Miksi aamuihmiset yrittävät usein käännyttää iltaihmisiä?

Minä olen aamuihmisiä ihan luonnostani. Mikään ei ärsyttänyt edellisessä työpaikassa niin paljon kuin palaverit, jotka alkoivat aina, siis aina, iltaihmisten mukaan. Kun seiskalta työpäivän aloittanut olisi päässyt kolmelta kotiin, aloitettiin parituntinen osastokokous siihen aikaan. Että ärsytti. Sitten keksin miten pääsin noista unettavan tylsistä kokouksista. Varasin aamupäiväksi lääkärin ja sain aina saikkulapun niin, että pääsin lähtemään saman tien kotiin. Siellähän sitten nuokkuivat kokouksessa. Kun kysyin seuraavana päivänä, oliko tärkeitä asioita käsitelty. Ei todellakaan ollut. Osaston johtaja vain piti puolen tunnin puheenvuoron, jossa hän jajatteli ja toisteli et et et et miljoonaan kertaan. Ei siitä kukaan saanut oikein tolkkua mitä sanottavaa hänellä oli. Mutta pääasiani on siis se, että tuollaiset kokoukset olisi hyvä aloittaa vaikka heti lounastauon jälkeen, niin että aikaisin työpäivän aloittaneet pääsisivät ajoissa kotiin ja illanvirkut pääsisivät vielä jatkamaan töitään.

Vierailija kirjoitti:

Miksi aamuvirkkuisuus ärsyttää joitakin? Uusi naisystäväni ei voi sietää sitä, että menen jo yhdeksältä illalla nukkumaan. En minä ole valittanut hänen rytmistään. Minä ongelma siinä on, jos toinen menee reilu pari tuntia aikaisemmin nukkumaan kun toinen?

Jos aamuihminen menee nukkumaan klo 21 ja aloittaa ilatatoimet about klo 20.30. Itse iltaihmisenä lähden töistä klo 18 ja olen kotona klo 18.30 ja sitten päivällinen, harrastukset jne. Niin ei se yhteinen aika ole kovin pitkä. Ja jos viikonloppuisin on about sama rytmi niin onhan se parishteessa mahdollisesti ongelma. Ei kukaan ole oikeassa tai väärässä mutta se voi häiritä.

Tieteen Kuvalehdestä luin joskus, että ihmisiä on kolmenlaisia: aamuvirkkuja, iltavirkkuja ja sitten väliportaan ihmisiä, toiselta nimeltään kai päivävirkkuja.

Mä kai kuulun päivävirkkuihin. Herään vapaalla mieluiten klo 7-8 juoksemaan aamulenkin. Tällä hetkellä teen osa-aikatyötä ja aloitan päiväni klo 8.30. Tuo sopii ihan ok.

Omat uniongelmani johtuvat taas työstressistä. Kehoni on herkkä stressaamaan. Vaikka tekisin ylitöitä ja kävisin vielä töiden jälkeen treenaamassa tms. Ei auta, ei väsytä. Pää kun menee ylikierroksille sitä ei väsytä mikään.

Jos tuon kanssa oppis elämään voisin tehdä aamua tai iltaa, ihan sama. Joskus tein yövuoroakin ja se oli ihan mukavaa kun ei ollut häiriötekijöitä. Myös kirjoittaminen ja mietiskely yökolmelta on miellyttävää.

Ymmärrän kyllä molempia ryhmiä. On tylsää kun esim. Bändikeikat ovat aina iltamyöhään viikolla! Kiva noihin on mennä, mutta se herätys töihin...Vie ilon hauskalta illaltakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vieraskissa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen iltavirkku. ex oli aamuvirkku, lapsista esikoinen on tullut isäänsä ja nuorempi minuun ! Nyt kun olemme eronneet, viikonloppusin esikoinen nousee siinä klo 7 tekemään aamupalaa ym ja me nuoremman kanssa heräämme 10-11 välillä. ,,,Yksi syy, mikä exässä raivostutti oli tämän asenne aamu-unisuuteeni. Lomalla kiukutteli, kun en puoli kahdeksalta halunnut herätä tutkimaan ympäristöä ( Sä nukut koko loman ohi!) ja  siitä,  kun siirtelin hänen lapsille varaamiaan aamuaikoja myöhemmäksi, jos oli tiedossa, että minun pitäisi viedä (esim. hammaslääkäri klo 9)Ja   klo 22 olisi pitänyt telkan olla kiinni ja kaikkien nukkumassa! minä olin tuossa vaiheessa ihan pirteä ja eron jälkeen olenkin öisin leiponut, lenkkeillyt tai siivonnut kaappeja..

Vapaaherran maailmassa jossa ei ole työ-, virasto-, -koulu ja muita aikoja, kaikki rytmit ovat ihan jees. Mutta me elämme todellisuudessa jossa lasten on oltava koulussa 8-9 ja toisaalta monet paikat sulkevat ovensa 16-18. Siksi iltavirkusta osapuolesta tulee lapsiperheen vapaamatkustaja.Minä en voi myöskään luottaa siihen, että mies herää ajoissa viemään lapsen lääkäriin tai laittamaan aamupalaa. Pieni lapsi ei pärjää yksin, joten jonkun on herättävä hänen kanssaa vapaapäivinäkin. Jos se olen minä ja haluan saada edes joten kuten riittävästi unta, minun on mentävä nukkumaan aikaisin. Tässä yhtälössä kaikki minun vapaa-aikani kuluu lapsen ollessa valveilla jolloin omista jutuista ei tule mitään, kun taas miehen öinen vapaa-aika sijoittuu kokonaan lapsivapaaseen aikaan. Siksi se vituttaa.

Minä en voi ymmärtää näitä alapeukkuja. Haluaisiko joku perustella/selittää miten tässä tilanteessa teidän mielestänne pitäisi toimia että perheen vastuu ja vapaa-aika jakautuisi edes suurinpiirtein tasapuolisesti.Totean nyt vielä että sitten kun koulut rupeavat alkamaan klo 12 ja lääkäriaikoja saa iltayhdeksältä, minäkin nukun mielelläni yhteentoista.

Ei siitä iltavirkusta tule vapaamatkustajaa, kun hän hoitaa lasta sitten illalla, että aamuvirkku saa omaa aikaa. Näin kumpikin hoitaa lasta tasapuolisesti ja saa omaa aikaa.

Niin. Käytännössä siinä vaiheessa, kun se iltavirkku on lastenhoitovuorossa, ne lapset ovat olleet jo ulkona ja syöneet ja talokin on siivottu ja pyykit pesty. Helppohan se on sitten iltavirkun istuttaa ne väsyneet lapset pikkukakkosen eteen ja pistää nukkumaan. Vai tekeekö se iltavirkku ruoat ja imuroi yöllä? No ei.

Höpsistä kukkuu kuule 😊 meidän perheessä molemmat vanhemmat on iltavirkkuja ja useinkin imuroidaan ja laitetaan valmiiksi seuraavan päivän ruoat iltayhdeksän -iltakymmenen aikoihin. Joskus vielä yhdeltätoista viikkoa pyykkiä. Kuka sitä nyt aamulla ennen töihin lähtöä jaksaa huhkia.

Kuka niiden lasten kanssa sitten aamulla herää, jos molemmat valvotte yöllä?

Varmaan ne vanhemmat heräävät aamulla, kun kerran töihinkin aamulla menevät. Kas kun iltavirkkuus ei kaikilla tarkoita sitä, että valvotaan pikkutunneille ja herätään puolenpäivän jälkeen.

Mä olen itse yh ja teen isoimman osan kotitöistä aika myöhään illalla. Silti ehdin nukkumaan n klo 24-01 ja aamulla soi kello 7.00. Siihen aikaan herätessä ehtii koulukaskin kouluun klo 8 ja minä töihin samoja aikoja. Toki ilman lasta ja työtä rytmini olisi varmaan hieman myöhäisempi, mutta pointti oli siinä, että kotitöitä voi tehdä illallakin. Se, että sinä et voi luottaa miehesi pystyvän huolehtimaan lastenne aamupalasta tai lääkäriajoista, ei johdu siitä että miehesi on illanvirkku. Se johtuu siitä, että miehesi on epäluotettava. Kaikki illanvirkut eivät suinkaan ole epäluotettavia.

Nyt puhuttiin ihmisistä, jotka nukkuvat aamulla pitkään, koska valvovat myöhään. Ei ihmisistä, jotka valvovat sekä aamulla että illalla. Miksi tässä nyt puhutaan iltavirkku/aamunukkujalapsista ja perheistä, joissa kaikkien rytmit ovat samat, kun alkuperäinen ongelma oli se, että mies valvoo eri rytmissä kuin muu perhe ja hänen osallistumisensa tämän vuoksi jää pakostikin vähäisemmäksi?  

Kuvailemasi tilanne on arkea monissa perheissä jo yksinomaan siksi, että kaikki eivät voi valita työaikojaan. Tällöin luonnollisestikin haetaan kaikkia tyydyttäviä kompromisseja. Sellainen on esimerkiksi tämä sinulle jo kerrottu, että se iltavuorolainen tekee kotitöitä illalla. Pyykkikoneen voi laittaa päälle klo 21 ja ripustaa pyykit klo 23. Tiskikoneen voi tyhjätä, täyttää ja laittaa päälle myös illalla. Seuraavan päivän ruokaa voi hyvin valmistella illalla ja nykyisin on kaupatkin auki sen verran myöhään, että ehkä iltaihminen ehtisi käydä kaupassa illalla. Vastaavasti lasten kanssa iltaihminen voi viettää enemmän aikaa viikonloppuna jne.

Sinä sanoit, että aamupainotteisessa yhteiskunnassa iltavirkusta osapuolesta tulee lapsiperheen vapaamatkustaja. Tämä ei pidä paikkaansa, koska illanvirkku voi kantaa kortensa kekoon illalla. Edelleen, se jos sinun mielestäsi on tullut vapaamatkustaja, ei johdu siitä, että hän on illanvirkku vaan siitä että hän on vastuuton ja epäluotettava. Kaikissa perheissä kun illanvirkut eivät ole mitään vapaamatkustajia ja useimmiten illanvirkut kykenevät tarvittaessa nousemaan aamulla aikaisemminkin. Kyllä mä osaan lapseni klo 8 viedä lääkäriin vaikka illanvirkku olenkin. Samaan varmasti kykenisi myös sinun miehesi, jos hän viitsisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vieraskissa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen iltavirkku. ex oli aamuvirkku, lapsista esikoinen on tullut isäänsä ja nuorempi minuun ! Nyt kun olemme eronneet, viikonloppusin esikoinen nousee siinä klo 7 tekemään aamupalaa ym ja me nuoremman kanssa heräämme 10-11 välillä. ,,,

Yksi syy, mikä exässä raivostutti oli tämän asenne aamu-unisuuteeni. Lomalla kiukutteli, kun en puoli kahdeksalta halunnut herätä tutkimaan ympäristöä ( Sä nukut koko loman ohi!) ja  siitä,  kun siirtelin hänen lapsille varaamiaan aamuaikoja myöhemmäksi, jos oli tiedossa, että minun pitäisi viedä (esim. hammaslääkäri klo 9)

Ja   klo 22 olisi pitänyt telkan olla kiinni ja kaikkien nukkumassa! minä olin tuossa vaiheessa ihan pirteä ja eron jälkeen olenkin öisin leiponut, lenkkeillyt tai siivonnut kaappeja..

Vapaaherran maailmassa jossa ei ole työ-, virasto-, -koulu ja muita aikoja, kaikki rytmit ovat ihan jees. Mutta me elämme todellisuudessa jossa lasten on oltava koulussa 8-9 ja toisaalta monet paikat sulkevat ovensa 16-18. Siksi iltavirkusta osapuolesta tulee lapsiperheen vapaamatkustaja.

Minä en voi myöskään luottaa siihen, että mies herää ajoissa viemään lapsen lääkäriin tai laittamaan aamupalaa. Pieni lapsi ei pärjää yksin, joten jonkun on herättävä hänen kanssaa vapaapäivinäkin. Jos se olen minä ja haluan saada edes joten kuten riittävästi unta, minun on mentävä nukkumaan aikaisin. Tässä yhtälössä kaikki minun vapaa-aikani kuluu lapsen ollessa valveilla jolloin omista jutuista ei tule mitään, kun taas miehen öinen vapaa-aika sijoittuu kokonaan lapsivapaaseen aikaan. Siksi se vituttaa.

Minä en voi ymmärtää näitä alapeukkuja. Haluaisiko joku perustella/selittää miten tässä tilanteessa teidän mielestänne pitäisi toimia että perheen vastuu ja vapaa-aika jakautuisi edes suurinpiirtein tasapuolisesti.

Totean nyt vielä että sitten kun koulut rupeavat alkamaan klo 12 ja lääkäriaikoja saa iltayhdeksältä, minäkin nukun mielelläni yhteentoista.

Ei siitä iltavirkusta tule vapaamatkustajaa, kun hän hoitaa lasta sitten illalla, että aamuvirkku saa omaa aikaa. Näin kumpikin hoitaa lasta tasapuolisesti ja saa omaa aikaa.

Niin. Käytännössä siinä vaiheessa, kun se iltavirkku on lastenhoitovuorossa, ne lapset ovat olleet jo ulkona ja syöneet ja talokin on siivottu ja pyykit pesty. Helppohan se on sitten iltavirkun istuttaa ne väsyneet lapset pikkukakkosen eteen ja pistää nukkumaan. Vai tekeekö se iltavirkku ruoat ja imuroi yöllä? No ei.

Höpsistä kukkuu kuule 😊 meidän perheessä molemmat vanhemmat on iltavirkkuja ja useinkin imuroidaan ja laitetaan valmiiksi seuraavan päivän ruoat iltayhdeksän -iltakymmenen aikoihin. Joskus vielä yhdeltätoista viikkoa pyykkiä. Kuka sitä nyt aamulla ennen töihin lähtöä jaksaa huhkia.

Eletäänköhän me jossain rinnakkaistodellisuuksissa, koska meillä tuo ylläoleva on edelleen sen aamuvirkun rutiineja. Harva (virastoaikaan) työssäkäyvä äiti voi vetäytyä kahdeksalta illalla kirjansa kanssa lepäilemään.

Entä sitten sellaiset kuin minä, joilla ei tunnu olevan mitään sisäänrakennettua rytmiä? Pystyn heräämään hyvin aikaisin ja olemaan virkeä aamulla. Pystyn myös valvomaan yöllä ja olemaan virkeä/luova yöllä.

Minun tapauksessani asia tosiaankin riippuu siitä, mihin itseni totutan. Jos olen pidemmän aikaa herännyt aikaisin niin totta kai väsyn illalla aikaisemmin. Ja jos menen toistuvasti hyvin myöhään nukkumaan, aamulla nukuttaa.

Tuskin olen mitenkään uniikki tapaus?

Vierailija kirjoitti:

Aamuihminen ei ole koskaan joutunut kokemaan sitä tuskaa, kun on päivästä toiseen itselleen väärässä rytmissä. Ja että unta saa kun vain haluaa saada, koska kyllähän se aamuihminenkin "joskus kesälomalla on nukkunut pitempään ja nopeasti se rytmi siitä kääntyy."

Luullaan, että kyse on vain siitä, että ei mene nukkumaan tarpeeksi aikaisin, vaikka oikeasti se väärä rytmi vaikuttaa vireystilaan, vaikka periaatteessa olisi saanutkin tarpeeksi unta. Jos päivän virkein aika sijoittuu iltaan, jolloin on pakko mennä seuraavan päivän takia nukkumaan, ei koskaan saa tilaisuutta olla parhaimmillaan missään.

Olen täysin samaa mueltä vaikka olenkin aamuihminen.

Vierailija kirjoitti:

Harvemmin on toisin päin. Olen huomannut, että monien aamuihmisten on vaikeaa hyväksyä iltaihmisten elämänrytmiä. Aina tarjotaan niitä aikaisia tapaamisia, vaikka tiedetään, että toinen mieluummin tapaisi myöhemmin.

Nämä jauhaa sitä paskaa, että yhteiskunta pyörii aamuihmisten normien mukaan.. Ei kyllä enää, sillä kaupatkin ovat iltamyöhään auki, jotkut jopa 24/7.. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vieraskissa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen iltavirkku. ex oli aamuvirkku, lapsista esikoinen on tullut isäänsä ja nuorempi minuun ! Nyt kun olemme eronneet, viikonloppusin esikoinen nousee siinä klo 7 tekemään aamupalaa ym ja me nuoremman kanssa heräämme 10-11 välillä. ,,,Yksi syy, mikä exässä raivostutti oli tämän asenne aamu-unisuuteeni. Lomalla kiukutteli, kun en puoli kahdeksalta halunnut herätä tutkimaan ympäristöä ( Sä nukut koko loman ohi!) ja  siitä,  kun siirtelin hänen lapsille varaamiaan aamuaikoja myöhemmäksi, jos oli tiedossa, että minun pitäisi viedä (esim. hammaslääkäri klo 9)Ja   klo 22 olisi pitänyt telkan olla kiinni ja kaikkien nukkumassa! minä olin tuossa vaiheessa ihan pirteä ja eron jälkeen olenkin öisin leiponut, lenkkeillyt tai siivonnut kaappeja..

Vapaaherran maailmassa jossa ei ole työ-, virasto-, -koulu ja muita aikoja, kaikki rytmit ovat ihan jees. Mutta me elämme todellisuudessa jossa lasten on oltava koulussa 8-9 ja toisaalta monet paikat sulkevat ovensa 16-18. Siksi iltavirkusta osapuolesta tulee lapsiperheen vapaamatkustaja.Minä en voi myöskään luottaa siihen, että mies herää ajoissa viemään lapsen lääkäriin tai laittamaan aamupalaa. Pieni lapsi ei pärjää yksin, joten jonkun on herättävä hänen kanssaa vapaapäivinäkin. Jos se olen minä ja haluan saada edes joten kuten riittävästi unta, minun on mentävä nukkumaan aikaisin. Tässä yhtälössä kaikki minun vapaa-aikani kuluu lapsen ollessa valveilla jolloin omista jutuista ei tule mitään, kun taas miehen öinen vapaa-aika sijoittuu kokonaan lapsivapaaseen aikaan. Siksi se vituttaa.

Minä en voi ymmärtää näitä alapeukkuja. Haluaisiko joku perustella/selittää miten tässä tilanteessa teidän mielestänne pitäisi toimia että perheen vastuu ja vapaa-aika jakautuisi edes suurinpiirtein tasapuolisesti.Totean nyt vielä että sitten kun koulut rupeavat alkamaan klo 12 ja lääkäriaikoja saa iltayhdeksältä, minäkin nukun mielelläni yhteentoista.

Ei siitä iltavirkusta tule vapaamatkustajaa, kun hän hoitaa lasta sitten illalla, että aamuvirkku saa omaa aikaa. Näin kumpikin hoitaa lasta tasapuolisesti ja saa omaa aikaa.

Niin. Käytännössä siinä vaiheessa, kun se iltavirkku on lastenhoitovuorossa, ne lapset ovat olleet jo ulkona ja syöneet ja talokin on siivottu ja pyykit pesty. Helppohan se on sitten iltavirkun istuttaa ne väsyneet lapset pikkukakkosen eteen ja pistää nukkumaan. Vai tekeekö se iltavirkku ruoat ja imuroi yöllä? No ei.

Höpsistä kukkuu kuule 😊 meidän perheessä molemmat vanhemmat on iltavirkkuja ja useinkin imuroidaan ja laitetaan valmiiksi seuraavan päivän ruoat iltayhdeksän -iltakymmenen aikoihin. Joskus vielä yhdeltätoista viikkoa pyykkiä. Kuka sitä nyt aamulla ennen töihin lähtöä jaksaa huhkia.

Kuka niiden lasten kanssa sitten aamulla herää, jos molemmat valvotte yöllä?

Varmaan ne vanhemmat heräävät aamulla, kun kerran töihinkin aamulla menevät. Kas kun iltavirkkuus ei kaikilla tarkoita sitä, että valvotaan pikkutunneille ja herätään puolenpäivän jälkeen.
Mä olen itse yh ja teen isoimman osan kotitöistä aika myöhään illalla. Silti ehdin nukkumaan n klo 24-01 ja aamulla soi kello 7.00. Siihen aikaan herätessä ehtii koulukaskin kouluun klo 8 ja minä töihin samoja aikoja. Toki ilman lasta ja työtä rytmini olisi varmaan hieman myöhäisempi, mutta pointti oli siinä, että kotitöitä voi tehdä illallakin. Se, että sinä et voi luottaa miehesi pystyvän huolehtimaan lastenne aamupalasta tai lääkäriajoista, ei johdu siitä että miehesi on illanvirkku. Se johtuu siitä, että miehesi on epäluotettava. Kaikki illanvirkut eivät suinkaan ole epäluotettavia.

Nyt puhuttiin ihmisistä, jotka nukkuvat aamulla pitkään, koska valvovat myöhään. Ei ihmisistä, jotka valvovat sekä aamulla että illalla. Miksi tässä nyt puhutaan iltavirkku/aamunukkujalapsista ja perheistä, joissa kaikkien rytmit ovat samat, kun alkuperäinen ongelma oli se, että mies valvoo eri rytmissä kuin muu perhe ja hänen osallistumisensa tämän vuoksi jää pakostikin vähäisemmäksi?  

Kuvailemasi tilanne on arkea monissa perheissä jo yksinomaan siksi, että kaikki eivät voi valita työaikojaan. Tällöin luonnollisestikin haetaan kaikkia tyydyttäviä kompromisseja. Sellainen on esimerkiksi tämä sinulle jo kerrottu, että se iltavuorolainen tekee kotitöitä illalla. Pyykkikoneen voi laittaa päälle klo 21 ja ripustaa pyykit klo 23. Tiskikoneen voi tyhjätä, täyttää ja laittaa päälle myös illalla. Seuraavan päivän ruokaa voi hyvin valmistella illalla ja nykyisin on kaupatkin auki sen verran myöhään, että ehkä iltaihminen ehtisi käydä kaupassa illalla. Vastaavasti lasten kanssa iltaihminen voi viettää enemmän aikaa viikonloppuna jne.

Sinä sanoit, että aamupainotteisessa yhteiskunnassa iltavirkusta osapuolesta tulee lapsiperheen vapaamatkustaja. Tämä ei pidä paikkaansa, koska illanvirkku voi kantaa kortensa kekoon illalla. Edelleen, se jos sinun mielestäsi on tullut vapaamatkustaja, ei johdu siitä, että hän on illanvirkku vaan siitä että hän on vastuuton ja epäluotettava. Kaikissa perheissä kun illanvirkut eivät ole mitään vapaamatkustajia ja useimmiten illanvirkut kykenevät tarvittaessa nousemaan aamulla aikaisemminkin. Kyllä mä osaan lapseni klo 8 viedä lääkäriin vaikka illanvirkku olenkin. Samaan varmasti kykenisi myös sinun miehesi, jos hän viitsisi.

Mutta jos lapset ovat päivällä hereillä, niin ethän sinä yöllä heille laita ruokaa, korjaa heidän jälkiään, ulkoile ja imurointikin on aika ikävää jos toiset nukkuvat. Se, että saat illalla pyykkikoneen päälle, ei vielä kovin iso homma ole. Edelleen puhutaan niistä yökukkujista, jotka ovat hereillä kahteen/kolmeen asti yöllä. Ei siihen aikaan enää lähdetä lasten kanssa ulos tai kauppaan, jotta aamuvirkku saa vuorostaan omaa aikaa.

Ja nimenomaan tuostahan on kyse, varmasti yökukkujakin kykenee aamuheräämiseen jos viitsii. Eihän tässä sitten mitään ongelmaa olekaan. Mutta se ongelma tulee sitten, kun hommat jää pääosin toisen vastuulle vain vetoamalla siihen luontaiseen rytmiin.

Esimerkiksi koululaiset valittavat kahdeksan aamuista, mutta eivät kyllä ole valmiita jatkamaan päivää kolmen jälkeenkään. Jos joskus harvoin on koulua 15.30 tai 16. 00 asti, tulee vanhemmilta pyyntöjä oman kullanmurun osalta päästä aikaisemmin, koska harrastukset alkavat jo 16.00. Kaupat ovat nykyään auki ainakin 21.00 ja monet ympäri vuorokauden, joten kenenkään on turha valittaa, että elämme aamuihmisten aikataulussa. Sellaista aikataulua ei olekaan, johon kaikki olisivat tyytyväisiä.

Itse olin aiemmin iltaihminen, mitta tässä vuosien varrella olen muuttunut aamuihmiseksi eli rytmin voi muuttaa, mutta en omalta osaltani ole varma miten ja milloin se tapahtui eli ilmeisesti vähitellen. Kieltämättä on tunne, jos herääminen joskus harvoin venyy yli 8.00, on päivä melkein ohi, kun normaalisti herää vapaapäivinäkin viimeistään 7.00.

Olen aamuihminen, mutta en ole koskaan yrittänyt käännyttää ketään. Enemmän minusta (ainakin omassa tuttavapiirissäni) on niitä, jotka haluaisivat sopia kaikki tapaamiset illoiksi. Onneksi löytyy muutama aamuvirkkukin, joiden kanssa on voinut ystävystyä.

Vierailija kirjoitti:

Olen aamuihminen, mutta en ole koskaan yrittänyt käännyttää ketään. Enemmän minusta (ainakin omassa tuttavapiirissäni) on niitä, jotka haluaisivat sopia kaikki tapaamiset illoiksi. Onneksi löytyy muutama aamuvirkkukin, joiden kanssa on voinut ystävystyä.

Täällä toinen aamuihminen. Itse koen "painostuksen" todellakin olevan aivan toiseen suuntaan! Ihmiset tulevat (kutsumatta) kylään klo 20 illalla, jolloin meillä pienin lapsi on jo nukkumassa ja vanhempi lapsikin jo menossa nukkumaan. Itsekin alan olemaan jo siihen aikaan väsynyt. Tai sitten yövieraat, joiden mielestä pitäisi valvoa heidän seurassaan seuraavaan aamuun kello viiteen saakka!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juuri näin. En ole koskaan ymmärtänyt, mitä väliä sillä on mihin aikaan ihminen on hereillä, tai mitä mieltä

ylentävää siinä on. Varsinkin näillä leveysasteilla, kun sillä ei ole pimeän tai valon kanssa mitään tekemistä. Talvella päivän pituus alle 4h, kesällä yli 20h... Ymmärtäisin luontaisella rytmillä perustelun, jos olisi aina valoisaa/pimeää samaan aikaan ja aina samanpituiset päivät. Mutta kun ei ole. Ihmisen sisäinen kellokin taitaa käydä useammin 25 tunnin syklejä kuin 24 tunnin. Mitään järkevää argumenttia suuntaan tai toiseen ei ole. Jos saan itse päättää milloin menen nukkumaan ja milloin herään, niin se on aina todella myöhäinen iltarytmi. On ollut lapsesta saakka. Töiden takia olen koettanut mukautua aamurytmiin, mutta tuskaista se aina on ja tulee varmasti olemaan. Päivät menee horroksessa ja ikinä ei ole levännyt olo.

Siis miksi argumentiksi ei mielestäsi riitä se, että yhteiskunta pyörii enimmäkseen sillä 8-16 -rytmillä? Kyllä se minulle ainakin riittää perusteluksi, kun kuitenkin tässä yhteiskunnassa haluan olla mukana. Ei se nyt vain onnistu, että esimerkiksi kouluun mentäisiin siinä rytmissä kuin kukin perhe parhaaksi näkee.

Koska sille 8-16 rytmille itsessään ei ole mitään loogista perustelua. Ihan yhtä hyvin se rytmi voisi olla 9-17, 10-18 tai 11-19. Tällä hetkellä yhteiskunta pyörii aamuvirkkujen ehdoilla, vaikka sille ei ole mitään järkevää perustelua. Luonnostaan iltavirkut ihmiset sekä myös murrosikäiset ja teinit kärsivät tästä.

Eihän sille olekaan mitään perustetta. Mutta se on se todellisuus jossa nykyään joudutaan elämään, ja jos toinen vanhempi nukkuu suurimman osan ajasta, jää kaikki lapsivastuu toiselle. Minä olen valmis muuttamaan päivärytmiäni jos yhteiskunta muuttaa kokonaisrytmiään. Nyt mennään näillä.

On sille se peruste että ihminen on kaikista aikaansaavin ja virkein auringonnousun aikaan ja vähän sen jälkeen.

Luitko edes edeltäviä viestejä, vai oletko jotenkin yksinkertainen? Kun se ongelma on, että aurinko ei näillä leveysasteilla nouse aina samaan aikaan. Päivien pituus vaihtelee koko maassa radikaalisti kesän ja talven välillä. Et pysty sillä perustelemaan, koska sitten yhteiskunnan pitäisi pyöriä aina sen mukaan milloin aurinko nousee: välillä se on 5 maissa aamulla, joskus vasta 11 aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska aamurytmi on välttämätöntä lähes kaikille elollisille olennoille,jos et aamusta ala ruuan hankintaan niin kuolet nälkään.

Ai niin kuin petoeläimet, jotka nukkuvat päivisin ja metsästävät öisin?

Petoeläimet nukkuu iltayöstä ja heräävät aamuyöstä,siis ovat aamuvirkkuja.

Vieraskissa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juuri näin. En ole koskaan ymmärtänyt, mitä väliä sillä on mihin aikaan ihminen on hereillä, tai mitä mieltä

ylentävää siinä on. Varsinkin näillä leveysasteilla, kun sillä ei ole pimeän tai valon kanssa mitään tekemistä. Talvella päivän pituus alle 4h, kesällä yli 20h... Ymmärtäisin luontaisella rytmillä perustelun, jos olisi aina valoisaa/pimeää samaan aikaan ja aina samanpituiset päivät. Mutta kun ei ole. Ihmisen sisäinen kellokin taitaa käydä useammin 25 tunnin syklejä kuin 24 tunnin. Mitään järkevää argumenttia suuntaan tai toiseen ei ole. Jos saan itse päättää milloin menen nukkumaan ja milloin herään, niin se on aina todella myöhäinen iltarytmi. On ollut lapsesta saakka. Töiden takia olen koettanut mukautua aamurytmiin, mutta tuskaista se aina on ja tulee varmasti olemaan. Päivät menee horroksessa ja ikinä ei ole levännyt olo.

Siis miksi argumentiksi ei mielestäsi riitä se, että yhteiskunta pyörii enimmäkseen sillä 8-16 -rytmillä? Kyllä se minulle ainakin riittää perusteluksi, kun kuitenkin tässä yhteiskunnassa haluan olla mukana. Ei se nyt vain onnistu, että esimerkiksi kouluun mentäisiin siinä rytmissä kuin kukin perhe parhaaksi näkee.

Koska sille 8-16 rytmille itsessään ei ole mitään loogista perustelua. Ihan yhtä hyvin se rytmi voisi olla 9-17, 10-18 tai 11-19. Tällä hetkellä yhteiskunta pyörii aamuvirkkujen ehdoilla, vaikka sille ei ole mitään järkevää perustelua. Luonnostaan iltavirkut ihmiset sekä myös murrosikäiset ja teinit kärsivät tästä.

Eihän sille olekaan mitään perustetta. Mutta se on se todellisuus jossa nykyään joudutaan elämään, ja jos toinen vanhempi nukkuu suurimman osan ajasta, jää kaikki lapsivastuu toiselle. Minä olen valmis muuttamaan päivärytmiäni jos yhteiskunta muuttaa kokonaisrytmiään. Nyt mennään näillä.

On sille se peruste että ihminen on kaikista aikaansaavin ja virkein auringonnousun aikaan ja vähän sen jälkeen.

Vaikka osa ihmisistä on virkeimmillään auringon nousun aikaan, kaikki (noin puolet kaikista) eivät ole, joten auringon nousu ei vain ole pätevä peruste.

Se nyt on tutkittu miljoonaan kertaa että aamuvirkut tätä maailmaa pyörittää muut on perässähiihtäjiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska aamurytmi on välttämätöntä lähes kaikille elollisille olennoille,jos et aamusta ala ruuan hankintaan niin kuolet nälkään.

Ai niin kuin petoeläimet, jotka nukkuvat päivisin ja metsästävät öisin?

Petoeläimet nukkuu iltayöstä ja heräävät aamuyöstä,siis ovat aamuvirkkuja.

Aika monet ovat hämärä- ja yöaktiivisia, nukkuvat päivät ja virkistyvät illalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vieraskissa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen iltavirkku. ex oli aamuvirkku, lapsista esikoinen on tullut isäänsä ja nuorempi minuun ! Nyt kun olemme eronneet, viikonloppusin esikoinen nousee siinä klo 7 tekemään aamupalaa ym ja me nuoremman kanssa heräämme 10-11 välillä. ,,,

Yksi syy, mikä exässä raivostutti oli tämän asenne aamu-unisuuteeni. Lomalla kiukutteli, kun en puoli kahdeksalta halunnut herätä tutkimaan ympäristöä ( Sä nukut koko loman ohi!) ja  siitä,  kun siirtelin hänen lapsille varaamiaan aamuaikoja myöhemmäksi, jos oli tiedossa, että minun pitäisi viedä (esim. hammaslääkäri klo 9)

Ja   klo 22 olisi pitänyt telkan olla kiinni ja kaikkien nukkumassa! minä olin tuossa vaiheessa ihan pirteä ja eron jälkeen olenkin öisin leiponut, lenkkeillyt tai siivonnut kaappeja..

Vapaaherran maailmassa jossa ei ole työ-, virasto-, -koulu ja muita aikoja, kaikki rytmit ovat ihan jees. Mutta me elämme todellisuudessa jossa lasten on oltava koulussa 8-9 ja toisaalta monet paikat sulkevat ovensa 16-18. Siksi iltavirkusta osapuolesta tulee lapsiperheen vapaamatkustaja.

Minä en voi myöskään luottaa siihen, että mies herää ajoissa viemään lapsen lääkäriin tai laittamaan aamupalaa. Pieni lapsi ei pärjää yksin, joten jonkun on herättävä hänen kanssaa vapaapäivinäkin. Jos se olen minä ja haluan saada edes joten kuten riittävästi unta, minun on mentävä nukkumaan aikaisin. Tässä yhtälössä kaikki minun vapaa-aikani kuluu lapsen ollessa valveilla jolloin omista jutuista ei tule mitään, kun taas miehen öinen vapaa-aika sijoittuu kokonaan lapsivapaaseen aikaan. Siksi se vituttaa.

Minä en voi ymmärtää näitä alapeukkuja. Haluaisiko joku perustella/selittää miten tässä tilanteessa teidän mielestänne pitäisi toimia että perheen vastuu ja vapaa-aika jakautuisi edes suurinpiirtein tasapuolisesti.

Totean nyt vielä että sitten kun koulut rupeavat alkamaan klo 12 ja lääkäriaikoja saa iltayhdeksältä, minäkin nukun mielelläni yhteentoista.

Ei siitä iltavirkusta tule vapaamatkustajaa, kun hän hoitaa lasta sitten illalla, että aamuvirkku saa omaa aikaa. Näin kumpikin hoitaa lasta tasapuolisesti ja saa omaa aikaa.

Niin. Käytännössä siinä vaiheessa, kun se iltavirkku on lastenhoitovuorossa, ne lapset ovat olleet jo ulkona ja syöneet ja talokin on siivottu ja pyykit pesty. Helppohan se on sitten iltavirkun istuttaa ne väsyneet lapset pikkukakkosen eteen ja pistää nukkumaan. Vai tekeekö se iltavirkku ruoat ja imuroi yöllä? No ei.

Höpsistä kukkuu kuule 😊 meidän perheessä molemmat vanhemmat on iltavirkkuja ja useinkin imuroidaan ja laitetaan valmiiksi seuraavan päivän ruoat iltayhdeksän -iltakymmenen aikoihin. Joskus vielä yhdeltätoista viikkoa pyykkiä. Kuka sitä nyt aamulla ennen töihin lähtöä jaksaa huhkia.

Eletäänköhän me jossain rinnakkaistodellisuuksissa, koska meillä tuo ylläoleva on edelleen sen aamuvirkun rutiineja. Harva (virastoaikaan) työssäkäyvä äiti voi vetäytyä kahdeksalta illalla kirjansa kanssa lepäilemään.

Ja ihan samoin nuo ovat virastoaikaan töissä olevan illanvirkunkin rutiineja. Eiköhän suurin osa illanvirkuista kuitenkin työskentele ja elä tässä aamuvirkkujen vireystilaan soveltuvassa yhteiskunnassa aamuvirkkujen vireystilaan sopivassa päivärytmissä. Harva varmaan edes valittaa asiasta, koska yleisesti illanvirkkuja pidetään muutenkin aamuvirkkuja huonompina ja laiskempina ihmisinä, saatika että joku kehtaisi vielä valittaa liian aikaisia aamuheräämisiä. Jo tästä ketjustakin huomaa, että siihen valitukseen löytyy aina se "yleispätevästi kaikille sopiva patenttiratkaisu", mene aikaisemmin nukkumaan. 😉

Suurin eroavaisuus ei varmaankaan ole ns. vuorokausirytmissä näiden kahden ihmistyypin välillä, sillä yhteiskunta pakottaa valtaosan aamupainoitteiseen vuorokausirytmiin. Ero on yksilöllisessä vireystilassa. Ja se tietysti palvelee usein enemmän aamuvirkkuja. Toisaalta, viimeisen vuosikymmenen aikana on yhteiskunta alkanut muuttumaan yhä pidempien aukiolojen seurauksena siten, että iltapainoitteiset työajat ovat lisääntyneet. Ja valtaosassa työpaikkoja vuoroja kierrätetään hyvinkin säntillisesti, jolloin myös aamunvirkut saattavat joutua työskentelemään omaan vireystilaansa nähden epäedulliseen aikaan. Ehkä tästä seuraavan vuosikymmen kuluessa aletaan pääsemään siihenkin, että ihmisten erilaiset vireystilat huomioidaan työvuorosuunnittelussa paremmin.

Hieman minua ihmetyttää, kuinka tässä keskustelussa jotkut vetävät yhdysmerkin illanvirkun ja yökukkujan välille jopa niin voimakkaasti, että maalaillaan mielikuvia ainoastaan keskellä yötä ulkoilevista lapsista, koska perhe nukkuu päivät pääksytysten. Ensinnäkään harva illanvirkku on sellainen yökukkuja, ettei päiväsaikaan hereillä olisi. Toiseksikin useimmiten illanvirkut ovat kuitenkin ihan yhtä hyviä vanhempia kuin aamunvirkutkin ja ymmärtävät kyllä lasten tarpeen olla hereillä ja ulkona päiväsaikaan. Oma luontainen illanvirkun uniaikani esim olisi n. klo 02.00-10.00. Vaikka voisinkin noudattaa tuota rytmiä aina, ehtisin silti hyvin lasten kanssa ulkoilemaan ja harrastamaan päiväsaikaan ihan kuten ne aamunvirkutkin ehtivät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vieraskissa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen iltavirkku. ex oli aamuvirkku, lapsista esikoinen on tullut isäänsä ja nuorempi minuun ! Nyt kun olemme eronneet, viikonloppusin esikoinen nousee siinä klo 7 tekemään aamupalaa ym ja me nuoremman kanssa heräämme 10-11 välillä. ,,,
Yksi syy, mikä exässä raivostutti oli tämän asenne aamu-unisuuteeni. Lomalla kiukutteli, kun en puoli kahdeksalta halunnut herätä tutkimaan ympäristöä ( Sä nukut koko loman ohi!) ja  siitä,  kun siirtelin hänen lapsille varaamiaan aamuaikoja myöhemmäksi, jos oli tiedossa, että minun pitäisi viedä (esim. hammaslääkäri klo 9)
Ja   klo 22 olisi pitänyt telkan olla kiinni ja kaikkien nukkumassa! minä olin tuossa vaiheessa ihan pirteä ja eron jälkeen olenkin öisin leiponut, lenkkeillyt tai siivonnut kaappeja..

Vapaaherran maailmassa jossa ei ole työ-, virasto-, -koulu ja muita aikoja, kaikki rytmit ovat ihan jees. Mutta me elämme todellisuudessa jossa lasten on oltava koulussa 8-9 ja toisaalta monet paikat sulkevat ovensa 16-18. Siksi iltavirkusta osapuolesta tulee lapsiperheen vapaamatkustaja.
Minä en voi myöskään luottaa siihen, että mies herää ajoissa viemään lapsen lääkäriin tai laittamaan aamupalaa. Pieni lapsi ei pärjää yksin, joten jonkun on herättävä hänen kanssaa vapaapäivinäkin. Jos se olen minä ja haluan saada edes joten kuten riittävästi unta, minun on mentävä nukkumaan aikaisin. Tässä yhtälössä kaikki minun vapaa-aikani kuluu lapsen ollessa valveilla jolloin omista jutuista ei tule mitään, kun taas miehen öinen vapaa-aika sijoittuu kokonaan lapsivapaaseen aikaan. Siksi se vituttaa.

Minä en voi ymmärtää näitä alapeukkuja. Haluaisiko joku perustella/selittää miten tässä tilanteessa teidän mielestänne pitäisi toimia että perheen vastuu ja vapaa-aika jakautuisi edes suurinpiirtein tasapuolisesti.
Totean nyt vielä että sitten kun koulut rupeavat alkamaan klo 12 ja lääkäriaikoja saa iltayhdeksältä, minäkin nukun mielelläni yhteentoista.

Ei siitä iltavirkusta tule vapaamatkustajaa, kun hän hoitaa lasta sitten illalla, että aamuvirkku saa omaa aikaa. Näin kumpikin hoitaa lasta tasapuolisesti ja saa omaa aikaa.

Niin. Käytännössä siinä vaiheessa, kun se iltavirkku on lastenhoitovuorossa, ne lapset ovat olleet jo ulkona ja syöneet ja talokin on siivottu ja pyykit pesty. Helppohan se on sitten iltavirkun istuttaa ne väsyneet lapset pikkukakkosen eteen ja pistää nukkumaan. Vai tekeekö se iltavirkku ruoat ja imuroi yöllä? No ei.

Höpsistä kukkuu kuule 😊 meidän perheessä molemmat vanhemmat on iltavirkkuja ja useinkin imuroidaan ja laitetaan valmiiksi seuraavan päivän ruoat iltayhdeksän -iltakymmenen aikoihin. Joskus vielä yhdeltätoista viikkoa pyykkiä. Kuka sitä nyt aamulla ennen töihin lähtöä jaksaa huhkia.

Eletäänköhän me jossain rinnakkaistodellisuuksissa, koska meillä tuo ylläoleva on edelleen sen aamuvirkun rutiineja. Harva (virastoaikaan) työssäkäyvä äiti voi vetäytyä kahdeksalta illalla kirjansa kanssa lepäilemään.

Ja ihan samoin nuo ovat virastoaikaan töissä olevan illanvirkunkin rutiineja. Eiköhän suurin osa illanvirkuista kuitenkin työskentele ja elä tässä aamuvirkkujen vireystilaan soveltuvassa yhteiskunnassa aamuvirkkujen vireystilaan sopivassa päivärytmissä. Harva varmaan edes valittaa asiasta, koska yleisesti illanvirkkuja pidetään muutenkin aamuvirkkuja huonompina ja laiskempina ihmisinä, saatika että joku kehtaisi vielä valittaa liian aikaisia aamuheräämisiä. Jo tästä ketjustakin huomaa, että siihen valitukseen löytyy aina se "yleispätevästi kaikille sopiva patenttiratkaisu", mene aikaisemmin nukkumaan. 😉

Suurin eroavaisuus ei varmaankaan ole ns. vuorokausirytmissä näiden kahden ihmistyypin välillä, sillä yhteiskunta pakottaa valtaosan aamupainoitteiseen vuorokausirytmiin. Ero on yksilöllisessä vireystilassa. Ja se tietysti palvelee usein enemmän aamuvirkkuja. Toisaalta, viimeisen vuosikymmenen aikana on yhteiskunta alkanut muuttumaan yhä pidempien aukiolojen seurauksena siten, että iltapainoitteiset työajat ovat lisääntyneet. Ja valtaosassa työpaikkoja vuoroja kierrätetään hyvinkin säntillisesti, jolloin myös aamunvirkut saattavat joutua työskentelemään omaan vireystilaansa nähden epäedulliseen aikaan. Ehkä tästä seuraavan vuosikymmen kuluessa aletaan pääsemään siihenkin, että ihmisten erilaiset vireystilat huomioidaan työvuorosuunnittelussa paremmin.

Hieman minua ihmetyttää, kuinka tässä keskustelussa jotkut vetävät yhdysmerkin illanvirkun ja yökukkujan välille jopa niin voimakkaasti, että maalaillaan mielikuvia ainoastaan keskellä yötä ulkoilevista lapsista, koska perhe nukkuu päivät pääksytysten. Ensinnäkään harva illanvirkku on sellainen yökukkuja, ettei päiväsaikaan hereillä olisi. Toiseksikin useimmiten illanvirkut ovat kuitenkin ihan yhtä hyviä vanhempia kuin aamunvirkutkin ja ymmärtävät kyllä lasten tarpeen olla hereillä ja ulkona päiväsaikaan. Oma luontainen illanvirkun uniaikani esim olisi n. klo 02.00-10.00. Vaikka voisinkin noudattaa tuota rytmiä aina, ehtisin silti hyvin lasten kanssa ulkoilemaan ja harrastamaan päiväsaikaan ihan kuten ne aamunvirkutkin ehtivät.

Tuo yöaikaan ulkoileva lapsi oli kärjistetty esimerkki. Sen oli tarkoitus tuoda esiin se, että toisin kuin tässä ketjussa väitetään, ei se nyt ole ihan yhdentekevää, millainen se päivärytmi on. Jos siinä ei olisi minkäänlaista ongelmaa, ei tuossa esimerkissäkään olisi.

Eihän tuossa aamuvirkun "kunnollisuudessa" ole juurikaan muusta kyse kuin juuri siitä, että yhteiskunta pyörii siihen tiettyyn aikaan. Ja jos haluat kuulua siihen yhteiskuntaan, sinä myös olet hereillä silloin. Miksi siihen pitää sekoittaa yhtään mitään mystisempää? Jos et halua kuulua yhteiskuntaan, niin onko se nyt ihme, jos joku katsoo kieroon.

Vierailija kirjoitti:

Hieman minua ihmetyttää, kuinka tässä keskustelussa jotkut vetävät yhdysmerkin illanvirkun ja yökukkujan välille jopa niin voimakkaasti, että maalaillaan mielikuvia ainoastaan keskellä yötä ulkoilevista lapsista, koska perhe nukkuu päivät pääksytysten. Ensinnäkään harva illanvirkku on sellainen yökukkuja, ettei päiväsaikaan hereillä olisi. Toiseksikin useimmiten illanvirkut ovat kuitenkin ihan yhtä hyviä vanhempia kuin aamunvirkutkin ja ymmärtävät kyllä lasten tarpeen olla hereillä ja ulkona päiväsaikaan. Oma luontainen illanvirkun uniaikani esim olisi n. klo 02.00-10.00. Vaikka voisinkin noudattaa tuota rytmiä aina, ehtisin silti hyvin lasten kanssa ulkoilemaan ja harrastamaan päiväsaikaan ihan kuten ne aamunvirkutkin ehtivät.

Miten ehdit (jos käyt päivätöissä)? Mieheni nukkuu myös 02-10, menee töihin klo 11, tulee kotiin n. 19.30. Sitten syö. Lapseemme syövät iltapalaa klo 19, käyvät pesulla ja ovat sängyssä klo 20.30. Missä välissä mies ehtisi lasten kanssa ulos?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vieraskissa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen iltavirkku. ex oli aamuvirkku, lapsista esikoinen on tullut isäänsä ja nuorempi minuun ! Nyt kun olemme eronneet, viikonloppusin esikoinen nousee siinä klo 7 tekemään aamupalaa ym ja me nuoremman kanssa heräämme 10-11 välillä. ,,,Yksi syy, mikä exässä raivostutti oli tämän asenne aamu-unisuuteeni. Lomalla kiukutteli, kun en puoli kahdeksalta halunnut herätä tutkimaan ympäristöä ( Sä nukut koko loman ohi!) ja  siitä,  kun siirtelin hänen lapsille varaamiaan aamuaikoja myöhemmäksi, jos oli tiedossa, että minun pitäisi viedä (esim. hammaslääkäri klo 9)Ja   klo 22 olisi pitänyt telkan olla kiinni ja kaikkien nukkumassa! minä olin tuossa vaiheessa ihan pirteä ja eron jälkeen olenkin öisin leiponut, lenkkeillyt tai siivonnut kaappeja..

Vapaaherran maailmassa jossa ei ole työ-, virasto-, -koulu ja muita aikoja, kaikki rytmit ovat ihan jees. Mutta me elämme todellisuudessa jossa lasten on oltava koulussa 8-9 ja toisaalta monet paikat sulkevat ovensa 16-18. Siksi iltavirkusta osapuolesta tulee lapsiperheen vapaamatkustaja.Minä en voi myöskään luottaa siihen, että mies herää ajoissa viemään lapsen lääkäriin tai laittamaan aamupalaa. Pieni lapsi ei pärjää yksin, joten jonkun on herättävä hänen kanssaa vapaapäivinäkin. Jos se olen minä ja haluan saada edes joten kuten riittävästi unta, minun on mentävä nukkumaan aikaisin. Tässä yhtälössä kaikki minun vapaa-aikani kuluu lapsen ollessa valveilla jolloin omista jutuista ei tule mitään, kun taas miehen öinen vapaa-aika sijoittuu kokonaan lapsivapaaseen aikaan. Siksi se vituttaa.

Minä en voi ymmärtää näitä alapeukkuja. Haluaisiko joku perustella/selittää miten tässä tilanteessa teidän mielestänne pitäisi toimia että perheen vastuu ja vapaa-aika jakautuisi edes suurinpiirtein tasapuolisesti.Totean nyt vielä että sitten kun koulut rupeavat alkamaan klo 12 ja lääkäriaikoja saa iltayhdeksältä, minäkin nukun mielelläni yhteentoista.

Ei siitä iltavirkusta tule vapaamatkustajaa, kun hän hoitaa lasta sitten illalla, että aamuvirkku saa omaa aikaa. Näin kumpikin hoitaa lasta tasapuolisesti ja saa omaa aikaa.

Niin. Käytännössä siinä vaiheessa, kun se iltavirkku on lastenhoitovuorossa, ne lapset ovat olleet jo ulkona ja syöneet ja talokin on siivottu ja pyykit pesty. Helppohan se on sitten iltavirkun istuttaa ne väsyneet lapset pikkukakkosen eteen ja pistää nukkumaan. Vai tekeekö se iltavirkku ruoat ja imuroi yöllä? No ei.

Höpsistä kukkuu kuule 😊 meidän perheessä molemmat vanhemmat on iltavirkkuja ja useinkin imuroidaan ja laitetaan valmiiksi seuraavan päivän ruoat iltayhdeksän -iltakymmenen aikoihin. Joskus vielä yhdeltätoista viikkoa pyykkiä. Kuka sitä nyt aamulla ennen töihin lähtöä jaksaa huhkia.

Kuka niiden lasten kanssa sitten aamulla herää, jos molemmat valvotte yöllä?

Varmaan ne vanhemmat heräävät aamulla, kun kerran töihinkin aamulla menevät. Kas kun iltavirkkuus ei kaikilla tarkoita sitä, että valvotaan pikkutunneille ja herätään puolenpäivän jälkeen.Mä olen itse yh ja teen isoimman osan kotitöistä aika myöhään illalla. Silti ehdin nukkumaan n klo 24-01 ja aamulla soi kello 7.00. Siihen aikaan herätessä ehtii koulukaskin kouluun klo 8 ja minä töihin samoja aikoja. Toki ilman lasta ja työtä rytmini olisi varmaan hieman myöhäisempi, mutta pointti oli siinä, että kotitöitä voi tehdä illallakin. Se, että sinä et voi luottaa miehesi pystyvän huolehtimaan lastenne aamupalasta tai lääkäriajoista, ei johdu siitä että miehesi on illanvirkku. Se johtuu siitä, että miehesi on epäluotettava. Kaikki illanvirkut eivät suinkaan ole epäluotettavia.

Nyt puhuttiin ihmisistä, jotka nukkuvat aamulla pitkään, koska valvovat myöhään. Ei ihmisistä, jotka valvovat sekä aamulla että illalla. Miksi tässä nyt puhutaan iltavirkku/aamunukkujalapsista ja perheistä, joissa kaikkien rytmit ovat samat, kun alkuperäinen ongelma oli se, että mies valvoo eri rytmissä kuin muu perhe ja hänen osallistumisensa tämän vuoksi jää pakostikin vähäisemmäksi?  

Kuvailemasi tilanne on arkea monissa perheissä jo yksinomaan siksi, että kaikki eivät voi valita työaikojaan. Tällöin luonnollisestikin haetaan kaikkia tyydyttäviä kompromisseja. Sellainen on esimerkiksi tämä sinulle jo kerrottu, että se iltavuorolainen tekee kotitöitä illalla. Pyykkikoneen voi laittaa päälle klo 21 ja ripustaa pyykit klo 23. Tiskikoneen voi tyhjätä, täyttää ja laittaa päälle myös illalla. Seuraavan päivän ruokaa voi hyvin valmistella illalla ja nykyisin on kaupatkin auki sen verran myöhään, että ehkä iltaihminen ehtisi käydä kaupassa illalla. Vastaavasti lasten kanssa iltaihminen voi viettää enemmän aikaa viikonloppuna jne.

Sinä sanoit, että aamupainotteisessa yhteiskunnassa iltavirkusta osapuolesta tulee lapsiperheen vapaamatkustaja. Tämä ei pidä paikkaansa, koska illanvirkku voi kantaa kortensa kekoon illalla. Edelleen, se jos sinun mielestäsi on tullut vapaamatkustaja, ei johdu siitä, että hän on illanvirkku vaan siitä että hän on vastuuton ja epäluotettava. Kaikissa perheissä kun illanvirkut eivät ole mitään vapaamatkustajia ja useimmiten illanvirkut kykenevät tarvittaessa nousemaan aamulla aikaisemminkin. Kyllä mä osaan lapseni klo 8 viedä lääkäriin vaikka illanvirkku olenkin. Samaan varmasti kykenisi myös sinun miehesi, jos hän viitsisi.

Mutta jos lapset ovat päivällä hereillä, niin ethän sinä yöllä heille laita ruokaa, korjaa heidän jälkiään, ulkoile ja imurointikin on aika ikävää jos toiset nukkuvat. Se, että saat illalla pyykkikoneen päälle, ei vielä kovin iso homma ole. Edelleen puhutaan niistä yökukkujista, jotka ovat hereillä kahteen/kolmeen asti yöllä. Ei siihen aikaan enää lähdetä lasten kanssa ulos tai kauppaan, jotta aamuvirkku saa vuorostaan omaa aikaa.

Ja nimenomaan tuostahan on kyse, varmasti yökukkujakin kykenee aamuheräämiseen jos viitsii. Eihän tässä sitten mitään ongelmaa olekaan. Mutta se ongelma tulee sitten, kun hommat jää pääosin toisen vastuulle vain vetoamalla siihen luontaiseen rytmiin.

1) Monet ruuat voi hyvin valmistaa lämmitystä vaille valmiiksi illalla.

2) Pyykit, tiskit ja yleistä raivausta voi tehdä illalla.

3) Kaupassa voi käydä vaikka klo 21 - 22. Siihen ei yökahteen asti valvominen vaikuta.

4) Illanvirkku voi olla lasten kanssa viikonloppuisin ja imuroida myös silloin. Kompromissina hän voi myös 1-2 aamuna viikolla herätä sen verran ajoissa, että ehtii imuroimaan ennen töihin lähtöä.

Edelleen illanvirkku ei tarkoita mitään lapsiperheen vapaamatkustajaa, jos molemmat ovat halukkaita kompromisseihin. Minä en tiedä, miten usein sinä haluat imuroida ja miten hirveästi teillä kotihommia arjen tasolla oikein on, mutta jos mulla olisi toinen aikuinen tässä hoitamassa pääosin pyykit, tiskit, ruuanlaiton ja kaupassakäynnin niin olisin ikionnellinen.

Kaikilla kunnioituksella, tämä ketju ei nyt koske sinun yökukkujamiehesi vastuuttomuutta ja laiskuutta. Tässä nyt puhutaan yleisellä tasolla aamunvirkuista ja illanvirkuista. Ihan samalla tavalla se aamunvirkkukin voisi olla laiska vapaamatkustaja, jos sellaiseen olisi taipuvainen. Tällaiset ominaisuudet eivät liity luontaiseen rytmiin vaan ovat ihan ihmisestä kiinni.