Mitä tehdä kun seksitön parisuhde vie itsetunnon?
Joo siis otsikossahan se ongelma tulikin.Olen ollut avomieheni kanssa yhdessä 2 vuotta ja yli vuoden on ollut jo sellaista että seksiä on harvoin, jos sitä on 2 krt/kk niin sitä on paljon! Itse haluaisin vaikka kerran tai kaksi viikossa, en koe olevani sen määrän kanssa epänormaalikaan.Olen yrittänyt keskustella asiasta mutta en saa mitään irti, aina on joko väsynyt tai milloin mitäkin.Kuulema tätä on ollut myös edellisissä suhteissa että kun meno vakiintunut, niin ei enää kiinnosta. Tmää on ruvennut vaikuttamaan minun itsetuntoon, tunnen itseni rumaksi ja epäviehättäväksi.Vaikka olen ihan hoikka ja kai nättikin.Onko ainoa vaihtoehto erota, pääni ei kestä tätä touhua.
Kommentit (94)
Sehän siinä onkin että silloin kun sitä on, se on hyvää.Minä oisin valmis katsomaan pornoakin, miestä ei kiinnosta. Jos mies ei ole tyytyväinen seksin laatuun niin voisihan hän sanoa jotain miten sitä voisi parantaa.Olen yrittänyt kysellä mutta en saa mitään vastauksia.Ja miksi ihmeessä mies valitsisi kumppanikseen aina naisen joka ei sytytä, kun tänä ei kerran ole ensimmäinen kerta kun kiinnostus lakkaa? Alussa olimme kuin kanit.AP
Täältäkin ääni erolle. Asia ei tule paranemaan, ja jälkeenpäin tulet ihmettelemään, miksi roikuit suhteessa niinkin kauan. Viimeistään se, ettei asiassa ole miehen mielestä ongelmaa, on naula arkkuun.
AP. Vaihtamalla paranee. Sano hänelle, että tässä on vakava ongelma, se joko ratkaistaan tai sinä lähdet. Se on nyt jo vaikuttanut sinun itsetuntoosi pahasti. Mutta ymmärrä se nyt, että sinä et ole
epäviehättävä vaan mies on "huijannut" sinua, kun tämä käytösmalli on toistuvaa. Toteuta mitä uhkaat. Eihän sillä ole tehoa, että sinä uhkailet, mutta heti kun mies vähän lässyttää, sinä "yrität" taas.
Terapiaan tai ero. Piste. Jos hän ei sinne suostu lähtemään, niin omapahan on mokansa. Sinä olet parhaasi tehnyt.
Vähän kuin mies söisi jotain sinun herkkuasi jatkuvasti eikä antaisi sinulle vaan selittäisi, että et sinä
tätä tarvitse...
Tuli mieleen eräs lause mitä olen kuullut joskus sanottavan... "tässä huushollissa harrastetaan seksiä joka perjantai klo 19.00, olit sitten kotona tai et" :D
Vaikea ymmärtää miehiä, jotka eivät ole kiinnostuneita tarjolla olevasta seksistä. Minä olen aina valmiina toimintaan vielä 29 vuoden yhteiselon jälkeen. Ei nyt ehkä ihan päivittäin, mutta monta kertaa viikossa kuitenkin jompi kumpi tai molemmat tekevät rakasteluun johtavan aloitteen. Kipinän ylläpitoon auttaa läheisyys, ei-eroottinen kosketus, suudelmat, toisen huomioiminen ja keskustelu.
M47
Kyllä läheisyyttä on muuten, mies haluaa katsella telkkaakin sylitysten ja käydä nukkumaan lusikassa.Olen miettinyt sitäkin, että pitäisikö pistää nyt loppu tuolle läheisyydellekin, koska seksittömyys olisi helpompi kestää jos sitä ei olisi.
Seurustelin pitkään miehen kanssa, jolla pahoja erektio-ongelmia koko suhteen ajan. Ajattelin ongelmien häviävän ajan myötä, luulin vaan että stressasi uuden kumppanin kanssa. Olin jo tosi ihastunut ja halusin katsoa pidemmän päälle asiaa.
Avautui kerran pienessä humalassa, että olen ensimmäinen, jonka kanssa edes on lauennut seksissä. Jälkeenpäin miettinyt, miten kurjalta mahtoi entisistä tuntua, kun omaa itsetuntoa aina välillä nakersi tuo seisokkiongelma aika paljon....
Ei seksi kyllä vuosien myötä paremmaksi muuttunut, päinvastoin. Alkoi pyörimään vaan miehen erektion saamisen ympärillä, minun piti tehdä kaiken maailman kikkailuja että sai edes hetken pidettyä sitä kovana sisällä/ennen seksiä. Uskalsin jo ottaa asiaa puheeksi useamman kerran, mutta aina vastauksena oli, että ei tiedä, mistä johtuu. Seksiä alkoi olemaan sitten viimisenä vuonna ehkä kerran 1,5 kuukaudessa, hänelle tämä oli omien sanojensa mukaan hyvä juttu.
Ero oli hänen päätös, ahdistin häntä kuullemma seksuaalisesti ja oli löytänyt toisen naisen. En tiedä miltä tämä kuulostaa, mutta mielestäni vaikuttaa, että mies "pakeni" ongelmaa kuvitellen sen korjaantuvan uudessa suhteessa, voi olla että näin sitten kävi. Epäilen kyllä
Olisihan se kiva pystyä olemaan niin tunnekylmä, ettei oman puolison - kaikista läheisimmän ihmisen - haluttomuus vaikuttaisi mitenkään. Mutta kun päivästä toiseen hän osoittaa teoillaan (oikeastaan tekemättömyydellään), että en ole kelpaava, riittävä, haluttava. Se todella kirpaisee ja syö osan ihmisyyttä. Ihan kuin en ansaitsisi mitään enempää. Vaimo ei suostu tekemään asialle mitään, koska hänelle seksittömyys ei ole ongelma. Ei käy myöskään avoin suhde, tai edes helppo ero. Masturbointikin on oikeastaan kielletty, koska se saa HÄNET tuntemaan itsensä huonoksi...
Entäs ero sitten? Tässä yhteiskunnassa ei ole sallittua rikkoa perhettä seksittömyyden takia. Se olisi tietysti vain pinnalle näkyvä syy, vaikka todellisuudessa tilanne rikkoo sisimpäni, minut. Tai on rikkonut jo, samapa tuo enää tälle elämälle.
Eroa.
Seurustelin vuoden verran miehen kanssa, jota seksi ei kiinnostanut yhtään. Ei ollut koskaan kiinnostanut. En vieläkään ymmärrä, miksi ihmeessä hän halusi seurustella kanssani ja halusi ehdottomasti mennä kanssani sänkyyn.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä läheisyyttä on muuten, mies haluaa katsella telkkaakin sylitysten ja käydä nukkumaan lusikassa.Olen miettinyt sitäkin, että pitäisikö pistää nyt loppu tuolle läheisyydellekin, koska seksittömyys olisi helpompi kestää jos sitä ei olisi.
Mullakin oli sellainen mies, joka halusi kyllä olla paljon lähellä, mutta seksiä ei halunnut. No, minua terveenä naisena tuo miehen läheisyys (sylikkäin telkkaria, tai ihan vaan nukkua kiinni toisessa tms.) alkoi usein kiihottaa, joten tein siinä kohtaa sitten aloitteen. Mies ahdistui, että eikö voida olla vaan lähekkäin. Mun oli loppujen lopuksi helpompi kestää sitä seksittömyyttä niin, etten hakeutunut miehen lähelle ollenkaan, niin ei alkanut vituttaa ettei se ikinä johda seksiin. Sillä lailla meillä pysyi välit ihan hyvinä, mutta se olikin sitten jo niin kämppissuhde, kun ei ollut seksiä eikä lopulta enää läheisyyttäkään, kun en vaan voinut olla miehen lähellä ilman että alkoi tehdä mieli. En siis tehnyt tästä mitään numeroa, enkä sanonut mitään, en vaan enää hakeutunut läheisyyteen kun se oli itselle niin painostavaa...
Yhtenä iltana mies sitten murheellisena että "kun et sää ikinä tule enää edes lähelle", silloin oli pakko sanoa että voisiko siihen olla syytä myös sussa, minä en vaan kestä sitä läheisyyttä kun ei ole toiveitakaan seksistä, helpompi olla eri puolella sohvaa niin en sitten ainakaan ala painostaa.
No, se suhde loppui sitten pian. Ei seksin vähyyteen, mutta sanotaan nyt niin, että kun niitä muitakin vaikeuksia alkoi olla, niin ei ollut edes sitä parisuhteen liimaa (seksiä ja läheisyyttä), joiden vuoksi olisi jaksanut taistella suhteen eteen.
AP oletko varma ettei miehesi katso pornoa? Hän väittää niin, mutta onko asia todella niin? Pornoriippuvuus voi viedä halut totaalisesti oikeaan seksiin, niin mieheltä kuin naiselta.
Vierailija kirjoitti:
Täältäkin ääni erolle. Asia ei tule paranemaan, ja jälkeenpäin tulet ihmettelemään, miksi roikuit suhteessa niinkin kauan. Viimeistään se, ettei asiassa ole miehen mielestä ongelmaa, on naula arkkuun.
Vuosi sitten olisin tämän allekirjoittanut. Nyt ei enää pysty kun kanien lailla ilakoidaan miehen kanssa joka vuosi sitten oli totaalihaluton, ei edes halannut, ei puhunut enää mistään, no sen verran tiuski ettei seksi merkitse mitään ja ikuinen selibaatti on enemmän kuin ok ja voin hänen puolestaan hakea vakipanon vaikka naapurista jos haluttaa. Myönnän, usko oli loppua itseltä jo alkumetreillä ja erostakin puhuttiin kun miestä ei kiinnostanut. Eikä kiinnostanut porno, ei kiinnostanut itsensä hipelöinti, ei läheisyys, ei vahingossakaan mikään mikä edes vähän viittasi seksiin.
Ihmisten päiden sisälle mahtuu mitä ihmeellisimpiä mörköjä, ne pitää löytää ja hävittää. Meillä tilanne oli toivoton, totaalisen toivoton, ei sitä muulla tavalla pystynyt silloin kuvailemaan. Ei ole enää, mutta kaksi siihen muutokseen vaaditaan.
Mieheni on "vähän tyytyvä" ja kerta viikkoon normaalia ja aika kuiville jään itse viiden minuutin esileikeissä ja samanmoisessa aktisuorituksessa.
On puhuttu, itketty ja mies tsempannut myös minun nautinnon suhteen.
Mutta 3/10 parhaimillaan on seksielämämme minun vinkkelistä.
Erotiikka ja intohimo vieras käsite.
Muuten suhde on perkeleen hyvä ja tulevaisuus kirkas, mutta pelko itsellä suuri, että seksielämä on lopun elämää tätä.
Muutosta täytyy tehdä, en vain haluaisi loukata miestä joka ottaa seksistä puhuttaessa tuhat marttyyri tikarin iskua selkään ja sitten korjaillaan tuhoja vuosi.
En ole niin moraalinen ihminen, ettri lankeamus olisi mahdottomuus itselleni.
Kaipaan intohimoa ja seksiä niin ettei mitään rajaa, nykyinen tilannepitää fyysistä ja psyykkistä seksuaalista luennettani vankilassa missä mitään nautintoa ja orgasmia ei tule.
Ahdistavaa puolilämpöistä sertiä, kuitenkin sytyn vielä kumppanistani täysin, itse petipuuhat menevät halvauksen vallassa.
No jaa, tilanteelle on kaksi vaihtoehtoa seuraavan viiden vuoden aikana. Ero tai seksielämän mullistuminen.
Vierailija kirjoitti:
AP oletko varma ettei miehesi katso pornoa? Hän väittää niin, mutta onko asia todella niin? Pornoriippuvuus voi viedä halut totaalisesti oikeaan seksiin, niin mieheltä kuin naiselta.
Olen koska hän ei ole koskaan kotona yksin (teen lyhyempää työpäivää) ja töissä hänellä on niin kiire ettei siellä ehdi. Eikä häntä kyllä kiinnostakaan. Tietää että minulle voisi sen myöntää jos katsoisi, minähän oisin vaan iloinen että homma kiinnostaa edes jossain muodossa.Hän ei myöskään tykkää siitä että minä katson, minun pitäisi vaan kärvistellä hänen harvoin tapahtuvan seksinsä varassa.Ja minulta ei ainakaan ole porno haluja vienyt, päinvastoin. AP
Vierailija kirjoitti:
Mies89 kirjoitti:
Laihduta, kasvata pidemmät hiukset ja pidä niistä huolta, pukeudu kuin nainen äläkä kuin raksamies, opettele meikkaamaan, käytä seksikkäitä alusvaatteita. Valotkin voi pitää päällä ja seksiä ei ole pakko harrastaa siellä peiton alla.
Mittani ovat 169/59 (treenaan joten lihakset painaa jonkun verran), hiukset on puoleen selkään, meikkaan päivittäin, en pukeudu miehekkäästi, alusvaatteet yleensä pitsiä ja stringejä jne. Aluksi ajattelin että ei tämä minuun vaikuta mutta kun päivästä toiseen sama pettymys ja fiilis ettei kelpaa, kyllä syö itsetuntoa.
Jostain syystä ongelmanratkaisuehdotuksia aina alapeukutetaan täällä AV:lla. Silti yksi keino on muuttaa ulkonäköäsi. Nisäkkäiden aivot (uroksien erityisesti) ovat rakennettu niin, että uutuus viehättää enemmän kuin tuttu, oli kyseessä rotta tai ihminen. Älä leikkaa lyhyeksi, mutta muuta kampausta, meikkiä, vaatteita, alusavaatteitakin tietysti. Tee muutos 6-8 viikon välein, jos oikein haluat ylläpitää miehen viritystilaa.
Onko jonkun teistä mies tai oletko itse miehenä käynyt lääkärissä selvittelemässä haluttomuuden syitä? Ajattelin passittaa miehen vielä lääkäriin että ainakin teston taso katsottaisiin. Mitähän muuta saattavat tutkia, tietääkö kukaan? Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies89 kirjoitti:
Laihduta, kasvata pidemmät hiukset ja pidä niistä huolta, pukeudu kuin nainen äläkä kuin raksamies, opettele meikkaamaan, käytä seksikkäitä alusvaatteita. Valotkin voi pitää päällä ja seksiä ei ole pakko harrastaa siellä peiton alla.
Mittani ovat 169/59 (treenaan joten lihakset painaa jonkun verran), hiukset on puoleen selkään, meikkaan päivittäin, en pukeudu miehekkäästi, alusvaatteet yleensä pitsiä ja stringejä jne. Aluksi ajattelin että ei tämä minuun vaikuta mutta kun päivästä toiseen sama pettymys ja fiilis ettei kelpaa, kyllä syö itsetuntoa.
Jostain syystä ongelmanratkaisuehdotuksia aina alapeukutetaan täällä AV:lla. Silti yksi keino on muuttaa ulkonäköäsi. Nisäkkäiden aivot (uroksien erityisesti) ovat rakennettu niin, että uutuus viehättää enemmän kuin tuttu, oli kyseessä rotta tai ihminen. Älä leikkaa lyhyeksi, mutta muuta kampausta, meikkiä, vaatteita, alusavaatteitakin tietysti. Tee muutos 6-8 viikon välein, jos oikein haluat ylläpitää miehen viritystilaa.
Minulle kelpaisi ihan sama nainen edelleen 20 vuoden jälkeen, vaikkei tekisi minkäänlaisia muutoksia itseensä. Minä taas kerran repäisin, vaimo ei edes huomannut minun ajelleen itseni sääristä partaan asti posliiniksi, ennen kuin karvat kasvoivat taas takaisin.
Yleensäkin se, että vastuuta siirretään jonnekin muualle kuin haluttomalle, on inhottavaa. Oikeasti haluton on vallan tyytyväinen ilman seksiä, eikä siihen auta muu kuin hänen oman ajattelunsa muuttuminen. Se, että haluavan itsetunto on jo muutenkin romutettu, VIELÄ pitäisi venyä enempään, että toinen voisi kiinnostua. Ihan nurinkurinen ajatus.
Jos ei sytytä, ei sytytä. Joku toinen voi taas sytyttää. Syitä voi analysoida ja pohdiskella itsekseen tai yhdessä. Ne voivat olla fyysisiä, henkisiä, teknisiä, hygienisiä - mitä vain. Jos aihe muodostuu oikeaksi ongelmaksi, sen aiheuttavaa asiaa tai olosuhdetta voi muuttaa tai etsiä itselleen sopiva ratkaisu.