Lue keskustelun säännöt.
Mies vaatii yhteisiä raha-asioita, avioehdon poisjättöä ja testamenttia lapsilleen?
03.04.2017 |
Aloin n. vuosi sitten tapailla oikein mukavaa miestä. Hänellä on yhteishuoltajuus exän kanssa, kolme lasta, ovat vuoroin kummassakin kodissa. Minulla ei ole lapsia. Ihan hyvin on mennyt. Emme vielä asu yhdessä, minulla on oma asunto, mutta tunnun tulevan hyvin toimeen hänen lastensa kanssa, ihan mukavia mukuloita vaikken olekaan mitenkään äidillinen tyyppi. Mies kosi ja vastasin kyllä. Kun aloitimme seurustelun, mies vaati että kumpikin maksaa aina omat kulut treffeillä, ja niin on ollut aina tähän saakka kaikessa. Kumpikin maksaa omat leffalippunsa, omat kahvinsa, oman ruokansa. Mutta nyt kun pitäisi suunnitella saman katon alle muuttoa, tulisikin miehen mukaan muutoksia.
Ensinnäkin mies haluaisi laittaa kaikki talouden kulut puoliksi meidän kahden välillä. Muuttaisin hänen asuntoonsa, maksaisin puolet yhtiövastikkeesta, vuokrasta ja ruoasta ym ym. Ei olisi mikään ongelma muuten ja tämä olisi minulle ihan OK, mutta hänen lapsensa nostavat kuluja aika paljon, koska ovat kuitenkin täälläkin noin puolet ajasta (ei aivan, mutta lähes, koska kouluviikkoja kompensoidaan loma-aikana). Eivät ne toki vuokraan ym vaikuta (vaikka asunto on aika paljon isoimpi kuin muuten tarvitsisi), mutta ruokaahan kuluu paljon enemmän, samoin välipaloja, harrastusten kulut ym ym ym. Mutta kuulemma lasten lisäkuluja ei tule huomioida erikseen, koska miehen mielestä lapset ovat silloin tavallaan meillä "yhteisiä" ja kun eivät tuo rahaa taloon niin heidän kulunsa kuuluvat työtätekevän maksettavaksi. Tavallaan ymmärrän, mutta tavallaan... en? Eiväthän ne lapset ole kuitenkaan minun vaan hänen ja exänsä, siis miksi minun pitäisi maksaa heidän kuluistaaan osa?
Ongelma tuli myös avioehdosta ja testamentista. Minulla ei ole aikomuksia hankkia lapsia, ja olen tottunut ajatukseen että jätän kuollessani kaiken siskonlikalle, jota rakastan kuin omaa lastani. Eihän sitä jätettävää paljon ole näin taviksella, mutta kuitenkin. Ehdotin avioehtoa, mikä on mielestäni ihan kohtuullista. Haluan myös pitää erilliset raha-asiat. Mies taas suuttui tästä ehdotuksesta kovasti. Ei pitänyt päivään yhteyttä. Sanoi lopuksi että pitää avioehtoa epäluottamuksen osoituksena puoleltani ja haluaakuitenkin minun olevan tavallaan äiti lapsilleen. Pyysi testamenttia lapsilleen ja ettei avioehtoa tehtäisi.
Mitä te tekisitte? Kaipaan asiallisia neuvoja, ei haukkuja tai huutoja. Mies on kuitenkin todella muuten mukava, asiallinen eikä mikään naistenhakkaaja ja kännikala, tekee työn hyvin ja kotitöitä ja muutenkin kiltti ja asiallinen ja olen rakastunut häneen kyllä, haluaisin meille onnelllisen yhteisen ellämään ja haaveilen häistä, en ole ennen ollut naimisissa. Mutta tämä rahajuttu arveluttaa eikä mies tunnu lainkaan halukkaalta edes keskustelemaaan asiasta :(
Kommentit (248)
Juokse vielä kun voit! Se mies ei ole lainkaan niin mukava kuin kuvittelet. Haiskahtaa siltä, että joutuisit maksumieheksi (vaikka nainen kai oletkin). Jos elätte avoliitossa, mies voi testamentata rahansa kenelle haluaa, mutta älä hyvä ihminen suostu tekemään miehen lapsista perillisiäsi. Avioehto olisi ehdoton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei minulla ole varaa maksaa oman asunnon vuokran lisäksi miehen asunnosta puolikasvuokraa, eikä se ole mikään avoliittokaan, tai edes avioliitto, jos asutaan eri osoitteissa. Se on seurustelua. Nuorin lapsista on 6 ja vanhin 12.
Mieheltä tuli juuri tekstari. Totesi ettei tämä ehkä olekaan se suhde jota hän etsii, koska en osaa kerran sitoutua. Haluaa kuulemma miettiä tilannetta ihan kuitenkin rauhassa ja pyysi aikaa ja tilaa miettimiselle. Että miten tässä edetäänkö ja tuleeko mitään suhteesta jossa nainen ei halua sitoutua. En haluaisi menettää miestä, koska meillä on ollut todella hyviä hetkiä yhdessä. Annan kyllä tilaa ja aikaa, en halua ahdistaa.
Tuo on manipulointia. "Et osaa sitoutua" jopa anonyyminä verkossa näen tekstistäsi että olet sitoutuvaa tyyppiä. Jopa liian sitoutuvaa, koska edes harkitset olla tuon miehen kanssa.
Hän on antanut sinulle nyt tilaisuuden juosta ja lujaa. Tuo kuvio ei ole tavoittelemisen arvoinen. Olet melkein jo ansassa, nyt JUOKSE.
Vastaa hänelle, että olet ajatellut ihan samaa, että ei kannata jatkaa ja haluatkin nyt laittaa tapailun tauolle ja purkaa kihlauksen
Mitä vetoa että hän on ovesi takana tunnin sisällä, joko tekemässä sovintoa, tai myös riehumassa, että sinulla on toinen.
Kokeilepa. Tämä on peli jota hän pelaa, ja jota sinä olet liian nuori ja viaton tunnistamaan. Hänen pelinsä on nyt saada sinut epävarmaksi ja anomaan. Jos oletkin ihan cool, hän menee sekaisin. Siitä näet että puhumme totta.
Jos mies laittaa suhteen ehdoksi noi täysin törkeät vaatimuksensa, niin kyse ei ole rakkaudesta, vaan hyväksikäytöstä ja tunteilla kiristämisestä. Ei kannata jatkaa tällaisen kanssa missään nimessä, vaikka peruisi kohtuuttomat ehtonsa.
Voimia sulle ja jäitä hattuun (ja järkeä).
Avioehto.yhtiövastikkeesta puolet ilman rahoitusosuutta jos on. Sähkö puoleksi. Itse maksat mitä syöt mutta et kustanna miehen lapsia. Vakuutus jne puolet. Muuten en alkaisi olemaan. Enkä haluis että 3 lasta jos itsellä ei oo. Joten kato uusi mies
Ehdota miehellesi, että muutat hänen naapuriinsa, ja kumpikin asuu omassa asunnossaan vähintään siihen asti kunnes lapset ovat aikuisia. Yhteen muutatte ja menette naimisiin vasta sitten, jos jommasta kummasta tulee presidentti. Niinhän se Halosen Tarjakin teki Arajärven kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ap pakittaa nyt, selviää vähimmällä mahdollisella vahingolla. Sydän sitä hajoaa joka tapauksessa, nyt sitä pääsisi nopeammin korjailemaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos mies laittaa suhteen ehdoksi noi täysin törkeät vaatimuksensa, niin kyse ei ole rakkaudesta, vaan hyväksikäytöstä ja tunteilla kiristämisestä. Ei kannata jatkaa tällaisen kanssa missään nimessä, vaikka peruisi kohtuuttomat ehtonsa.
Voimia sulle ja jäitä hattuun (ja järkeä).
Samaa mieltä, hän on näyttänyt nyt todellisen luontonsa eikä tuohon pidä enää jäädä tapailemaankaan.
Olen pahoillani, ajattelit että elämäsi mies olisi nyt tässä. Ei ollut. Mutta hän tulee vastaan ihan varmasti, älä nyt vaan sen takia jää väärän miehen kanssa että pelkäät ettei tule muita. Ihan varmana tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en ainakaan alkaisi elättää toisen ihmisen lapsia. Avioehdonkin tekisin naimisiin mennessäni. Olisihan se tässä tapauksessa miehenkin oerheen edun mukaista, että avioehto tehdään, koska jos mies kuolee teidän ollessa naimisissa, eikä ole avioehtoa, niin silloin sinä perit puolet hänen omaisuudestaan, eli silloin hänen omat lapset jäävät tappiolle.
Ja tosiaan, jos vuokrasopimuksessa ei ole sinun nimeä, niin silloin mies voi milloin vaan heittää sinut ulos.
Minun eksäni oli tuollainen manipuloija. Ei ollut uusperhettä, mutta aina, kun en ollut hänen kanssaan samaa mieltä, vetäisi eksä tuon kortin: ei ole järkeä olla yhdessä, jollemme ole asioista samaa mieltä.
Minä olin riippuvainen miehestä. Viimeinen asia mitä tahdoin, oli avioero. Joten annoin yleensä aina periksi. Avioliittoa kesti 20 vuotta. Hyviä hetkiä oli paljon. Eihän kukaan muuten kestäisi manipulointia, ellei vaaka kallistuisi lopulta positiiviseen.
Lopulta mies vaihtoi minut lennosta toiseen. Eroselitys oli samaa sarjaa: ei ole järkeä, että mies tykkää metsästä ja minä asvaltista, mies on käytännöllinen ja minä teoreettinen, hän tykkää musiikista ja minä en.... arvaatte varmaan, millainen tämä uusi nainen oli...
Summa summarum: enää ikinä kukaan ei kiristä eikä manipuloi minua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä en ainakaan alkaisi elättää toisen ihmisen lapsia. Avioehdonkin tekisin naimisiin mennessäni. Olisihan se tässä tapauksessa miehenkin oerheen edun mukaista, että avioehto tehdään, koska jos mies kuolee teidän ollessa naimisissa, eikä ole avioehtoa, niin silloin sinä perit puolet hänen omaisuudestaan, eli silloin hänen omat lapset jäävät tappiolle.
Ja tosiaan, jos vuokrasopimuksessa ei ole sinun nimeä, niin silloin mies voi milloin vaan heittää sinut ulos.
Olen kanssasi samaa mieltä, mutta haluan korjata asiavirheen. Sillä ei ole väliä, mitkä nimet on vuokrasopparissa. Jos ap merkitään talonkirjoihin talossa virallisesti asuvaksi ja kirjoillaolevaksi, niin mies ei voi heittää ap:ta pois.
-Tee avioehto. Sen voi aina myöhemmin purkaa, jos katuu. Koskaan ei ole kaduttanut jättää tekemättä, mutta toisinpäin kyllä. Jos mies rakastaa sinua, hänen täytyy käsittää, että kyse ei ole epäluottamuksen osoittamisesta vaan ihan rationaalisuudesta ja vastuullisuudesta. Älä taivu tämän suhteen.
-Voisitte sopia yhdessä, kuinka paljon laitetaan yhteiseen talouteen. En tiedä miten sellainenkaan toimii, että kaikki on ihan erillistä. Kummallkin kannattaa oma tili, missä säilyttää rahansa, mutta voisitte perustaa perheelle ns. taloustilin, johon kumpikin maksaa jonkin könttäsumman kuukaudessa yhteisten menojen hoitoon.
-Mielestäni päävastuun lasten elatuskuluista kantavat kuitenkin lasten biologiset vanhemmat. Tietysti, jos eletään yhdessä niin otetaan jossain määrin vastuu yhdessä myös saman katon alla elävistä lapsista, vaikka eivät omia olisikaan. Ei tähän tiestysti ole mitään oppikirjaratkaisua. Jos pidät lapsista ja he viettävät siellä paljon aikaa, niin varmaan jotain extrajuttuja voi maksaa, mutta kyllä lasten elatuskulut kuuluvat heidän vanhemmilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä en ainakaan alkaisi elättää toisen ihmisen lapsia. Avioehdonkin tekisin naimisiin mennessäni. Olisihan se tässä tapauksessa miehenkin oerheen edun mukaista, että avioehto tehdään, koska jos mies kuolee teidän ollessa naimisissa, eikä ole avioehtoa, niin silloin sinä perit puolet hänen omaisuudestaan, eli silloin hänen omat lapset jäävät tappiolle.
Ja tosiaan, jos vuokrasopimuksessa ei ole sinun nimeä, niin silloin mies voi milloin vaan heittää sinut ulos.
Pakko oikeaista, ap ei peri vaan saa avio-oikeuden perusteella puolet puolisoiden yhteenlasketusta omaisuudesta. Ei siis välttämättä puolta miehen omaisuudesta, tasingon määrä kun riippuu myös ap:n omasta omaisuudesta.
Ota vähän selvää, miksi lasten äidin kanssa tuli ero, samoin mahd. edellisistä naisystävistä. Ota ihan järki käteen ja mieti, kannattaako mennä naimisiin. Vaikka miehessä ei olisi muuta vikaa kuin että on rahanahne ja kitsas, sekin on kuluttavaa pidemmän päälle. Älä anna periksi omasta vapaudesta raha-asioiden suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, olen sinusta huolissani.
Oletko nuori?
Sinulla ei ehkä ole vanhempia?
Sinulla on kuitenkin jotain varoja? Muutenhan mies suojelisi omaa omaisuuttaan sen sijaan että havittelee sinun varojasi.
Jos näin on, olet haavoittuva ja otollinen uhri. Älä nyt hyvä ihminen mene naimisiin ja vielä ilman avioehtoa, ja ala elättää jonkun muiden lapsikatrasta.
Ihminen, joka oikeasti rakastaisi sinua, ei edes antaisi sinun tehdä niin.
Mies, joka oikeasti rakastaisi sinua, haluaisi pitää huolen sinusta, ja olisi vain huolissaan siitä, miten voisi antaa sinulle parasta. Erityisesti kun olisitte seurustelleet vasta vuoden. Tiedän, kun olen sellaisen hyvän miehen nyt löytänyt.
Hyvä mies ei haluaisi käyttää varojasi, hän haluaisi auttaa sinua omilla varoillaan. Hyvä mies ei miettisi miten saa sinut hoitamaan lapsia, vaan miten saisitte olla kahden. Hyvä mies ei odottaisi että maksatte aina puoliksi, hän yrittäisi tarjota ja joutuisit inttämään että maksat välillä itsekin.
Vierailija kirjoitti:
Ap, olen sinusta huolissani.
Oletko nuori?
Sinulla ei ehkä ole vanhempia?
Sinulla on kuitenkin jotain varoja? Muutenhan mies suojelisi omaa omaisuuttaan sen sijaan että havittelee sinun varojasi.Jos näin on, olet haavoittuva ja otollinen uhri. Älä nyt hyvä ihminen mene naimisiin ja vielä ilman avioehtoa, ja ala elättää jonkun muiden lapsikatrasta.
Ihminen, joka oikeasti rakastaisi sinua, ei edes antaisi sinun tehdä niin.
Mies, joka oikeasti rakastaisi sinua, haluaisi pitää huolen sinusta, ja olisi vain huolissaan siitä, miten voisi antaa sinulle parasta. Erityisesti kun olisitte seurustelleet vasta vuoden. Tiedän, kun olen sellaisen hyvän miehen nyt löytänyt.
Hyvä mies ei haluaisi käyttää varojasi, hän haluaisi auttaa sinua omilla varoillaan. Hyvä mies ei miettisi miten saa sinut hoitamaan lapsia, vaan miten saisitte olla kahden. Hyvä mies ei odottaisi että maksatte aina puoliksi, hän yrittäisi tarjota ja joutuisit inttämään että maksat välillä itsekin.
Asiaa! Juuri tällaisen miehen minäkin olen löytänyt. Lisään listaan vielä sen, että hyvä mies antaa sinun ajatella mitä tahdot, eikä vaadi sinua muuttumaan.
T. Tuo, joka oli 20 v naimisissa manipuloijan kanssa
Ihan uteliaisuudesta kysyn ap, että millaisia ovat niin hyvät hetket, että niiden takia olet valmis luopumaan omaisuudestasi, taloudellisesta itsemääräämisoikeudesta ja turvasta, ja hoitamaan jonkun muun lapsia? Onko hän niin ylivertainen sängyssä? Vai puhumaan?
Vai pelkäätkö vaan että jäät ilman miestä?
Sekin olisi parempi kuin tuollainen mies.
Et kuitenkaan lähde. Laita talteen tämä ketju jonnekin sähköpostiisi, ja palaa tähän aina välillä. Niin kun mies on vienyt sinulla kaiken ja nujertanut sinut kotiorjaksi, eikä sinulla ole edes rahaa lähteö, niin voit lukea tätä. Ettet ole huilu vaan hän on. Jotta saat voimaa erota.
Ei mulla muuta. Ei nää koskaan tajua kuin kantapään kautta.
Olen päässyt yhdestä luonnehäiriöisestä kakkapääeksästä eroon ja silmääni pisti se ikävä tosiseikka, että ap:n sulho on rajaton. Ei kiitos enää toista sellaista tapausta omaan elämääni.
Jos mies olisi asiallinen, hän kertoisi omasta tarpeestaan tehdä avioehto tai sen tarpeettomuudesta, tarpeesta tehdä oma testamenttinsa omien lastensa hyväksi (erittäin ok ja vastuullista vanhemmuutta). Hän pyytäisi ap:ta yhteiseen budjetinlaadintasessioon, missä tehtäisiin vuosibudjetti siitä, millaiset tulot perheellä olisi ja miten ne jaetaan oikeudenmukaisesti kaikki perhesuhteet ja tienauspainotukset huomioiden ja varmistaisi sen, että molemmilla on yhtälainen mahdollisuus halutessaan kerryttää varallisuutta ja että yhteiselämä olisi win-win -tilanne molemmille.
Sen sijaan sulho astuu ap:n tontille ja alkaa sanella ap:lle vaatimuksia ja ehtoja ja lisäksi syyllistää täysin naurettavilla väitteillä, jotka täällä ulkopuolisetkin näkevät paskanjauhannaksi.
Vierailija kirjoitti:
En ole kirjoitellut aiemmin eikä ole provo. Eikä mikään jatko mihinkään. Sanoin jo moneen kertaan mielestäni, mies siis asuu myös vuokralla, kumpikaan ei asu omistusasunnossa. Hän siis haluaisi että maksaisin siitä hänen maksamastaan vuokrasta puolet hänelle, mutta soppari olisi edelleen hänen nimissään. Eli periaatteessa vuokrakuluni kasvaisivat, hänen putoaisivat. Neliöitähän on enemmän hänen kämpässään mutta suurin osa jo hänen lastensa käytössä, en tiedä mihin omat huonekaluni edes laittaisin. Ei olla keskusteltu siitäkään. Eli maksaisin vuokrasta hänelle puolet, lisäksi puolet siitä vesi+sähkömaksusta (hän kutsui sitä vastikkeeksi, en sitten tiedä), ja puolet KAIKISTA kuluista, siis ruoasta, matkoista, harrastuksista ym. Yhteiset tilit mies halusi.
Olen nyt yrittänyt soittaa miehelle ja jätin vastaajaan viestin että soittaisi koska haluaisin keskustella. On jo päässyt aika sitten töistä, en halunnut ihan heti soittaa koska tiedän että lasten kanssa menee ruoanlaitossa ym aikaa, mutta tähän aikaan on yleensä jo aina vastannnut. Nyt ei vastaa. Odottelen yhä.... en haluaisi mennä sinne ihan noin vain kyselemättä oven taakse norkomaan. AP
Kuulostaa pahalta. Oletko laskenut, onko sinulla varaa tuohon? Osuutesi vuokrasta + 1/4 kolmen lapsen menoista? Jos vesi- ja sähkölasku perustuu kulutukseen niin puolikas niistäkin on jo huimasti isompi kuin nykyiset lasku. Ja yhteinen tili kun tapailuaikana kumpikin maksanut itse treffeillä?
Kiitos kaikille neuvoistanne! Kauheasti viestejä. Soitin siskollen pitkän puhelun, itkin ja juttelin hänenkin kanssaan asiasta, ja hän totesi suoraan että hänen mielestään tuossa miehessä on aina ollut jotain epämääräistä eikä ole tykännyt, ja että pitäisi jättää. En siis kertonut siskolle tuota testamenttiosuutta, joten ei ole oma lehmä ojassa.
Tätä juttelu raha-asioista tuli vasta kosinnan jälkeen. Ei olla sormuksia siis vaihdettu tai mitään, pari viikkoa sitten kosi ja nyt tää.
Päätin osittain itse ja osittain kannustuksellanne, että en luovu rahoistani, en edes niiden hyvien hetkien vuoksi. Olemme käyneet paljon leffassa, uimahallissa, lenkillä, ulkona syömässä. Seksielämä on hyvää ja puheenaiheitakin on paljon, mies on tuntunut koko ajan huomioivan minut, toisin kuin exä, joka ei ollut kiinnostunut mistään mitä tein ja jolle olin "kuin ilmaa".
En itse asiassa edes tiedä kuinka paljon miehen ja lasten yhteiset ruokamenot ovat. Vuokra olisi noussut parilla sadalla eurolla /kk. Käyn kyllä ihan palkkatöissä mutta ei palkkani ole mikään jättimäinen, ei tosin miehenkään. En edes alkanut puhumaan budjeteista, vaan kun sanoin etten haluaisi maksaa lasten kuluja puoliksi miehen kanssa ja että haluan avioehdon, mies muuttui heti torjuvaksi ja suuttui.
Laitoin nyt viestin, että mielestäni tämä oli tässä, että en halua maksaa lasten kuluja, ja että en todellakaan muuta testamenttiakaan, ja jos hän ei kerran suostu avioehtoon niin voidaan todeta ettei olla yhteensopivia. Ei ole vielä tullut mitään vastausta. Sydämen päälle ottaa, mutta kai se on parempi nyt kuin myöhemmin.
Olette te olleet ihania kaikki. Paitsi ne provohuutelijat. Onko kivaa kun toisilla on vaikeaa?
Se kypsyttää sua, ajattelee että kun alkaa puhua suhteen lopettamisesta niin lupaat äkkiä maksaa kaikesta puolet ettei mies jätä. Anna miehen olla rauhassa ja miettiä. Niin ja muuten pyydä saada nähdä se vuokrasopimus. Mulla on kutina että mies omistaa asunnon ja yrittää maksattaa sulla olematonta vuokraa. Harvemmin sitä vuokra-asunnosta on vuokra ja vastike. Sähkö ja vesilaskut kun tulee ihan omina laskuinaan ei minään vastikkeena. Vastike on vaan asunnon omistajalla.