Miksi toisiin perheisiin syntyy jatkuvasti pelkkiä erityislapsia?
Tiedän muutaman perheen jossa toisessa kaikilla neljällä ADD/AHDD ja toisen, jossa kaikki viisi ovat yliherkkiä ja allergisia suunnilleen kaikelle.
Ja asiasta toiseen, kun vanhemmat tajuavat että jokaisella pennulla on sama vaiva, miksi jatketaan lisääntymistä?
Kommentit (274)
Minulla on tällainen teoria, kun nykyään ihmiset syövät kaikenlaisia lääkkeitä esim depikseen ja paniikkiin, että jospa nämä lääkkeet heikentävät sukusoluja. Eihän niitä ole tutkittu vielä pitkällä tähtäimellä vaan 90-luvulla näiden lääkkeiden käyttö lisääntyi.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen ihmetellyt samaa, mutta en ole uskaltanut kysyä. Kuitenkin otan uudelleen esiin saman asian kuin pari kertaa aiemmin huonolla menestyksellä, mutta miten paljon se näiden lasten vanhempien nuoruuden aikainen psykoosilääkkeiden ja/tai päihteiden viihdekäyttö voivat vaikuttaa asiaan? He ovat useimmiten ihmisiä, joista ei voisi päällepäin päätellä mitään hurjaa menneisyyttä, mutta yhdellä (jos toisella) tietämälläni äidillä on päihdeputki nuoruudessaan johon liittyi vahvasti pilvenpoltto, alkoholi ja nappihuumeet. Sen lisäksi lapsen isä narkkasi ja ryyppäsi jo 12-vuotiaasta, mutta kunnostautui armeijaikäisenä, ennen kuin sortui uudelleen ja jäi sille tielleen. Lapsella on ad/hd, tarkkaavaisuushäiriötä sun muuta ongelmaa, vaikka on kasvatettu hyvin.
Samaten omalla veljelläni on huomattavasti erilaisia piirteitä kuin meissä kahdessa vanhemmassa lapsessa. Hänellä oli todella huomattavia vaikeuksia seurata ohjeita, eli toiminnanohjaus ei pelittänyt samalla tavalla kuin muilla ikäisillään. Lisäksi hän oli hirveän itsepäinen, mikä menee jopa autistiseksi pänkkäpäisyydeksi välillä ja muistan että pihalla muut lapset hakivat tilaa veljeltäni joskus nyrkeillä. Tämä voi kuullostaa normaalin uhmaikäisen touhulta, mutta se uhmaikä on kestänyt siinä tapauksessa aika pitkään ja edes ohjaamani adhd- lapset eivät olleet näin pahoja kuin veljeni. Sen lisäksi hänellä oli tukuttain ihmeellisiä juttuja ja ideoita,ja käytösmalleja joissa ei ollut mitään järkeä. Hän ei millään esimerkiksi oppinut solmimaan kengännauhoja, koska hän yksinkertaisesti päätti ettei opettele sitä. Siitä taisteltiin tajuttoman kauan, eikä jätkä opetellut sitä. Sen lisäksi jos hänen hiuksiaan yritti harjata tai kammata tai laittoi käden toiselle olkapäälle, että pysy paikallasi nyt hetki, niin hän aloitti kauhean kiemurtelun kuin mato. Olen nähnyt samaa käytöstä muilla lapsilla, joilla on ihan diagnosoitu ylivilkkaus- tai tarkkaavaisuushäiriö. Se varsinainen pointti on siis se, että isäni aloitti lääkkeiden väärinkäytön paria vuotta aiemmin ennen kuin äitini alkoi odottaa veljeäni ja olen aivan varma, että nuo ovat jälkiä siitä, sillä emme saaneet häntä ruotuun edes kasvatuksella ja kurilla.
Täällä olikin näistä lääkkeistä muillakin samoja epäilyksiä. Ja samoin parilla tutulla ja itsellä menee yksyhteen, että autismikirjoa on havaittavissa näillä lapsilla. Ja lääkkeitä käyttävä näistä on ollut juuri mies.
perintötekijät kohdallaan. samasta syystä vanhemmatkaan eivät tajua luonnon lähettäää viestiä ensimmäisellä kymmenellä kertaa.
Vierailija kirjoitti:
perintötekijät kohdallaan. samasta syystä vanhemmatkaan eivät tajua luonnon lähettäää viestiä ensimmäisellä kymmenellä kertaa.
Eihän vanhemmilla ole mitäöän diagnoosia. Miten voi tajuta edes olevansa neurologisesti poikkeava, jos ei tiedä miltä ns tavallisesta asiat tuntuvat?
Vierailija kirjoitti:
ei adhd-lasten perheet saa mitään erityisiä tukia. kela korvaa pienen osan lääkkeiden hinnasta, mutta mitään "adhd-tukea" ei ole olemassakaan.
Puheterapiat, toimintaterapiat, nepsy-tutkimukset ja -kuntoutukset, erityisopetus, oppilashuolto, lastensuojelu, tukiperheet, tilapäishoidot. Ilmaista toki.
Koska tänäpäivänä diagnoosi täytyy kehitellä kaikesta mahdollisesta.
Normaali lapsi käsite voidaan suoraan heittää romukoppaan. Tänä päivänä on
epänormaalia jos on ns.normaali. Toisaalta kertokaa mikä on normaali?
No ei sellaista ole edes!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ei adhd-lasten perheet saa mitään erityisiä tukia. kela korvaa pienen osan lääkkeiden hinnasta, mutta mitään "adhd-tukea" ei ole olemassakaan.
Puheterapiat, toimintaterapiat, nepsy-tutkimukset ja -kuntoutukset, erityisopetus, oppilashuolto, lastensuojelu, tukiperheet, tilapäishoidot. Ilmaista toki.
Ehkä tässä on tarkoitettu sitä, että kukaan vanhempi ei pääse rikastumaan erityislapsella. Eli rumasti sanottuna vanhempi ei voi käyttää erityisopetusta tai puheterapiaa tupakan ostoon, kuten kai aika moni tuntuu ajattelevan noilla rahoilla tehtävän... Veronmaksajille on kallista toki, mutta voisi olla vielä kalliimpaa, jos ei hoidettaisi, ehkä.
Tiedättekö muuten apinat, että jos erityislapsi käsite olisi ollut käytössä aikojemme alusta
Niin Mozart, Einstein ym monet muut olisivat ns.erityislapsia. No kuitenkin monen kohdalla
Pätee, että ovat keskivertoa älykkäämpiä.Toisin sanoen näkevät kaikki asiat hieman eri näkökulmasta
Terv. Taiteilija
Näitä ko. Häiriöitä ja ties mitä ei ole ennen vanhaan diagnosoitu.
On vain pidetty hieman vilkkaampana lapsena ja pistetty jälki-istuntoon
Mitä serkumpi, niin sen herkumpi. Rotupuhdas Suomi kiittää tukijoitaan!
Jos perheeseen syntyy vaikkapa jo toinen ns. erityislapsi, pitäisi vanhempien alkaa hiukan miettimään, onko heidän geeneissään jotain vikana ja kannataako lisääntymistä jatkaa. Muistan kun taannoin oli juttu perheestä, jossa kukaan ei ollut töissä ja kaikki lapset (4 kpl tms) olivat erityislapsia. Valittivat,etteivät saa tarpeeksi rahaa ja tulot ylittivät ns. keskitulon. Heillekään ei ollut tullut mieleen kannattaako enää lisääntyä?
adhd, asperger ym kulkee voimakkaasti suvussa ja aikoinaan nämä ihmiset elelivät ilman dignoosia ja lisääntyivät, levittäen surkeaa geeniperimäänsä eteenpäin ! Nykyään saa terapiaa, lääkkeitä, vertaistukea ja voi valita lapsettomuuden mutta ennen oli toisin.
Isäni suku on jotenkin heikkolahjaista ja kärsii kaikenlaista häiriöistä (hahmotuskyky, tarkkaivaisuus, oppiminen jne jne), mutta diagnooseja ei kellään ole! Kolme nuorena komeaa veljestä lisääntyivät useammassakin avioliitossa ja serkuilla on vaikka mitä ongelmia: yksi ei oppinyt millään kävelemään ja 2vuotiaana todettiin kehitysvammaiseksi, toinen tuli pienenä hysteeriseksi sähkövatkaimen ja linkoavan pesukoneen äänestä, kolmas selvä ad/hd.. Itsellä on "vain" lukihäiriö .
Uskokaa pois, vauvakuume näillä geeneillä on kurjaa :(
Vierailija kirjoitti:
Tiedättekö muuten apinat, että jos erityislapsi käsite olisi ollut käytössä aikojemme alusta
Niin Mozart, Einstein ym monet muut olisivat ns.erityislapsia. No kuitenkin monen kohdalla
Pätee, että ovat keskivertoa älykkäämpiä.Toisin sanoen näkevät kaikki asiat hieman eri näkökulmastaTerv. Taiteilija
Harva ADHD on keskivertoa älykkäämpi. On aivan turha piiloutua tuonkaan olettamuksen taakse, että siellä piilossa olisi mitään muuta kuin tavallinen lapsi yhdellä tai muutamalla aivojen toiminnan häiriöllä. Aivan typerää yrittää saada tähän mukaan mitään glooriaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Serkku poltti neljän raskauden ajan. Ensimmäinen normaali ja terve. Ajatteli että ei näköjään haitannut yhtään. Toinen puoliksi kuuro, kaksostytöistä toisella oppimisvaikeuksia koulussa, nuorimmaisella pahaa ihottumaa ympäri kroppaa ja silmässä iso näköä haittaava mansikkaluomi. Tyttö oli 4 viikon ikäisenä tulipunainen. Huomasin hänet nähdessään että jotain on vialla. Halveksun serkkua enkä halua olla tekemisissä. Ikää oli 43 kun teki viimeisen uuden miehen kanssa, ihan vaan näyttääseen ex miehelle joka lähti sihteerin matkaan.
Mansikkaluomella ei kyllä ole mitään tekemistä tupakoinnin kanssa. Minulla on kahdella lapsella ollut mansikkaluomi, en ole ikänä tupakoinut, raskausaikana en juonut tippaakaan alkoholia ja muutenkin söin terveellisesti ja pidin itsestäni huolta. Ei allergioita, ei terveysongelmia. Ja silti tuli lapsille mansikkaluomet. Ei sillä, että niistä nyt mitään harmia oli, ne oli kohtuullisen pieniä ja hävisi iän myötä.
Jos luomi haittaa näköä, ei kysymys ole mistään pikkuasiasta. Googlaa Sturge-Weber.
E-pillerit sotkee parinvalintaa ja saa geeneiltään liian samankaltaiset ihmiset lisääntymään keskenään.
Meilläkin on erityislapsi,vanhemmille erityisen rakas vikoineen ja puutteineen.
Niinhän sitä luulisi ettei vaikuta mutta kokemus kertoo toista. Juurikin hoitoon sitoutumisen ja oman aktiivisuuden suhteen. Poikkeuksia tietysti on eikä kai mun kokemukset mikään absoluuttinen totuus ole mutta hyvin usein näin on kyllä työssä omalle kohdalle sattunut. Samaa mieltä olen miehesi kanssa siitä että lasten ja nuorten lääkitykseen kannattaa suhtautua melko kriittisesti kun pitkäaikaistutkimus tietoa ei juuri ole mutta joskus lääke tuo niin huomattavaa apua että käyttö on perusteltua.