Krista Kosonen kritisoi suomalaisten nyrpeänä suhtautumista lapsiin

Vierailija kirjoitti:

Mikä on muuten Kristan lapsen nimi?

Anttiina Kristabelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytyy myöntää että tälläkin hetkellä vituttaa, kun naapurin lapset juoksevat, kiljahtelevat ja leikkivät kerrostalon käytävällä VANHEMPANSA kanssa. Kaikki nuo pomput ja kiljumiset kuuluvat kotiini. Ja kyllä kyllä, vanha talo ja huono äänieristys. Mutta tuo lasten käytävällä äänekkäästi leikittäminen tuntuu musta kyllä vähän itsekkäältä ratkaisulta. Toki vanhemman eikä lapsen vika. Ehkäpä tuo "lapsiviha" kumpuaa ihan niistä itsekkäistä vanhemmista.

Tätä oikein pysähtyi miettimään että mitäköhän tuo on käytännössä tarkoittanut? Ovatko he oikeasti pistäneet leikiksi siellä rapun käytävällä? Vaikea kuvitella, siis vanhempi juoksuttaa, pomputtaa lasta käytävällä? Hippaako he siellä leikkivät yhdessä? Vähän ihmeellistä kieltämättä. Toisaalta tiedän että on ihmisiä jotka ovat niin sairaan allergisia lasten äänille että pelkästään portaiden alas käveleminen, lapsen puhuminen, nauraminen tai liikkuminen rapussa omasta asunnosta ulos tulkitaan näillä palstoilla huutamiseksi tai leikkimiseksi. Sinun tapauksessahan ei varmaan näin ole, toivottavasti?

Aluksi luulin monesti, että he tekevät lähtöä jonnekin ja muksut on laitettu käytävälle odottelemaan toisen vanhemman kanssa, kunnes tajusin että ei, he todellakin ihan vain hengailevat siellä. Heillä todella on tällainen tapa. En tarkkaan tiedä mitä siellä tekevät, mutta vaihdellen 2-3 pikkumuksua kiljahtelee, tekee juoksupyrähdyksiä ja juoksee portaita ees taas. Vanhempi pönöttää vieressä, ei juuri puhu lapsille. Tätä kestää yleensä tunnista kahteen kerrallaan. Kyllä ihan todella vituttaa ne jatkuvat korkeat kiljaisut, jotka kaikuvat pitkin käytäviä myös asuntooni.

Muuten. Myös edellisessä kodissani oli perhe, jossa toinen vanhempi ja yksi lapsi "hengailivat" kerrostalon käytävällä. He istuivat rappusilla, lapsi saattoi selailla jotain lastenkirjaa. He eivät häirinneet minua lainkaan, ja muksusta tuli vain symppisfiilis.

Vanhempi pönöttää vieressä, lapset juoksevat rappusia ylös ja alas ja tätä kestää tunnista kahteen kerrallaan? Anteeksi, mutta kuulostaa todella uskomattomalta??? Tämän haluaisin nähdä ja kokea.

Et haluaisi. Ja kanssaihmisiin välinpitämättömästi suhtautuva vanhempi ei kyllä todellakaan ole mikään harvinaisuus. Hyvä sinulle, jos siellä teillä päin on.

Haluaisin sen takia että en mitenkään ymmärrä miten jollain vanhemmalla on aikaa tai intressiä olla jossain rapussa tunnin pari?

En lukenut ketjua tai aloitusta, mut mistäpä nää suomalaiset taidealan ihmiset ei Suomessa valittais? Kun kaikki on niin päin persettä. Mulle sopis vallan mainiosti et lähtisivät vetämään täältä, siis kaikki valittajat. Ei noi julkut pelkästään. Enkä tarkoita mitään muutaman kuukauden pikkuirtiottoa, jossa ei ehdi päästä kosketuksiin toisen valtion kokonaisvaltaiseen kuvaan, vaan mielellään lopullisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan tottahan tuo on. Missään ei ikinä tunne olevansa yhtä vähän tervetullut kuin vaunujen kanssa bussissa - ei edes ruuhka- sellaisessa. 

Läheskään kaikissa maissa ei saa mennä bussiin kasaamatta rattaita, joten Suomessa on aika hyvin asiat. Suomessakin voisi oikeasti miettiä sitä, että isompien lasten kanssa rattaat kasattaisiin, jotta pienten vauvojen kanssa liikkuvat mahtuisivat vaunujensa kanssa bussiin. Tai että rattaat jätettäisiin kotiin tai käytettäisiin sateenvarjorattaita isojen lasten kanssa. Ja tiedetään talvella matkarattaat eivät toimi, mutta ei täällä ole talvi 12 kk. Lähinnä voisi miettiä, miten busseihin mahtuisi ruuhka-aikanakin kaikki halukkaat.

Siitäkin varmasti riemu repeäisi kun mamma alkaisi kasailemaan rattaita ja kuluttamaan kanssamatkustajien aikaa turhan hitaalla toiminnalla. Miten esim. autoton stadilainen kävisi kaupassa, jos pitäisi bussiin noustessa kasata rattaat, ottaa tavaratilasta kauppakassi, olkalaukku ja vielä huolehtia lapsenkin turvallisuudesta? Eipä kovin käytännölliselle ehdotukselle kuulosta. Mutta varmaan itsekin elät elämääsi jatkuvasti ennakoiden muiden ihmisten tarpeita? Et shoppaile niin että levittäydyt bussissa kassiesi kanssa milliäkään toisen paikan puolelle, et käytä hajuvesiä ja hiuskiinteitä ettei joku saa migreenikohtausta, et soita musiikkia kuulokkeilla ettei vierustoveri häiriinny, et varsinkaan puhu puhelimessa bussissa. Vai mitä?

En kyllä käytä hajusteita, kun ajattelen mahdollisia astmaatikkoja. Etkö tuosta tajunnut, että tarkoitin sitä, että pyrkii huomioimaan muut matkustajat tilanteen mukaan? Jos on viikon ruokaostokset rattaiden alakorissa, niin on joo hankala kasata niitä. Olisiko mitenkään mahdollista joskus kuitenkin kasata ne rattaat? En mä ymmärrä, miksi äiti tai isä voi jättää tyhjät rattaat bussiin viemään yhden vaunupaikan ja mennä itse jonnekin muualle istumaan 3-vuotiaan kanssa ja viedä aika paljon tilaa. Jossain päin maailmaa tollainen toiminta ei tulisi kuulonkaan. Oikeasti me lapsiperheet olemme Suomessa aika hemmoteltuja.

Pidän lapsista mutta vihaan heidän äitejään. Ei ole lapsen vika, että mamman on täytynyt saada tila-auton kokoiset kärryt ja että Pirjoliina pitää kuskata ravintolaan kello kymmenen jälkeen "dinnerille".

Suomalaiset aikuiset on niin huonovointisia, empatiakyvyttömiä, ja heikkoitsetuntoisia hedonisteja nykyään. Nämä aivottomat pönkittää omaa oloaan sillä, että hyökkäilee ja kohdistaa oman henkilökohtaisen tunneköyhyytensä yhteiskunnan heikoimpia ja pienimpiä osallisia kohtaan.

Se viha on sinussa, typerä ihminen, eikä sitä aiheuta yksikään lapsi. Oikeasti olet ehkä itsekin lapsen tasolla tai ehkä vihaat omaa lapsuuttasi.

Nanao kirjoitti:

Pidän lapsista mutta vihaan heidän äitejään. Ei ole lapsen vika, että mamman on täytynyt saada tila-auton kokoiset kärryt ja että Pirjoliina pitää kuskata ravintolaan kello kymmenen jälkeen "dinnerille".

Menepä vähän syvemmälle ajattelussa. Miksi vihaat sitten heidän äitejään? Miten heidän kärryvalinta tai ruokailuajat sinun olemiseesi vaikuttaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytyy myöntää että tälläkin hetkellä vituttaa, kun naapurin lapset juoksevat, kiljahtelevat ja leikkivät kerrostalon käytävällä VANHEMPANSA kanssa. Kaikki nuo pomput ja kiljumiset kuuluvat kotiini. Ja kyllä kyllä, vanha talo ja huono äänieristys. Mutta tuo lasten käytävällä äänekkäästi leikittäminen tuntuu musta kyllä vähän itsekkäältä ratkaisulta. Toki vanhemman eikä lapsen vika. Ehkäpä tuo "lapsiviha" kumpuaa ihan niistä itsekkäistä vanhemmista.

Tätä oikein pysähtyi miettimään että mitäköhän tuo on käytännössä tarkoittanut? Ovatko he oikeasti pistäneet leikiksi siellä rapun käytävällä? Vaikea kuvitella, siis vanhempi juoksuttaa, pomputtaa lasta käytävällä? Hippaako he siellä leikkivät yhdessä? Vähän ihmeellistä kieltämättä. Toisaalta tiedän että on ihmisiä jotka ovat niin sairaan allergisia lasten äänille että pelkästään portaiden alas käveleminen, lapsen puhuminen, nauraminen tai liikkuminen rapussa omasta asunnosta ulos tulkitaan näillä palstoilla huutamiseksi tai leikkimiseksi. Sinun tapauksessahan ei varmaan näin ole, toivottavasti?

Aluksi luulin monesti, että he tekevät lähtöä jonnekin ja muksut on laitettu käytävälle odottelemaan toisen vanhemman kanssa, kunnes tajusin että ei, he todellakin ihan vain hengailevat siellä. Heillä todella on tällainen tapa. En tarkkaan tiedä mitä siellä tekevät, mutta vaihdellen 2-3 pikkumuksua kiljahtelee, tekee juoksupyrähdyksiä ja juoksee portaita ees taas. Vanhempi pönöttää vieressä, ei juuri puhu lapsille. Tätä kestää yleensä tunnista kahteen kerrallaan. Kyllä ihan todella vituttaa ne jatkuvat korkeat kiljaisut, jotka kaikuvat pitkin käytäviä myös asuntooni.

Muuten. Myös edellisessä kodissani oli perhe, jossa toinen vanhempi ja yksi lapsi "hengailivat" kerrostalon käytävällä. He istuivat rappusilla, lapsi saattoi selailla jotain lastenkirjaa. He eivät häirinneet minua lainkaan, ja muksusta tuli vain symppisfiilis.

Vanhempi pönöttää vieressä, lapset juoksevat rappusia ylös ja alas ja tätä kestää tunnista kahteen kerrallaan? Anteeksi, mutta kuulostaa todella uskomattomalta??? Tämän haluaisin nähdä ja kokea.

Et haluaisi. Ja kanssaihmisiin välinpitämättömästi suhtautuva vanhempi ei kyllä todellakaan ole mikään harvinaisuus. Hyvä sinulle, jos siellä teillä päin on.

Haluaisin sen takia että en mitenkään ymmärrä miten jollain vanhemmalla on aikaa tai intressiä olla jossain rapussa tunnin pari?

Ymmärsin kyllä jo, ettet halua uskoa kertomaani ja samalla myöntää, että joku vanhempi voi todella käyttäytyä niin ääliömäisesti ja muista ihmisistä välittämättä. Se ettet usko, ei nyt ihan hirveästi haittaa, sellaistahan se aina on kun täällä kirjoitellaan. Kirjoitin tämän esimerkkini vanhempien välinpitämättömyydestä vain siksi, koska tällainen käytös tuli mieleen tuon kiljunnan ollessa jälleen niin sanotussa aktiivitilassa.

Kyllä vanhempien umpisurkeasta käytöksestä olisi muitakin esimerkkejä: brunssimamma, joka on parkkeerannut vaununsa niin, että puolet ovesta on tukossa, ja toki tiuskitaan vihaisesti tarjoilijalle, kun tarjoilija pyytää siirtämään vaunuja, että muutkin pääsisivät kulkemaan.

Ei ne lapset, mutta ne vanhemmat....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytyy myöntää että tälläkin hetkellä vituttaa, kun naapurin lapset juoksevat, kiljahtelevat ja leikkivät kerrostalon käytävällä VANHEMPANSA kanssa. Kaikki nuo pomput ja kiljumiset kuuluvat kotiini. Ja kyllä kyllä, vanha talo ja huono äänieristys. Mutta tuo lasten käytävällä äänekkäästi leikittäminen tuntuu musta kyllä vähän itsekkäältä ratkaisulta. Toki vanhemman eikä lapsen vika. Ehkäpä tuo "lapsiviha" kumpuaa ihan niistä itsekkäistä vanhemmista.

Tätä oikein pysähtyi miettimään että mitäköhän tuo on käytännössä tarkoittanut? Ovatko he oikeasti pistäneet leikiksi siellä rapun käytävällä? Vaikea kuvitella, siis vanhempi juoksuttaa, pomputtaa lasta käytävällä? Hippaako he siellä leikkivät yhdessä? Vähän ihmeellistä kieltämättä. Toisaalta tiedän että on ihmisiä jotka ovat niin sairaan allergisia lasten äänille että pelkästään portaiden alas käveleminen, lapsen puhuminen, nauraminen tai liikkuminen rapussa omasta asunnosta ulos tulkitaan näillä palstoilla huutamiseksi tai leikkimiseksi. Sinun tapauksessahan ei varmaan näin ole, toivottavasti?

Aluksi luulin monesti, että he tekevät lähtöä jonnekin ja muksut on laitettu käytävälle odottelemaan toisen vanhemman kanssa, kunnes tajusin että ei, he todellakin ihan vain hengailevat siellä. Heillä todella on tällainen tapa. En tarkkaan tiedä mitä siellä tekevät, mutta vaihdellen 2-3 pikkumuksua kiljahtelee, tekee juoksupyrähdyksiä ja juoksee portaita ees taas. Vanhempi pönöttää vieressä, ei juuri puhu lapsille. Tätä kestää yleensä tunnista kahteen kerrallaan. Kyllä ihan todella vituttaa ne jatkuvat korkeat kiljaisut, jotka kaikuvat pitkin käytäviä myös asuntooni.

Muuten. Myös edellisessä kodissani oli perhe, jossa toinen vanhempi ja yksi lapsi "hengailivat" kerrostalon käytävällä. He istuivat rappusilla, lapsi saattoi selailla jotain lastenkirjaa. He eivät häirinneet minua lainkaan, ja muksusta tuli vain symppisfiilis.

Vanhempi pönöttää vieressä, lapset juoksevat rappusia ylös ja alas ja tätä kestää tunnista kahteen kerrallaan? Anteeksi, mutta kuulostaa todella uskomattomalta??? Tämän haluaisin nähdä ja kokea.

Et haluaisi. Ja kanssaihmisiin välinpitämättömästi suhtautuva vanhempi ei kyllä todellakaan ole mikään harvinaisuus. Hyvä sinulle, jos siellä teillä päin on.

Haluaisin sen takia että en mitenkään ymmärrä miten jollain vanhemmalla on aikaa tai intressiä olla jossain rapussa tunnin pari?

Ymmärsin kyllä jo, ettet halua uskoa kertomaani ja samalla myöntää, että joku vanhempi voi todella käyttäytyä niin ääliömäisesti ja muista ihmisistä välittämättä. Se ettet usko, ei nyt ihan hirveästi haittaa, sellaistahan se aina on kun täällä kirjoitellaan. Kirjoitin tämän esimerkkini vanhempien välinpitämättömyydestä vain siksi, koska tällainen käytös tuli mieleen tuon kiljunnan ollessa jälleen niin sanotussa aktiivitilassa.

Kyllä vanhempien umpisurkeasta käytöksestä olisi muitakin esimerkkejä: brunssimamma, joka on parkkeerannut vaununsa niin, että puolet ovesta on tukossa, ja toki tiuskitaan vihaisesti tarjoilijalle, kun tarjoilija pyytää siirtämään vaunuja, että muutkin pääsisivät kulkemaan.

Ei ne lapset, mutta ne vanhemmat....

En ole aiempi kommentoija, mutta kiinnostaisi tietää mitä vanhemmat sanoivat kun huomautit heille asiasta? Yrittivätkö edes hiljentää lapsia kun kuljit ohi? Luulisi kaikkien tietävän ettei metelöinti rapussa ole suotavaa.

Kävin kaupassa ja siellä kaksi lasta paahtoivat menemään lastenkärryjen kanssa miten lystää ja äiti vain räpläsi puhelinta. Törmäsivät jonkun vanhukset kärryihin, eikä nainen pyytänyt edes anteeksi. 

Krista Kososella on jännä tyyli valittaa kaikesta. Milloin mistäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytyy myöntää että tälläkin hetkellä vituttaa, kun naapurin lapset juoksevat, kiljahtelevat ja leikkivät kerrostalon käytävällä VANHEMPANSA kanssa. Kaikki nuo pomput ja kiljumiset kuuluvat kotiini. Ja kyllä kyllä, vanha talo ja huono äänieristys. Mutta tuo lasten käytävällä äänekkäästi leikittäminen tuntuu musta kyllä vähän itsekkäältä ratkaisulta. Toki vanhemman eikä lapsen vika. Ehkäpä tuo "lapsiviha" kumpuaa ihan niistä itsekkäistä vanhemmista.

Tätä oikein pysähtyi miettimään että mitäköhän tuo on käytännössä tarkoittanut? Ovatko he oikeasti pistäneet leikiksi siellä rapun käytävällä? Vaikea kuvitella, siis vanhempi juoksuttaa, pomputtaa lasta käytävällä? Hippaako he siellä leikkivät yhdessä? Vähän ihmeellistä kieltämättä. Toisaalta tiedän että on ihmisiä jotka ovat niin sairaan allergisia lasten äänille että pelkästään portaiden alas käveleminen, lapsen puhuminen, nauraminen tai liikkuminen rapussa omasta asunnosta ulos tulkitaan näillä palstoilla huutamiseksi tai leikkimiseksi. Sinun tapauksessahan ei varmaan näin ole, toivottavasti?

Aluksi luulin monesti, että he tekevät lähtöä jonnekin ja muksut on laitettu käytävälle odottelemaan toisen vanhemman kanssa, kunnes tajusin että ei, he todellakin ihan vain hengailevat siellä. Heillä todella on tällainen tapa. En tarkkaan tiedä mitä siellä tekevät, mutta vaihdellen 2-3 pikkumuksua kiljahtelee, tekee juoksupyrähdyksiä ja juoksee portaita ees taas. Vanhempi pönöttää vieressä, ei juuri puhu lapsille. Tätä kestää yleensä tunnista kahteen kerrallaan. Kyllä ihan todella vituttaa ne jatkuvat korkeat kiljaisut, jotka kaikuvat pitkin käytäviä myös asuntooni.

Muuten. Myös edellisessä kodissani oli perhe, jossa toinen vanhempi ja yksi lapsi "hengailivat" kerrostalon käytävällä. He istuivat rappusilla, lapsi saattoi selailla jotain lastenkirjaa. He eivät häirinneet minua lainkaan, ja muksusta tuli vain symppisfiilis.

Vanhempi pönöttää vieressä, lapset juoksevat rappusia ylös ja alas ja tätä kestää tunnista kahteen kerrallaan? Anteeksi, mutta kuulostaa todella uskomattomalta??? Tämän haluaisin nähdä ja kokea.

Et haluaisi. Ja kanssaihmisiin välinpitämättömästi suhtautuva vanhempi ei kyllä todellakaan ole mikään harvinaisuus. Hyvä sinulle, jos siellä teillä päin on.

Haluaisin sen takia että en mitenkään ymmärrä miten jollain vanhemmalla on aikaa tai intressiä olla jossain rapussa tunnin pari?

Ymmärsin kyllä jo, ettet halua uskoa kertomaani ja samalla myöntää, että joku vanhempi voi todella käyttäytyä niin ääliömäisesti ja muista ihmisistä välittämättä. Se ettet usko, ei nyt ihan hirveästi haittaa, sellaistahan se aina on kun täällä kirjoitellaan. Kirjoitin tämän esimerkkini vanhempien välinpitämättömyydestä vain siksi, koska tällainen käytös tuli mieleen tuon kiljunnan ollessa jälleen niin sanotussa aktiivitilassa.

Kyllä vanhempien umpisurkeasta käytöksestä olisi muitakin esimerkkejä: brunssimamma, joka on parkkeerannut vaununsa niin, että puolet ovesta on tukossa, ja toki tiuskitaan vihaisesti tarjoilijalle, kun tarjoilija pyytää siirtämään vaunuja, että muutkin pääsisivät kulkemaan.

Ei ne lapset, mutta ne vanhemmat....

En ole aiempi kommentoija, mutta kiinnostaisi tietää mitä vanhemmat sanoivat kun huomautit heille asiasta? Yrittivätkö edes hiljentää lapsia kun kuljit ohi? Luulisi kaikkien tietävän ettei metelöinti rapussa ole suotavaa.

Kyllä minulla paniikkihäiriöisenä on aina iso kynnys mennä muille valittamaan. Olen valinnut kärvistelyn konfliktin sijaan, erityisesti kun muutoinkin olen muuttamassa pois puolen vuoden sisällä. Tiedän että kanssanaapuri on valittanut isännöitsijälle, ja asialla ei ole ollut vaikutusta. Ehkä valitus leimattiin tuollaiseksi "lapsivihamieliset nyt eivät kestä normaalia kerrostaloelämää ja elämisen ääniä" -tyyliseksi tiukkisteluksi?

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset aikuiset on niin huonovointisia, empatiakyvyttömiä, ja heikkoitsetuntoisia hedonisteja nykyään. Nämä aivottomat pönkittää omaa oloaan sillä, että hyökkäilee ja kohdistaa oman henkilökohtaisen tunneköyhyytensä yhteiskunnan heikoimpia ja pienimpiä osallisia kohtaan.

Se viha on sinussa, typerä ihminen, eikä sitä aiheuta yksikään lapsi. Oikeasti olet ehkä itsekin lapsen tasolla tai ehkä vihaat omaa lapsuuttasi.

Tämä kirjoitus oikein huutaa vihaa ja ärtymystä, vaikka kirjoittaja ilmeisesti yritti jotain muuta.

Vierailija kirjoitti:

Krista Kososella on jännä tyyli valittaa kaikesta. Milloin mistäkin.

No kyllä hän aika usein valittaa ihan aiheesta. Olen Kristan kanssa aikalailla samaa mieltä. Suomessa ei suhtauduta mitenkään hirveän mukavasti lapsiin, verrattuna muihin maihin. Itse järkytyin kerran kun menin vauvan kanssa vaunuilla ruokakauppaan, ja yksi vanhempi nainen tuli valittamaan, että "pitääkö noitten vaunujen kanssa tulla kauppaan?" Hyvä etten huutanut hänelle takaisin. Siis olisiko mun pitänyt jättää 2kk vauva yksin kotiin ja mennä kauppaan vai? Ymmärrän kyllä, että ihmisiä häiritsee jos joku vauva huutaa koneessa 9h, mutta jos perhe on muuttamassa Jenkkeihin, niin pitäähän sen vauvankin sinne silloin lentää.

Asuin Briteissä kun ensimmäinen lapseni syntyi, ja pakko sanoa, että kun muutettiin takaisin Suomeen, niin se oli pieni järkytys. En minäkään halua, että vieraat ihmiset tulevat lääppimään lapsiani, mutta ystävällisyys lapsia/lapsiperheitä kohtaan ei tarkoita sitä, että pitäisi olla puristelemassa jonkun toisen lapsen poskia.

Suomessa tosin ei osata myöskään kasvattaa lapsia, joten aika monet onkin huonosti käyttäytyviä kakaroita. Vauva on tietysti asia erikseen. Täällä lapset ei osaa puhua normaalilla, kauniilla äänellä, vaan meno on semmoista rääkymistä ja ininää. Muistan kun muutin 10v sitten Britteihin ja seurasin bussissa brittilasten käytöstä. Ihmettelin sitä, kun ne lapset osasivat puhua niin kypsästi ja käydä keskustelua muiden kanssa ilman, että tarvitsi korottaa ääntä tai vinkua. Suomessa harvat lapset osaavat tätä, ehkä se johtuu just siitä, että lapsiin suhtaudutaan huonosta, ja kasvatetaan myös huonosti...

Iskä vaan kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iskä vaan kirjoitti:

Suomi on sairas ja yhdellä osalla se näkyy suhtautumisena lapsiin. Ilmapiiri juuri nyt on KÄSITTÄMÄTTÖMÄN kireä, stressaantunut ja tyly.

Vietin äskettäin perheen kanssa pitkän viikonlopun Euroopassa. Kaikkialla mihin menimme pieni taaperomme sai osakseen "punaisen maton" kohtelua. Hienoimpia kokemuksia oli ravintola, jossa kaksi tarjoilijaa hassutteli töidensä ohessa lapsemme kanssa koko ateriamme ajan. Kyyninen suomalainenkin hiljeni kun pöytään tulleessa laskussa luki "Service included". Olin nimittäin jo ehtinyt vaimolle virnistelemään, että kylläpä kerrankin näkevät vaivaa tipin eteen. 

Museoissa lipunmyyjät juttelivat lapselle, ruuhkaisilla kaduilla ei tarvinnut pelätä kenenkään kävelevän sen päälle ja ennen kaikkea suomalainen mulkoilu ja naaman vääntely koska lapsi, puuttui täysin. Lisäksi ilmapiiri oli muutenkin rento ja hyväntuulinen vaikka tässä maassa taloustilannetta ei juuri voi kehua. Parissa päivässä lakkasin vilkuilemasta ympärilleni siltä varalta, että joku ääliö juoksee 3-vuotiaan päälle tai onko ravintolaan tullessa siellä porukkaa, joka heti meidät nähdessään alkaa pyöritellä silmiään ja huokailla kovaäänisesti...

Noh. Astuimmepa sitten Suomeen palattuamme suhteellisen tyhjästä koneesta ulos. Kävelimme kohti matkalaukkujen noutoa, minä lapsen kanssa edellä ja vaimo jossain kauempana takana. Oikealla ja vasemmalla puolella käytävää tilaa vaikka lampaat söisi. Lapsi näkee jotain kiinnostavaa ja kurvaa vasemmalle seinän viereen. Joudun pysähtymään ja sitten astumaan kohti lasta. HETI takana tuleva pukumies ärähtää: "Älkää nyt perkele siihen pysähtykö." 4 päivän rentoutus ja hyvä fiilisi katosivat hetkessä. Käännyin ympäri ja katsoin kaveria silmiin ja refleksinä takaisin: "Vittu relaa!" Pukumies jatkoi kiireesti matkaansa pelästyneen näköisenä ja minä jäin paikalleni huonoissa fiiliksissä.

Eurooppalainen pintasilaus pestiin pois hetkessä. Olin jälleen suomalainen.

Tässä tekstissä kuvastuu hyvin tämä "lapsivihamielisyyden" toinen puoli. Lomamatkalla perheensä kanssa ollut isi on loukkaantunut siitä, että toisin kuin Euroopan turistirysässä, hänen taaperonsa ei saakaan Suomessa osakseen taukoamatonta punaisen maton kohtelua. Suomalainen, arvattavasti työmatkalla ollut pukumies tuli väsyneenä ja kiireisenä ärähtäneeksi eikä muistanut, että taaperoa ja tämän vanhempia tulee kohdella kuin kuninkaallisia punaisella matolla.

Tälläkin palstalla saa lukea paljon ihan oikeasti sairaalta kuulostavaa lapsivihaa, siis viestejä, joissa lapsia haukutaan rumilla nimillä ja haaveillaan heidän fyysisestä satuttamisesta. Sellainen kielenkäyttö hätkähdyttää monesti lapsetontakin. Siihen nähden sitten tuntuu todella typeriltä tällaiset avautumiset, joista huomaa, kuinka vanhemmat ovat vetäneet herneet nenään yksinomaan siitä, että Suomessa heidän lapsensa eivät saakaan osakseen palvontaa ja jatkuvaa huomiota tuikituntemattomilta. Oikeasti nyt, pää pois omasta navasta kiitos. Se ei ole lapsivihaa, jos ei erikseen huomioi jokaista vastaan tulevaa pikkulasta! Se että tuntematon ohikulkija ei lepertele lapsellesi, ei tarkoita sitä, että hän vihaisi lapsia tai kohtelisi huonosti sinun lastasi.

Miksi edes vaivauduit lukemaan kirjoitustani kun kuitenkin näet siinä pelkästään mitä haluat. Puhuin ilmapiiristä maassamme. Olimme kaupunkilomalla Keski-Euroopassa eli "turistikohteesta" puhuminen ei oikein osu vaan enemmän vertailu vaikkapa Helsinkiin.

En missään kohtaa kirjoitustani sanonut loukkaantuvani siitä ettei lapsemme saa "punaisen maton kohtelua". Jos näin kirjoitin voitko laittaa lainauksen kohdasta, jossa niin sanoin? 

Sen sijaan kuten sanoin minua häiritsee tämä ankea ja ahdistunut ILMAPIIRI, jossa jo lapsen näkeminen saa ihmiset vääntelemään naamaansa ja puhkumaan tai kuten kerroin heti lentokoneesta ulos astuttua alkaa mussutus ja suora valittaminen täysin älyttömässä tilanteessa. Se asenne, jota sinunkin vastauksesi ohuen verhon alla pursuilee.

Olen kahden alle kouluikäisen äiti. En ole huomannut Suomessa mitään käsittämätöntä ankeutta, ahdistuneisuutta, naaman vääntelyjä tai puhkumisia. Joskus tulee vastaan joku tylymmin käyttäytyvä tyyppi, mutta mitä sitten? Minusta lapsiperheet on Suomessa kuitenkin huomioitu hyvin ja valtaosa ihmisistä suhtautuu lapsiin joko neutraalisti tai positiivisesti. Mainitsemaasi "punaisen maton kohtelua" ei hirveästi näy, mutta en sellaista odotakaan. Jos et sinäkään odota, niin millaista kohtelua sitten lapsellesi kaipaisit? Kun eihän tuossa sinun ekasta viestistä juuri muuta irti saanut, kuin että mielestäsi Suomessa on sairas ilmapiiri ja Euroopassa taaperonne sai jatkuvaa huomiota kanssaihmisiltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytyy myöntää että tälläkin hetkellä vituttaa, kun naapurin lapset juoksevat, kiljahtelevat ja leikkivät kerrostalon käytävällä VANHEMPANSA kanssa. Kaikki nuo pomput ja kiljumiset kuuluvat kotiini. Ja kyllä kyllä, vanha talo ja huono äänieristys. Mutta tuo lasten käytävällä äänekkäästi leikittäminen tuntuu musta kyllä vähän itsekkäältä ratkaisulta. Toki vanhemman eikä lapsen vika. Ehkäpä tuo "lapsiviha" kumpuaa ihan niistä itsekkäistä vanhemmista.

Tätä oikein pysähtyi miettimään että mitäköhän tuo on käytännössä tarkoittanut? Ovatko he oikeasti pistäneet leikiksi siellä rapun käytävällä? Vaikea kuvitella, siis vanhempi juoksuttaa, pomputtaa lasta käytävällä? Hippaako he siellä leikkivät yhdessä? Vähän ihmeellistä kieltämättä. Toisaalta tiedän että on ihmisiä jotka ovat niin sairaan allergisia lasten äänille että pelkästään portaiden alas käveleminen, lapsen puhuminen, nauraminen tai liikkuminen rapussa omasta asunnosta ulos tulkitaan näillä palstoilla huutamiseksi tai leikkimiseksi. Sinun tapauksessahan ei varmaan näin ole, toivottavasti?

Aluksi luulin monesti, että he tekevät lähtöä jonnekin ja muksut on laitettu käytävälle odottelemaan toisen vanhemman kanssa, kunnes tajusin että ei, he todellakin ihan vain hengailevat siellä. Heillä todella on tällainen tapa. En tarkkaan tiedä mitä siellä tekevät, mutta vaihdellen 2-3 pikkumuksua kiljahtelee, tekee juoksupyrähdyksiä ja juoksee portaita ees taas. Vanhempi pönöttää vieressä, ei juuri puhu lapsille. Tätä kestää yleensä tunnista kahteen kerrallaan. Kyllä ihan todella vituttaa ne jatkuvat korkeat kiljaisut, jotka kaikuvat pitkin käytäviä myös asuntooni.

Muuten. Myös edellisessä kodissani oli perhe, jossa toinen vanhempi ja yksi lapsi "hengailivat" kerrostalon käytävällä. He istuivat rappusilla, lapsi saattoi selailla jotain lastenkirjaa. He eivät häirinneet minua lainkaan, ja muksusta tuli vain symppisfiilis.

Vanhempi pönöttää vieressä, lapset juoksevat rappusia ylös ja alas ja tätä kestää tunnista kahteen kerrallaan? Anteeksi, mutta kuulostaa todella uskomattomalta??? Tämän haluaisin nähdä ja kokea.

Et haluaisi. Ja kanssaihmisiin välinpitämättömästi suhtautuva vanhempi ei kyllä todellakaan ole mikään harvinaisuus. Hyvä sinulle, jos siellä teillä päin on.

Haluaisin sen takia että en mitenkään ymmärrä miten jollain vanhemmalla on aikaa tai intressiä olla jossain rapussa tunnin pari?

Ymmärsin kyllä jo, ettet halua uskoa kertomaani ja samalla myöntää, että joku vanhempi voi todella käyttäytyä niin ääliömäisesti ja muista ihmisistä välittämättä. Se ettet usko, ei nyt ihan hirveästi haittaa, sellaistahan se aina on kun täällä kirjoitellaan. Kirjoitin tämän esimerkkini vanhempien välinpitämättömyydestä vain siksi, koska tällainen käytös tuli mieleen tuon kiljunnan ollessa jälleen niin sanotussa aktiivitilassa.

Kyllä vanhempien umpisurkeasta käytöksestä olisi muitakin esimerkkejä: brunssimamma, joka on parkkeerannut vaununsa niin, että puolet ovesta on tukossa, ja toki tiuskitaan vihaisesti tarjoilijalle, kun tarjoilija pyytää siirtämään vaunuja, että muutkin pääsisivät kulkemaan.

Ei ne lapset, mutta ne vanhemmat....

En ole aiempi kommentoija, mutta kiinnostaisi tietää mitä vanhemmat sanoivat kun huomautit heille asiasta? Yrittivätkö edes hiljentää lapsia kun kuljit ohi? Luulisi kaikkien tietävän ettei metelöinti rapussa ole suotavaa.

Kyllä minulla paniikkihäiriöisenä on aina iso kynnys mennä muille valittamaan. Olen valinnut kärvistelyn konfliktin sijaan, erityisesti kun muutoinkin olen muuttamassa pois puolen vuoden sisällä. Tiedän että kanssanaapuri on valittanut isännöitsijälle, ja asialla ei ole ollut vaikutusta. Ehkä valitus leimattiin tuollaiseksi "lapsivihamieliset nyt eivät kestä normaalia kerrostaloelämää ja elämisen ääniä" -tyyliseksi tiukkisteluksi?

En tarkoittanut, että asiakseen menisi valittamaan, mutta voihan sitä lapsille sanoa ystävällisesti ohi kulkiessaan, että "koittakaapa olla hiljempaa kun rapussa ei saa meluta", itsekin välttelen konflikteja, mutta nykyään asiasta uskallan jo sanoa t. Entinen paniikkihäiriöinen :)

Näistä Nannoista ja kristoista on tullut herkkänahkaisia äidiksi tulemisen myötä. Yksi pieni ilkeä katse/kukaan ei avaa ovea superäidille; seurauksena iso mielenpahoitus, mistä kaikkien tulee saada tietää. Vain koska hekin ovat nyt äitejä. Itsekin olen äiti, ja lapsien kanssa tai heitä ilman, jotkut saattaa katsoa joskus "pahasti", kiilata eteeni, eivät avaa ovia.. mitä sitten? En minä ainakaan ole heti ystävilleni/miehelleni itkemässä, miten KAIKKI Suomessa on niin vihaajaporukkaq. Enemmän minusta nämä avautumiset kertovat nannasta ja kristasta itsestään, kuin mistään muusta. Nimimerkillä Ettekö tiedä, kuka minä olen?

Miksi ihmeessä pitää lennättää neljän kuukauden ikäinen vauva Helsingistä Los Angelesiin...?!?

Mahtoi olla jotain tosi tärkeää.

Krista on ihana!

N23

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Krista Kososella on jännä tyyli valittaa kaikesta. Milloin mistäkin.

No kyllä hän aika usein valittaa ihan aiheesta. Olen Kristan kanssa aikalailla samaa mieltä. Suomessa ei suhtauduta mitenkään hirveän mukavasti lapsiin, verrattuna muihin maihin. Itse järkytyin kerran kun menin vauvan kanssa vaunuilla ruokakauppaan, ja yksi vanhempi nainen tuli valittamaan, että "pitääkö noitten vaunujen kanssa tulla kauppaan?" Hyvä etten huutanut hänelle takaisin. Siis olisiko mun pitänyt jättää 2kk vauva yksin kotiin ja mennä kauppaan vai? Ymmärrän kyllä, että ihmisiä häiritsee jos joku vauva huutaa koneessa 9h, mutta jos perhe on muuttamassa Jenkkeihin, niin pitäähän sen vauvankin sinne silloin lentää.

Asuin Briteissä kun ensimmäinen lapseni syntyi, ja pakko sanoa, että kun muutettiin takaisin Suomeen, niin se oli pieni järkytys. En minäkään halua, että vieraat ihmiset tulevat lääppimään lapsiani, mutta ystävällisyys lapsia/lapsiperheitä kohtaan ei tarkoita sitä, että pitäisi olla puristelemassa jonkun toisen lapsen poskia.

Suomessa tosin ei osata myöskään kasvattaa lapsia, joten aika monet onkin huonosti käyttäytyviä kakaroita. Vauva on tietysti asia erikseen. Täällä lapset ei osaa puhua normaalilla, kauniilla äänellä, vaan meno on semmoista rääkymistä ja ininää. Muistan kun muutin 10v sitten Britteihin ja seurasin bussissa brittilasten käytöstä. Ihmettelin sitä, kun ne lapset osasivat puhua niin kypsästi ja käydä keskustelua muiden kanssa ilman, että tarvitsi korottaa ääntä tai vinkua. Suomessa harvat lapset osaavat tätä, ehkä se johtuu just siitä, että lapsiin suhtaudutaan huonosta, ja kasvatetaan myös huonosti...

Joopa joo. Suomessahan nimenomaan suhtaudutaan todella lempeästi lapsiin. Jos lapsi möykkää ja pelleilee, niin kaikki ovat hiljaa ja koittavat esittää, että eivät edes kuulisi. Ulkomailla lasta otetaan niskasta ja ravistetaan pari kertaa jos lapsen vanhempi ei ole ymmärtänyt sitä tehdä.