä olen itse yh ja teen isoimman osan kotitöistä aika myöhään illalla. Silti ehdin nukkumaan n klo 24-01 ja aamulla soi kello 7.00. Siihen aikaan herätessä ehtii koulukaskin kouluun klo 8 ja minä töihin samoja aikoja. Toki ilman lasta ja työtä rytmini olisi varmaan hieman myöhäisempi, mutta pointti oli siinä, että kotitöitä voi tehdä illallakin. Se, että sinä et voi luottaa miehesi pystyvän huolehtimaan lastenne aamupalasta tai lääkäriajoista, ei johdu siitä että miehesi on illanvirkku. Se johtuu siitä, että miehesi on epäluotettava. Kaikki illanvirkut eivät suinkaan ole epäluotettavia.
Nyt puhuttiin ihmisistä, jotka nukkuvat aamulla pitkään, koska valvovat myöhään. Ei ihmisistä, jotka valvovat sekä aamulla että illalla. Miksi tässä nyt puhutaan iltavirkku/aamunukkujalapsista ja perheistä, joissa kaikkien rytmit ovat samat, kun alkuperäinen ongelma oli se, että mies valvoo eri rytmissä kuin muu perhe ja hänen osallistumisensa tämän vuoksi jää pakostikin vähäisemmäksi?
Kuvailemasi tilanne on arkea monissa perheissä jo yksinomaan siksi, että kaikki eivät voi valita työaikojaan. Tällöin luonnollisestikin haetaan kaikkia tyydyttäviä kompromisseja. Sellainen on esimerkiksi tämä sinulle jo kerrottu, että se iltavuorolainen tekee kotitöitä illalla. Pyykkikoneen voi laittaa päälle klo 21 ja ripustaa pyykit klo 23. Tiskikoneen voi tyhjätä, täyttää ja laittaa päälle myös illalla. Seuraavan päivän ruokaa voi hyvin valmistella illalla ja nykyisin on kaupatkin auki sen verran myöhään, että ehkä iltaihminen ehtisi käydä kaupassa illalla. Vastaavasti lasten kanssa iltaihminen voi viettää enemmän aikaa viikonloppuna jne.
Sinä sanoit, että aamupainotteisessa yhteiskunnassa iltavirkusta osapuolesta tulee lapsiperheen vapaamatkustaja. Tämä ei pidä paikkaansa, koska illanvirkku voi kantaa kortensa kekoon illalla. Edelleen, se jos sinun mielestäsi on tullut vapaamatkustaja, ei johdu siitä, että hän on illanvirkku vaan siitä että hän on vastuuton ja epäluotettava. Kaikissa perheissä kun illanvirkut eivät ole mitään vapaamatkustajia ja useimmiten illanvirkut kykenevät tarvittaessa nousemaan aamulla aikaisemminkin. Kyllä mä osaan lapseni klo 8 viedä lääkäriin vaikka illanvirkku olenkin. Samaan varmasti kykenisi myös sinun miehesi, jos hän viitsisi.Mutta jos lapset ovat päivällä hereillä, niin ethän sinä yöllä heille laita ruokaa, korjaa heidän jälkiään, ulkoile ja imurointikin on aika ikävää jos toiset nukkuvat. Se, että saat illalla pyykkikoneen päälle, ei vielä kovin iso homma ole. Edelleen puhutaan niistä yökukkujista, jotka ovat hereillä kahteen/kolmeen asti yöllä. Ei siihen aikaan enää lähdetä lasten kanssa ulos tai kauppaan, jotta aamuvirkku saa vuorostaan omaa aikaa.
Ja nimenomaan tuostahan on kyse, varmasti yökukkujakin kykenee aamuheräämiseen jos viitsii. Eihän tässä sitten mitään ongelmaa olekaan. Mutta se ongelma tulee sitten, kun hommat jää pääosin toisen vastuulle vain vetoamalla siihen luontaiseen rytmiin.1) Monet ruuat voi hyvin valmistaa lämmitystä vaille valmiiksi illalla.
2) Pyykit, tiskit ja yleistä raivausta voi tehdä illalla.
3) Kaupassa voi käydä vaikka klo 21 - 22. Siihen ei yökahteen asti valvominen vaikuta.
4) Illanvirkku voi olla lasten kanssa viikonloppuisin ja imuroida myös silloin. Kompromissina hän voi myös 1-2 aamuna viikolla herätä sen verran ajoissa, että ehtii imuroimaan ennen töihin lähtöä.Edelleen illanvirkku ei tarkoita mitään lapsiperheen vapaamatkustajaa, jos molemmat ovat halukkaita kompromisseihin. Minä en tiedä, miten usein sinä haluat imuroida ja miten hirveästi teillä kotihommia arjen tasolla oikein on, mutta jos mulla olisi toinen aikuinen tässä hoitamassa pääosin pyykit, tiskit, ruuanlaiton ja kaupassakäynnin niin olisin ikionnellinen.
Kaikilla kunnioituksella, tämä ketju ei nyt koske sinun yökukkujamiehesi vastuuttomuutta ja laiskuutta. Tässä nyt puhutaan yleisellä tasolla aamunvirkuista ja illanvirkuista. Ihan samalla tavalla se aamunvirkkukin voisi olla laiska vapaamatkustaja, jos sellaiseen olisi taipuvainen. Tällaiset ominaisuudet eivät liity luontaiseen rytmiin vaan ovat ihan ihmisestä kiinni.
Aika v-mäistä ruveta huudattamaan imuria kun toiset yrittää nukkua. Ja kuka sen ruuan lämmittää ja kattaa pöytään?
Ehdotin iltatyöläiselle imurin huudattamista päiväsaikaan, eli viikolla ennen töihin lähtöä ja viikonloppuisin päivällä.
Valmis ruoka lämpiää joko mikrossa parissa minuutissa tai jos sen lämmittää uunissa, voi sillä aikaa kattaa pöydän. Meillä muuten arkikattaus hoituu parissa minuutissa, joten hoituu siinä samalla usein kun ruoka lämpiää mikrossa. Huomattavasti isomman työn mä teen silloin illalla, kun valmistan sen ruuan. Ja meillä siis aikuisia ei ole kahta vaan ainoastaan minä. Jos aikuisia olisi kaksi, iltatyöläinen voisi sen ruuan laittaa jo illalla käytännössä lämmitystä vaille valmiiksi. Ruuan lämmitys on aika pieni homma kuitenkin, kun mietitään mitä kotitöitä yhteensä on.
Olenko minä ainoa jolle tässä kuviossa ihan yksi lysti jotkut simppelit kotityöt. Asian ydin on lasten kanssa vietetty aika, mikä esim. 1,5-vuotiaan seurassa tarkoittaa sitä että pienimpäänkään asiaan et pysty keskittymään ja hoitamaan sitä rauhassa loppuun. Siinä tilanteessa rauhaisa yön hetki jolloin voi täyttää tiskikonetta ilman että joku heittelee lautasia toiselta puolen lattialle, kuulostaa vain ihanan rauhalliselta omalta ajalta. Ei varsinaiselta osallistumiselta yhtään mihinkään. Ja vielä minuakin enemmän sitä osallistumista kaipaavat lapset.
Miksi teit lapsia väärän rytmisen kanssa?
Säälistä kai. Ei se raukka olisi saanut lapsia ollenkaan muuten koska toisen iltavirkun kanssa ne olisi otettu huostaan jo aikaa sitten.
Toinen syy on että oletin aikuisen ihmisen pystyvän muuttamaan tapojaan perheen eduksi edes jonkin verran. Minulla oli ennen lapsia tapana liipaista kännit harva se perjantai. En tee sitä enää, koska perheeni kärsisi aika pahasti jos olisin jatkanut samaan malliin lasten saannin jälkeen.
Säälistä tehdään hyviä tekoja, toi ei ollu hyvä teko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsilla, varsinkin kouluikäisillä, se vuorokausirytmi vaan on pakostikin hyvin aamupainotteinen. Jos toinen vanhempi nukkuu aina aamupäivään ja on töissä iltaan asti niin kyllähän siinä ollaan vapaamatkustajia siinä lapsiperheen arjessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieraskissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen iltavirkku. ex oli aamuvirkku, lapsista esikoinen on tullut isäänsä ja nuorempi minuun ! Nyt kun olemme eronneet, viikonloppusin esikoinen nousee siinä klo 7 tekemään aamupalaa ym ja me nuoremman kanssa heräämme 10-11 välillä. ,,,Yksi syy, mikä exässä raivostutti oli tämän asenne aamu-unisuuteeni. Lomalla kiukutteli, kun en puoli kahdeksalta halunnut herätä tutkimaan ympäristöä ( Sä nukut koko loman ohi!) ja siitä, kun siirtelin hänen lapsille varaamiaan aamuaikoja myöhemmäksi, jos oli tiedossa, että minun pitäisi viedä (esim. hammaslääkäri klo 9)Ja klo 22 olisi pitänyt telkan olla kiinni ja kaikkien nukkumassa! minä olin tuossa vaiheessa ihan pirteä ja eron jälkeen olenkin öisin leiponut, lenkkeillyt tai siivonnut kaappeja..
Vapaaherran maailmassa jossa ei ole työ-, virasto-, -koulu ja muita aikoja, kaikki rytmit ovat ihan jees. Mutta me elämme todellisuudessa jossa lasten on oltava koulussa 8-9 ja toisaalta monet paikat sulkevat ovensa 16-18. Siksi iltavirkusta osapuolesta tulee lapsiperheen vapaamatkustaja.Minä en voi myöskään luottaa siihen, että mies herää ajoissa viemään lapsen lääkäriin tai laittamaan aamupalaa. Pieni lapsi ei pärjää yksin, joten jonkun on herättävä hänen kanssaa vapaapäivinäkin. Jos se olen minä ja haluan saada edes joten kuten riittävästi unta, minun on mentävä nukkumaan aikaisin. Tässä yhtälössä kaikki minun vapaa-aikani kuluu lapsen ollessa valveilla jolloin omista jutuista ei tule mitään, kun taas miehen öinen vapaa-aika sijoittuu kokonaan lapsivapaaseen aikaan. Siksi se vituttaa.
Minä en voi ymmärtää näitä alapeukkuja. Haluaisiko joku perustella/selittää miten tässä tilanteessa teidän mielestänne pitäisi toimia että perheen vastuu ja vapaa-aika jakautuisi edes suurinpiirtein tasapuolisesti.Totean nyt vielä että sitten kun koulut rupeavat alkamaan klo 12 ja lääkäriaikoja saa iltayhdeksältä, minäkin nukun mielelläni yhteentoista.
Ei siitä iltavirkusta tule vapaamatkustajaa, kun hän hoitaa lasta sitten illalla, että aamuvirkku saa omaa aikaa. Näin kumpikin hoitaa lasta tasapuolisesti ja saa omaa aikaa.
Niin. Käytännössä siinä vaiheessa, kun se iltavirkku on lastenhoitovuorossa, ne lapset ovat olleet jo ulkona ja syöneet ja talokin on siivottu ja pyykit pesty. Helppohan se on sitten iltavirkun istuttaa ne väsyneet lapset pikkukakkosen eteen ja pistää nukkumaan. Vai tekeekö se iltavirkku ruoat ja imuroi yöllä? No ei.
Höpsistä kukkuu kuule 😊 meidän perheessä molemmat vanhemmat on iltavirkkuja ja useinkin imuroidaan ja laitetaan valmiiksi seuraavan päivän ruoat iltayhdeksän -iltakymmenen aikoihin. Joskus vielä yhdeltätoista viikkoa pyykkiä. Kuka sitä nyt aamulla ennen töihin lähtöä jaksaa huhkia.
Kuka niiden lasten kanssa sitten aamulla herää, jos molemmat valvotte yöllä?
Varmaan ne vanhemmat heräävät aamulla, kun kerran töihinkin aamulla menevät. Kas kun iltavirkkuus ei kaikilla tarkoita sitä, että valvotaan pikkutunneille ja herätään puolenpäivän jälkeen.Mä olen itse yh ja teen isoimman osan kotitöistä aika myöhään illalla. Silti ehdin nukkumaan n klo 24-01 ja aamulla soi kello 7.00. Siihen aikaan herätessä ehtii koulukaskin kouluun klo 8 ja minä töihin samoja aikoja. Toki ilman lasta ja työtä rytmini olisi varmaan hieman myöhäisempi, mutta pointti oli siinä, että kotitöitä voi tehdä illallakin. Se, että sinä et voi luottaa miehesi pystyvän huolehtimaan lastenne aamupalasta tai lääkäriajoista, ei johdu siitä että miehesi on illanvirkku. Se johtuu siitä, että miehesi on epäluotettava. Kaikki illanvirkut eivät suinkaan ole epäluotettavia.
Nyt puhuttiin ihmisistä, jotka nukkuvat aamulla pitkään, koska valvovat myöhään. Ei ihmisistä, jotka valvovat sekä aamulla että illalla. Miksi tässä nyt puhutaan iltavirkku/aamunukkujalapsista ja perheistä, joissa kaikkien rytmit ovat samat, kun alkuperäinen ongelma oli se, että mies valvoo eri rytmissä kuin muu perhe ja hänen osallistumisensa tämän vuoksi jää pakostikin vähäisemmäksi?
Kuvailemasi tilanne on arkea monissa perheissä jo yksinomaan siksi, että kaikki eivät voi valita työaikojaan. Tällöin luonnollisestikin haetaan kaikkia tyydyttäviä kompromisseja. Sellainen on esimerkiksi tämä sinulle jo kerrottu, että se iltavuorolainen tekee kotitöitä illalla. Pyykkikoneen voi laittaa päälle klo 21 ja ripustaa pyykit klo 23. Tiskikoneen voi tyhjätä, täyttää ja laittaa päälle myös illalla. Seuraavan päivän ruokaa voi hyvin valmistella illalla ja nykyisin on kaupatkin auki sen verran myöhään, että ehkä iltaihminen ehtisi käydä kaupassa illalla. Vastaavasti lasten kanssa iltaihminen voi viettää enemmän aikaa viikonloppuna jne.
Sinä sanoit, että aamupainotteisessa yhteiskunnassa iltavirkusta osapuolesta tulee lapsiperheen vapaamatkustaja. Tämä ei pidä paikkaansa, koska illanvirkku voi kantaa kortensa kekoon illalla. Edelleen, se jos sinun mielestäsi on tullut vapaamatkustaja, ei johdu siitä, että hän on illanvirkku vaan siitä että hän on vastuuton ja epäluotettava. Kaikissa perheissä kun illanvirkut eivät ole mitään vapaamatkustajia ja useimmiten illanvirkut kykenevät tarvittaessa nousemaan aamulla aikaisemminkin. Kyllä mä osaan lapseni klo 8 viedä lääkäriin vaikka illanvirkku olenkin. Samaan varmasti kykenisi myös sinun miehesi, jos hän viitsisi.Mutta jos lapset ovat päivällä hereillä, niin ethän sinä yöllä heille laita ruokaa, korjaa heidän jälkiään, ulkoile ja imurointikin on aika ikävää jos toiset nukkuvat. Se, että saat illalla pyykkikoneen päälle, ei vielä kovin iso homma ole. Edelleen puhutaan niistä yökukkujista, jotka ovat hereillä kahteen/kolmeen asti yöllä. Ei siihen aikaan enää lähdetä lasten kanssa ulos tai kauppaan, jotta aamuvirkku saa vuorostaan omaa aikaa.
Ja nimenomaan tuostahan on kyse, varmasti yökukkujakin kykenee aamuheräämiseen jos viitsii. Eihän tässä sitten mitään ongelmaa olekaan. Mutta se ongelma tulee sitten, kun hommat jää pääosin toisen vastuulle vain vetoamalla siihen luontaiseen rytmiin.1) Monet ruuat voi hyvin valmistaa lämmitystä vaille valmiiksi illalla.
2) Pyykit, tiskit ja yleistä raivausta voi tehdä illalla.
3) Kaupassa voi käydä vaikka klo 21 - 22. Siihen ei yökahteen asti valvominen vaikuta.
4) Illanvirkku voi olla lasten kanssa viikonloppuisin ja imuroida myös silloin. Kompromissina hän voi myös 1-2 aamuna viikolla herätä sen verran ajoissa, että ehtii imuroimaan ennen töihin lähtöä.Edelleen illanvirkku ei tarkoita mitään lapsiperheen vapaamatkustajaa, jos molemmat ovat halukkaita kompromisseihin. Minä en tiedä, miten usein sinä haluat imuroida ja miten hirveästi teillä kotihommia arjen tasolla oikein on, mutta jos mulla olisi toinen aikuinen tässä hoitamassa pääosin pyykit, tiskit, ruuanlaiton ja kaupassakäynnin niin olisin ikionnellinen.
Kaikilla kunnioituksella, tämä ketju ei nyt koske sinun yökukkujamiehesi vastuuttomuutta ja laiskuutta. Tässä nyt puhutaan yleisellä tasolla aamunvirkuista ja illanvirkuista. Ihan samalla tavalla se aamunvirkkukin voisi olla laiska vapaamatkustaja, jos sellaiseen olisi taipuvainen. Tällaiset ominaisuudet eivät liity luontaiseen rytmiin vaan ovat ihan ihmisestä kiinni.
Aika v-mäistä ruveta huudattamaan imuria kun toiset yrittää nukkua. Ja kuka sen ruuan lämmittää ja kattaa pöytään?
Ehdotin iltatyöläiselle imurin huudattamista päiväsaikaan, eli viikolla ennen töihin lähtöä ja viikonloppuisin päivällä.
Valmis ruoka lämpiää joko mikrossa parissa minuutissa tai jos sen lämmittää uunissa, voi sillä aikaa kattaa pöydän. Meillä muuten arkikattaus hoituu parissa minuutissa, joten hoituu siinä samalla usein kun ruoka lämpiää mikrossa. Huomattavasti isomman työn mä teen silloin illalla, kun valmistan sen ruuan. Ja meillä siis aikuisia ei ole kahta vaan ainoastaan minä. Jos aikuisia olisi kaksi, iltatyöläinen voisi sen ruuan laittaa jo illalla käytännössä lämmitystä vaille valmiiksi. Ruuan lämmitys on aika pieni homma kuitenkin, kun mietitään mitä kotitöitä yhteensä on.
Olenko minä ainoa jolle tässä kuviossa ihan yksi lysti jotkut simppelit kotityöt. Asian ydin on lasten kanssa vietetty aika, mikä esim. 1,5-vuotiaan seurassa tarkoittaa sitä että pienimpäänkään asiaan et pysty keskittymään ja hoitamaan sitä rauhassa loppuun. Siinä tilanteessa rauhaisa yön hetki jolloin voi täyttää tiskikonetta ilman että joku heittelee lautasia toiselta puolen lattialle, kuulostaa vain ihanan rauhalliselta omalta ajalta. Ei varsinaiselta osallistumiselta yhtään mihinkään. Ja vielä minuakin enemmän sitä osallistumista kaipaavat lapset.
Miksi teit lapsia väärän rytmisen kanssa?
Säälistä kai. Ei se raukka olisi saanut lapsia ollenkaan muuten koska toisen iltavirkun kanssa ne olisi otettu huostaan jo aikaa sitten.
Toinen syy on että oletin aikuisen ihmisen pystyvän muuttamaan tapojaan perheen eduksi edes jonkin verran. Minulla oli ennen lapsia tapana liipaista kännit harva se perjantai. En tee sitä enää, koska perheeni kärsisi aika pahasti jos olisin jatkanut samaan malliin lasten saannin jälkeen.
Halusiko kumppaniksi yhtä kovasti muutosta mukavaan elämäänsä? Osa miehistä (oletan että olet nainen) suostuu lasten tekoon ainoastaan, jotta vakipillu ja tuttu ja turvallinen elämä säilyy. Eivät niinkään halua muuttaa elämäänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieraskissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen iltavirkku. ex oli aamuvirkku, lapsista esikoinen on tullut isäänsä ja nuorempi minuun ! Nyt kun olemme eronneet, viikonloppusin esikoinen nousee siinä klo 7 tekemään aamupalaa ym ja me nuoremman kanssa heräämme 10-11 välillä. ,,,Yksi syy, mikä exässä raivostutti oli tämän asenne aamu-unisuuteeni. Lomalla kiukutteli, kun en puoli kahdeksalta halunnut herätä tutkimaan ympäristöä ( Sä nukut koko loman ohi!) ja siitä, kun siirtelin hänen lapsille varaamiaan aamuaikoja myöhemmäksi, jos oli tiedossa, että minun pitäisi viedä (esim. hammaslääkäri klo 9)Ja klo 22 olisi pitänyt telkan olla kiinni ja kaikkien nukkumassa! minä olin tuossa vaiheessa ihan pirteä ja eron jälkeen olenkin öisin leiponut, lenkkeillyt tai siivonnut kaappeja..
Vapaaherran maailmassa jossa ei ole työ-, virasto-, -koulu ja muita aikoja, kaikki rytmit ovat ihan jees. Mutta me elämme todellisuudessa jossa lasten on oltava koulussa 8-9 ja toisaalta monet paikat sulkevat ovensa 16-18. Siksi iltavirkusta osapuolesta tulee lapsiperheen vapaamatkustaja.Minä en voi myöskään luottaa siihen, että mies herää ajoissa viemään lapsen lääkäriin tai laittamaan aamupalaa. Pieni lapsi ei pärjää yksin, joten jonkun on herättävä hänen kanssaa vapaapäivinäkin. Jos se olen minä ja haluan saada edes joten kuten riittävästi unta, minun on mentävä nukkumaan aikaisin. Tässä yhtälössä kaikki minun vapaa-aikani kuluu lapsen ollessa valveilla jolloin omista jutuista ei tule mitään, kun taas miehen öinen vapaa-aika sijoittuu kokonaan lapsivapaaseen aikaan. Siksi se vituttaa.
Minä en voi ymmärtää näitä alapeukkuja. Haluaisiko joku perustella/selittää miten tässä tilanteessa teidän mielestänne pitäisi toimia että perheen vastuu ja vapaa-aika jakautuisi edes suurinpiirtein tasapuolisesti.Totean nyt vielä että sitten kun koulut rupeavat alkamaan klo 12 ja lääkäriaikoja saa iltayhdeksältä, minäkin nukun mielelläni yhteentoista.
Ei siitä iltavirkusta tule vapaamatkustajaa, kun hän hoitaa lasta sitten illalla, että aamuvirkku saa omaa aikaa. Näin kumpikin hoitaa lasta tasapuolisesti ja saa omaa aikaa.
Niin. Käytännössä siinä vaiheessa, kun se iltavirkku on lastenhoitovuorossa, ne lapset ovat olleet jo ulkona ja syöneet ja talokin on siivottu ja pyykit pesty. Helppohan se on sitten iltavirkun istuttaa ne väsyneet lapset pikkukakkosen eteen ja pistää nukkumaan. Vai tekeekö se iltavirkku ruoat ja imuroi yöllä? No ei.
Höpsistä kukkuu kuule 😊 meidän perheessä molemmat vanhemmat on iltavirkkuja ja useinkin imuroidaan ja laitetaan valmiiksi seuraavan päivän ruoat iltayhdeksän -iltakymmenen aikoihin. Joskus vielä yhdeltätoista viikkoa pyykkiä. Kuka sitä nyt aamulla ennen töihin lähtöä jaksaa huhkia.
Kuka niiden lasten kanssa sitten aamulla herää, jos molemmat valvotte yöllä?
Varmaan ne vanhemmat heräävät aamulla, kun kerran töihinkin aamulla menevät. Kas kun iltavirkkuus ei kaikilla tarkoita sitä, että valvotaan pikkutunneille ja herätään puolenpäivän jälkeen.Mä olen itse yh ja teen isoimman osan kotitöistä aika myöhään illalla. Silti ehdin nukkumaan n klo 24-01 ja aamulla soi kello 7.00. Siihen aikaan herätessä ehtii koulukaskin kouluun klo 8 ja minä töihin samoja aikoja. Toki ilman lasta ja työtä rytmini olisi varmaan hieman myöhäisempi, mutta pointti oli siinä, että kotitöitä voi tehdä illallakin. Se, että sinä et voi luottaa miehesi pystyvän huolehtimaan lastenne aamupalasta tai lääkäriajoista, ei johdu siitä että miehesi on illanvirkku. Se johtuu siitä, että miehesi on epäluotettava. Kaikki illanvirkut eivät suinkaan ole epäluotettavia.
Nyt puhuttiin ihmisistä, jotka nukkuvat aamulla pitkään, koska valvovat myöhään. Ei ihmisistä, jotka valvovat sekä aamulla että illalla. Miksi tässä nyt puhutaan iltavirkku/aamunukkujalapsista ja perheistä, joissa kaikkien rytmit ovat samat, kun alkuperäinen ongelma oli se, että mies valvoo eri rytmissä kuin muu perhe ja hänen osallistumisensa tämän vuoksi jää pakostikin vähäisemmäksi?
Kuvailemasi tilanne on arkea monissa perheissä jo yksinomaan siksi, että kaikki eivät voi valita työaikojaan. Tällöin luonnollisestikin haetaan kaikkia tyydyttäviä kompromisseja. Sellainen on esimerkiksi tämä sinulle jo kerrottu, että se iltavuorolainen tekee kotitöitä illalla. Pyykkikoneen voi laittaa päälle klo 21 ja ripustaa pyykit klo 23. Tiskikoneen voi tyhjätä, täyttää ja laittaa päälle myös illalla. Seuraavan päivän ruokaa voi hyvin valmistella illalla ja nykyisin on kaupatkin auki sen verran myöhään, että ehkä iltaihminen ehtisi käydä kaupassa illalla. Vastaavasti lasten kanssa iltaihminen voi viettää enemmän aikaa viikonloppuna jne.Sinä sanoit, että aamupainotteisessa yhteiskunnassa iltavirkusta osapuolesta tulee lapsiperheen vapaamatkustaja. Tämä ei pidä paikkaansa, koska illanvirkku voi kantaa kortensa kekoon illalla. Edelleen, se jos sinun mielestäsi on tullut vapaamatkustaja, ei johdu siitä, että hän on illanvirkku vaan siitä että hän on vastuuton ja epäluotettava. Kaikissa perheissä kun illanvirkut eivät ole mitään vapaamatkustajia ja useimmiten illanvirkut kykenevät tarvittaessa nousemaan aamulla aikaisemminkin. Kyllä mä osaan lapseni klo 8 viedä lääkäriin vaikka illanvirkku olenkin. Samaan varmasti kykenisi myös sinun miehesi, jos hän viitsisi.
Mutta jos lapset ovat päivällä hereillä, niin ethän sinä yöllä heille laita ruokaa, korjaa heidän jälkiään, ulkoile ja imurointikin on aika ikävää jos toiset nukkuvat. Se, että saat illalla pyykkikoneen päälle, ei vielä kovin iso homma ole. Edelleen puhutaan niistä yökukkujista, jotka ovat hereillä kahteen/kolmeen asti yöllä. Ei siihen aikaan enää lähdetä lasten kanssa ulos tai kauppaan, jotta aamuvirkku saa vuorostaan omaa aikaa.Ja nimenomaan tuostahan on kyse, varmasti yökukkujakin kykenee aamuheräämiseen jos viitsii. Eihän tässä sitten mitään ongelmaa olekaan. Mutta se ongelma tulee sitten, kun hommat jää pääosin toisen vastuulle vain vetoamalla siihen luontaiseen rytmiin.
1) Monet ruuat voi hyvin valmistaa lämmitystä vaille valmiiksi illalla.2) Pyykit, tiskit ja yleistä raivausta voi tehdä illalla.3) Kaupassa voi käydä vaikka klo 21 - 22. Siihen ei yökahteen asti valvominen vaikuta.4) Illanvirkku voi olla lasten kanssa viikonloppuisin ja imuroida myös silloin. Kompromissina hän voi myös 1-2 aamuna viikolla herätä sen verran ajoissa, että ehtii imuroimaan ennen töihin lähtöä.
Edelleen illanvirkku ei tarkoita mitään lapsiperheen vapaamatkustajaa, jos molemmat ovat halukkaita kompromisseihin. Minä en tiedä, miten usein sinä haluat imuroida ja miten hirveästi teillä kotihommia arjen tasolla oikein on, mutta jos mulla olisi toinen aikuinen tässä hoitamassa pääosin pyykit, tiskit, ruuanlaiton ja kaupassakäynnin niin olisin ikionnellinen.
Kaikilla kunnioituksella, tämä ketju ei nyt koske sinun yökukkujamiehesi vastuuttomuutta ja laiskuutta. Tässä nyt puhutaan yleisellä tasolla aamunvirkuista ja illanvirkuista. Ihan samalla tavalla se aamunvirkkukin voisi olla laiska vapaamatkustaja, jos sellaiseen olisi taipuvainen. Tällaiset ominaisuudet eivät liity luontaiseen rytmiin vaan ovat ihan ihmisestä kiinni.Aika v-mäistä ruveta huudattamaan imuria kun toiset yrittää nukkua. Ja kuka sen ruuan lämmittää ja kattaa pöytään?
Ehdotin iltatyöläiselle imurin huudattamista päiväsaikaan, eli viikolla ennen töihin lähtöä ja viikonloppuisin päivällä.
Valmis ruoka lämpiää joko mikrossa parissa minuutissa tai jos sen lämmittää uunissa, voi sillä aikaa kattaa pöydän. Meillä muuten arkikattaus hoituu parissa minuutissa, joten hoituu siinä samalla usein kun ruoka lämpiää mikrossa. Huomattavasti isomman työn mä teen silloin illalla, kun valmistan sen ruuan. Ja meillä siis aikuisia ei ole kahta vaan ainoastaan minä. Jos aikuisia olisi kaksi, iltatyöläinen voisi sen ruuan laittaa jo illalla käytännössä lämmitystä vaille valmiiksi. Ruuan lämmitys on aika pieni homma kuitenkin, kun mietitään mitä kotitöitä yhteensä on.
Olenko minä ainoa jolle tässä kuviossa ihan yksi lysti jotkut simppelit kotityöt. Asian ydin on lasten kanssa vietetty aika, mikä esim. 1,5-vuotiaan seurassa tarkoittaa sitä että pienimpäänkään asiaan et pysty keskittymään ja hoitamaan sitä rauhassa loppuun. Siinä tilanteessa rauhaisa yön hetki jolloin voi täyttää tiskikonetta ilman että joku heittelee lautasia toiselta puolen lattialle, kuulostaa vain ihanan rauhalliselta omalta ajalta. Ei varsinaiselta osallistumiselta yhtään mihinkään. Ja vielä minuakin enemmän sitä osallistumista kaipaavat lapset.Miksi teit lapsia väärän rytmisen kanssa?
Tuliko mieleen, että molemmat ovat olleet samanrytmisiä, mutta vain toinen muutti rytmiään lasten synnyttyä?
Oisko kannattanut jutella, pitääkö toinen niitä kersojen niin tärkeänä, että niiden takia kannattaa elämäänsä muuttaa? Oliko päätös hankkia lapsia varmasti kummallekin yhtä tärkeä?
En ole koskaan tajunnut tätä argumenttia. Miten se vastuu vanhemmuudesta on vain sillä toisella, joka hoiti homman omalta osaltaan? Jos toinen ei hoida hommaansa, sekin on sen vastuunkantajan vika jollain tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hieman minua ihmetyttää, kuinka tässä keskustelussa jotkut vetävät yhdysmerkin illanvirkun ja yökukkujan välille jopa niin voimakkaasti, että maalaillaan mielikuvia ainoastaan keskellä yötä ulkoilevista lapsista, koska perhe nukkuu päivät pääksytysten. Ensinnäkään harva illanvirkku on sellainen yökukkuja, ettei päiväsaikaan hereillä olisi. Toiseksikin useimmiten illanvirkut ovat kuitenkin ihan yhtä hyviä vanhempia kuin aamunvirkutkin ja ymmärtävät kyllä lasten tarpeen olla hereillä ja ulkona päiväsaikaan. Oma luontainen illanvirkun uniaikani esim olisi n. klo 02.00-10.00. Vaikka voisinkin noudattaa tuota rytmiä aina, ehtisin silti hyvin lasten kanssa ulkoilemaan ja harrastamaan päiväsaikaan ihan kuten ne aamunvirkutkin ehtivät.
Miten ehdit (jos käyt päivätöissä)? Mieheni nukkuu myös 02-10, menee töihin klo 11, tulee kotiin n. 19.30. Sitten syö. Lapseemme syövät iltapalaa klo 19, käyvät pesulla ja ovat sängyssä klo 20.30. Missä välissä mies ehtisi lasten kanssa ulos?
No en minä voi noudattaa omaa luontaista rytmiäni jo työni vuoksi. Enkä voinut sitä noudattaa silloinkaan kun olin lasten kanssa kotona, koska lasteni luontainen rytmi oli erilainen. Tarkoitin vain sanoa, että vaikka voisin noudattaa luontaista rytmiäni, minun ei tarvitsisi ulkoilla öisin. Siis illanvirkku ei automaattisesti ole mikään yökukkuja joka ei ns. normaalista yhteiskunnasta välittäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ole koskaan tajunnut tota "koko päivä aikaa" -perustelua sille, miksi pitäisi mennä aikaiseen töihin. Tuntejahan on se sama määrä vuorokaudessa riippumatta siitä, milloin sinne töihin menee. Jos aamivirkku herää klo 5, on töissä 6-14, menee nukkumaan klo 21 ja nukkuu 8 tuntia herätäkseen taas viideltä, miten sille muka jää enemmän aikaa kuin ihmiselle, joka herää klo 9, on töissä 10-18 ja menee maate klo 01?
Tunnistan kyllä ton fiiliksen siitä, että on koko päivä aikaa, vaikka järjellä tiedänkin, että se ei pidä paikkaansa.
Siten, että klo 14-21 on suunnilleen koko maailma avoinna, mutta klo 18-01 ei pääse ihan mihin vain huvittaa.
Koko maailma = kaupat? Koska muuta ei oikein tule mieleen. Paitsi ehkä virastot, mutta sähköinen asiointihan on jo useimmissa paikoissa fiksuin tapa hoitaa asiat. Mutta joo. En mä ainakaan tunne pakottavaa tarvetta shoppailla joka päivä koko päivää. Jos pääsen kuudelta töistä, ehdin silti vielä hyvin käydä kaupassa tai museossa tms. paikassa, jolla on aukioloajat ja tehdä sit vielä jotain muuta. Iltaisin ehtii tosiaan mukavasti viettää aikaa vaikka elokuvan, sarjan, pelin, hyvän seuran tai vaikka kyykkyräkin kanssa, vaikka penkki ja kela ovatkin kiinni.
Musta usein tää aamuvirkun käsitys iltavirkun ajanpuutteesta perustuu siihen, että jos aamuvirkku menee kello 18 jonnekin, sen jälkeen ei ole enää aikaa tehdä mitään, koska ammuvirkulle on jo myöhä. Sit jos iltavirkku menee iltamenoonsa suoraan töistä, päätellään, että iltavirkun koko päivä on siinä, koska sen menon jäökeenhön on jo myöhä. Mutta kun ei. Jos menen vaikka salille kello 18-20, ehdin sen jälkeen vielä esimerkiksi mennä kyläilemään, laittaa yhdessä ruokaa, katsoa leffan ja kotiinpäästyäni vähän siivoilla ja lukea ennen nukkumaanmenoa. Tämä on mahdollista, koska töihin ei tarvitse kiirehtiä kello seitsemäksi, ettei päivä vaan mene hukkaan.
Ihan uteliaisuudesta siis: mitä sellaista voi tehdä 14-21, mitä ei voi tehdä 18-01? Virastot ja seitsemän tuntia shoppailemassa on jo mainittu eli niihin ei tarvitse palata.
Nämä aamuvirkut on jotain vanhoihin tapoihin fakkituneita, jotka eivät kestä maailman muuttumista. Nyhertävät samaa polkua kun sukunsa aikoinaan, oli se kivaa tai ei.
Okei, eli "iltavirkkuus" siis on vain myytti ja tosiasiassa kyse on vanhanaikaisesti kivuudesta, eli siitä, että haluaa vain surffata netissä ja katsoa Netflixistä sarjoja aamuyöhön asti? Ja sitten voi valitella, kuinka aamulla väsyttää eikä saa nukkua tarpeeksi pitkään, ja kuinka maailma on epäreilu "meitä iltavirkkuja kohtaan"?
Kunnon teinimeininki. :D
Mä oonkin aina sanonut, että kaikki yötyötä tekevät on kunnon teini jonneja! Siis miten ne kehtaa, kasvaisivat aikuisiksi ja siirtyisivät normaaliin 8-16 työryhmiin. Siis ihan pelkää, että joku valvoo yöllä! Joskus nää aamurytminsä takia glooriaa päänsä päällä kantavat ovat yksinkertaisesti älyllisesti yhtä oksettavia kun koulukiusaajat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hieman minua ihmetyttää, kuinka tässä keskustelussa jotkut vetävät yhdysmerkin illanvirkun ja yökukkujan välille jopa niin voimakkaasti, että maalaillaan mielikuvia ainoastaan keskellä yötä ulkoilevista lapsista, koska perhe nukkuu päivät pääksytysten. Ensinnäkään harva illanvirkku on sellainen yökukkuja, ettei päiväsaikaan hereillä olisi. Toiseksikin useimmiten illanvirkut ovat kuitenkin ihan yhtä hyviä vanhempia kuin aamunvirkutkin ja ymmärtävät kyllä lasten tarpeen olla hereillä ja ulkona päiväsaikaan. Oma luontainen illanvirkun uniaikani esim olisi n. klo 02.00-10.00. Vaikka voisinkin noudattaa tuota rytmiä aina, ehtisin silti hyvin lasten kanssa ulkoilemaan ja harrastamaan päiväsaikaan ihan kuten ne aamunvirkutkin ehtivät.
Miten ehdit (jos käyt päivätöissä)? Mieheni nukkuu myös 02-10, menee töihin klo 11, tulee kotiin n. 19.30. Sitten syö. Lapseemme syövät iltapalaa klo 19, käyvät pesulla ja ovat sängyssä klo 20.30. Missä välissä mies ehtisi lasten kanssa ulos?
No en minä voi noudattaa omaa luontaista rytmiäni jo työni vuoksi. Enkä voinut sitä noudattaa silloinkaan kun olin lasten kanssa kotona, koska lasteni luontainen rytmi oli erilainen. Tarkoitin vain sanoa, että vaikka voisin noudattaa luontaista rytmiäni, minun ei tarvitsisi ulkoilla öisin. Siis illanvirkku ei automaattisesti ole mikään yökukkuja joka ei ns. normaalista yhteiskunnasta välittäisi.
Naulan kantaan. Sinä et voi erinäisistä syistä noudattaa omaa luontaista rytmiäsi eikä voi moni aamuvirkkukaan. He joustavat koska on pakko. Sitten kun tätä samaa joustoa vaaditaan iktavirkuilta, syytetään siitä että pakotetaan siirtämään rytmiä ja elämään aamuvirkkujen tahtiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieraskissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen iltavirkku. ex oli aamuvirkku, lapsista esikoinen on tullut isäänsä ja nuorempi minuun ! Nyt kun olemme eronneet, viikonloppusin esikoinen nousee siinä klo 7 tekemään aamupalaa ym ja me nuoremman kanssa heräämme 10-11 välillä. ,,,Yksi syy, mikä exässä raivostutti oli tämän asenne aamu-unisuuteeni. Lomalla kiukutteli, kun en puoli kahdeksalta halunnut herätä tutkimaan ympäristöä ( Sä nukut koko loman ohi!) ja siitä, kun siirtelin hänen lapsille varaamiaan aamuaikoja myöhemmäksi, jos oli tiedossa, että minun pitäisi viedä (esim. hammaslääkäri klo 9)Ja klo 22 olisi pitänyt telkan olla kiinni ja kaikkien nukkumassa! minä olin tuossa vaiheessa ihan pirteä ja eron jälkeen olenkin öisin leiponut, lenkkeillyt tai siivonnut kaappeja..
Vapaaherran maailmassa jossa ei ole työ-, virasto-, -koulu ja muita aikoja, kaikki rytmit ovat ihan jees. Mutta me elämme todellisuudessa jossa lasten on oltava koulussa 8-9 ja toisaalta monet paikat sulkevat ovensa 16-18. Siksi iltavirkusta osapuolesta tulee lapsiperheen vapaamatkustaja.Minä en voi myöskään luottaa siihen, että mies herää ajoissa viemään lapsen lääkäriin tai laittamaan aamupalaa. Pieni lapsi ei pärjää yksin, joten jonkun on herättävä hänen kanssaa vapaapäivinäkin. Jos se olen minä ja haluan saada edes joten kuten riittävästi unta, minun on mentävä nukkumaan aikaisin. Tässä yhtälössä kaikki minun vapaa-aikani kuluu lapsen ollessa valveilla jolloin omista jutuista ei tule mitään, kun taas miehen öinen vapaa-aika sijoittuu kokonaan lapsivapaaseen aikaan. Siksi se vituttaa.
Minä en voi ymmärtää näitä alapeukkuja. Haluaisiko joku perustella/selittää miten tässä tilanteessa teidän mielestänne pitäisi toimia että perheen vastuu ja vapaa-aika jakautuisi edes suurinpiirtein tasapuolisesti.Totean nyt vielä että sitten kun koulut rupeavat alkamaan klo 12 ja lääkäriaikoja saa iltayhdeksältä, minäkin nukun mielelläni yhteentoista.
Ei siitä iltavirkusta tule vapaamatkustajaa, kun hän hoitaa lasta sitten illalla, että aamuvirkku saa omaa aikaa. Näin kumpikin hoitaa lasta tasapuolisesti ja saa omaa aikaa.
Niin. Käytännössä siinä vaiheessa, kun se iltavirkku on lastenhoitovuorossa, ne lapset ovat olleet jo ulkona ja syöneet ja talokin on siivottu ja pyykit pesty. Helppohan se on sitten iltavirkun istuttaa ne väsyneet lapset pikkukakkosen eteen ja pistää nukkumaan. Vai tekeekö se iltavirkku ruoat ja imuroi yöllä? No ei.
Höpsistä kukkuu kuule 😊 meidän perheessä molemmat vanhemmat on iltavirkkuja ja useinkin imuroidaan ja laitetaan valmiiksi seuraavan päivän ruoat iltayhdeksän -iltakymmenen aikoihin. Joskus vielä yhdeltätoista viikkoa pyykkiä. Kuka sitä nyt aamulla ennen töihin lähtöä jaksaa huhkia.
Kuka niiden lasten kanssa sitten aamulla herää, jos molemmat valvotte yöllä?
Varmaan ne vanhemmat heräävät aamulla, kun kerran töihinkin aamulla menevät. Kas kun iltavirkkuus ei kaikilla tarkoita sitä, että valvotaan pikkutunneille ja herätään puolenpäivän jälkeen.Mä olen itse yh ja teen isoimman osan kotitöistä aika myöhään illalla. Silti ehdin nukkumaan n klo 24-01 ja aamulla soi kello 7.00. Siihen aikaan herätessä ehtii koulukaskin kouluun klo 8 ja minä töihin samoja aikoja. Toki ilman lasta ja työtä rytmini olisi varmaan hieman myöhäisempi, mutta pointti oli siinä, että kotitöitä voi tehdä illallakin. Se, että sinä et voi luottaa miehesi pystyvän huolehtimaan lastenne aamupalasta tai lääkäriajoista, ei johdu siitä että miehesi on illanvirkku. Se johtuu siitä, että miehesi on epäluotettava. Kaikki illanvirkut eivät suinkaan ole epäluotettavia.
Nyt puhuttiin ihmisistä, jotka nukkuvat aamulla pitkään, koska valvovat myöhään. Ei ihmisistä, jotka valvovat sekä aamulla että illalla. Miksi tässä nyt puhutaan iltavirkku/aamunukkujalapsista ja perheistä, joissa kaikkien rytmit ovat samat, kun alkuperäinen ongelma oli se, että mies valvoo eri rytmissä kuin muu perhe ja hänen osallistumisensa tämän vuoksi jää pakostikin vähäisemmäksi?
Kuvailemasi tilanne on arkea monissa perheissä jo yksinomaan siksi, että kaikki eivät voi valita työaikojaan. Tällöin luonnollisestikin haetaan kaikkia tyydyttäviä kompromisseja. Sellainen on esimerkiksi tämä sinulle jo kerrottu, että se iltavuorolainen tekee kotitöitä illalla. Pyykkikoneen voi laittaa päälle klo 21 ja ripustaa pyykit klo 23. Tiskikoneen voi tyhjätä, täyttää ja laittaa päälle myös illalla. Seuraavan päivän ruokaa voi hyvin valmistella illalla ja nykyisin on kaupatkin auki sen verran myöhään, että ehkä iltaihminen ehtisi käydä kaupassa illalla. Vastaavasti lasten kanssa iltaihminen voi viettää enemmän aikaa viikonloppuna jne.Sinä sanoit, että aamupainotteisessa yhteiskunnassa iltavirkusta osapuolesta tulee lapsiperheen vapaamatkustaja. Tämä ei pidä paikkaansa, koska illanvirkku voi kantaa kortensa kekoon illalla. Edelleen, se jos sinun mielestäsi on tullut vapaamatkustaja, ei johdu siitä, että hän on illanvirkku vaan siitä että hän on vastuuton ja epäluotettava. Kaikissa perheissä kun illanvirkut eivät ole mitään vapaamatkustajia ja useimmiten illanvirkut kykenevät tarvittaessa nousemaan aamulla aikaisemminkin. Kyllä mä osaan lapseni klo 8 viedä lääkäriin vaikka illanvirkku olenkin. Samaan varmasti kykenisi myös sinun miehesi, jos hän viitsisi.
Mutta jos lapset ovat päivällä hereillä, niin ethän sinä yöllä heille laita ruokaa, korjaa heidän jälkiään, ulkoile ja imurointikin on aika ikävää jos toiset nukkuvat. Se, että saat illalla pyykkikoneen päälle, ei vielä kovin iso homma ole. Edelleen puhutaan niistä yökukkujista, jotka ovat hereillä kahteen/kolmeen asti yöllä. Ei siihen aikaan enää lähdetä lasten kanssa ulos tai kauppaan, jotta aamuvirkku saa vuorostaan omaa aikaa.Ja nimenomaan tuostahan on kyse, varmasti yökukkujakin kykenee aamuheräämiseen jos viitsii. Eihän tässä sitten mitään ongelmaa olekaan. Mutta se ongelma tulee sitten, kun hommat jää pääosin toisen vastuulle vain vetoamalla siihen luontaiseen rytmiin.
1) Monet ruuat voi hyvin valmistaa lämmitystä vaille valmiiksi illalla.2) Pyykit, tiskit ja yleistä raivausta voi tehdä illalla.3) Kaupassa voi käydä vaikka klo 21 - 22. Siihen ei yökahteen asti valvominen vaikuta.4) Illanvirkku voi olla lasten kanssa viikonloppuisin ja imuroida myös silloin. Kompromissina hän voi myös 1-2 aamuna viikolla herätä sen verran ajoissa, että ehtii imuroimaan ennen töihin lähtöä.Edelleen illanvirkku ei tarkoita mitään lapsiperheen vapaamatkustajaa, jos molemmat ovat halukkaita kompromisseihin. Minä en tiedä, miten usein sinä haluat imuroida ja miten hirveästi teillä kotihommia arjen tasolla oikein on, mutta jos mulla olisi toinen aikuinen tässä hoitamassa pääosin pyykit, tiskit, ruuanlaiton ja kaupassakäynnin niin olisin ikionnellinen.Kaikilla kunnioituksella, tämä ketju ei nyt koske sinun yökukkujamiehesi vastuuttomuutta ja laiskuutta. Tässä nyt puhutaan yleisellä tasolla aamunvirkuista ja illanvirkuista. Ihan samalla tavalla se aamunvirkkukin voisi olla laiska vapaamatkustaja, jos sellaiseen olisi taipuvainen. Tällaiset ominaisuudet eivät liity luontaiseen rytmiin vaan ovat ihan ihmisestä kiinni.
Aika v-mäistä ruveta huudattamaan imuria kun toiset yrittää nukkua. Ja kuka sen ruuan lämmittää ja kattaa pöytään?
Ehdotin iltatyöläiselle imurin huudattamista päiväsaikaan, eli viikolla ennen töihin lähtöä ja viikonloppuisin päivällä.Valmis ruoka lämpiää joko mikrossa parissa minuutissa tai jos sen lämmittää uunissa, voi sillä aikaa kattaa pöydän. Meillä muuten arkikattaus hoituu parissa minuutissa, joten hoituu siinä samalla usein kun ruoka lämpiää mikrossa. Huomattavasti isomman työn mä teen silloin illalla, kun valmistan sen ruuan. Ja meillä siis aikuisia ei ole kahta vaan ainoastaan minä. Jos aikuisia olisi kaksi, iltatyöläinen voisi sen ruuan laittaa jo illalla käytännössä lämmitystä vaille valmiiksi. Ruuan lämmitys on aika pieni homma kuitenkin, kun mietitään mitä kotitöitä yhteensä on.
Olenko minä ainoa jolle tässä kuviossa ihan yksi lysti jotkut simppelit kotityöt. Asian ydin on lasten kanssa vietetty aika, mikä esim. 1,5-vuotiaan seurassa tarkoittaa sitä että pienimpäänkään asiaan et pysty keskittymään ja hoitamaan sitä rauhassa loppuun. Siinä tilanteessa rauhaisa yön hetki jolloin voi täyttää tiskikonetta ilman että joku heittelee lautasia toiselta puolen lattialle, kuulostaa vain ihanan rauhalliselta omalta ajalta. Ei varsinaiselta osallistumiselta yhtään mihinkään. Ja vielä minuakin enemmän sitä osallistumista kaipaavat lapset.
Miksi teit lapsia väärän rytmisen kanssa?
Tuliko mieleen, että molemmat ovat olleet samanrytmisiä, mutta vain toinen muutti rytmiään lasten synnyttyä?
Oisko kannattanut jutella, pitääkö toinen niitä kersojen niin tärkeänä, että niiden takia kannattaa elämäänsä muuttaa? Oliko päätös hankkia lapsia varmasti kummallekin yhtä tärkeä?
En ole koskaan tajunnut tätä argumenttia. Miten se vastuu vanhemmuudesta on vain sillä toisella, joka hoiti homman omalta osaltaan? Jos toinen ei hoida hommaansa, sekin on sen vastuunkantajan vika jollain tavalla.
Olen nähnyt liian monta paria, joissa naisella on vauvakuume ja miehellä ei, mutta heikko mies suostuu lapsen hankintaan kun nainen sitä toivoo. Kyllä, mies on surkea lussu kun ei pysty sanomaan ettei halua lasta, mutta en kyllä ymmärrä maistamaan, joka hankkii kersantti jos mies ei aivan selvästi ole innoissaan ajatuksesta. Ihan liikaa näitä "isä näkee kerran kuussa" lapsia ja en jaksa uskoa, että kaikki nämä miehet olisivat puoliksi pakottaneet vaimonsa lasten hankintaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ole koskaan tajunnut tota "koko päivä aikaa" -perustelua sille, miksi pitäisi mennä aikaiseen töihin. Tuntejahan on se sama määrä vuorokaudessa riippumatta siitä, milloin sinne töihin menee. Jos aamivirkku herää klo 5, on töissä 6-14, menee nukkumaan klo 21 ja nukkuu 8 tuntia herätäkseen taas viideltä, miten sille muka jää enemmän aikaa kuin ihmiselle, joka herää klo 9, on töissä 10-18 ja menee maate klo 01?
Tunnistan kyllä ton fiiliksen siitä, että on koko päivä aikaa, vaikka järjellä tiedänkin, että se ei pidä paikkaansa.
Siten, että klo 14-21 on suunnilleen koko maailma avoinna, mutta klo 18-01 ei pääse ihan mihin vain huvittaa.
Koko maailma = kaupat? Koska muuta ei oikein tule mieleen. Paitsi ehkä virastot, mutta sähköinen asiointihan on jo useimmissa paikoissa fiksuin tapa hoitaa asiat. Mutta joo. En mä ainakaan tunne pakottavaa tarvetta shoppailla joka päivä koko päivää. Jos pääsen kuudelta töistä, ehdin silti vielä hyvin käydä kaupassa tai museossa tms. paikassa, jolla on aukioloajat ja tehdä sit vielä jotain muuta. Iltaisin ehtii tosiaan mukavasti viettää aikaa vaikka elokuvan, sarjan, pelin, hyvän seuran tai vaikka kyykkyräkin kanssa, vaikka penkki ja kela ovatkin kiinni.Musta usein tää aamuvirkun käsitys iltavirkun ajanpuutteesta perustuu siihen, että jos aamuvirkku menee kello 18 jonnekin, sen jälkeen ei ole enää aikaa tehdä mitään, koska ammuvirkulle on jo myöhä. Sit jos iltavirkku menee iltamenoonsa suoraan töistä, päätellään, että iltavirkun koko päivä on siinä, koska sen menon jäökeenhön on jo myöhä. Mutta kun ei. Jos menen vaikka salille kello 18-20, ehdin sen jälkeen vielä esimerkiksi mennä kyläilemään, laittaa yhdessä ruokaa, katsoa leffan ja kotiinpäästyäni vähän siivoilla ja lukea ennen nukkumaanmenoa. Tämä on mahdollista, koska töihin ei tarvitse kiirehtiä kello seitsemäksi, ettei päivä vaan mene hukkaan.
Ihan uteliaisuudesta siis: mitä sellaista voi tehdä 14-21, mitä ei voi tehdä 18-01? Virastot ja seitsemän tuntia shoppailemassa on jo mainittu eli niihin ei tarvitse palata.
Jos sinä et keksi mitään muuta kuin kaupat ja nettiasioinnin, niin sinulla on aika huono mielikuvitus. Kirjastot, julkinen liikenne, Hoplop, kuntosali, yliopisto, museot, uimahallit, hierojat, autokorjaamot, teatteri. Käytkö usein tällaisissa paikoissa yhdeltä yöllä? Meillä päin se ei onnistu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieraskissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen iltavirkku. ex oli aamuvirkku, lapsista esikoinen on tullut isäänsä ja nuorempi minuun ! Nyt kun olemme eronneet, viikonloppusin esikoinen nousee siinä klo 7 tekemään aamupalaa ym ja me nuoremman kanssa heräämme 10-11 välillä. ,,,Yksi syy, mikä exässä raivostutti oli tämän asenne aamu-unisuuteeni. Lomalla kiukutteli, kun en puoli kahdeksalta halunnut herätä tutkimaan ympäristöä ( Sä nukut koko loman ohi!) ja siitä, kun siirtelin hänen lapsille varaamiaan aamuaikoja myöhemmäksi, jos oli tiedossa, että minun pitäisi viedä (esim. hammaslääkäri klo 9)Ja klo 22 olisi pitänyt telkan olla kiinni ja kaikkien nukkumassa! minä olin tuossa vaiheessa ihan pirteä ja eron jälkeen olenkin öisin leiponut, lenkkeillyt tai siivonnut kaappeja..
Vapaaherran maailmassa jossa ei ole työ-, virasto-, -koulu ja muita aikoja, kaikki rytmit ovat ihan jees. Mutta me elämme todellisuudessa jossa lasten on oltava koulussa 8-9 ja toisaalta monet paikat sulkevat ovensa 16-18. Siksi iltavirkusta osapuolesta tulee lapsiperheen vapaamatkustaja.Minä en voi myöskään luottaa siihen, että mies herää ajoissa viemään lapsen lääkäriin tai laittamaan aamupalaa. Pieni lapsi ei pärjää yksin, joten jonkun on herättävä hänen kanssaa vapaapäivinäkin. Jos se olen minä ja haluan saada edes joten kuten riittävästi unta, minun on mentävä nukkumaan aikaisin. Tässä yhtälössä kaikki minun vapaa-aikani kuluu lapsen ollessa valveilla jolloin omista jutuista ei tule mitään, kun taas miehen öinen vapaa-aika sijoittuu kokonaan lapsivapaaseen aikaan. Siksi se vituttaa.
Minä en voi ymmärtää näitä alapeukkuja. Haluaisiko joku perustella/selittää miten tässä tilanteessa teidän mielestänne pitäisi toimia että perheen vastuu ja vapaa-aika jakautuisi edes suurinpiirtein tasapuolisesti.Totean nyt vielä että sitten kun koulut rupeavat alkamaan klo 12 ja lääkäriaikoja saa iltayhdeksältä, minäkin nukun mielelläni yhteentoista.
Ei siitä iltavirkusta tule vapaamatkustajaa, kun hän hoitaa lasta sitten illalla, että aamuvirkku saa omaa aikaa. Näin kumpikin hoitaa lasta tasapuolisesti ja saa omaa aikaa.
Niin. Käytännössä siinä vaiheessa, kun se iltavirkku on lastenhoitovuorossa, ne lapset ovat olleet jo ulkona ja syöneet ja talokin on siivottu ja pyykit pesty. Helppohan se on sitten iltavirkun istuttaa ne väsyneet lapset pikkukakkosen eteen ja pistää nukkumaan. Vai tekeekö se iltavirkku ruoat ja imuroi yöllä? No ei.
Höpsistä kukkuu kuule 😊 meidän perheessä molemmat vanhemmat on iltavirkkuja ja useinkin imuroidaan ja laitetaan valmiiksi seuraavan päivän ruoat iltayhdeksän -iltakymmenen aikoihin. Joskus vielä yhdeltätoista viikkoa pyykkiä. Kuka sitä nyt aamulla ennen töihin lähtöä jaksaa huhkia.
Kuka niiden lasten kanssa sitten aamulla herää, jos molemmat valvotte yöllä?
Varmaan ne vanhemmat heräävät aamulla, kun kerran töihinkin aamulla menevät. Kas kun iltavirkkuus ei kaikilla tarkoita sitä, että valvotaan pikkutunneille ja herätään puolenpäivän jälkeen.Mä olen itse yh ja teen isoimman osan kotitöistä aika myöhään illalla. Silti ehdin nukkumaan n klo 24-01 ja aamulla soi kello 7.00. Siihen aikaan herätessä ehtii koulukaskin kouluun klo 8 ja minä töihin samoja aikoja. Toki ilman lasta ja työtä rytmini olisi varmaan hieman myöhäisempi, mutta pointti oli siinä, että kotitöitä voi tehdä illallakin. Se, että sinä et voi luottaa miehesi pystyvän huolehtimaan lastenne aamupalasta tai lääkäriajoista, ei johdu siitä että miehesi on illanvirkku. Se johtuu siitä, että miehesi on epäluotettava. Kaikki illanvirkut eivät suinkaan ole epäluotettavia.
Nyt puhuttiin ihmisistä, jotka nukkuvat aamulla pitkään, koska valvovat myöhään. Ei ihmisistä, jotka valvovat sekä aamulla että illalla. Miksi tässä nyt puhutaan iltavirkku/aamunukkujalapsista ja perheistä, joissa kaikkien rytmit ovat samat, kun alkuperäinen ongelma oli se, että mies valvoo eri rytmissä kuin muu perhe ja hänen osallistumisensa tämän vuoksi jää pakostikin vähäisemmäksi?
Kuvailemasi tilanne on arkea monissa perheissä jo yksinomaan siksi, että kaikki eivät voi valita työaikojaan. Tällöin luonnollisestikin haetaan kaikkia tyydyttäviä kompromisseja. Sellainen on esimerkiksi tämä sinulle jo kerrottu, että se iltavuorolainen tekee kotitöitä illalla. Pyykkikoneen voi laittaa päälle klo 21 ja ripustaa pyykit klo 23. Tiskikoneen voi tyhjätä, täyttää ja laittaa päälle myös illalla. Seuraavan päivän ruokaa voi hyvin valmistella illalla ja nykyisin on kaupatkin auki sen verran myöhään, että ehkä iltaihminen ehtisi käydä kaupassa illalla. Vastaavasti lasten kanssa iltaihminen voi viettää enemmän aikaa viikonloppuna jne.Sinä sanoit, että aamupainotteisessa yhteiskunnassa iltavirkusta osapuolesta tulee lapsiperheen vapaamatkustaja. Tämä ei pidä paikkaansa, koska illanvirkku voi kantaa kortensa kekoon illalla. Edelleen, se jos sinun mielestäsi on tullut vapaamatkustaja, ei johdu siitä, että hän on illanvirkku vaan siitä että hän on vastuuton ja epäluotettava. Kaikissa perheissä kun illanvirkut eivät ole mitään vapaamatkustajia ja useimmiten illanvirkut kykenevät tarvittaessa nousemaan aamulla aikaisemminkin. Kyllä mä osaan lapseni klo 8 viedä lääkäriin vaikka illanvirkku olenkin. Samaan varmasti kykenisi myös sinun miehesi, jos hän viitsisi.
Mutta jos lapset ovat päivällä hereillä, niin ethän sinä yöllä heille laita ruokaa, korjaa heidän jälkiään, ulkoile ja imurointikin on aika ikävää jos toiset nukkuvat. Se, että saat illalla pyykkikoneen päälle, ei vielä kovin iso homma ole. Edelleen puhutaan niistä yökukkujista, jotka ovat hereillä kahteen/kolmeen asti yöllä. Ei siihen aikaan enää lähdetä lasten kanssa ulos tai kauppaan, jotta aamuvirkku saa vuorostaan omaa aikaa.Ja nimenomaan tuostahan on kyse, varmasti yökukkujakin kykenee aamuheräämiseen jos viitsii. Eihän tässä sitten mitään ongelmaa olekaan. Mutta se ongelma tulee sitten, kun hommat jää pääosin toisen vastuulle vain vetoamalla siihen luontaiseen rytmiin.
1) Monet ruuat voi hyvin valmistaa lämmitystä vaille valmiiksi illalla.2) Pyykit, tiskit ja yleistä raivausta voi tehdä illalla.3) Kaupassa voi käydä vaikka klo 21 - 22. Siihen ei yökahteen asti valvominen vaikuta.4) Illanvirkku voi olla lasten kanssa viikonloppuisin ja imuroida myös silloin. Kompromissina hän voi myös 1-2 aamuna viikolla herätä sen verran ajoissa, että ehtii imuroimaan ennen töihin lähtöä.Edelleen illanvirkku ei tarkoita mitään lapsiperheen vapaamatkustajaa, jos molemmat ovat halukkaita kompromisseihin. Minä en tiedä, miten usein sinä haluat imuroida ja miten hirveästi teillä kotihommia arjen tasolla oikein on, mutta jos mulla olisi toinen aikuinen tässä hoitamassa pääosin pyykit, tiskit, ruuanlaiton ja kaupassakäynnin niin olisin ikionnellinen.Kaikilla kunnioituksella, tämä ketju ei nyt koske sinun yökukkujamiehesi vastuuttomuutta ja laiskuutta. Tässä nyt puhutaan yleisellä tasolla aamunvirkuista ja illanvirkuista. Ihan samalla tavalla se aamunvirkkukin voisi olla laiska vapaamatkustaja, jos sellaiseen olisi taipuvainen. Tällaiset ominaisuudet eivät liity luontaiseen rytmiin vaan ovat ihan ihmisestä kiinni.
Aika v-mäistä ruveta huudattamaan imuria kun toiset yrittää nukkua. Ja kuka sen ruuan lämmittää ja kattaa pöytään?
Ehdotin iltatyöläiselle imurin huudattamista päiväsaikaan, eli viikolla ennen töihin lähtöä ja viikonloppuisin päivällä.Valmis ruoka lämpiää joko mikrossa parissa minuutissa tai jos sen lämmittää uunissa, voi sillä aikaa kattaa pöydän. Meillä muuten arkikattaus hoituu parissa minuutissa, joten hoituu siinä samalla usein kun ruoka lämpiää mikrossa. Huomattavasti isomman työn mä teen silloin illalla, kun valmistan sen ruuan. Ja meillä siis aikuisia ei ole kahta vaan ainoastaan minä. Jos aikuisia olisi kaksi, iltatyöläinen voisi sen ruuan laittaa jo illalla käytännössä lämmitystä vaille valmiiksi. Ruuan lämmitys on aika pieni homma kuitenkin, kun mietitään mitä kotitöitä yhteensä on.
Olenko minä ainoa jolle tässä kuviossa ihan yksi lysti jotkut simppelit kotityöt. Asian ydin on lasten kanssa vietetty aika, mikä esim. 1,5-vuotiaan seurassa tarkoittaa sitä että pienimpäänkään asiaan et pysty keskittymään ja hoitamaan sitä rauhassa loppuun. Siinä tilanteessa rauhaisa yön hetki jolloin voi täyttää tiskikonetta ilman että joku heittelee lautasia toiselta puolen lattialle, kuulostaa vain ihanan rauhalliselta omalta ajalta. Ei varsinaiselta osallistumiselta yhtään mihinkään. Ja vielä minuakin enemmän sitä osallistumista kaipaavat lapset.
Miksi teit lapsia väärän rytmisen kanssa?
Tuliko mieleen, että molemmat ovat olleet samanrytmisiä, mutta vain toinen muutti rytmiään lasten synnyttyä?
Oisko kannattanut jutella, pitääkö toinen niitä kersojen niin tärkeänä, että niiden takia kannattaa elämäänsä muuttaa? Oliko päätös hankkia lapsia varmasti kummallekin yhtä tärkeä?
En ole koskaan tajunnut tätä argumenttia. Miten se vastuu vanhemmuudesta on vain sillä toisella, joka hoiti homman omalta osaltaan? Jos toinen ei hoida hommaansa, sekin on sen vastuunkantajan vika jollain tavalla.
Olen nähnyt liian monta paria, joissa naisella on vauvakuume ja miehellä ei, mutta heikko mies suostuu lapsen hankintaan kun nainen sitä toivoo. Kyllä, mies on surkea lussu kun ei pysty sanomaan ettei halua lasta, mutta en kyllä ymmärrä maistamaan, joka hankkii kersantti jos mies ei aivan selvästi ole innoissaan ajatuksesta. Ihan liikaa näitä "isä näkee kerran kuussa" lapsia ja en jaksa uskoa, että kaikki nämä miehet olisivat puoliksi pakottaneet vaimonsa lasten hankintaan.
Miten tämä liittyy tähän keskusteluun? Tässä on nyt väitetty, että on ihan ok nukkua oman rytminsä mukaan, koska vastuuhan jakaantuu ihan tasaisesti, mutta nyt yhtäkkiä puhutaankin vauvakuumeisesta naisesta, joka pakotti miehen isäksi. Meinaatko, että jos saat nyt todistettua, että lapsi oli ainoastaan naisen toive ja idea, se tarkoittaa sitä, että mies ihan oikeasti jakaakin vastuuta, vaikka nukkuu koko päivän? Jos mies ei piittaa lapsesta, niin miksei sitten vain voi sanoa, ettei kiinnosta, vaan pitää tässä selitellä, miten sitä vastuuta muka jaetaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hieman minua ihmetyttää, kuinka tässä keskustelussa jotkut vetävät yhdysmerkin illanvirkun ja yökukkujan välille jopa niin voimakkaasti, että maalaillaan mielikuvia ainoastaan keskellä yötä ulkoilevista lapsista, koska perhe nukkuu päivät pääksytysten. Ensinnäkään harva illanvirkku on sellainen yökukkuja, ettei päiväsaikaan hereillä olisi. Toiseksikin useimmiten illanvirkut ovat kuitenkin ihan yhtä hyviä vanhempia kuin aamunvirkutkin ja ymmärtävät kyllä lasten tarpeen olla hereillä ja ulkona päiväsaikaan. Oma luontainen illanvirkun uniaikani esim olisi n. klo 02.00-10.00. Vaikka voisinkin noudattaa tuota rytmiä aina, ehtisin silti hyvin lasten kanssa ulkoilemaan ja harrastamaan päiväsaikaan ihan kuten ne aamunvirkutkin ehtivät.
Miten ehdit (jos käyt päivätöissä)? Mieheni nukkuu myös 02-10, menee töihin klo 11, tulee kotiin n. 19.30. Sitten syö. Lapseemme syövät iltapalaa klo 19, käyvät pesulla ja ovat sängyssä klo 20.30. Missä välissä mies ehtisi lasten kanssa ulos?
Entä sinä? Oletko sinä päivätöissä vai kotona? Jos olet päivätöissä, niin lapsesi varmaan ulkoilevat päiväkodissa tai koulussa ja kotipihalla sen jälkeen? Jos olet kotona lasten kanssa, niin kai se lasten kanssa oleminen ja myös ulkoilu kuulu lähinnä sinun hommiisi kuitenkin?
- sivuilijaMitä väliä mitä minä teen? Joku iltavirkku kun kehui että ehtii kyllä ulkoilemaan lastensa kanssa, meidän perheen iltavirkku ei ehdi.
Kyllä meidän koululaiset haluavat tehdä asioita vanhempiensa kanssa iltaisin, esim. toivovat pyöräilyseuraa. Aamuvirkku siis ulkoilee lasten kanssa.
Sanoin että JOS VOISIN noudattaa omaa rytmiäni, niin ehtisin ulkoilemaan lasten kanssa... Se tarkoitti tietenkin sitä ettei olisi töitä eikä aamunvirkkuja lapsia. Mutta kun kumpiakin on, en voi noudattaa rytmiäni oikeastaan koskaan. Enkä minä valita. Kunhan vaan sanon, että yhteiskunta on rakennettu teidän aamuvirkkujen ehdoilla, joten teillä on kaikki hyvin. Puolisonne työajat lienee neuvoteltavissa ja jolleivat ole, niin sitten pitää tehdä kompromisseja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieraskissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen iltavirkku. ex oli aamuvirkku, lapsista esikoinen on tullut isäänsä ja nuorempi minuun ! Nyt kun olemme eronneet, viikonloppusin esikoinen nousee siinä klo 7 tekemään aamupalaa ym ja me nuoremman kanssa heräämme 10-11 välillä. ,,,Yksi syy, mikä exässä raivostutti oli tämän asenne aamu-unisuuteeni. Lomalla kiukutteli, kun en puoli kahdeksalta halunnut herätä tutkimaan ympäristöä ( Sä nukut koko loman ohi!) ja siitä, kun siirtelin hänen lapsille varaamiaan aamuaikoja myöhemmäksi, jos oli tiedossa, että minun pitäisi viedä (esim. hammaslääkäri klo 9)Ja klo 22 olisi pitänyt telkan olla kiinni ja kaikkien nukkumassa! minä olin tuossa vaiheessa ihan pirteä ja eron jälkeen olenkin öisin leiponut, lenkkeillyt tai siivonnut kaappeja..
Vapaaherran maailmassa jossa ei ole työ-, virasto-, -koulu ja muita aikoja, kaikki rytmit ovat ihan jees. Mutta me elämme todellisuudessa jossa lasten on oltava koulussa 8-9 ja toisaalta monet paikat sulkevat ovensa 16-18. Siksi iltavirkusta osapuolesta tulee lapsiperheen vapaamatkustaja.Minä en voi myöskään luottaa siihen, että mies herää ajoissa viemään lapsen lääkäriin tai laittamaan aamupalaa. Pieni lapsi ei pärjää yksin, joten jonkun on herättävä hänen kanssaa vapaapäivinäkin. Jos se olen minä ja haluan saada edes joten kuten riittävästi unta, minun on mentävä nukkumaan aikaisin. Tässä yhtälössä kaikki minun vapaa-aikani kuluu lapsen ollessa valveilla jolloin omista jutuista ei tule mitään, kun taas miehen öinen vapaa-aika sijoittuu kokonaan lapsivapaaseen aikaan. Siksi se vituttaa.
Minä en voi ymmärtää näitä alapeukkuja. Haluaisiko joku perustella/selittää miten tässä tilanteessa teidän mielestänne pitäisi toimia että perheen vastuu ja vapaa-aika jakautuisi edes suurinpiirtein tasapuolisesti.Totean nyt vielä että sitten kun koulut rupeavat alkamaan klo 12 ja lääkäriaikoja saa iltayhdeksältä, minäkin nukun mielelläni yhteentoista.
Ei siitä iltavirkusta tule vapaamatkustajaa, kun hän hoitaa lasta sitten illalla, että aamuvirkku saa omaa aikaa. Näin kumpikin hoitaa lasta tasapuolisesti ja saa omaa aikaa.
Niin. Käytännössä siinä vaiheessa, kun se iltavirkku on lastenhoitovuorossa, ne lapset ovat olleet jo ulkona ja syöneet ja talokin on siivottu ja pyykit pesty. Helppohan se on sitten iltavirkun istuttaa ne väsyneet lapset pikkukakkosen eteen ja pistää nukkumaan. Vai tekeekö se iltavirkku ruoat ja imuroi yöllä? No ei.
Höpsistä kukkuu kuule 😊 meidän perheessä molemmat vanhemmat on iltavirkkuja ja useinkin imuroidaan ja laitetaan valmiiksi seuraavan päivän ruoat iltayhdeksän -iltakymmenen aikoihin. Joskus vielä yhdeltätoista viikkoa pyykkiä. Kuka sitä nyt aamulla ennen töihin lähtöä jaksaa huhkia.
Kuka niiden lasten kanssa sitten aamulla herää, jos molemmat valvotte yöllä?
Varmaan ne vanhemmat heräävät aamulla, kun kerran töihinkin aamulla menevät. Kas kun iltavirkkuus ei kaikilla tarkoita sitä, että valvotaan pikkutunneille ja herätään puolenpäivän jälkeen.Mä olen itse yh ja teen isoimman osan kotitöistä aika myöhään illalla. Silti ehdin nukkumaan n klo 24-01 ja aamulla soi kello 7.00. Siihen aikaan herätessä ehtii koulukaskin kouluun klo 8 ja minä töihin samoja aikoja. Toki ilman lasta ja työtä rytmini olisi varmaan hieman myöhäisempi, mutta pointti oli siinä, että kotitöitä voi tehdä illallakin. Se, että sinä et voi luottaa miehesi pystyvän huolehtimaan lastenne aamupalasta tai lääkäriajoista, ei johdu siitä että miehesi on illanvirkku. Se johtuu siitä, että miehesi on epäluotettava. Kaikki illanvirkut eivät suinkaan ole epäluotettavia.
Nyt puhuttiin ihmisistä, jotka nukkuvat aamulla pitkään, koska valvovat myöhään. Ei ihmisistä, jotka valvovat sekä aamulla että illalla. Miksi tässä nyt puhutaan iltavirkku/aamunukkujalapsista ja perheistä, joissa kaikkien rytmit ovat samat, kun alkuperäinen ongelma oli se, että mies valvoo eri rytmissä kuin muu perhe ja hänen osallistumisensa tämän vuoksi jää pakostikin vähäisemmäksi?
Kuvailemasi tilanne on arkea monissa perheissä jo yksinomaan siksi, että kaikki eivät voi valita työaikojaan. Tällöin luonnollisestikin haetaan kaikkia tyydyttäviä kompromisseja. Sellainen on esimerkiksi tämä sinulle jo kerrottu, että se iltavuorolainen tekee kotitöitä illalla. Pyykkikoneen voi laittaa päälle klo 21 ja ripustaa pyykit klo 23. Tiskikoneen voi tyhjätä, täyttää ja laittaa päälle myös illalla. Seuraavan päivän ruokaa voi hyvin valmistella illalla ja nykyisin on kaupatkin auki sen verran myöhään, että ehkä iltaihminen ehtisi käydä kaupassa illalla. Vastaavasti lasten kanssa iltaihminen voi viettää enemmän aikaa viikonloppuna jne.
Sinä sanoit, että aamupainotteisessa yhteiskunnassa iltavirkusta osapuolesta tulee lapsiperheen vapaamatkustaja. Tämä ei pidä paikkaansa, koska illanvirkku voi kantaa kortensa kekoon illalla. Edelleen, se jos sinun mielestäsi on tullut vapaamatkustaja, ei johdu siitä, että hän on illanvirkku vaan siitä että hän on vastuuton ja epäluotettava. Kaikissa perheissä kun illanvirkut eivät ole mitään vapaamatkustajia ja useimmiten illanvirkut kykenevät tarvittaessa nousemaan aamulla aikaisemminkin. Kyllä mä osaan lapseni klo 8 viedä lääkäriin vaikka illanvirkku olenkin. Samaan varmasti kykenisi myös sinun miehesi, jos hän viitsisi.Mutta jos lapset ovat päivällä hereillä, niin ethän sinä yöllä heille laita ruokaa, korjaa heidän jälkiään, ulkoile ja imurointikin on aika ikävää jos toiset nukkuvat. Se, että saat illalla pyykkikoneen päälle, ei vielä kovin iso homma ole. Edelleen puhutaan niistä yökukkujista, jotka ovat hereillä kahteen/kolmeen asti yöllä. Ei siihen aikaan enää lähdetä lasten kanssa ulos tai kauppaan, jotta aamuvirkku saa vuorostaan omaa aikaa.
Ja nimenomaan tuostahan on kyse, varmasti yökukkujakin kykenee aamuheräämiseen jos viitsii. Eihän tässä sitten mitään ongelmaa olekaan. Mutta se ongelma tulee sitten, kun hommat jää pääosin toisen vastuulle vain vetoamalla siihen luontaiseen rytmiin.1) Monet ruuat voi hyvin valmistaa lämmitystä vaille valmiiksi illalla.
2) Pyykit, tiskit ja yleistä raivausta voi tehdä illalla.
3) Kaupassa voi käydä vaikka klo 21 - 22. Siihen ei yökahteen asti valvominen vaikuta.
4) Illanvirkku voi olla lasten kanssa viikonloppuisin ja imuroida myös silloin. Kompromissina hän voi myös 1-2 aamuna viikolla herätä sen verran ajoissa, että ehtii imuroimaan ennen töihin lähtöä.Edelleen illanvirkku ei tarkoita mitään lapsiperheen vapaamatkustajaa, jos molemmat ovat halukkaita kompromisseihin. Minä en tiedä, miten usein sinä haluat imuroida ja miten hirveästi teillä kotihommia arjen tasolla oikein on, mutta jos mulla olisi toinen aikuinen tässä hoitamassa pääosin pyykit, tiskit, ruuanlaiton ja kaupassakäynnin niin olisin ikionnellinen.
Kaikilla kunnioituksella, tämä ketju ei nyt koske sinun yökukkujamiehesi vastuuttomuutta ja laiskuutta. Tässä nyt puhutaan yleisellä tasolla aamunvirkuista ja illanvirkuista. Ihan samalla tavalla se aamunvirkkukin voisi olla laiska vapaamatkustaja, jos sellaiseen olisi taipuvainen. Tällaiset ominaisuudet eivät liity luontaiseen rytmiin vaan ovat ihan ihmisestä kiinni.
Aika v-mäistä ruveta huudattamaan imuria kun toiset yrittää nukkua. Ja kuka sen ruuan lämmittää ja kattaa pöytään?Ehdotin iltatyöläiselle imurin huudattamista päiväsaikaan, eli viikolla ennen töihin lähtöä ja viikonloppuisin päivällä.
Valmis ruoka lämpiää joko mikrossa parissa minuutissa tai jos sen lämmittää uunissa, voi sillä aikaa kattaa pöydän. Meillä muuten arkikattaus hoituu parissa minuutissa, joten hoituu siinä samalla usein kun ruoka lämpiää mikrossa. Huomattavasti isomman työn mä teen silloin illalla, kun valmistan sen ruuan. Ja meillä siis aikuisia ei ole kahta vaan ainoastaan minä. Jos aikuisia olisi kaksi, iltatyöläinen voisi sen ruuan laittaa jo illalla käytännössä lämmitystä vaille valmiiksi. Ruuan lämmitys on aika pieni homma kuitenkin, kun mietitään mitä kotitöitä yhteensä on.
Olenko minä ainoa jolle tässä kuviossa ihan yksi lysti jotkut simppelit kotityöt. Asian ydin on lasten kanssa vietetty aika, mikä esim. 1,5-vuotiaan seurassa tarkoittaa sitä että pienimpäänkään asiaan et pysty keskittymään ja hoitamaan sitä rauhassa loppuun. Siinä tilanteessa rauhaisa yön hetki jolloin voi täyttää tiskikonetta ilman että joku heittelee lautasia toiselta puolen lattialle, kuulostaa vain ihanan rauhalliselta omalta ajalta. Ei varsinaiselta osallistumiselta yhtään mihinkään. Ja vielä minuakin enemmän sitä osallistumista kaipaavat lapset.
Miksi teit lapsia väärän rytmisen kanssa?Säälistä kai. Ei se raukka olisi saanut lapsia ollenkaan muuten koska toisen iltavirkun kanssa ne olisi otettu huostaan jo aikaa sitten.
Toinen syy on että oletin aikuisen ihmisen pystyvän muuttamaan tapojaan perheen eduksi edes jonkin verran. Minulla oli ennen lapsia tapana liipaista kännit harva se perjantai. En tee sitä enää, koska perheeni kärsisi aika pahasti jos olisin jatkanut samaan malliin lasten saannin jälkeen.
Halusiko kumppaniksi yhtä kovasti muutosta mukavaan elämäänsä? Osa miehistä (oletan että olet nainen) suostuu lasten tekoon ainoastaan, jotta vakipillu ja tuttu ja turvallinen elämä säilyy. Eivät niinkään halua muuttaa elämäänsä.
Ja tämäkö kääntää tilanteen niin, että miehen toiminnassa ei ole mitään vikaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieraskissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen iltavirkku. ex oli aamuvirkku, lapsista esikoinen on tullut isäänsä ja nuorempi minuun ! Nyt kun olemme eronneet, viikonloppusin esikoinen nousee siinä klo 7 tekemään aamupalaa ym ja me nuoremman kanssa heräämme 10-11 välillä. ,,,Yksi syy, mikä exässä raivostutti oli tämän asenne aamu-unisuuteeni. Lomalla kiukutteli, kun en puoli kahdeksalta halunnut herätä tutkimaan ympäristöä ( Sä nukut koko loman ohi!) ja siitä, kun siirtelin hänen lapsille varaamiaan aamuaikoja myöhemmäksi, jos oli tiedossa, että minun pitäisi viedä (esim. hammaslääkäri klo 9)Ja klo 22 olisi pitänyt telkan olla kiinni ja kaikkien nukkumassa! minä olin tuossa vaiheessa ihan pirteä ja eron jälkeen olenkin öisin leiponut, lenkkeillyt tai siivonnut kaappeja..
Vapaaherran maailmassa jossa ei ole työ-, virasto-, -koulu ja muita aikoja, kaikki rytmit ovat ihan jees. Mutta me elämme todellisuudessa jossa lasten on oltava koulussa 8-9 ja toisaalta monet paikat sulkevat ovensa 16-18. Siksi iltavirkusta osapuolesta tulee lapsiperheen vapaamatkustaja.Minä en voi myöskään luottaa siihen, että mies herää ajoissa viemään lapsen lääkäriin tai laittamaan aamupalaa. Pieni lapsi ei pärjää yksin, joten jonkun on herättävä hänen kanssaa vapaapäivinäkin. Jos se olen minä ja haluan saada edes joten kuten riittävästi unta, minun on mentävä nukkumaan aikaisin. Tässä yhtälössä kaikki minun vapaa-aikani kuluu lapsen ollessa valveilla jolloin omista jutuista ei tule mitään, kun taas miehen öinen vapaa-aika sijoittuu kokonaan lapsivapaaseen aikaan. Siksi se vituttaa.
Minä en voi ymmärtää näitä alapeukkuja. Haluaisiko joku perustella/selittää miten tässä tilanteessa teidän mielestänne pitäisi toimia että perheen vastuu ja vapaa-aika jakautuisi edes suurinpiirtein tasapuolisesti.Totean nyt vielä että sitten kun koulut rupeavat alkamaan klo 12 ja lääkäriaikoja saa iltayhdeksältä, minäkin nukun mielelläni yhteentoista.
Ei siitä iltavirkusta tule vapaamatkustajaa, kun hän hoitaa lasta sitten illalla, että aamuvirkku saa omaa aikaa. Näin kumpikin hoitaa lasta tasapuolisesti ja saa omaa aikaa.
Niin. Käytännössä siinä vaiheessa, kun se iltavirkku on lastenhoitovuorossa, ne lapset ovat olleet jo ulkona ja syöneet ja talokin on siivottu ja pyykit pesty. Helppohan se on sitten iltavirkun istuttaa ne väsyneet lapset pikkukakkosen eteen ja pistää nukkumaan. Vai tekeekö se iltavirkku ruoat ja imuroi yöllä? No ei.
Höpsistä kukkuu kuule 😊 meidän perheessä molemmat vanhemmat on iltavirkkuja ja useinkin imuroidaan ja laitetaan valmiiksi seuraavan päivän ruoat iltayhdeksän -iltakymmenen aikoihin. Joskus vielä yhdeltätoista viikkoa pyykkiä. Kuka sitä nyt aamulla ennen töihin lähtöä jaksaa huhkia.
Kuka niiden lasten kanssa sitten aamulla herää, jos molemmat valvotte yöllä?
Varmaan ne vanhemmat heräävät aamulla, kun kerran töihinkin aamulla menevät. Kas kun iltavirkkuus ei kaikilla tarkoita sitä, että valvotaan pikkutunneille ja herätään puolenpäivän jälkeen.Mä olen itse yh ja teen isoimman osan kotitöistä aika myöhään illalla. Silti ehdin nukkumaan n klo 24-01 ja aamulla soi kello 7.00. Siihen aikaan herätessä ehtii koulukaskin kouluun klo 8 ja minä töihin samoja aikoja. Toki ilman lasta ja työtä rytmini olisi varmaan hieman myöhäisempi, mutta pointti oli siinä, että kotitöitä voi tehdä illallakin. Se, että sinä et voi luottaa miehesi pystyvän huolehtimaan lastenne aamupalasta tai lääkäriajoista, ei johdu siitä että miehesi on illanvirkku. Se johtuu siitä, että miehesi on epäluotettava. Kaikki illanvirkut eivät suinkaan ole epäluotettavia.
Nyt puhuttiin ihmisistä, jotka nukkuvat aamulla pitkään, koska valvovat myöhään. Ei ihmisistä, jotka valvovat sekä aamulla että illalla. Miksi tässä nyt puhutaan iltavirkku/aamunukkujalapsista ja perheistä, joissa kaikkien rytmit ovat samat, kun alkuperäinen ongelma oli se, että mies valvoo eri rytmissä kuin muu perhe ja hänen osallistumisensa tämän vuoksi jää pakostikin vähäisemmäksi?
Kuvailemasi tilanne on arkea monissa perheissä jo yksinomaan siksi, että kaikki eivät voi valita työaikojaan. Tällöin luonnollisestikin haetaan kaikkia tyydyttäviä kompromisseja. Sellainen on esimerkiksi tämä sinulle jo kerrottu, että se iltavuorolainen tekee kotitöitä illalla. Pyykkikoneen voi laittaa päälle klo 21 ja ripustaa pyykit klo 23. Tiskikoneen voi tyhjätä, täyttää ja laittaa päälle myös illalla. Seuraavan päivän ruokaa voi hyvin valmistella illalla ja nykyisin on kaupatkin auki sen verran myöhään, että ehkä iltaihminen ehtisi käydä kaupassa illalla. Vastaavasti lasten kanssa iltaihminen voi viettää enemmän aikaa viikonloppuna jne.Sinä sanoit, että aamupainotteisessa yhteiskunnassa iltavirkusta osapuolesta tulee lapsiperheen vapaamatkustaja. Tämä ei pidä paikkaansa, koska illanvirkku voi kantaa kortensa kekoon illalla. Edelleen, se jos sinun mielestäsi on tullut vapaamatkustaja, ei johdu siitä, että hän on illanvirkku vaan siitä että hän on vastuuton ja epäluotettava. Kaikissa perheissä kun illanvirkut eivät ole mitään vapaamatkustajia ja useimmiten illanvirkut kykenevät tarvittaessa nousemaan aamulla aikaisemminkin. Kyllä mä osaan lapseni klo 8 viedä lääkäriin vaikka illanvirkku olenkin. Samaan varmasti kykenisi myös sinun miehesi, jos hän viitsisi.
Mutta jos lapset ovat päivällä hereillä, niin ethän sinä yöllä heille laita ruokaa, korjaa heidän jälkiään, ulkoile ja imurointikin on aika ikävää jos toiset nukkuvat. Se, että saat illalla pyykkikoneen päälle, ei vielä kovin iso homma ole. Edelleen puhutaan niistä yökukkujista, jotka ovat hereillä kahteen/kolmeen asti yöllä. Ei siihen aikaan enää lähdetä lasten kanssa ulos tai kauppaan, jotta aamuvirkku saa vuorostaan omaa aikaa.Ja nimenomaan tuostahan on kyse, varmasti yökukkujakin kykenee aamuheräämiseen jos viitsii. Eihän tässä sitten mitään ongelmaa olekaan. Mutta se ongelma tulee sitten, kun hommat jää pääosin toisen vastuulle vain vetoamalla siihen luontaiseen rytmiin.
1) Monet ruuat voi hyvin valmistaa lämmitystä vaille valmiiksi illalla.2) Pyykit, tiskit ja yleistä raivausta voi tehdä illalla.3) Kaupassa voi käydä vaikka klo 21 - 22. Siihen ei yökahteen asti valvominen vaikuta.4) Illanvirkku voi olla lasten kanssa viikonloppuisin ja imuroida myös silloin. Kompromissina hän voi myös 1-2 aamuna viikolla herätä sen verran ajoissa, että ehtii imuroimaan ennen töihin lähtöä.Edelleen illanvirkku ei tarkoita mitään lapsiperheen vapaamatkustajaa, jos molemmat ovat halukkaita kompromisseihin. Minä en tiedä, miten usein sinä haluat imuroida ja miten hirveästi teillä kotihommia arjen tasolla oikein on, mutta jos mulla olisi toinen aikuinen tässä hoitamassa pääosin pyykit, tiskit, ruuanlaiton ja kaupassakäynnin niin olisin ikionnellinen.Kaikilla kunnioituksella, tämä ketju ei nyt koske sinun yökukkujamiehesi vastuuttomuutta ja laiskuutta. Tässä nyt puhutaan yleisellä tasolla aamunvirkuista ja illanvirkuista. Ihan samalla tavalla se aamunvirkkukin voisi olla laiska vapaamatkustaja, jos sellaiseen olisi taipuvainen. Tällaiset ominaisuudet eivät liity luontaiseen rytmiin vaan ovat ihan ihmisestä kiinni.
Aika v-mäistä ruveta huudattamaan imuria kun toiset yrittää nukkua. Ja kuka sen ruuan lämmittää ja kattaa pöytään?
Ehdotin iltatyöläiselle imurin huudattamista päiväsaikaan, eli viikolla ennen töihin lähtöä ja viikonloppuisin päivällä.Valmis ruoka lämpiää joko mikrossa parissa minuutissa tai jos sen lämmittää uunissa, voi sillä aikaa kattaa pöydän. Meillä muuten arkikattaus hoituu parissa minuutissa, joten hoituu siinä samalla usein kun ruoka lämpiää mikrossa. Huomattavasti isomman työn mä teen silloin illalla, kun valmistan sen ruuan. Ja meillä siis aikuisia ei ole kahta vaan ainoastaan minä. Jos aikuisia olisi kaksi, iltatyöläinen voisi sen ruuan laittaa jo illalla käytännössä lämmitystä vaille valmiiksi. Ruuan lämmitys on aika pieni homma kuitenkin, kun mietitään mitä kotitöitä yhteensä on.
Olenko minä ainoa jolle tässä kuviossa ihan yksi lysti jotkut simppelit kotityöt. Asian ydin on lasten kanssa vietetty aika, mikä esim. 1,5-vuotiaan seurassa tarkoittaa sitä että pienimpäänkään asiaan et pysty keskittymään ja hoitamaan sitä rauhassa loppuun. Siinä tilanteessa rauhaisa yön hetki jolloin voi täyttää tiskikonetta ilman että joku heittelee lautasia toiselta puolen lattialle, kuulostaa vain ihanan rauhalliselta omalta ajalta. Ei varsinaiselta osallistumiselta yhtään mihinkään. Ja vielä minuakin enemmän sitä osallistumista kaipaavat lapset.
Miksi teit lapsia väärän rytmisen kanssa?
Tuliko mieleen, että molemmat ovat olleet samanrytmisiä, mutta vain toinen muutti rytmiään lasten synnyttyä?
Oisko kannattanut jutella, pitääkö toinen niitä kersojen niin tärkeänä, että niiden takia kannattaa elämäänsä muuttaa? Oliko päätös hankkia lapsia varmasti kummallekin yhtä tärkeä?
En ole koskaan tajunnut tätä argumenttia. Miten se vastuu vanhemmuudesta on vain sillä toisella, joka hoiti homman omalta osaltaan? Jos toinen ei hoida hommaansa, sekin on sen vastuunkantajan vika jollain tavalla.
Olen nähnyt liian monta paria, joissa naisella on vauvakuume ja miehellä ei, mutta heikko mies suostuu lapsen hankintaan kun nainen sitä toivoo. Kyllä, mies on surkea lussu kun ei pysty sanomaan ettei halua lasta, mutta en kyllä ymmärrä maistamaan, joka hankkii kersantti jos mies ei aivan selvästi ole innoissaan ajatuksesta. Ihan liikaa näitä "isä näkee kerran kuussa" lapsia ja en jaksa uskoa, että kaikki nämä miehet olisivat puoliksi pakottaneet vaimonsa lasten hankintaan.
Miten tämä liittyy tähän keskusteluun? Tässä on nyt väitetty, että on ihan ok nukkua oman rytminsä mukaan, koska vastuuhan jakaantuu ihan tasaisesti, mutta nyt yhtäkkiä puhutaankin vauvakuumeisesta naisesta, joka pakotti miehen isäksi. Meinaatko, että jos saat nyt todistettua, että lapsi oli ainoastaan naisen toive ja idea, se tarkoittaa sitä, että mies ihan oikeasti jakaakin vastuuta, vaikka nukkuu koko päivän? Jos mies ei piittaa lapsesta, niin miksei sitten vain voi sanoa, ettei kiinnosta, vaan pitää tässä selitellä, miten sitä vastuuta muka jaetaan?
Älkää ruokkiko trollia. Täällä on ollut hyvää keskustelua.
Alue: Aihe vapaa
Ohis, mutta peruskoulusta lukioon mun lukujärjestykseni oli järjestään aina klo 8-14 tai 8-15 (ehkä kerran viikossa aamut alkoivat vasta yhdeksältä). Joskus päästiin jo yhdeltä, kun oli lyhyt (vain viisituntinen) päivä. Yleensä liikunnan ja kuviksen tuplatunnit oli jätetty iltapäiviin, niin pääsi sitten tyyliin varttia aikaisemmin kotiin.
Lukiossa kyllä oli välillä päiviä klo 8-16, mutta niitä oli tosi harvoin.