Lue keskustelun säännöt.
Oudoimmat harhaluulot asioiden terveellisyydestä, joihin olet törmännyt?
Tuli mieleen, kun törmäsin äitiin jonka mielestä kaakao (siis ihan se perus kaakaojuomajauhe) on terveellistä, joten lapsi juo vähintään litran päivässä kaakaota.
Isäni puolestaan perustelee älytöntä suolankäyttöään sillä, että "ihminen tarvitsee natriumia".
Kommentit (510)
Vierailija kirjoitti:
Yskässä kannattaa polttaa tupakkaa. Se savu kuivattaa keuhkoista liman pois.
85v mummoni varmaa tietoa!
Oli kuulemma joskus nuorena flikkana ollut keuhkotaudissa ja sen takia monta kuukautta parantolassa. Mutta heti, kun oli saanut joltain vanhalta naiselta tupakin, oli nesteet kadonneet keuhkoista jo seuraavana päivänä ja paraneminen alkoi.
Paitsi mentholtupakka, siinä on niin paljon kosteutta mukana, että sitä polttamalla pikkuhiljaa hukkuu! Näin valisti yksi opiskelijatoveri taannoin, tieto oli myös mummon peruja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan tapaukseen kommentti: Kaakao on hyvin terveellistä, mutta ei niinkään kannata käyttää kaakaojuomajauheita vaan kaakaojauhetta, josta voi tehdä juomaa maitoon.
Ja kermavaahtoa päälle!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että hedelmät olisivat terveellisiä. Sitrushedelmien happo sulattaa hampaat ja hedelmissä on paljon tyhjää fruktoosia. Banaani on puhdasta tärkkelystä. Isot kauppaketjut ovat vain saaneet iskostettua ihmisten mieliin, että hedelmiä on syötävä. Todellisuudessa esim. raaka lanttu tai musta viinimarja sisältää yhtä paljon c-vitamiinia ja ne olisivat lähiruokaa.
Tiedätkö, mitä sana 'tyhjä' tarkoittaa tässä asiayhteydessä? Jos ruoassa on paljon sokeria, mutta ei kovin paljoa ihmiskeholle tärkeitä ravintoaineita, niin se on tyhjää sokeria. Samaten esim. vitivalkoinen leipä on tyhjää hiilihydraattia, koska siinä on paljon hiilihydraattia, mutta ei kovin paljoa muita ravitoaineita. Hedelmissä on kyllä sokeria, mutta se ei todellakaan ole tyhjää sokeria, sillä hedelmissä on paljon käyttökelpoisia ravintoaineita!
Sokeri on sokeri, oli se sitten vaikka hedelmässä. Mistä luulet tuontihedelmiin ne ravintoaineet tulleen? Ne poimitaan raakana ja kypsytetään varastoissa. Ilman aurinkoa ei hedelmiin mitään ravintoa tule.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että hedelmät olisivat terveellisiä. Sitrushedelmien happo sulattaa hampaat ja hedelmissä on paljon tyhjää fruktoosia. Banaani on puhdasta tärkkelystä. Isot kauppaketjut ovat vain saaneet iskostettua ihmisten mieliin, että hedelmiä on syötävä. Todellisuudessa esim. raaka lanttu tai musta viinimarja sisältää yhtä paljon c-vitamiinia ja ne olisivat lähiruokaa.
Tiedätkö, mitä sana 'tyhjä' tarkoittaa tässä asiayhteydessä? Jos ruoassa on paljon sokeria, mutta ei kovin paljoa ihmiskeholle tärkeitä ravintoaineita, niin se on tyhjää sokeria. Samaten esim. vitivalkoinen leipä on tyhjää hiilihydraattia, koska siinä on paljon hiilihydraattia, mutta ei kovin paljoa muita ravitoaineita. Hedelmissä on kyllä sokeria, mutta se ei todellakaan ole tyhjää sokeria, sillä hedelmissä on paljon käyttökelpoisia ravintoaineita!
Sokeri on sokeri, oli se sitten vaikka hedelmässä. Mistä luulet tuontihedelmiin ne ravintoaineet tulleen? Ne poimitaan raakana ja kypsytetään varastoissa. Ilman aurinkoa ei hedelmiin mitään ravintoa tule.
Jos yhtään terästät makuaistiasi, alat vähän erottaa sitä, missä mahdollisesti on ravinteita ja missä ei ainakaan ole. En minäkään syö niitä täysin ravinteettomia hedelmiä, mutta aina joskus löytää löytöjä, jotka eivät maistu pelkästään vedelle. Näitä löytöjä on luomupuolella useammin kuin tavallisten. Niitä hedelmiä kyllä syö mielellään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että hedelmät olisivat terveellisiä. Sitrushedelmien happo sulattaa hampaat ja hedelmissä on paljon tyhjää fruktoosia. Banaani on puhdasta tärkkelystä. Isot kauppaketjut ovat vain saaneet iskostettua ihmisten mieliin, että hedelmiä on syötävä. Todellisuudessa esim. raaka lanttu tai musta viinimarja sisältää yhtä paljon c-vitamiinia ja ne olisivat lähiruokaa.
Tiedätkö, mitä sana 'tyhjä' tarkoittaa tässä asiayhteydessä? Jos ruoassa on paljon sokeria, mutta ei kovin paljoa ihmiskeholle tärkeitä ravintoaineita, niin se on tyhjää sokeria. Samaten esim. vitivalkoinen leipä on tyhjää hiilihydraattia, koska siinä on paljon hiilihydraattia, mutta ei kovin paljoa muita ravitoaineita. Hedelmissä on kyllä sokeria, mutta se ei todellakaan ole tyhjää sokeria, sillä hedelmissä on paljon käyttökelpoisia ravintoaineita!
Sokeri on sokeri, oli se sitten vaikka hedelmässä. Mistä luulet tuontihedelmiin ne ravintoaineet tulleen? Ne poimitaan raakana ja kypsytetään varastoissa. Ilman aurinkoa ei hedelmiin mitään ravintoa tule.
Koitin googlettamalla löytää faktatietoa vitamiinien muodostumisen ja auringonvalon suhteesta. En onnistunut (muutoin kuin D-vitamiinin suhteen). Olisiko sinulla linkkiä laittaa. Siis ihan tieteellisiin faktatietoihin.
Eiköhän niitä vitamiineja ala kuitenkin muodostua hedelmiin välittömästi kun hedelmä alkaa kasvaa, eli jo raa'assa hedelmässä varmasti on vitamiineja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Imeekö kasvi myös jotain ravinteita maasta, jossa se kasvaa ja niitä ravinteita siirtyy kasvin marjoihin/hedelmiin?
Vaikka sokeri on sokeri niin nyrkkisääntö ihan kaikelle on se, että mitä vähemmän tuotetta on prosessoitu, sitä terveellisemmässä muodossa se on. Kun syöt hedelmän, saat sokeria (vaatimattoman määrän verrattuna moneen muuhun sokerituotteeseen ja tuotteen tilavuuteen ja täyttävyyteen nähden) ja saat mukana ne kuidut ja vitamiinit, mitä on tarkoitettu. Puhdistettu hedelmäsokeri on eristetty siitä lähteestään ja jätetty vain se haitallisin osa jäljelle ilman niitä kokonaisuuteen liittyviä tekijöitä.
Onhan keitetty perunakin eri kuin vaikka perunatärkkelys tai sipsit tai ranskalaiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että hedelmät olisivat terveellisiä. Sitrushedelmien happo sulattaa hampaat ja hedelmissä on paljon tyhjää fruktoosia. Banaani on puhdasta tärkkelystä. Isot kauppaketjut ovat vain saaneet iskostettua ihmisten mieliin, että hedelmiä on syötävä. Todellisuudessa esim. raaka lanttu tai musta viinimarja sisältää yhtä paljon c-vitamiinia ja ne olisivat lähiruokaa.
Tiedätkö, mitä sana 'tyhjä' tarkoittaa tässä asiayhteydessä? Jos ruoassa on paljon sokeria, mutta ei kovin paljoa ihmiskeholle tärkeitä ravintoaineita, niin se on tyhjää sokeria. Samaten esim. vitivalkoinen leipä on tyhjää hiilihydraattia, koska siinä on paljon hiilihydraattia, mutta ei kovin paljoa muita ravitoaineita. Hedelmissä on kyllä sokeria, mutta se ei todellakaan ole tyhjää sokeria, sillä hedelmissä on paljon käyttökelpoisia ravintoaineita!
Sokeri on sokeri, oli se sitten vaikka hedelmässä. Mistä luulet tuontihedelmiin ne ravintoaineet tulleen? Ne poimitaan raakana ja kypsytetään varastoissa. Ilman aurinkoa ei hedelmiin mitään ravintoa tule.
Koitin googlettamalla löytää faktatietoa vitamiinien muodostumisen ja auringonvalon suhteesta. En onnistunut (muutoin kuin D-vitamiinin suhteen). Olisiko sinulla linkkiä laittaa. Siis ihan tieteellisiin faktatietoihin.
Eiköhän niitä vitamiineja ala kuitenkin muodostua hedelmiin välittömästi kun hedelmä alkaa kasvaa, eli jo raa'assa hedelmässä varmasti on vitamiineja.
Että alapeukutus onnistuu, mutta niitä faktatietoja ei pystytä tarjoamaan vaikka vilpittömästi pyydetään? Missä vaiheessa ne vitamiinit alkavat hedelmään muodostua? Eikö raa-assa, mutta täyskokoisessa (jollaisena ne poimitaan) hedelmässä ole lainkaan vitamiineja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viljakuitu on vahingollista suolistolle.
Tämä ei ole harhaluulo.
Eihän se kuitu ollu syyllinen, miksi joidenkin suolet ei kestä viljoja, vaan joku glutetiini.
Hassua, kun on oikeasti ihmisiä, jotka eivät voi glutetiinia käyttää, niin glutetiinittomista tuotteista on tullut jo vuos pari sitten terveystuotteita, joita kaikki haluavat syödä. Laitilan Kukkoa, voi jopa juoda.Viestissä puhuttiin kuidusta, ei gluteenista. Älä sekoita näitä keskenään.
Gluteiini se on joka ei sovi kaikkien ihmisten suolistolle. Kuidut on jopa tarpeen että ruuansulatus toimisi hyvin. Eli asia on niin päin että kuidut on hyvinkin välttämättömiä ihmisen hyvinvoinnille eikä päin vastoin.
Mutta kaikille ihmisille viljat ei sovi johtuen gluteiinistä.
Kuitu on kuitua oli se peräisin viljasta tai vaikka pähkinöistä.Totta on, että gluteeni ei sovi kaikille. Tässä nyt ei ollut kyse gluteenista, vaan kuidusta. Viljakuitu on vahingollista suolistolle. Kasviksista saatu kuitu on hyväksi.
Viljatkin ovat kasveja. Kuitu on hiilihydraattia, jota ruuan sulatus ei pysty sulattamaan, eli ihminen ei saa siitä energiaa lainkaan. Silti kuitu on ruuansulatuselimistölle jokseenkin välttämätöntä ja pitää ruuansulatuksen toiminnassa, koska suolisto tarvitsee sulamatontakin materiaalia.
Viljasta saatava kuitu ei eroa muista kasveista saatavasta kuidusta, paitsi että suurin osa siitä ei ole vesiliukoista. Juuri viljan kuidut ovat suolistolle siksi tärkeitä, etenkin hedelmien sisältämät kuidut ovat vesiliukoisia, eivätkä samalla tavoin auta ruuan sulatuksessa. On viljoissakin vesiliukoisia kuituja, oluessa on kuituja.
Mutta suolistosyöpäriskiä vähentää nimenomaan kokojyväviljojen riittävä saanti.Suurin osa maailmaa ei kuitenkaan juurikaan/lainkaan syö täysjyväviljoja. Esim. ruisleipäähän syödään lähes yksinomaan pohjoismaissa. Onko sitten Pohjoismaissa selvästi vähemmän suolistosairauksia esim. tuota suolistosyöpää? En usko, mutta esitä ihmeessä tilastotietoa.
On muitakin täysjyväviljoja kuin ruis. Ja sinulla on erikoinen käsitys ruisleivän levinneisyydestä. Ruotsissa sitä toki saa, koska Ruotsissa asuu satoja tuhansia suomalaistaustaista yli 740 000 ruotsalaista on syntynyt Suomessa tai on heidän lapsiaan tai lapsen lapsia.
Sota-aikana äitini oli Ruotsissa sotalapsena ja takaisin tultuaan ihmetteli ruisleipää, eikä suostunut sitä syömään ihan heti.
Norjan suomalaiset käyvät ostamassa ruisleivät Ruotsista, jossa sitä nyt kuitenkaan jokapaikassa ole tarjolla.
Ruisleipä on itäeuroopan herkku. Venäjältä Saksaan asti leipää on lähinnä vain ruisleipä, viroksi leip tarkoittaa ruisleipää sana sai tarkoittaa vaaleaa leipää tai ihan vehnäpullaa.
Eli suolistosyövän yleisyys tai harvinaisuus pohjoismaissa, ei todista mitään kokojyväviljojen terveyshyödyistä. Enkä usko että mikään maakohtainen tilasto siihen käy, koska niissä on liikaa muuttujia.
Esimerkiksi mahasyöpä on Japanissa tappavin syöpä ja suolistosyöpiä siellä on hyvin vähän.
Ja jos japanilainen muuttaa muualle esim länsimaihin, hänen todennäköisyytensä sairastua mahasyöpään pienenee ja suolistosyöpään suurenee.
Nämä tilastot on olleet käytettävissä jo vuosikymmeniä ja vieläkin vain väitellään, mistä tämä johtuu.
Havaittu kuitenkin on että ravintokuidun etenkin kokojyväviljojen nauttiminen pienentää suolistosyövän riskiä.
http://www.bmj.com/content/343/bmj.d6617
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Imeekö kasvi myös jotain ravinteita maasta, jossa se kasvaa ja niitä ravinteita siirtyy kasvin marjoihin/hedelmiin?
Tottahan toki. Pellavasiemenrouheella on käyttörajoitussuositus, koska pellava imee maaperästä raskasmetalleja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viljakuitu on vahingollista suolistolle.
Tämä ei ole harhaluulo.
Eihän se kuitu ollu syyllinen, miksi joidenkin suolet ei kestä viljoja, vaan joku glutetiini.
Hassua, kun on oikeasti ihmisiä, jotka eivät voi glutetiinia käyttää, niin glutetiinittomista tuotteista on tullut jo vuos pari sitten terveystuotteita, joita kaikki haluavat syödä. Laitilan Kukkoa, voi jopa juoda.Viestissä puhuttiin kuidusta, ei gluteenista. Älä sekoita näitä keskenään.
Gluteiini se on joka ei sovi kaikkien ihmisten suolistolle. Kuidut on jopa tarpeen että ruuansulatus toimisi hyvin. Eli asia on niin päin että kuidut on hyvinkin välttämättömiä ihmisen hyvinvoinnille eikä päin vastoin.
Mutta kaikille ihmisille viljat ei sovi johtuen gluteiinistä.
Kuitu on kuitua oli se peräisin viljasta tai vaikka pähkinöistä.Totta on, että gluteeni ei sovi kaikille. Tässä nyt ei ollut kyse gluteenista, vaan kuidusta. Viljakuitu on vahingollista suolistolle. Kasviksista saatu kuitu on hyväksi.
Viljatkin ovat kasveja. Kuitu on hiilihydraattia, jota ruuan sulatus ei pysty sulattamaan, eli ihminen ei saa siitä energiaa lainkaan. Silti kuitu on ruuansulatuselimistölle jokseenkin välttämätöntä ja pitää ruuansulatuksen toiminnassa, koska suolisto tarvitsee sulamatontakin materiaalia.
Viljasta saatava kuitu ei eroa muista kasveista saatavasta kuidusta, paitsi että suurin osa siitä ei ole vesiliukoista. Juuri viljan kuidut ovat suolistolle siksi tärkeitä, etenkin hedelmien sisältämät kuidut ovat vesiliukoisia, eivätkä samalla tavoin auta ruuan sulatuksessa. On viljoissakin vesiliukoisia kuituja, oluessa on kuituja.
Mutta suolistosyöpäriskiä vähentää nimenomaan kokojyväviljojen riittävä saanti.Suurin osa maailmaa ei kuitenkaan juurikaan/lainkaan syö täysjyväviljoja. Esim. ruisleipäähän syödään lähes yksinomaan pohjoismaissa. Onko sitten Pohjoismaissa selvästi vähemmän suolistosairauksia esim. tuota suolistosyöpää? En usko, mutta esitä ihmeessä tilastotietoa.
On muitakin täysjyväviljoja kuin ruis. Ja sinulla on erikoinen käsitys ruisleivän levinneisyydestä. Ruotsissa sitä toki saa, koska Ruotsissa asuu satoja tuhansia suomalaistaustaista yli 740 000 ruotsalaista on syntynyt Suomessa tai on heidän lapsiaan tai lapsen lapsia.
Sota-aikana äitini oli Ruotsissa sotalapsena ja takaisin tultuaan ihmetteli ruisleipää, eikä suostunut sitä syömään ihan heti.
Norjan suomalaiset käyvät ostamassa ruisleivät Ruotsista, jossa sitä nyt kuitenkaan jokapaikassa ole tarjolla.
Ruisleipä on itäeuroopan herkku. Venäjältä Saksaan asti leipää on lähinnä vain ruisleipä, viroksi leip tarkoittaa ruisleipää sana sai tarkoittaa vaaleaa leipää tai ihan vehnäpullaa.
Eli suolistosyövän yleisyys tai harvinaisuus pohjoismaissa, ei todista mitään kokojyväviljojen terveyshyödyistä. Enkä usko että mikään maakohtainen tilasto siihen käy, koska niissä on liikaa muuttujia.
Esimerkiksi mahasyöpä on Japanissa tappavin syöpä ja suolistosyöpiä siellä on hyvin vähän.
Ja jos japanilainen muuttaa muualle esim länsimaihin, hänen todennäköisyytensä sairastua mahasyöpään pienenee ja suolistosyöpään suurenee.
Nämä tilastot on olleet käytettävissä jo vuosikymmeniä ja vieläkin vain väitellään, mistä tämä johtuu.
Havaittu kuitenkin on että ravintokuidun etenkin kokojyväviljojen nauttiminen pienentää suolistosyövän riskiä.
http://www.bmj.com/content/343/bmj.d6617
Enhän väittänytkään, että ruis olisi ainoa täysjyvä. Se oli vain esimerkki, kun juuri siihen rukiin erinomaisuuteen Suomessa niin kovin uskotaan. Siitä olet ihan oikeassa, ettei minulla ole mitään tietoa kuinka paljon esim. ruotsalaiset syövät ruista. Paljon kuitenkin maailmalla syödään joko hyvin vähän viljatuotteita ylipäätään tai sitten se vilja on esim. valkoista vehnää.
Oma ärtynyt suoleni rauhoitui kun lopetin viljojen syönnin. Ennen minulla oli jatkuvaa ummetuksen ja ripulin vuorottelua. Ilman viljoja vatsa toimii nyt todella tasaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Että Vihreiden äänestäminen olisi hyväksi Suomen luonnolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruokasooda parantaa kaikki sairaudet, jopa syövän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viljakuitu on vahingollista suolistolle.
Tämä ei ole harhaluulo.
Eihän se kuitu ollu syyllinen, miksi joidenkin suolet ei kestä viljoja, vaan joku glutetiini.
Hassua, kun on oikeasti ihmisiä, jotka eivät voi glutetiinia käyttää, niin glutetiinittomista tuotteista on tullut jo vuos pari sitten terveystuotteita, joita kaikki haluavat syödä. Laitilan Kukkoa, voi jopa juoda.Viestissä puhuttiin kuidusta, ei gluteenista. Älä sekoita näitä keskenään.
Gluteiini se on joka ei sovi kaikkien ihmisten suolistolle. Kuidut on jopa tarpeen että ruuansulatus toimisi hyvin. Eli asia on niin päin että kuidut on hyvinkin välttämättömiä ihmisen hyvinvoinnille eikä päin vastoin.
Mutta kaikille ihmisille viljat ei sovi johtuen gluteiinistä.
Kuitu on kuitua oli se peräisin viljasta tai vaikka pähkinöistä.Totta on, että gluteeni ei sovi kaikille. Tässä nyt ei ollut kyse gluteenista, vaan kuidusta. Viljakuitu on vahingollista suolistolle. Kasviksista saatu kuitu on hyväksi.
Viljatkin ovat kasveja. Kuitu on hiilihydraattia, jota ruuan sulatus ei pysty sulattamaan, eli ihminen ei saa siitä energiaa lainkaan. Silti kuitu on ruuansulatuselimistölle jokseenkin välttämätöntä ja pitää ruuansulatuksen toiminnassa, koska suolisto tarvitsee sulamatontakin materiaalia.
Viljasta saatava kuitu ei eroa muista kasveista saatavasta kuidusta, paitsi että suurin osa siitä ei ole vesiliukoista. Juuri viljan kuidut ovat suolistolle siksi tärkeitä, etenkin hedelmien sisältämät kuidut ovat vesiliukoisia, eivätkä samalla tavoin auta ruuan sulatuksessa. On viljoissakin vesiliukoisia kuituja, oluessa on kuituja.
Mutta suolistosyöpäriskiä vähentää nimenomaan kokojyväviljojen riittävä saanti.Suurin osa maailmaa ei kuitenkaan juurikaan/lainkaan syö täysjyväviljoja. Esim. ruisleipäähän syödään lähes yksinomaan pohjoismaissa. Onko sitten Pohjoismaissa selvästi vähemmän suolistosairauksia esim. tuota suolistosyöpää? En usko, mutta esitä ihmeessä tilastotietoa.
On muitakin täysjyväviljoja kuin ruis. Ja sinulla on erikoinen käsitys ruisleivän levinneisyydestä. Ruotsissa sitä toki saa, koska Ruotsissa asuu satoja tuhansia suomalaistaustaista yli 740 000 ruotsalaista on syntynyt Suomessa tai on heidän lapsiaan tai lapsen lapsia.
Sota-aikana äitini oli Ruotsissa sotalapsena ja takaisin tultuaan ihmetteli ruisleipää, eikä suostunut sitä syömään ihan heti.
Norjan suomalaiset käyvät ostamassa ruisleivät Ruotsista, jossa sitä nyt kuitenkaan jokapaikassa ole tarjolla.
Ruisleipä on itäeuroopan herkku. Venäjältä Saksaan asti leipää on lähinnä vain ruisleipä, viroksi leip tarkoittaa ruisleipää sana sai tarkoittaa vaaleaa leipää tai ihan vehnäpullaa.
Eli suolistosyövän yleisyys tai harvinaisuus pohjoismaissa, ei todista mitään kokojyväviljojen terveyshyödyistä. Enkä usko että mikään maakohtainen tilasto siihen käy, koska niissä on liikaa muuttujia.
Esimerkiksi mahasyöpä on Japanissa tappavin syöpä ja suolistosyöpiä siellä on hyvin vähän.
Ja jos japanilainen muuttaa muualle esim länsimaihin, hänen todennäköisyytensä sairastua mahasyöpään pienenee ja suolistosyöpään suurenee.
Nämä tilastot on olleet käytettävissä jo vuosikymmeniä ja vieläkin vain väitellään, mistä tämä johtuu.
Havaittu kuitenkin on että ravintokuidun etenkin kokojyväviljojen nauttiminen pienentää suolistosyövän riskiä.
http://www.bmj.com/content/343/bmj.d6617Enhän väittänytkään, että ruis olisi ainoa täysjyvä. Se oli vain esimerkki, kun juuri siihen rukiin erinomaisuuteen Suomessa niin kovin uskotaan. Siitä olet ihan oikeassa, ettei minulla ole mitään tietoa kuinka paljon esim. ruotsalaiset syövät ruista. Paljon kuitenkin maailmalla syödään joko hyvin vähän viljatuotteita ylipäätään tai sitten se vilja on esim. valkoista vehnää.
Oma ärtynyt suoleni rauhoitui kun lopetin viljojen syönnin. Ennen minulla oli jatkuvaa ummetuksen ja ripulin vuorottelua. Ilman viljoja vatsa toimii nyt todella tasaisesti.
Erotetaan nyt gluteeni (viljan eräs proteiini) ja kuidut toisistaan. Keliaakikot ja pieni osa ärtyvän suolen oireyhtymäpotilaista (IBS) saavat oireita nimenomaan gluteenista, mutta ehdottomasti suurin osa IBS-potilaista saa oireita niistä kuiduista (FODMAP-yhdisteet), jotka eivät pilkkoudu vaan kulkeutuvat paksusuoleen bakteerien ravinnoksi. Näillä henkilöillä gluteenittomien tuotteiden käyttö vähentää samalla juuri FODMAP-yhdisteiden saantia, ja siksi on vedetty johtopäätös että olisi gluteenille herkkä.
IBS on kuitenkin siitä hankala oireyhtymä, että oireita aiheuttavat ruoat ovat hyvin moninaisia ja oikeastaan vain FODMAPit ovat niitä yhdistävä tekijä. Jotkut saavat oireita juuri viljoista, jotkut paprikasta, sipulista, pähkinöistä, kivellisistä hedelmistä jne. ja myös sopivat käyttömäärät ovat yksilöllisiä. Hieno juttu, että edellisellä kirjoittajalla on löytynyt oireita helpottava ruokavalio mutta siitä ei voi tehdä päätelmää, että viljakuitu olisi suolistolle haitallista. Suurin osa ihmisistä sietää kuitenkin kuituja erittäin hyvin. Ja kuten joku mainitsikin, niin laajoissa väestötutkimuksissa on löydetty kiistaton yhteys täysjyvätuotteiden runsaan käytön ja pienentyneen paksusuolisyövän ja tyypin 2 diabeteksen riskin välillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että hedelmät olisivat terveellisiä. Sitrushedelmien happo sulattaa hampaat ja hedelmissä on paljon tyhjää fruktoosia. Banaani on puhdasta tärkkelystä. Isot kauppaketjut ovat vain saaneet iskostettua ihmisten mieliin, että hedelmiä on syötävä. Todellisuudessa esim. raaka lanttu tai musta viinimarja sisältää yhtä paljon c-vitamiinia ja ne olisivat lähiruokaa.
Tiedätkö, mitä sana 'tyhjä' tarkoittaa tässä asiayhteydessä? Jos ruoassa on paljon sokeria, mutta ei kovin paljoa ihmiskeholle tärkeitä ravintoaineita, niin se on tyhjää sokeria. Samaten esim. vitivalkoinen leipä on tyhjää hiilihydraattia, koska siinä on paljon hiilihydraattia, mutta ei kovin paljoa muita ravitoaineita. Hedelmissä on kyllä sokeria, mutta se ei todellakaan ole tyhjää sokeria, sillä hedelmissä on paljon käyttökelpoisia ravintoaineita!
Sokeri on sokeri, oli se sitten vaikka hedelmässä. Mistä luulet tuontihedelmiin ne ravintoaineet tulleen? Ne poimitaan raakana ja kypsytetään varastoissa. Ilman aurinkoa ei hedelmiin mitään ravintoa tule.
No niinhän minä sanoin, että hedelmissä on sokeria. Jos luet viestini, niin huomaat, etten yrittänyt kiistää asiaa, enkä yrittänyt väittää hedelmien sokerin olevan jotain taianomaista terveyssokeria jota popsimalla ihmisestä tulee ikuisesti terve ja kuolematon. Minun pointtini oli se, että vaikka hedelmissä onkin sokeria, ei se kuitenkaan ole TYHJÄÄ sokeria.
Tyhjää sokeria on esimerkiksi toffeessa. Niissä kun on pelkkää sokeria, voita ja kermaa, ja vaikka voissa ja kermassa onkin hieman hyviä ravintoaineita, niin terveellisten ainesten määrä epäterveellisiin nähden on niin pieni, että toffee laskeutuu ravitsemukselliseksi turhakkeeksi. Se on tyhjää sokeria. Mutta jos wokkaat kasviksia ja kanasuikaleita pienessä määrässä öljyä ja maustat ruoan lorauksella soijakastiketta ja ripauksella sokeria, ei ruoan sisältämä sokeri olekaan enää tyhjää, vaikka siellä sitä sokera onkin. Ymmärsitkö nyt?
Joku aikaisempikin jo pyysi lisätietoa auringonvalon ja ravintoaineenmuodostuksen yhteydestä, ja minäkin haluaisin kuulla siitä lisää. Sen uskon olevan totta, että hedelmä on terveellisempi, jos se on saanut kasvaa kypsäksi asti kasvissaan kiinni, sillä silloin kasvi voi välittää ravintoaineita hedelmään koko kypsymisen ajan. Auringonvalo ei kuitenkaan koostu vitamiineista, jotka imeytyisivät hedelmän pinnan läpi. Minusta kuulostaa aivan humpuukilta väittää, etteikö tuontihedelmissä olisi ollenkaan mitään terveellistä. Ja entäs sitten vaikka omalta pihalta poimitut omenat? Minähän kun en alunperin edes puhunut mistään tuontihedelmistä, vaan kaikista hedelmistä.
Minulla oli yläasteella liikkis ystävä. Hän ilahtui kovasti nähtyään tv-mainoksen, jossa mainostettiin Mars-patukoita. "Mahtavaa, en tiennytkään että näistä saa energiaa!" Totesin kuivahkosti, että juuri se sama energia myös lihottaa. "Eihän se liity siihen mihinkään, energiahan on tärkeää!"
Minä olen ymmärtänyt tyhjän sokerin eri tavalla. Ymmärrän tyhjän sokerin raffinoituna tai muuten teollisesti prosessoituna sokerina (sokeriruo'osta tms. prosessoitu sokeri). Se on ihan yhtä tyhjää (eristettyä ja puhdistettua), vaikka sen lisääkin ruokaan. Hedelmässä taas sokeria ei ole eristetty lähteestään eikä prosessoitu tuotteeksi ja hunaja on se alkuperäinen tuote.
P.S. Silti en mitenkään tuomitse asiana sitä, että ruokaan lisätään ripaus sokeria, vaikka se sitä käsiteltyä sokeria onkin.
Aloittajan tapaukseen kommentti: Kaakao on hyvin terveellistä, mutta ei niinkään kannata käyttää kaakaojuomajauheita vaan kaakaojauhetta, josta voi tehdä juomaa maitoon.