Millä oikeudella nainen yksin saa päättää abortista?
Jos mies ja nainen vaikka avosuhteessa saanet alulle raskauden, niin miten se voi olla mahdollista, että nainen omalla päätöksellään voi tehdä abortin, vaikka mies haluaisi lapsen pitää?
Lakimuutoshan tässä tarvitaan.
Kommentit (658)
Vierailija kirjoitti:
Olenko ainoa, jota kyllästyttää jatkuva vinkuminen, että nainen saa päättää abortista ja naisen vastuulla ehkäisy?
Jos ei halua isäksi käyttää kondomia, jos haluaa isäksi etsii naisen, jonka kanssa perustaa perheen. Mikä ongelma? Kun mies haluaa heiluttaa kikkeliä ilman kortsua.. niin rankkaa miehellä.
Ja sitten vinkuminen "mutku mut on huijattu isäksi.." no käytitkö kumia? "no en käyttänyt kun luulin.." oletteko ikinä kuulleet naisen itkevän miten hänet on huijattu äidiksi ja ei hän olisi halunnut muttakun.. Niin, en minäkään, paitsi äitihullu joka on mielenterveysongelmainen.
Mielestäni raskauden jatkumisen salliminen pitäisi sallia vaan mikäli molemmat vanhemmat niin haluavat. Olen nainen ja mielestäni on julmaa että naiset tekevät lapsia yksinoikeudella ja haluavat miehen vaan elättäjäksi. Siinä mies sekä lapsi kärsii. Mies ei halua olla mukana mutta joutuu maksamaan elareita ja lapsella ei ole isää eikä kunnon perhettä. Eronneet ovat aivan eriasia ymmärrän että elämä ei aina mene suunnitelmien mukaan mutta silloin on lapsi saatettu aluilleen yhdessä ja yhdessä kannetaan vastuu. Tiedän paljon naisia jotka ovat uskotelleet ehkäisyn olevan kunnossa ja hups keikkaa. Kyllä miehelläkin on oikeus päättää haluaako lapsen vai ei ja kenen kanssa sen haluaa. Naurettavaa väittää että mitäs harrasti suojaamatonta seksiä. Sen käsityksen mukaan naisiin ei voi luottaa ja seksiä ei voida harrastaa. Olen tehnyt abortin ex miehen toiveesta mutta jätin hänet koska tietoinen vahinko ei ollutkaan tervetullut. Nyt olen onnellisesti uudessa suhteessa jossa molemmat halutaan lapsia ja ollaan niitä saatukkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olenko ainoa, jota kyllästyttää jatkuva vinkuminen, että nainen saa päättää abortista ja naisen vastuulla ehkäisy?
Jos ei halua isäksi käyttää kondomia, jos haluaa isäksi etsii naisen, jonka kanssa perustaa perheen. Mikä ongelma? Kun mies haluaa heiluttaa kikkeliä ilman kortsua.. niin rankkaa miehellä.
Ja sitten vinkuminen "mutku mut on huijattu isäksi.." no käytitkö kumia? "no en käyttänyt kun luulin.." oletteko ikinä kuulleet naisen itkevän miten hänet on huijattu äidiksi ja ei hän olisi halunnut muttakun.. Niin, en minäkään, paitsi äitihullu joka on mielenterveysongelmainen.
Toki mies voi aiheuttaa raskauden naisen tahdon vastaisesti. Abortti ei ole mikään pikku juttu. Tällöin mies pitäisi tuomita aika rankalla kädellä pahoinpitelystä.
En tietenkään tiedä onko koskaan käynyt näin :D
Johtunee ehkä siitä että nainen voi aina tehdä abortin jos lasta ei halua..
Tuo oli siis hänelle joka ei ole naisten kuullu vinkuvan. Johtuu ihan siitä kun nainen voi päättää tehdä abortin mutta miehellä ei ole samaa oikeutta..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olenko ainoa, jota kyllästyttää jatkuva vinkuminen, että nainen saa päättää abortista ja naisen vastuulla ehkäisy?
Jos ei halua isäksi käyttää kondomia, jos haluaa isäksi etsii naisen, jonka kanssa perustaa perheen. Mikä ongelma? Kun mies haluaa heiluttaa kikkeliä ilman kortsua.. niin rankkaa miehellä.
Ja sitten vinkuminen "mutku mut on huijattu isäksi.." no käytitkö kumia? "no en käyttänyt kun luulin.." oletteko ikinä kuulleet naisen itkevän miten hänet on huijattu äidiksi ja ei hän olisi halunnut muttakun.. Niin, en minäkään, paitsi äitihullu joka on mielenterveysongelmainen.
Tämä. Kannattaa miehet käyttää vaan sitä kondomia jos että isäksi halua. Jos se menee rikki sitten eri asia, mutta nyt moni paneskelee ilman mitään ehkäisyä ympäriinsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestäni abortti-oikeus pitäisi olla sekä miehellä että naisella.
Tästä olen samaa mieltä! Sanotakoon että olen nainen, ja yksinhuoltaja, en siis mies joka on vittuuntunut makselemaan elareita vahinkolapsesta :D
Mutta siis joo tota aborttia ei mies oikein voi kieltää, ainakaan ennen kun keksitään tapa jatkaa raskautta naisen kehon ulkopuolella. Siinä vaiheessa tollanen varmaan tulee käyttöön.
Mutta kyllä olen ehdottomasti sitä mieltä että kun mulla kerran on mahdollisuus valita abortti miehen tahdosta riippumatta, niin mielestäni pitää olla miehelläkin.
Itse tulin raskaaksi nuorena (17v) ja lapsen isä oli silloin 19v. Olimme vasta tapailleet, siis emme edes seurustelleet vakavissaan. Ilmoittaessani raskaudesta, kerroin tehneeni oman päätökseni ja pitäväni ehdottomasti lapsen, mutta sanoin että hän saa tehdä kuten itse parhaakseen näkee (annoin siis "luvan" tehdä sen "abortin"). Vähän aikaa hän yritti olla isänä mukana, syvennettiin meidän suhdetta jne mutta lopulta hänen oli myönnettävä ettei hänestä ole vielä isäksi. Niimpä hän lähti ja katosi lapsen elämästä kokonaan. Minä tein yksin päätöksen pitää lapsen niin musta olisi ollut tosi epäreilua isää kohtaan pakottaa hänet samaan, vaikka se raskaus yhteinen vahinko olikin. Minulla kuitenkin olisi ollut oikeus keskeyttää se. Sain siis 18-vuotiaana lapsen yksin. Nyt tyttäreni on 4-vuotias, minä 22, eikä isää ole näkynyt. Tietenkin tilanne on todella harmillinen lapselle, poden tästä huonoa omaa tuntoa päivittäin. Mutta toisaalta en koe paremmaksi vaihtoehdoksi sitäkään että olisin pakottanut miehen isäksi.
Voisi siis sanoa että minun lapseni isä teki "abortin", minä jatkoin raskautta. Nyt hän elää vapaata lapsetonta elämää (tai mistäs minä tiedän vaikka hänellä lapsia olisikin, ei olle yhteyksissä), ja minä taas yksinhuoltajan arkea :) Mielestäni loppu hyvin kaikki hyvin :) Vielä ei tyttäreni ole kysellyt isän perään mutta toki se päivä on tulossa. Tuolloin aijon olla rehellinen asian suhteen enkä missään nimessä mustamaalaa isää. Ei hän minusta väärin tehnyt, eikä minulla ole kaunoja häntä kohtaan.
Oletpa fiksu nuori nainen, hienosti kirjoitettu.
Itse saman kokeneena, en vaatinut ketään tilille omasta päätöksestä, isällä tietenkin oikeus tavata lasta jota ei ole tehnyt.
Terv. Äiti 26v ja tyttö pian vuoden :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos ollaan avosuhteessa ja nainen haluaisi pitää lapsen mutta mies haluaa abortin? Pitäisikö miehellä olla päätösvalta sittenkin?
Olisi absurdia jos avomiehellä olisi joku päätösvalta tässä. Tietääkseni aviomiehelle kyllä ilmoitetaan ja ehkä kysytään mielipidettä mutta päätös on naisen tietysti. Jos mies haluaa sterilisaation ei siinäkään muiden mielipidettä kysytä vaan päätös on miehen.
Mutta sterilisaatiossa et olekkaan vastuussa kenenkään elämästä. Nyt on kyse siitä että vasten tahtoa tehdään toisesta vanhempi ja elatusvelvollinen. Tätähän monet nykynaiset hakevat. Tasavertaisuuden nimissä sekä miehellä että naisella tulisi olla oikeus päättää. Jos jompikumpi ei halua lasta joudutaan tekemään abortti.
Vierailija kirjoitti:
Tuo oli siis hänelle joka ei ole naisten kuullu vinkuvan. Johtuu ihan siitä kun nainen voi päättää tehdä abortin mutta miehellä ei ole samaa oikeutta..
Luuletko raskauden ja abortin olevan pikkujuttuja? En silti ole kuullut naisten vinkuvan että mut on huijattu raskaaksi nyyh, vaan tekevät joko abortin tai lapsen, kantavat oman osansa vastuusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestäni abortti-oikeus pitäisi olla sekä miehellä että naisella.
Tästä olen samaa mieltä! Sanotakoon että olen nainen, ja yksinhuoltaja, en siis mies joka on vittuuntunut makselemaan elareita vahinkolapsesta :D
Mutta siis joo tota aborttia ei mies oikein voi kieltää, ainakaan ennen kun keksitään tapa jatkaa raskautta naisen kehon ulkopuolella. Siinä vaiheessa tollanen varmaan tulee käyttöön.
Mutta kyllä olen ehdottomasti sitä mieltä että kun mulla kerran on mahdollisuus valita abortti miehen tahdosta riippumatta, niin mielestäni pitää olla miehelläkin.
Itse tulin raskaaksi nuorena (17v) ja lapsen isä oli silloin 19v. Olimme vasta tapailleet, siis emme edes seurustelleet vakavissaan. Ilmoittaessani raskaudesta, kerroin tehneeni oman päätökseni ja pitäväni ehdottomasti lapsen, mutta sanoin että hän saa tehdä kuten itse parhaakseen näkee (annoin siis "luvan" tehdä sen "abortin"). Vähän aikaa hän yritti olla isänä mukana, syvennettiin meidän suhdetta jne mutta lopulta hänen oli myönnettävä ettei hänestä ole vielä isäksi. Niimpä hän lähti ja katosi lapsen elämästä kokonaan. Minä tein yksin päätöksen pitää lapsen niin musta olisi ollut tosi epäreilua isää kohtaan pakottaa hänet samaan, vaikka se raskaus yhteinen vahinko olikin. Minulla kuitenkin olisi ollut oikeus keskeyttää se. Sain siis 18-vuotiaana lapsen yksin. Nyt tyttäreni on 4-vuotias, minä 22, eikä isää ole näkynyt. Tietenkin tilanne on todella harmillinen lapselle, poden tästä huonoa omaa tuntoa päivittäin. Mutta toisaalta en koe paremmaksi vaihtoehdoksi sitäkään että olisin pakottanut miehen isäksi.
Voisi siis sanoa että minun lapseni isä teki "abortin", minä jatkoin raskautta. Nyt hän elää vapaata lapsetonta elämää (tai mistäs minä tiedän vaikka hänellä lapsia olisikin, ei olle yhteyksissä), ja minä taas yksinhuoltajan arkea :) Mielestäni loppu hyvin kaikki hyvin :) Vielä ei tyttäreni ole kysellyt isän perään mutta toki se päivä on tulossa. Tuolloin aijon olla rehellinen asian suhteen enkä missään nimessä mustamaalaa isää. Ei hän minusta väärin tehnyt, eikä minulla ole kaunoja häntä kohtaan.
Oletpa fiksu nuori nainen, hienosti kirjoitettu.
Itse saman kokeneena, en vaatinut ketään tilille omasta päätöksestä, isällä tietenkin oikeus tavata lasta jota ei ole tehnyt.
Terv. Äiti 26v ja tyttö pian vuoden :)
Lause "--isällä oikeus tavata lasta jota ei ole tehnyt." tarkoittaa sitä, että tällä isähenkilöllä on oikeus tavata sitä lasta, jonka tekemisessä hän ei ole ollut mukana, eli saa tavata lasta, jonka isä ei ole. 'Joka' viittaa edelliseen sanaa, 'mikä' viittaa edelliseen lauseeseen. Kielioppi, ihmiset, kielioppi.
Vierailija kirjoitti:
Tuosta miesten abortista. Eikö oltu jo kehittämässä miesten hormooniehkäisyä? Vai olenko vain nähnyt hyvää unta?
Miesten e-pillereitä kehiteltiin, mutta niiden huomattiin aiheuttavan vakaviakin haittavaikutuksia, joten niitä ei ainakaan vielä ole tuotu markkinoille. Haittavaikutukset olivat aika lailla samoja kuin naistenkin e-pillereissä.
Vierailija kirjoitti:
Tuo oli siis hänelle joka ei ole naisten kuullu vinkuvan. Johtuu ihan siitä kun nainen voi päättää tehdä abortin mutta miehellä ei ole samaa oikeutta..
Tai sitten johtunee siitä että naiset kantavat vastuun teoistaan, se aborttikin on vastuunkantoa. Miehet vaan uhriutuvat, kun "he nyt vaan ei voinut vaikuttaa siihen onko kumi päällä vai ei...."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestäni abortti-oikeus pitäisi olla sekä miehellä että naisella.
Tästä olen samaa mieltä! Sanotakoon että olen nainen, ja yksinhuoltaja, en siis mies joka on vittuuntunut makselemaan elareita vahinkolapsesta :D
Mutta siis joo tota aborttia ei mies oikein voi kieltää, ainakaan ennen kun keksitään tapa jatkaa raskautta naisen kehon ulkopuolella. Siinä vaiheessa tollanen varmaan tulee käyttöön.
Mutta kyllä olen ehdottomasti sitä mieltä että kun mulla kerran on mahdollisuus valita abortti miehen tahdosta riippumatta, niin mielestäni pitää olla miehelläkin.
Itse tulin raskaaksi nuorena (17v) ja lapsen isä oli silloin 19v. Olimme vasta tapailleet, siis emme edes seurustelleet vakavissaan. Ilmoittaessani raskaudesta, kerroin tehneeni oman päätökseni ja pitäväni ehdottomasti lapsen, mutta sanoin että hän saa tehdä kuten itse parhaakseen näkee (annoin siis "luvan" tehdä sen "abortin"). Vähän aikaa hän yritti olla isänä mukana, syvennettiin meidän suhdetta jne mutta lopulta hänen oli myönnettävä ettei hänestä ole vielä isäksi. Niimpä hän lähti ja katosi lapsen elämästä kokonaan. Minä tein yksin päätöksen pitää lapsen niin musta olisi ollut tosi epäreilua isää kohtaan pakottaa hänet samaan, vaikka se raskaus yhteinen vahinko olikin. Minulla kuitenkin olisi ollut oikeus keskeyttää se. Sain siis 18-vuotiaana lapsen yksin. Nyt tyttäreni on 4-vuotias, minä 22, eikä isää ole näkynyt. Tietenkin tilanne on todella harmillinen lapselle, poden tästä huonoa omaa tuntoa päivittäin. Mutta toisaalta en koe paremmaksi vaihtoehdoksi sitäkään että olisin pakottanut miehen isäksi.
Voisi siis sanoa että minun lapseni isä teki "abortin", minä jatkoin raskautta. Nyt hän elää vapaata lapsetonta elämää (tai mistäs minä tiedän vaikka hänellä lapsia olisikin, ei olle yhteyksissä), ja minä taas yksinhuoltajan arkea :) Mielestäni loppu hyvin kaikki hyvin :) Vielä ei tyttäreni ole kysellyt isän perään mutta toki se päivä on tulossa. Tuolloin aijon olla rehellinen asian suhteen enkä missään nimessä mustamaalaa isää. Ei hän minusta väärin tehnyt, eikä minulla ole kaunoja häntä kohtaan.
Oletpa fiksu nuori nainen, hienosti kirjoitettu.
Itse saman kokeneena, en vaatinut ketään tilille omasta päätöksestä, isällä tietenkin oikeus tavata lasta jota ei ole tehnyt.
Terv. Äiti 26v ja tyttö pian vuoden :)
Me sovittiin silloin tosta tapaamisesta että mikäli isä ei halua olla isä, ei hän myöskään tapaa lasta. Sovimme ettei hän ole missään yhteyksissä. Jos lapseni haluaa tavata isänsä niin se kyllä onnistuu. Voin auttaa häntä löytämään hänet ja ottamaan yhteyttä. Isäkin sanoi silloin että jos näin joskus tapahtuu niin kyllä hän on halukas tapaamaan. Mutta sovimme että aloite tulee tyttäreltäni. Ei isältä.
Hän ei siis ole edes tunnustanut lasta omakseen, vaan minä vastustin isyyden selvitystä ihan itse. Musta olisi tosi outoa ja lasta hämmentävää jos isä tapaisi lasta mutta ei kuitenkaan olisi juridisesti tai muullakaan tavalla isä. Ja tuolloin se nyt musta olisi suorastaan sitä että isä pakoilisi sitä elatusvastuuta. Nyt, me ei olla takamisissä ja sillä siisti. Hän ei ole tyttärelleni mitään muuta kuin äidin vanha poikaystävä teinivuosilta. :) Ja sellaisena saa pysyäkkin, kunnes tyttäreni ehkä joskus toisin haluaa :)
Vierailija kirjoitti:
Mies ei päätä siitä asiasta koska hän ei ole raskaana. Kyse ei ole miehen kehosta vaan naisen. Siispä nainen päättää ihan itse mitä haluaa.
Silloin olisi myös kaiken oikeustajun mukaista, että mies vapautuu täysin isyydestään ja kaikista maksuvelvollisuuksistaan.
Näin peli olisi reilu puolin ja toisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuosta miesten abortista. Eikö oltu jo kehittämässä miesten hormooniehkäisyä? Vai olenko vain nähnyt hyvää unta?
Miesten e-pillereitä kehiteltiin, mutta niiden huomattiin aiheuttavan vakaviakin haittavaikutuksia, joten niitä ei ainakaan vielä ole tuotu markkinoille. Haittavaikutukset olivat aika lailla samoja kuin naistenkin e-pillereissä.
Joo just tää. Eihän nyt herran jestas miehiä voi altistaa pillereille jotka aiheuttaa mielialan vaihtelua, aknea, nostaa veritulpan riskiä jne.. Sehän nyt ois ihan kamalaa :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies ja nainen vaikka avosuhteessa saanet alulle raskauden, niin miten se voi olla mahdollista, että nainen omalla päätöksellään voi tehdä abortin, vaikka mies haluaisi lapsen pitää?
Lakimuutoshan tässä tarvitaan.
Kalifaatissahan tätäkään ongelmaa ei ole vaan mies päättää kaikesta. Sinne siis?
Täytyy myöntää, että kalifaatissa todella ymmärretään naisten kierous ja typeryys sekä toimitaan näihin perustaen monissa asioissa länsimaita loogisemmin ja järkevämmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestäni abortti-oikeus pitäisi olla sekä miehellä että naisella.
Tästä olen samaa mieltä! Sanotakoon että olen nainen, ja yksinhuoltaja, en siis mies joka on vittuuntunut makselemaan elareita vahinkolapsesta :D
Mutta siis joo tota aborttia ei mies oikein voi kieltää, ainakaan ennen kun keksitään tapa jatkaa raskautta naisen kehon ulkopuolella. Siinä vaiheessa tollanen varmaan tulee käyttöön.
Mutta kyllä olen ehdottomasti sitä mieltä että kun mulla kerran on mahdollisuus valita abortti miehen tahdosta riippumatta, niin mielestäni pitää olla miehelläkin.
Itse tulin raskaaksi nuorena (17v) ja lapsen isä oli silloin 19v. Olimme vasta tapailleet, siis emme edes seurustelleet vakavissaan. Ilmoittaessani raskaudesta, kerroin tehneeni oman päätökseni ja pitäväni ehdottomasti lapsen, mutta sanoin että hän saa tehdä kuten itse parhaakseen näkee (annoin siis "luvan" tehdä sen "abortin"). Vähän aikaa hän yritti olla isänä mukana, syvennettiin meidän suhdetta jne mutta lopulta hänen oli myönnettävä ettei hänestä ole vielä isäksi. Niimpä hän lähti ja katosi lapsen elämästä kokonaan. Minä tein yksin päätöksen pitää lapsen niin musta olisi ollut tosi epäreilua isää kohtaan pakottaa hänet samaan, vaikka se raskaus yhteinen vahinko olikin. Minulla kuitenkin olisi ollut oikeus keskeyttää se. Sain siis 18-vuotiaana lapsen yksin. Nyt tyttäreni on 4-vuotias, minä 22, eikä isää ole näkynyt. Tietenkin tilanne on todella harmillinen lapselle, poden tästä huonoa omaa tuntoa päivittäin. Mutta toisaalta en koe paremmaksi vaihtoehdoksi sitäkään että olisin pakottanut miehen isäksi.
Voisi siis sanoa että minun lapseni isä teki "abortin", minä jatkoin raskautta. Nyt hän elää vapaata lapsetonta elämää (tai mistäs minä tiedän vaikka hänellä lapsia olisikin, ei olle yhteyksissä), ja minä taas yksinhuoltajan arkea :) Mielestäni loppu hyvin kaikki hyvin :) Vielä ei tyttäreni ole kysellyt isän perään mutta toki se päivä on tulossa. Tuolloin aijon olla rehellinen asian suhteen enkä missään nimessä mustamaalaa isää. Ei hän minusta väärin tehnyt, eikä minulla ole kaunoja häntä kohtaan.
Oletpa fiksu nuori nainen, hienosti kirjoitettu.
Itse saman kokeneena, en vaatinut ketään tilille omasta päätöksestä, isällä tietenkin oikeus tavata lasta jota ei ole tehnyt.
Terv. Äiti 26v ja tyttö pian vuoden :)Me sovittiin silloin tosta tapaamisesta että mikäli isä ei halua olla isä, ei hän myöskään tapaa lasta. Sovimme ettei hän ole missään yhteyksissä. Jos lapseni haluaa tavata isänsä niin se kyllä onnistuu. Voin auttaa häntä löytämään hänet ja ottamaan yhteyttä. Isäkin sanoi silloin että jos näin joskus tapahtuu niin kyllä hän on halukas tapaamaan. Mutta sovimme että aloite tulee tyttäreltäni. Ei isältä.
Hän ei siis ole edes tunnustanut lasta omakseen, vaan minä vastustin isyyden selvitystä ihan itse. Musta olisi tosi outoa ja lasta hämmentävää jos isä tapaisi lasta mutta ei kuitenkaan olisi juridisesti tai muullakaan tavalla isä. Ja tuolloin se nyt musta olisi suorastaan sitä että isä pakoilisi sitä elatusvastuuta. Nyt, me ei olla takamisissä ja sillä siisti. Hän ei ole tyttärelleni mitään muuta kuin äidin vanha poikaystävä teinivuosilta. :) Ja sellaisena saa pysyäkkin, kunnes tyttäreni ehkä joskus toisin haluaa :)
Eikö elatusmaksujen puute haittaa teidän elämää? Kyllähän sillä 150 eurolla kustantaa lapsen ruuat ja muita menoja. Miten ihmeessä pärjäsit ja pärjäät?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuosta miesten abortista. Eikö oltu jo kehittämässä miesten hormooniehkäisyä? Vai olenko vain nähnyt hyvää unta?
Miesten e-pillereitä kehiteltiin, mutta niiden huomattiin aiheuttavan vakaviakin haittavaikutuksia, joten niitä ei ainakaan vielä ole tuotu markkinoille. Haittavaikutukset olivat aika lailla samoja kuin naistenkin e-pillereissä.
Joo just tää. Eihän nyt herran jestas miehiä voi altistaa pillereille jotka aiheuttaa mielialan vaihtelua, aknea, nostaa veritulpan riskiä jne.. Sehän nyt ois ihan kamalaa :D
Jos Suomesta ei noita saa, niin luulisi saavan ulkomaisista nettikaupoista. Tilataanhan sieltä Viagraakin, joten samaan pakettiin voi tilata ehkäisypillereitäkin.
Näin sen pitäisi mennä: kun nainen tulee raskaaksi, mies saa halutessaan vaatia aborttia juristin kautta, jos nainen sanoo ei, juristi merkitsee sen ylös ja sitten miehellä ei ole mitään velvollisuutta osallistua elatukseen.
Tai ratkaistaan homma sillä että mies maksaa aika tuntuvat korvaukset terveyden vaarantamisesta, jälkioireista,työmenetyksistä ja etenkin kivusta. Kohtuja saa vuokrattua muualla maailmassa.