Mies vaatii yhteisiä raha-asioita, avioehdon poisjättöä ja testamenttia lapsilleen?
Aloin n. vuosi sitten tapailla oikein mukavaa miestä. Hänellä on yhteishuoltajuus exän kanssa, kolme lasta, ovat vuoroin kummassakin kodissa. Minulla ei ole lapsia. Ihan hyvin on mennyt. Emme vielä asu yhdessä, minulla on oma asunto, mutta tunnun tulevan hyvin toimeen hänen lastensa kanssa, ihan mukavia mukuloita vaikken olekaan mitenkään äidillinen tyyppi. Mies kosi ja vastasin kyllä. Kun aloitimme seurustelun, mies vaati että kumpikin maksaa aina omat kulut treffeillä, ja niin on ollut aina tähän saakka kaikessa. Kumpikin maksaa omat leffalippunsa, omat kahvinsa, oman ruokansa. Mutta nyt kun pitäisi suunnitella saman katon alle muuttoa, tulisikin miehen mukaan muutoksia.
Ensinnäkin mies haluaisi laittaa kaikki talouden kulut puoliksi meidän kahden välillä. Muuttaisin hänen asuntoonsa, maksaisin puolet yhtiövastikkeesta, vuokrasta ja ruoasta ym ym. Ei olisi mikään ongelma muuten ja tämä olisi minulle ihan OK, mutta hänen lapsensa nostavat kuluja aika paljon, koska ovat kuitenkin täälläkin noin puolet ajasta (ei aivan, mutta lähes, koska kouluviikkoja kompensoidaan loma-aikana). Eivät ne toki vuokraan ym vaikuta (vaikka asunto on aika paljon isoimpi kuin muuten tarvitsisi), mutta ruokaahan kuluu paljon enemmän, samoin välipaloja, harrastusten kulut ym ym ym. Mutta kuulemma lasten lisäkuluja ei tule huomioida erikseen, koska miehen mielestä lapset ovat silloin tavallaan meillä "yhteisiä" ja kun eivät tuo rahaa taloon niin heidän kulunsa kuuluvat työtätekevän maksettavaksi. Tavallaan ymmärrän, mutta tavallaan... en? Eiväthän ne lapset ole kuitenkaan minun vaan hänen ja exänsä, siis miksi minun pitäisi maksaa heidän kuluistaaan osa?
Ongelma tuli myös avioehdosta ja testamentista. Minulla ei ole aikomuksia hankkia lapsia, ja olen tottunut ajatukseen että jätän kuollessani kaiken siskonlikalle, jota rakastan kuin omaa lastani. Eihän sitä jätettävää paljon ole näin taviksella, mutta kuitenkin. Ehdotin avioehtoa, mikä on mielestäni ihan kohtuullista. Haluan myös pitää erilliset raha-asiat. Mies taas suuttui tästä ehdotuksesta kovasti. Ei pitänyt päivään yhteyttä. Sanoi lopuksi että pitää avioehtoa epäluottamuksen osoituksena puoleltani ja haluaakuitenkin minun olevan tavallaan äiti lapsilleen. Pyysi testamenttia lapsilleen ja ettei avioehtoa tehtäisi.
Mitä te tekisitte? Kaipaan asiallisia neuvoja, ei haukkuja tai huutoja. Mies on kuitenkin todella muuten mukava, asiallinen eikä mikään naistenhakkaaja ja kännikala, tekee työn hyvin ja kotitöitä ja muutenkin kiltti ja asiallinen ja olen rakastunut häneen kyllä, haluaisin meille onnelllisen yhteisen ellämään ja haaveilen häistä, en ole ennen ollut naimisissa. Mutta tämä rahajuttu arveluttaa eikä mies tunnu lainkaan halukkaalta edes keskustelemaaan asiasta :(
Kommentit (248)
Kannatan seurustelus siten että molemmilla on omat asunnot. Olette tunteneet vasta vuoden, niin on aivan liian aikaista mennä naimisiin varsinkaan kokeilematta avoliitossa miten homma sujuisi lastenkin kanssa. Älä missään tapauksessa luovu omista tileistäsi pankissa vaan pidä aina omat rahat. Jos päädytte yhteen talouteen niin hyvä on yhteinen taloustili omien tilien lisäksi. Siltä tililtä voidaan maksaa laskut ja ruuat. Mies hoitakoon lapsille ostamansa asiat omalta tililtään kuten vaatteet ja harrastusvälineet yms. Taloustilin menoista jossa on esim. ruuat ja kotivakuutus ja vuokra, voitaisiin maksaa esim sinä 1/3 ja mies 2/3, jolloin tulee otetuksi huomioon lasten suurempi ruuan kulutus. Hankalaa kun on paljon lapsia jotka ovat toisen osapuolen. Tiliä voi käyttää ruokakaupassa kortilla. (Kortteja saa tilille maksua varten luultavasti molemmille) Seuraa tiliotteita tarkasti, mitä tililtä on mennyt ennenkuin siirrät sinne rahaa. Älä sitten maksa omalta tililtäsi menoja koska voi lipsua niin että rupeat maksamaan ruokakaupassa omalta tililtäsi. Jos mies ei maksakaan taloustilille rahaa....... Elämä ei ole yksinkertaista. Mutta tuo taloustilijuttu on hyvä jos on vain oma perhe kysymyksessä, jolloin maksetaan puoliksi kulut.
No jos vuokrasopimus pysyy miehen nimissä, ensimmäisen riidan tullen hän voi heittää sinut kadulle täysin laillisesti ja sinä olet koditon.
Älä nyt missään nimessä suostu näihin ehtoihin! Mies haluaa sopparin pysyvän omissa nimissään varmaan esim. siksi että saa asumistukea. Ei miehelläkään tunnu olevan termit asumisesta hallussa jos puhuu vuokrasta ja vastikkeesta yhtä aikaa, kuulostaa todella oudolta. Älä suostu!!
Vierailija kirjoitti:
En tiennyt ettei vastiketta makseta vuokra-asunnosta. Sanoin jo moneen kertaan: mies asuu vuokralla. Hän kuitenkin sanoi maksavansa "vastiketta" joka sisältää mm. veden ja sähkön sekä ylläpitokuluja. En tiennyt ettei sitä peritä vuokralta. Sana vastike oli peräisin mieheltä, samoin summat. En ole nähnyt papereita. Joo, en ole kauhean vanha. Sanotaan kuitenkin näin että useamman vuoden asunut omillani.
Kuinka vanha mies sitten on, kun on jo 3 lasta? Varsinkin jos olet nuori ja kokematon, sanon tämän; tuo ei ole rakkautta. Rakkaus pitää sisällään sen, että mies KUNNIOITTAA sinua, ei yritä hyötyä sinusta. Toinen asia on se, että siitä omasta rahasta EI PIDÄ LUOPUA. SE on itsenäisyytesi perusta. Koska olet nuori, kannattaa todellakin kuluttaa rahansa itsensä kehittämiseen, elämästä nauttimiseen ja omien elämän perusteiden rakentamiseen, eikä missään tapauksessa jonkun miehen lasten elättämiseen. Pidä puolesi. Mitäs sitten jos mies haluaakin erota, sun rahat on mennyt hänen lastensa kasvattamiseen ja jäät tyhjän päälle? Sinä situdut omalla tavallasi ja sitten kun haluat. Tilanteissa missä on jo lapsia, kannattaa seurustella rauhassa, ja antaa vuosienkin kulua, jotta näkee mistä kaikesta on kysymys, ennen kuin sitoutuu. Jos mies hyväksyy sinut ja päätöksesi sellaisenaan, hienoa, jos ei, annat todellakin mennä. Mietin jo sitäkin, että kyllä nuoren ihmisen elämä olis hyvä olla jotain muuta kuin kolmen lapsen äitipuolena puuhailua... Että sitäkin kannattaa miettiä, että onko tuo sitä mitä elämältäsi haluat... Sinä voit valita, mies ei.Valinnat ovat sinun, mutta arvosta itseäsi, älä suostu mihinkään mikä tuntuu väärältä. Miehen toiveet ovat todella älyttömiä, itse en suostuisi koksaan tuollaisen. Sekä avioliitossa, että myöhemmin uusperheessä mulla on aina ollut omat rahat, jotta voin itse hallita talouttani.
Asettiko mies näitä vaatimuksia vasta kosinnan jälkeen vai oliko niistä puhetta jo aikaisemmin?
Kuule, peru se "kyllä" kosintaan. Mieshän käyttää täysillä sinua hyväkseen. Tarvitseeko meidän se täällä sinulle kertoa?
Aina puhutaan YH-äideistä, jotka ottaa uuden miehen elättämään pesuettaan. Tässä nyt on ihan klassinen tapaus miehestä, joka tekee samaa.
Jos tämä mies nyt on niin ihana, että halaut jatkaa suhdettanne (on esim. todella upeaa seksiä, todella mahtavaa seuraa) niin jatka kuten tähänkin asti. Kummallakin omat asunnot, omat menot ja ei edes kihloihin.
Älä nyt ihan umpityperäksi ala. Jos jostain syystä mies suostuu, että avioehto tehdään ja hän maksaa OMIEN lastensa kulut, niin saat kuunnella seuraavat 20 vuotta ikuista kitinää ja nalkutusta joka käänteessä siitä, että sinä et elätä hänen lapsiaan! Vitonen vetoa, että olettaa äitiytesi jatkuvan myös siihen, että sinä alat huoltaa ja hoitaa noita lapsia. Sehän on naisten velvollisuus, eikös?
Vierailija kirjoitti:
Ei minulla ole varaa maksaa oman asunnon vuokran lisäksi miehen asunnosta puolikasvuokraa, eikä se ole mikään avoliittokaan, tai edes avioliitto, jos asutaan eri osoitteissa. Se on seurustelua. Nuorin lapsista on 6 ja vanhin 12.
Mieheltä tuli juuri tekstari. Totesi ettei tämä ehkä olekaan se suhde jota hän etsii, koska en osaa kerran sitoutua. Haluaa kuulemma miettiä tilannetta ihan kuitenkin rauhassa ja pyysi aikaa ja tilaa miettimiselle. Että miten tässä edetäänkö ja tuleeko mitään suhteesta jossa nainen ei halua sitoutua. En haluaisi menettää miestä, koska meillä on ollut todella hyviä hetkiä yhdessä. Annan kyllä tilaa ja aikaa, en halua ahdistaa.
Jos tämä ei ole provo niin juokse jo lujaa! Tuo mies on aika varmasti narsisti!!
Sinuna seurustelisin jos siltä tuntuu edelleen hänen kanssaan ja sanoisin että harkitsen tilannetta muuttoon vielä. Voi olla että nuorena ihmisenä löydät sellaisen miehen jolla ei ole valmiina lapsia ja saatte yhdessä oman perheen. Se on paljon helpompaa. Olt kaiketi nuori ja et ole varmasti vielä varma haluatko omia lapsia. Sanoit että et halua mutta mieli muuttuu, vielä nelikymppisenä jotkut tekevät sen ensimmäisen lapsen itse. Älä tee vielä sitä testamenttia sille siskontytöllekään vaan odottele jos tulee omia lapsia joilla sinun mahdollinen omaisuutesi menee automaattisesti. Muista että jos teet testamentin menee myös perimäsi omaisuus sinne testamentinsaajalle ( jos perity vanhemmiltasi tai sukulaisiltasi). Vaikka sinulla ei omaa omaisuutta vielä olisikaan. On ymmärrettävää että miesystäväsi ei halua enää lapsia kun hänellä niitä jo on kolme mutta sinä nuorena ihmisenä älä vielä tee hätiköityjä päätöksiä niin voit elää vapaasti ja päättää myöhemmin mitä haluat.
Onnea matkaan sinulle ja tee viisaita päätöksiä. Onko sinulla joku sukulainen jolta voisi kysyä neuvoa.
Itse kolmen teinin yh-äippänä sanon, ettei ikinä tulisi mieleenikään maksattaa lasteni harrastuskuluja, opiskeluja, matkustelua, tarvikkeita, vaatteita yms kenelläkään. Kaikkein vähiten miesystävälläni. Lapsilla on oma isä. Hän maksaa kanssani yhdessä lasten kulut. Aivan käsittämätön järjestely tuo! Mulla on iso asunto, joka maksaakin paljon ylläpitää, mutta JOS miesystäväni muuttaisi tänne en edes kuvittelisi, että hän maksaisi PUOLET asumisesta ja ruoasta. teinit syövät aivan älyttömän paljon! Enemmän kuin minä. Kustannukset jaettaisiin jotenkin suhteessa, että mies maksaa yhden osan ja minä neljä... Tms. ei olla mietitty, koska meillä on kummallakin oma asunto.
Jamissään nimessä sä et muuta asuntoon, josta maksat mutta jossa sun nimi ei ole vuokrapapereissa! varsinkaan jos maksat asumisestasi siellä.
Saa olla nuori, rakastunut ja vähän hupsukin, mutta täysi idiootti ei saa olla. Itsestään ja omista oikeuksistaan pitää pitää huolta.
Sun mies kuulostaa ihan yhdeltä tuntemaltani mieheltä.... Jos on sama niin JUOKSE VIELÄ KUN PYSTYT!!!!
Vierailija kirjoitti:
Ei minulla ole varaa maksaa oman asunnon vuokran lisäksi miehen asunnosta puolikasvuokraa, eikä se ole mikään avoliittokaan, tai edes avioliitto, jos asutaan eri osoitteissa. Se on seurustelua. Nuorin lapsista on 6 ja vanhin 12.
Mieheltä tuli juuri tekstari. Totesi ettei tämä ehkä olekaan se suhde jota hän etsii, koska en osaa kerran sitoutua. Haluaa kuulemma miettiä tilannetta ihan kuitenkin rauhassa ja pyysi aikaa ja tilaa miettimiselle. Että miten tässä edetäänkö ja tuleeko mitään suhteesta jossa nainen ei halua sitoutua. En haluaisi menettää miestä, koska meillä on ollut todella hyviä hetkiä yhdessä. Annan kyllä tilaa ja aikaa, en halua ahdistaa.
Kuule juokse karkuun ja lujaa! Puolen vuoden päästä ajattelet, että PELASTUIT. Siis rahaahan se sinulta on vailla. Eihän tuo ole sitoutumista tai siitä kiinni kun VAATII SINULTA RAHAA. Ihan klassinen Auervaara . Olen aina ihmetellyt naisia ja miehiä, jotka tuosta noin vain antavat koko omaisuutensa jollekin tyypille, joka väittää rakastavansa.
Tässä kuviossa haisee nyt kaikki.
-testamentti hänen lapsilleen, miksi? Ymmärtäisin, jos suunniteltaisiin parin keskinäisen testamentin tekoa, mutta että lapsille...
-yhteiset tilit, miksi? Vaikka kulut jaettaisiinkin puoleksi, niin ei siihen yhteisiä tilejä tarvita välttämättä. Yksi yhteinen taloustili on ihan kätevä, mutta henkkoht tilit p i t ä ä olla nykyaikana.
-mies ei suostu nyt keskustelemaan aiheesta, vana vetää kilarit kun ap ei suostu heti. Nyt sitten kiristetään erolla, kun ei saanut tahtoaa läpi. "Miettimisajalla" yritetään pehmittää ap suostumaan kaikkiin vaatimuksiin.
Jos nyt ap suostut kaikkeen, seuraavat askeleet ovat todennäköisesti:
Sulla ei ole yhtään omaa rahaa, eikä omaisuutta
Sun on suostuttava hoitamaan ne lapset aina kun mies niin vaatii
Sut voidaan heittää kadulle ihan milloin vaan, jos vaikka vaadit rahaa itsellesi tai omaa aikaa.
Äläpä muuta yhteen. Naimisiin et ainakaan mene!
En koskaan vastaa ketjuihin, joissa on jo paljon vastauksia, mutta nyt on pakko. Näin uusperheellisenä pari kommenttia:
- sinun ei kuulu maksaa lapsista mitään.
- sinä saat ihan itse päättää, kenelle annat omaisuutesi
- nuo lapset eivät ole sinun, vaikka olisitte naimisissa.
No mun mielestä jos toinen on lapseton ja toisella on lapsia, on ihan ok että jos kerran perheeksi ryhdytään, niin rahatkin on yhteisiä, lapset kuuluu siihen samaan pakettiin, ja jos lapset vielä on puolet ajasta toisen vanhempansa luona, niin sehän tulee halvemmaksi kuin se että lapset olisi siinä kokoajan.
Mutta pidempi aika pitäisi olla seurustelua takana, kun ap on niin nuorikin, ennenkuin sitoutuu ison perheen äitipuoleksi. Naimisiin meneminen kuitenkin on niin voimakas sitoutuminen että kyllä siinä annetaan kaikki niin henkisesti kuin maallisestikin, ja ap alkaa lapsille kakkosäidiksi mutta kuitenkaan ei saa täysin äidin valtuuksia kasvatuksessa ym.
Se että pitäisi testamentata lapsille on todella outoa, lapset perii vain omat vanhempansa.
Ja avioehtokin on ok jos on jotain omaisuutta.
Olen ollut sekä äitipuoli ja yh, ja kummastakin roolista käsin sanon, että tuohon älä rupea.
Sinä et voi etkä halua olla jonkun muun lasten äiti, joten et maksa heidän kuluja etkä rahoita heille mitään. Heillä on jo kaksi vanhempaa ja sukua sitä varten.
Tietenkin avioehto ja testamentti siskon lapselle.
Olen jopa sitä mieltä, että tuosta liitosta noin itsekeskeisen miehen kanssa ei ole tulossa hyvää. Ent. äitipuolena ennustaisin näin. Tulet olemaan aina tärkeysjärjestyksessä viimeinen. Kaikki menot ja kulut sovitaan sinun pääsi yli. Sinulle sanotaan ettet ymmärtää kun sinulla ei ole lapsia. Jne
Vaikka mies eri ole juoppo, ero se tarkoita että hän olisi sinulle oikea.
Lapsettoman olisi hyvä löytää toinen lapseton, jos ei nimenomaan halua ruveta varaäidiksi.
Suosittelen että et vielä kahteen vuoteen kiirehtisi naimisiin etkä yhteen asumaan. Lapsetkin ehtivät kasvaa vähän isommiksi.Jos ei teillä kerran ole tarkoitus saada lisää lapsia.
Vierailija kirjoitti:
En koskaan vastaa ketjuihin, joissa on jo paljon vastauksia, mutta nyt on pakko. Näin uusperheellisenä pari kommenttia:
- sinun ei kuulu maksaa lapsista mitään.
- sinä saat ihan itse päättää, kenelle annat omaisuutesi
- nuo lapset eivät ole sinun, vaikka olisitte naimisissa.
Amen!
Vierailija kirjoitti:
Tässä kuviossa haisee nyt kaikki.
-testamentti hänen lapsilleen, miksi? Ymmärtäisin, jos suunniteltaisiin parin keskinäisen testamentin tekoa, mutta että lapsille...
-yhteiset tilit, miksi? Vaikka kulut jaettaisiinkin puoleksi, niin ei siihen yhteisiä tilejä tarvita välttämättä. Yksi yhteinen taloustili on ihan kätevä, mutta henkkoht tilit p i t ä ä olla nykyaikana.
-mies ei suostu nyt keskustelemaan aiheesta, vana vetää kilarit kun ap ei suostu heti. Nyt sitten kiristetään erolla, kun ei saanut tahtoaa läpi. "Miettimisajalla" yritetään pehmittää ap suostumaan kaikkiin vaatimuksiin.Jos nyt ap suostut kaikkeen, seuraavat askeleet ovat todennäköisesti:
Sulla ei ole yhtään omaa rahaa, eikä omaisuutta
Sun on suostuttava hoitamaan ne lapset aina kun mies niin vaatii
Sut voidaan heittää kadulle ihan milloin vaan, jos vaikka vaadit rahaa itsellesi tai omaa aikaa.Äläpä muuta yhteen. Naimisiin et ainakaan mene!
Tämä! Just näin! Ap älä suostu tuohon!
Kuulostaa ihan klassiselta goottikauhutarinalta. Tarinanne jatko: Menette naimisiin, mies murhaa sinut (kuolet epäilyttävissä olosuhteissa) ja hän saa päälle 1 milj. henkivakuutuksen. Sitten hän esittää surunmurtamaa vuoden ja ottaa seuraavan uhrin.
Musta leski.
Tuli mieleen, että onko talo sellainen, että mies voisi omistaa asunnon eli ei siis kunnan vuokratalo tms? Tuosta termisekoilusta tuli mieleen että yrittää maksattaa omistusasuntonsa kulut ap:llä selittämällä asuntoa vuokra-asunnoksi, jolloin ap:n puolisko olisi isompi.
Jos jostain ihmeen syystä et lemppaa miestä, vähennä puolitettavista neliöistä lasten huoneet ja vaadi nähdä miehen vuokrasoppari ja tehkää itsekin kirjallinen. Yhteisistä kuluista pois kaikki lasten vaatteet, harrastukset, vermeet ja matkat. Ja testamenttaat siskontytölle mitä tahdot.
Herran Jumala sentään..Avioehto ehdottomasti..tuollaisiin miehiin törmää ajoittain vaikka olisi normiomaisuus.Turvaa selustasi nainen.
En tiennyt ettei vastiketta makseta vuokra-asunnosta. Sanoin jo moneen kertaan: mies asuu vuokralla. Hän kuitenkin sanoi maksavansa "vastiketta" joka sisältää mm. veden ja sähkön sekä ylläpitokuluja. En tiennyt ettei sitä peritä vuokralta. Sana vastike oli peräisin mieheltä, samoin summat. En ole nähnyt papereita. Joo, en ole kauhean vanha. Sanotaan kuitenkin näin että useamman vuoden asunut omillani.