Lue keskustelun säännöt.
Onko oikeesti paljonkin aikuisia joiden omat vanhemmat maksaa heille jopa TALON?
05.04.2017 |
Hämmästyin kun kuulin että murhaaja Scott Petersonin vanhemmat maksoi lellipentunsa koko elämän, talon, ja jopa golf velat. Tekivät pojastaan vastuuttoman vetelyksen. No tunnen mä yhden jonka vanhemmat antoi hänelle jo nuorena asunnon, ja mutakin merkittävää omaisuutta, mutta oon pitänyt tota enemmänkin harvinaisuutena. Tunnetko moniakin jotka myös ovat saaneet paistatella vielä aikuisena kuin pikkuvauvana, kun vanhemmat maksaa hänelle asunnon ja muut, autot ja velat? MIllaisia luonteita heistä kehittyi?
Toi mun ystävä oli niin kaamee että lopetin ystävyyden.
Kommentit (258)
Vierailija kirjoitti:
Erään suomalaisen rikkaan lapset tunsin joista poika eli kuulemma täysin itsenäisesti ilman vanhempien rahoja mitä nyt isä oli vuokrannut lapselle helsingin keskustasta kämpän työharjoittelun ajaksi...
Samainen ihan omilla rahoillaan elävä nuorimies kiertelee maailmaa laskettelemassa samalla, kun isi ja äiti pyörittävät nykyään erästä laskettelukeskusta myytyään erään nokian imussa rahaa tehneen teknologiayrityksen.
Josko se jatkaa myöhemmin vanhempiensa laskettelukeskuksen pyörittämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yllättävän yleistä ylemmän tulotason perheissä. Itse tunnen kaksi moista tapausta henkilökohtaisesti: keski-ikäisen, joka sai rivarinpätkän ja parikymppisen, joka sai upouuden kerrostaloasunnon, että saa leikkiä opiskelijaelämää.
Ihan vaan opiskelee. Toivottavasti valmistuu huippu paperein ihan vaan sun kiusaks.
Vierailija kirjoitti:
Minä ja kaikki kolme sisarustani asumme kaikki farmorin omistamissa asunnoissa. Vanhemmillani on oma asunto. Ei kai siitä kenellekään haittaa ole, että asumme ilmaiseksi ja maksamme jotai n parinsadan euron vastiketta? Ajatelkaa, jos asuisimme Kelan tuella samoissa asunnoissa, joiden vuokra on helposti yli 1000 e/kk. Käymme toki töissä, mutta nykyisin kaikki maksaa niin paljon.
Tosin Kela ei maksaisi tukea noin kalliiseen asuntoon.
typerin aloitus taas vähään aikaan...
yleensä kyllä varakkaissa perheissä ja suvuissa on tapana laittaa hyvä kiertoon, se on normaalia ja järkevää.
mitä tulee tällaiseen naurettavaan ajatukseen, että lapsista tulisi sen takia rikollisia, niin kehoitan tutkimaan tilastoja: yleensä ne murhat ja rikollisuus nimenomaan kukkii niissä sosioekonomisissa piireissä, joissa ei lapsia pystytä tukemaan eikä kunnon tulevaisuutta tarjoamaan.
Keskiluokkaisuus tai sitä korkeampi varallisuustaso on erittäin hyvä suoja elämän kolhuja vastaan. Koulutus ja varallisuustaso ovat vahvasti periytyviä asioita.
Taloudellisen turvan siirtäminen sukupolvelta toiselle ei ole mitenkään hävettävää, vaan luonnollista huolenpitoa omistaan. Kaikki eivät tähän tietenkään pysty, nyt tai koskaan, sitä varten meillä on sos. turva. Toistaiseksi on myös vielä matalan koulutustason työtä, jos täytyy heti alkaa ns. "pärjätä omillaan". Tällaisen työn määrä on kuitenkin vähentynyt ja vähentyy yhä edelleen. Hyväosaisuus ja huono-osaisuus polarisoituvat ikävä kyllä tulevaisuudessa lisää.
Mielenkiintoista miten eri taustat vaikuttavat mielipiteisiin. Itse sain avustusta opiskeluihin ja ensi asuntoon. Nyt mietin voinko hankkia kaksi lasta vai onko lapsiluku yksi jotta voin tarjota varmuudella korkean elintason, harrastukset, opinnot ilman lainaa jne. Ei tulisi mieleenkään haaveilla 3+ lapsesta lääkärin palkalla, koska taloudelliset rahkeet eivät riittäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
typerin aloitus taas vähään aikaan...
yleensä kyllä varakkaissa perheissä ja suvuissa on tapana laittaa hyvä kiertoon, se on normaalia ja järkevää.
mitä tulee tällaiseen naurettavaan ajatukseen, että lapsista tulisi sen takia rikollisia, niin kehoitan tutkimaan tilastoja: yleensä ne murhat ja rikollisuus nimenomaan kukkii niissä sosioekonomisissa piireissä, joissa ei lapsia pystytä tukemaan eikä kunnon tulevaisuutta tarjoamaan.
Aloitus oli provosoiva, mutta siitä seurannut keskustelu mielenkiintoinen.
Vierailija kirjoitti:
eikö teitä oikeesti hävetä? Tai ole halua salata asiaa kavereilta ja muilta? Minua hävettäisi, en ainakaan kertoisi kenellekkään, jos vanhemmat elättäisi vielä 3-kymppisenä...Huh huh, no on meitä moneksi. Itse ainakin haluan olla ylpeä omasta elämästäni, enkä niin että olen joku ilmasimatkustaja, lellikki, tms, vauva. Eri asia tietty että jokun lahjan vois toki ottaa vastaan apuna, vaikka auton syntympäivälahjaksi, tai kertaluonteisen asuntolainan kk maksun, mutta että koko talo? Hmmm..mihin vastapalvelukseeen sen otaminen sitten sitookaan?
Toi mun ystävä...siitä kyllä näki ettei oikein olut aikuistunut ollenkaan...mielipiteet ihan syvältä, lapsellisia, piti itseään jonain "parempana", kommentit niin tolloja että.....
Ei hävetä pätkääkään. Nyt hyväpalkkaisessa työssä säästän omille lapsilleni. Näin sitä laitetaan hyvä pallo kiertämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se nyt vaan on tehokkaampaa avustaa silloin kun sitä rahaa oikeasti tarvitaan eikä istua katkeraan loppuun asti perinnön päällä. Suvun omaisuus karttuu paljon ripeämmin.
Jos vaikka miettii että parikymppisenä 10v maksaa jollekin ulkopuoliselle vuokraa niin se on pitkällä aikavälillä aivan jäätävän suuri hukkaan mennyt potti joka on jälkipolvita pois.
1000e / kk vuokra kymmenen vuoden ajalta tekee korkoineen tekee 30-vuotispäivään mennessä n. 170 000e täysin hukkaan mennyttä rahaa. Jos sen 170 000e antaisi edelleen kasvaa korkoa 80-vuotispäivään asti niin inflaatiokorjattu reaaliarvo olisi luokkaa 3 miljoonaa. Sillä makselisi useamminkin lapsenlapsen asunnot veroista huolimatta ja seuraavalla kierroksella potti moninkertaistuu, vaikka alunperin kyse oli vain 120 000e vuokrista.
Otatteko koskaan noissa vuokranmaksu-toiselle-on-tyhmää-pohdinnoissanne ottaneet huomioon sitä, että tosi monet maksaa vuokransa asumistuen avulla, et sitä rahaa ei niinku voi säästää eikä sitä olis, jos ei olis vuokraakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yllättävän yleistä ylemmän tulotason perheissä. Itse tunnen kaksi moista tapausta henkilökohtaisesti: keski-ikäisen, joka sai rivarinpätkän ja parikymppisen, joka sai upouuden kerrostaloasunnon, että saa leikkiä opiskelijaelämää.
Ihan vaan opiskelee. Toivottavasti valmistuu huippu paperein ihan vaan sun kiusaks.
No kuule samaa tutkintoa varten opiskellaan, sieltä satun tuntemaan tän kultalusikka suussa syntyneen. Ja aivan varmasti tulee pärjäämään paremmin kun voi tehdä meidän alan palkattomia harjoitteluja sen sijaan et painais paskaduunia maksaakseen vuokran. Mun vanhemmat ei voi moista kustantaa.
Tälleen se kato toimii luokka-aseman periytyminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, esim. minä olen saanut vanhemmiltani aikuisiällä paljon. Ei se ole tehnyt luonteestani mitenkään ikävää. Aion itse tehdä saman omille lapsilleni, jos vain suinkin kykenen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yllättävän yleistä ylemmän tulotason perheissä. Itse tunnen kaksi moista tapausta henkilökohtaisesti: keski-ikäisen, joka sai rivarinpätkän ja parikymppisen, joka sai upouuden kerrostaloasunnon, että saa leikkiä opiskelijaelämää.
Ihan vaan opiskelee. Toivottavasti valmistuu huippu paperein ihan vaan sun kiusaks.
No kuule samaa tutkintoa varten opiskellaan, sieltä satun tuntemaan tän kultalusikka suussa syntyneen. Ja aivan varmasti tulee pärjäämään paremmin kun voi tehdä meidän alan palkattomia harjoitteluja sen sijaan et painais paskaduunia maksaakseen vuokran. Mun vanhemmat ei voi moista kustantaa.
Tälleen se kato toimii luokka-aseman periytyminen.
Mitä sitten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en vaan pystyisi ottamaan sitä rahaa vanhemmilta kun meillä kuitenkin on ihan omatkin tulot, eikä puutetta tai tarvetta millekään. Ajatuksenakin jo kamala että vanhemmat nostaisi elintasoamme korkeammaksi, mitä meillä itsellä on varaa. Mitä sitten kun tapahtuu jotain ja tuki loppuu? Muutoinkin, rahallinen riippuvuus vanhemmista. Ei kyllä houkuta.
Tietysti ymmärrän jos lapsi on hädässä tai ongelmissa tai raha-asiat kusee. Tai jostain syystä ei oikein pärjää niin ehdottomasti vanhemmat auttaa.
Mutta että aikuisille ihmisille, jotka ovat kyvykkäitä tienaamaan omat rahansa? Ei vaan sovi omaan arvomaailmaan. Perintönä sitten saat mitä sinulle on haluttu antaa tai muuten vaan jää jäljelle.
Mitä niiden hyväosasten sitten pitäs tehdä meidän duunarien hyväks? Ei mitään, ei kukaan täysjärkinen jakele rahojaan tuntemattomille ihmisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista miten eri taustat vaikuttavat mielipiteisiin. Itse sain avustusta opiskeluihin ja ensi asuntoon. Nyt mietin voinko hankkia kaksi lasta vai onko lapsiluku yksi jotta voin tarjota varmuudella korkean elintason, harrastukset, opinnot ilman lainaa jne. Ei tulisi mieleenkään haaveilla 3+ lapsesta lääkärin palkalla, koska taloudelliset rahkeet eivät riittäisi.
Tämä on todella hyvä kysymys. Itse keskiluokkaisena sinkkuna (netto noin 3000 e/kk) en voi käsittää, miten jotkut ihmiset uskaltavat hankkia esim. 3 lasta, vaikka ulos päin on heti nähtävissä niukkuus ja sosioekonomiset huolet. Olen katsellut hyvin läheltä ihmisiä, jotka vain lisääntyivät ja lopulta menettivät jopa kotinsa, kun ei viitsitty suunnitella omaa (tai lapsien) elämää kovin pitkälle. Liekö sitten se, ettei viitsitty käyttää ehkäisyä vai ajatella oikein rationaalisesti, mutta sama se - lopputulos todella huono. Jos haluaa lapsia, niin mielestäni ei kannata panostaa niinkään määrään vaan siihen, että saa kasvatettua edes yhdestä hyvin pärjäämään. Ja just se, että pystyy turvaamaan sen lapsen elämän. Oikeasti nyt on jo nähtävissä, kuinka huonot ajat Suomessa on luvassa, kun puuhataan perustuloa, ja koko sosiaaliturvajärjestelmä natisee liitoksistaan :(.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa nostaa päätää taas se luterilaisuus, jonka mukaan mitä ei ole itse saanut, ei ole ansainnut.
Itselleni vanhemmat ostivat opiskelijakämpän ja maksoivat asunnon kulujakin vaikka kuinka. Sain jopa suoranaista käyttörahaakin välillä. En häpeä tätä asiaa, joskin en minä nyt sillä erityisesti ylpeilekkään. En siis käy hieroamassa sitä muiden kavereiden naamaan. Silti, jos joku kysyy kerron toki avoimesti.
En tiedä mitä haittaa siitä on, että tekee lasten elämän helpommaksi. Kyllä mä olen nähnyt miten monet kaverit nääntyvät opiskeluaikana. Miksi Suomessa on edelleen vallalla sellainen mielikuva, että opiskeluajan pitää olla vaikeaa ja tiukkaa? Valtiokin lähtee siitä, että opiskelija pärjää vähemmällä kuin työtön jne. Miksei opiskeluaika saisi olla hauskaa, rentoa ja helppoa? Ei sen opiskelun haasteen pitäisi tulla normaalin arjen pyörittämisestä. Eikö päätarkoitus ole opiskella ja sitä kautta haastaa itseään. Normaalin arjen pyörittämisen takia, monella jää se haaste kokematta ja yliopisto mennään läpi juosten kusten.
"Hieroamassa"? Haluatko myydä vokaalin?
Kateellinen luuseri etsimällä etsi jotain mihin tarttua ja yhden kirjoitusvirheen löysi!
Köyhyys vituttaa, oletan?
Vierailija kirjoitti:
Mitä niiden hyväosasten sitten pitäs tehdä meidän duunarien hyväks? Ei mitään, ei kukaan täysjärkinen jakele rahojaan tuntemattomille ihmisille.
Käyttää hiton paljon kotimaisia palveluja ja liikuttaa sitä rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Itse en vaan pystyisi ottamaan sitä rahaa vanhemmilta kun meillä kuitenkin on ihan omatkin tulot, eikä puutetta tai tarvetta millekään. Ajatuksenakin jo kamala että vanhemmat nostaisi elintasoamme korkeammaksi, mitä meillä itsellä on varaa. Mitä sitten kun tapahtuu jotain ja tuki loppuu? Muutoinkin, rahallinen riippuvuus vanhemmista. Ei kyllä houkuta.
Tietysti ymmärrän jos lapsi on hädässä tai ongelmissa tai raha-asiat kusee. Tai jostain syystä ei oikein pärjää niin ehdottomasti vanhemmat auttaa.
Mutta että aikuisille ihmisille, jotka ovat kyvykkäitä tienaamaan omat rahansa? Ei vaan sovi omaan arvomaailmaan. Perintönä sitten saat mitä sinulle on haluttu antaa tai muuten vaan jää jäljelle.
No eihän siinä tapahdu yhtikästä mitään, jos on omatkin tulot eikä puutetta tai tarvetta millekään. Monien rikkaiden lapsilla on omastakin takaa sitä rahaa, sitä vaan sitten säästetään seuraavalle sukupolvelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista miten eri taustat vaikuttavat mielipiteisiin. Itse sain avustusta opiskeluihin ja ensi asuntoon. Nyt mietin voinko hankkia kaksi lasta vai onko lapsiluku yksi jotta voin tarjota varmuudella korkean elintason, harrastukset, opinnot ilman lainaa jne. Ei tulisi mieleenkään haaveilla 3+ lapsesta lääkärin palkalla, koska taloudelliset rahkeet eivät riittäisi.
Tämä on todella hyvä kysymys. Itse keskiluokkaisena sinkkuna (netto noin 3000 e/kk) en voi käsittää, miten jotkut ihmiset uskaltavat hankkia esim. 3 lasta, vaikka ulos päin on heti nähtävissä niukkuus ja sosioekonomiset huolet. Olen katsellut hyvin läheltä ihmisiä, jotka vain lisääntyivät ja lopulta menettivät jopa kotinsa, kun ei viitsitty suunnitella omaa (tai lapsien) elämää kovin pitkälle. Liekö sitten se, ettei viitsitty käyttää ehkäisyä vai ajatella oikein rationaalisesti, mutta sama se - lopputulos todella huono. Jos haluaa lapsia, niin mielestäni ei kannata panostaa niinkään määrään vaan siihen, että saa kasvatettua edes yhdestä hyvin pärjäämään. Ja just se, että pystyy turvaamaan sen lapsen elämän. Oikeasti nyt on jo nähtävissä, kuinka huonot ajat Suomessa on luvassa, kun puuhataan perustuloa, ja koko sosiaaliturvajärjestelmä natisee liitoksistaan :(.
Haluan tähän väliin muistuttaa, että elämme kuitenkin onnekkaasti sen tasoisessa hyvinvointivaltiossa että laajemmalla mittapuulla meidän "huono-osaiset" on ihan helvetin hyväosaisia.
Jos oikeasti ei uskalla muutamaa lasta tehdä tähän maahan (jonne moni palaa ulkomailta tekemään ne lapset hyvien olosuhteiden vuoksi) niin kannattaa miettiä onko hieman liikaa lähtenyt mukaan tähän pelottelupropagandaan ja onko pelot täysin realistisia?
Ja mitä tarpeita aidosti lapsella on? Kärsiikö lapsi jos ei saa trendituotteita ja kaikkea haluamaansa?
Yllättävän yleistä ylemmän tulotason perheissä. Itse tunnen kaksi moista tapausta henkilökohtaisesti: keski-ikäisen, joka sai rivarinpätkän ja parikymppisen, joka sai upouuden kerrostaloasunnon, että saa leikkiä opiskelijaelämää.