Lue keskustelun säännöt.
Onko oikeesti paljonkin aikuisia joiden omat vanhemmat maksaa heille jopa TALON?
05.04.2017 |
Hämmästyin kun kuulin että murhaaja Scott Petersonin vanhemmat maksoi lellipentunsa koko elämän, talon, ja jopa golf velat. Tekivät pojastaan vastuuttoman vetelyksen. No tunnen mä yhden jonka vanhemmat antoi hänelle jo nuorena asunnon, ja mutakin merkittävää omaisuutta, mutta oon pitänyt tota enemmänkin harvinaisuutena. Tunnetko moniakin jotka myös ovat saaneet paistatella vielä aikuisena kuin pikkuvauvana, kun vanhemmat maksaa hänelle asunnon ja muut, autot ja velat? MIllaisia luonteita heistä kehittyi?
Toi mun ystävä oli niin kaamee että lopetin ystävyyden.
Kommentit (258)
Vierailija kirjoitti:
Tunnen aika monta. Tätä kutsutaan verosuunnitteluksi eli lahjoitetaan/annetaan ennakkoperintönä omaisuutta lapsille, jotta perintöveroa ei tarvitse myöhemmin maksaa. Samalla omat lapset saavat helpotusta niihin ruuhkavuosiin, kun ei ole tarvetta tehdä ylitöitä tms. siksi, että saa maksettua kotinsa.
Usko tai älä, kaikki asunnon vanhempiensa maksamana saaneet eivät ole potentiaalisia murhaajia tai vetelyksiä. Suurin osa heistä on erittäin menestyviä veronmaksajia.
Vältyt perintöverolta, mutta joudut maksamaan kuitenkin lahjaveron jos otat vastaan jotain arvokasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ei maksaisi jos on varaa? Aivan järjetöntä ottaa pankista lainaa ja ostaa sillä asuntoa jos vanhemmilla on rahaa niin paljon, että voivat ostaa asunnon lapselleen. Lapsi perii kuitenkin vanhemmat jossain vaiheessa ja jos on rahaa auttaa lasta taloudellisesti tuossa määrin jo omana elinaikanaan ilman, että oma elämä siitä häiriintyy, niin miksi ei auttaisi?
Kaverini isä osti tälle asunnon, kun hän lähti opiskelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on paljon ylimääräistä rahaa, miksei sitä haluaisi lapsiinsa käyttää? Anteliaisuus on hyve, ja lahjan saaja on usein aivan yhtä antelias omille lapsilleen.
Sitä vaan kun opettaa lapsensa helppoon elämään, ni jossain vaiheessa totuus tulee puun takaa, eikä kohtele silkkihansikkain.
Kun saa jotain valmiina ei tarkoita silti helppoa elämää, karua todellisuutta voidaan kokea muutoin. Nähty kun ensin kohdeltiin kaltoin ja sitten koitettiin rahalla korvata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen aika monta. Tätä kutsutaan verosuunnitteluksi eli lahjoitetaan/annetaan ennakkoperintönä omaisuutta lapsille, jotta perintöveroa ei tarvitse myöhemmin maksaa. Samalla omat lapset saavat helpotusta niihin ruuhkavuosiin, kun ei ole tarvetta tehdä ylitöitä tms. siksi, että saa maksettua kotinsa.
Usko tai älä, kaikki asunnon vanhempiensa maksamana saaneet eivät ole potentiaalisia murhaajia tai vetelyksiä. Suurin osa heistä on erittäin menestyviä veronmaksajia.
Vältyt perintöverolta, mutta joudut maksamaan kuitenkin lahjaveron jos otat vastaan jotain arvokasta.
No tietyn summanhan saa siirtää verottomasti vuosittain. Kun sitä tekee parikymmentä vuotta, on melko hyvä osa varoista on siirretty verottajalta turvaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen aika monta. Tätä kutsutaan verosuunnitteluksi eli lahjoitetaan/annetaan ennakkoperintönä omaisuutta lapsille, jotta perintöveroa ei tarvitse myöhemmin maksaa. Samalla omat lapset saavat helpotusta niihin ruuhkavuosiin, kun ei ole tarvetta tehdä ylitöitä tms. siksi, että saa maksettua kotinsa.
Usko tai älä, kaikki asunnon vanhempiensa maksamana saaneet eivät ole potentiaalisia murhaajia tai vetelyksiä. Suurin osa heistä on erittäin menestyviä veronmaksajia.
Vältyt perintöverolta, mutta joudut maksamaan kuitenkin lahjaveron jos otat vastaan jotain arvokasta.
No tietyn summanhan saa siirtää verottomasti vuosittain. Kun sitä tekee parikymmentä vuotta, on melko hyvä osa varoista on siirretty verottajalta turvaan.
Muutama tonni kolmen vuoden välein ei tee vasta kuin reilut 20 000, eipä tuolla asuntoja vielä ostella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tuossa on oikeastaan suuremmasta asiasta kyse, kuin vain rahallisesta avusta. Varakkaan perheen opiskelijalapsi, jonka ei ole tarvinnut kituuttaa tai juurikaan laskea rahojaan ei ehkä lannistu elämästä niin helposti, kun siihen on saanut rahallista tukea. Kun taas sellainen, joka on kaiken joutunut kovalla työllä itse ansaitsemaan, voi väsyä ja katkeroitua siitä, että toinen on saman saanut helpommalla.
Jotenkin tämä varakkaampi saa siinä jotain henkistä pääomaa, en osaa oikein selittää. Saakohan kukaan tästä nyt kiinni? :) Varakkaammalla jää paukkuja muuhunkin, kuin vain siihen selviytymiseen. Kyllähän se väsyttää ja katkeroittaa, jos jokainen päivä on yhtä selviytymistä ja taistelua. Varakkaampi saa ehkä tunteen, että elämä kantaa, kun taas vähävaraisemman on hankala nähdä valoa tunnelin päässä. Tulevaisuus ei tunnu niin valoisalta vaan yhtä työntäyteiseltä kuin tähänkin asti.
Vierailija kirjoitti:
Periminen on ihan eri asia, ja se kuuluu elämään. Mutta nuorena aikuisena se oma elämä on kuitenkin meidän jokaisen rakennettava, ja jollainlaila osoitettava olevansa kunnollinen jäsen yhteiskunnalle. Ihan järkyttävää että ei olisi mitään velvollisuuksia tai motiivia tähdätä johonkin hyvään elämään, jota varten herää aamuisin ja lähtee töihin. Toki varmaan ottaisin asunnon itsekin vastaan, mutta en sillä ainakaan ylpeilisi, ekä puhuisi kenellekkään, olisin ihan hiljaa vaan tästä "lottovoitostani" ja että olen vapaamatkustaja kun muut vaan rehkii ja taistelee elämässään asuntolainojen kanssa.
Toi kertoo varmaan aika paljon susta itsestäsi nimenomaan. Mielestäni ihminen voi olla aivan pätevä "jäsen yhteiskunnalle", vaikka hänen vanhempansa olisivatkin varakkaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Laiska mä kyllä olen, mutta sitä mä olin jo kauan ennen kuin mulle alkoi valkenemaan etuoikeutettu asema.
Ihan mielenkiinnosta kysyn, miten sinulle valkeni, että olet etuoikeutetussa asemassa? Onko elämässäsi ollut myös aika, jolloin kuvittelit, että kaikilla on samanlaista kuin sinulla?
Sitten on näitä, jotka kuvittelevat tosiaan toisen olevan jollakin vihreällä oksalla, kun vanhemmat ostivat asunnon. Ihan itse sitä töissä käytiin opintojen ohessa, eikä mitään lompakkoloisijaksi tulevaa miestä elätetty. Ensimmäinen hälytyssignaalikysymys, oma vai vuokra? Heti kärkeen. Mitä toisten omistussuhteet lähes ventovieraalle kuuluvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Periminen on ihan eri asia, ja se kuuluu elämään. Mutta nuorena aikuisena se oma elämä on kuitenkin meidän jokaisen rakennettava, ja jollainlaila osoitettava olevansa kunnollinen jäsen yhteiskunnalle. Ihan järkyttävää että ei olisi mitään velvollisuuksia tai motiivia tähdätä johonkin hyvään elämään, jota varten herää aamuisin ja lähtee töihin. Toki varmaan ottaisin asunnon itsekin vastaan, mutta en sillä ainakaan ylpeilisi, ekä puhuisi kenellekkään, olisin ihan hiljaa vaan tästä "lottovoitostani" ja että olen vapaamatkustaja kun muut vaan rehkii ja taistelee elämässään asuntolainojen kanssa.
Toi kertoo varmaan aika paljon susta itsestäsi nimenomaan. Mielestäni ihminen voi olla aivan pätevä "jäsen yhteiskunnalle", vaikka hänen vanhempansa olisivatkin varakkaita.
Kannattaako ihmetellä miksi varakkaiden halukkuus kustantaa hyvinvointivaltiota laskee kuin lehmän häntä, jos asenne on, että pidetään vapaamatkustajana.
Minä ja kaikki kolme sisarustani asumme kaikki farmorin omistamissa asunnoissa. Vanhemmillani on oma asunto. Ei kai siitä kenellekään haittaa ole, että asumme ilmaiseksi ja maksamme jotai n parinsadan euron vastiketta? Ajatelkaa, jos asuisimme Kelan tuella samoissa asunnoissa, joiden vuokra on helposti yli 1000 e/kk. Käymme toki töissä, mutta nykyisin kaikki maksaa niin paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä ketjussa ilmenee hyvin se yleinen asenne "jos mä en saa niin ei saa muutkaan"
Ihmeellinen ajatusmaailma jollain että rikkaasta perheistä tulevien lapset eivät osaisi käyttää rahaa. Harvalla oikeasti sitä rahaa on miljardeja joita ei saa mitenkään kulutettua yhden elämän aikana. Nämä lapset juuri pienestä saakka oppivat miten tärkeää on sijoittaa. Toki he saavat paljon, mutta heiltä myös vaaditaan paljon.. Koulutus, käytös, kaveripiiri mieluusti samoista lähtökohdista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pienituloinen äiti osti meille molemmille lapsille asunnot pk-seudulta ja saimme ne ennakkoperintönä.
Ostaminen tarkoitti käytännössä sitä, että lapsuudessamme ja nuoruudessamme saimme harvemmin vaatteita kuin ystävämme, ruokaa oli jossain vaiheessa vähän jne. eli me kaikki osallistuimme asuntojen säästämiseen. Äiti kysyi jossain vaiheessa, myykö hän toisen asunnon, niin voimme käyttää rahat, mutta me lapset emme suostuneet.
Fiksu teko lapsia kohtaan. Onnistui hyvin raittiilta, tupakoimattomalta ja säästäväiseltä äidiltä.
Yksi työkaverini kertoi maksavansa molempien lastensa opintolainat ja vielä mielellään! Ja mitäs aikuiset, hyvissä viroissa olevat lapset tekivät? Etelänmatkoja perheittensä kanssa, kun vanhemmat kituuttivat pienessä rivitaloasunnossa , ajoivat ikivanhalla autollaan eivätkä takuulla tehneet ulkomaanmatkoja.
Erään suomalaisen rikkaan lapset tunsin joista poika eli kuulemma täysin itsenäisesti ilman vanhempien rahoja mitä nyt isä oli vuokrannut lapselle helsingin keskustasta kämpän työharjoittelun ajaksi...
Samainen ihan omilla rahoillaan elävä nuorimies kiertelee maailmaa laskettelemassa samalla, kun isi ja äiti pyörittävät nykyään erästä laskettelukeskusta myytyään erään nokian imussa rahaa tehneen teknologiayrityksen.
Se nyt vaan on tehokkaampaa avustaa silloin kun sitä rahaa oikeasti tarvitaan eikä istua katkeraan loppuun asti perinnön päällä. Suvun omaisuus karttuu paljon ripeämmin.
Jos vaikka miettii että parikymppisenä 10v maksaa jollekin ulkopuoliselle vuokraa niin se on pitkällä aikavälillä aivan jäätävän suuri hukkaan mennyt potti joka on jälkipolvita pois.
1000e / kk vuokra kymmenen vuoden ajalta tekee korkoineen tekee 30-vuotispäivään mennessä n. 170 000e täysin hukkaan mennyttä rahaa. Jos sen 170 000e antaisi edelleen kasvaa korkoa 80-vuotispäivään asti niin inflaatiokorjattu reaaliarvo olisi luokkaa 3 miljoonaa. Sillä makselisi useamminkin lapsenlapsen asunnot veroista huolimatta ja seuraavalla kierroksella potti moninkertaistuu, vaikka alunperin kyse oli vain 120 000e vuokrista.
Vierailija kirjoitti:
Yksi työkaverini kertoi maksavansa molempien lastensa opintolainat ja vielä mielellään! Ja mitäs aikuiset, hyvissä viroissa olevat lapset tekivät? Etelänmatkoja perheittensä kanssa, kun vanhemmat kituuttivat pienessä rivitaloasunnossa , ajoivat ikivanhalla autollaan eivätkä takuulla tehneet ulkomaanmatkoja.
Miksi se sua liikuttaa mitenkään? Sua varmaan käy niin sääliks tuo tuntematon pariskunta. Vanhempien oma valinta.
Vierailija kirjoitti:
eikö teitä oikeesti hävetä? Tai ole halua salata asiaa kavereilta ja muilta? Minua hävettäisi, en ainakaan kertoisi kenellekkään, jos vanhemmat elättäisi vielä 3-kymppisenä...Huh huh, no on meitä moneksi. Itse ainakin haluan olla ylpeä omasta elämästäni, enkä niin että olen joku ilmasimatkustaja, lellikki, tms, vauva. Eri asia tietty että jokun lahjan vois toki ottaa vastaan apuna, vaikka auton syntympäivälahjaksi, tai kertaluonteisen asuntolainan kk maksun, mutta että koko talo? Hmmm..mihin vastapalvelukseeen sen otaminen sitten sitookaan?
Toi mun ystävä...siitä kyllä näki ettei oikein olut aikuistunut ollenkaan...mielipiteet ihan syvältä, lapsellisia, piti itseään jonain "parempana", kommentit niin tolloja että.....
Kyllä haisee niin suuri katkeruus tästä viestistä, ettei tosikaan. Yritä edes salata tuo vihertävä naamaasi.
No meillä on aikuinen lapsi ja hän tykkää asua tässä asunnossa, joka tietenkin tavallaan onkin hänen ja virallisesti sitten, kun me vanhemmat kupsahdetaan.