Sinä vanhempi, joka "et joutunut luopumaan mistään" hankittuasi lapsia – minkälaista elämää oikein elit?
Kommentoin toiseen ketjuun, että jos minä saisin lapsia ja jatkaisin elämää samaan malliin, lapseni otettaisiin huostaan alle viikossa. Ymmärrän täysin, että jollakulla se eniten vaativa juttu elämässä on työväenopiston jumppa kerran viikossa, ja sellaiseen elämään lapsi solahtaa varmaan paljon helpommn.
En kuitenkaan oikein osaa kuvitella, miten on fysiikan lakienkaan mahdollista ottaa hoidettavakseen jokin lapsen kokoinen projekti ilman, että se on jostakin muusta pois. Aikaa ja rahaa kun on meillä jokaisella rajoitettu määrä.
Jos olet sellainen aika–avaruusjatkumoa venyttävä supermamma, etkä ole joutunut luopumaan harrastuskerroistasi, yksinolotunneistasi, kahdenkeskisistä hetkistäsi puolison kanssa,kahvilla ja kaljalla käynneistäsi, kaveritapaamiskerroistasi, jokaviikonloppuisista pitkään nukkumisista puolisosi kanssa, seksistä milloin ja missä tahansa, osastakaan shoppailubudjettiasi tai yleisestä elämän heppoudesta ja huolettomuudesta, haluaisin tosissani kuulla, miten se on mahdollista.
Olen kyllä valmis myös hyväksymään, ettei tämä ole oikeasti mahdollista, mutta yritetään!
Kommentit (328)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun käy sääliksi raasuja lapsia. Täällä annetaan selitykseksi lasten hankinnalle sitä, että parisuhde ei ole vakava ennen lasten hankintaa. Lapsia pitää tehdä kolmikymppisenä, koska silloin se mieli muuttuu kuin aikuistuu. Ei koeta, että lapsettomien mielipiteet ja tuntemukset omista arvoistaan olisi yhtä valideja kuin lisääntyvien. Elämällä ei nähdä olevan oikeaa sisältöä ilman lapsia. Ei edes osata rakastaa muita ihmisiä aidosti elleivät he ole omia lapsia, koska vasta omat biologiset lapset opettavat rakkauden taidon. Kehuskellaan, kuinka lapsista on hyötyä sitten vanhana, kun he hoitavat vanhempiaan. Sälytetään siis lasten niskoille kauhea taakka tulevaisuutta ajatellen, ikuisesti sidottuja vanhempiinsa. Eivät voi suunnitella elämää esim. maailmalla. Sisaruksia hankitaan, jotta he helpottaisivat lastenhoitotaakkaa vanhemmilta. Vanhempien sisarusten siis oletetaan pienestä pitäen hoitavan nuorempia sisaruksia. Heille ei anneta omaa päätösvaltaa sen suhteen, haluavatko olla lasten kasvattajia vai eivät. Rohkeus nähdään sinä, että uskalletaan tehdä lapsia. Sen sijaan rohkeutta ei nähdä siinä, että valitsee ryhmäpaineen sijasta lapsettoman elämän, koska tietää ettei se ole itseä varten. Leikitään suvaitsevaisia, mutta oikeasti ollaan vain suvaitsevaisia muita äitejä kohtaan. Lapsettomat naiset nähdään halveksuttavina ja heiltä vaaditaan jatkuvasti selityksiä sille, miksi eivät lapsia halua ja vihjaillaan, että kyllä se mieli muuttuu muutaman vuoden sisällä, jos on "normaali" nainen.
Lapsiparat, mitä arvoja tulevatkaan oppimaan ja miten heillekin tullaan tunkemaan samaa ydinperheen unelmaa vaippaikäisestä asti.
Voi sua pientä.
Minkä ikäinen olet?Voi sinua aikuista äityliiniä. Sinä olet niin kypsä ja aikuistunut lasten myötä. Voit alentavasti leikkiä, että toinen on pikkuinen ja nuori, kun on eri mieltä kanssasi. Voi voi kuin olet esimerkillinen aikuistunut ja kypsä äityliini. Puspus. Taputa itseäsi olkapäälle kun olet noin kypsä aikuistunut mammaliini lisääntymisen myötä.
Ydinperheen unelmaa..
Mikä se sellainen on? Oletko itse eroperheestä ja traumatisoitunut?
Kuka on vaatinut selityksiä sinulta?
Mikä on ryhmäpaine? Mielumminkin luonto hoitaa asian.
Se on vähän niin, että kun se vauvakuume tulee, niin ei siinä paljon kysellä " rohkeutta" sitä vastaan taistella.
Ja mikä on sinusta " oikea" syy toivoa lapsia?
En ole avioeroperheestä enkä ole traumatisoitunut. Kuinka niin? Luuletko, että jos nainen ei halua lapsia hänen on oltava jollakin tavalla traumatisoitunut tai päästään vialla? Tajuatko yhtään mitä selität? Minut on vain yksinkertaisesti kasvatettu tavoittelemaan sellaista elämää, mikä tuntuu itselle sopivalta. Ja jos siihen ei kuulu lapset, niin se on ollut yhtä luonnollinen valinta kuin jollekin toiselle lasten hankkiminen. Minua ei ole kasvatettu ajattelemaan, että naisen rooliin kuuluu automaattisesti olla myös äiti vaan, että naisella on arvo myös ilman lapsia ja lisääntymistä.
"Luonto hoitaa asian" Juuri tällaiset kommentit ovat inhottavia ja alentavia teidän äitien suunnalta. Ihan kuin esittäisit, että on jotenkin luonnotonta, jos nainen ei missään vaiheessa ala haluta lapsia, koska äitiys on se ainoa oikea ja luonnollinen valinta naiselle. Juuri tällaisilla kommenteilla sinä osoitat, kuinka suvaitsemattomia te äidit oikeasti pinnan alla olette muita (lapsettomia) naisia kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No voi. Lapset on vaan ihania. Myönnetään että hurahdin asiaan täysin. Ja mulle on aivan sama mitä kukakin ajattelee, eikä mua vois vähempää kiinnostaa muiden lapsitilanne.
Kaikki ei tee kun pelkäävät, niin pelkäsin minäkin mutta luonto voitti.Hyi. Lällytilällytilää. Ruikkuvaipparakastajat koolle vaan sitten. Ketään kuule ei kiinnosta kuinka paljon rakastat äitinä oloa. Mutta niinhän vaan haluat sitä julistaa kuin olisi isompikin juttu.
Nii, mulla on niiin ihania, suloisia lutusia söpöjä lapsia joille olen uhrannut liki koko elämäni ja jotka saa kaiken mitä keksivät toivoa.
Tee sinäkin lapsia, ne on ihania etkä tiedä rakkaudesta mitään, ennenkuin sulla on oma ihana vauva!
Äidit ja isät on parhaita ja lapset ylivertosöpöjä!Sairasta. Tässä taas esimerkki kuinka lapset saavat tuntea nahoissaan, kuinka äiti on joutunut UHRAUTUMAAN. Ja tietty samalla hemmotellaan antamalla kaikki, mitä haluavat, niin olettavat muiltakin ihmisiltä olevansa etuoikeutettuja saamaan kaiken, minkä haluavat.
Voi lapsiparkoja ja heidän tulevia kumppaneitaan, jotka tulevat olemaan suuri pettymys, jos eivät uhraudu ja anna koko elämäänsä kuten äitirakas teki.
Ei ne mitään saa tuntea. Tottakai mä annan elämästäni tämän muutaman vuoden heille täysin. Kohta ovat koulussa ja pyrähtävät maailmalle eikä enää tarvitse minua niin. Sitten palaan töihini ja keskityn taas itseeni ja työhöni täysillä.
Ja meillä tuo isukki on sellainen höpsö, että hankkii lapsille kaiken mitä tajuavat toivoa ja mummut ja vaarit hellii ja vie kaikkialle vielä kaupan päälle.
On niin ihanaa meidän elämä ja lapset suloisia ja ihania. Oon kyllä tosi tyytyväinen!:)
Loistavaa parodiaa! :D
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä tiedän mitä on aito ja syvä rakkaus.
Mä rakastan mun koiraani niin paljon. Se on mun paras ystävä, lohduttaja, murheiden kuuntelija, lenkkikaveri ja ihan kuin lapsi.
En usko että yksikään lapsen synnyttänyt voi tuntea edes lastaan kohtaan näin syvää ja puhdasta rakkautta kuin minä koiraani kohtaan ja hän minua. Hän on elämäni.
Et kyl mä tiän mitä on rakkaus, enkä tarvi siihen mitään ällöä räkänokkaa joka pilaa elämäni lopullisesti.
Pilasiko äitisi elämänsä lopullisesti, kun sai sinut? Mitä olet tehnyt, jos hän on katkera ja ajattelee noin?
Vierailija kirjoitti:
Musta tää on aikamoisen naurettavaa tappelua puolin ja toisin.
Se joka ei lasta halua, niin mitä pahaa siinä on. Ei sitä tarvitse selitella yhtään sen enempää, kuin ihmisen joka haluaa lapsia, tai jolla on lapsia.
Hirveen ilkeästi ihmiset toisilleen täällä huutavat, ja minkä ihmeen takia? Musta nää asiat on jokaisen omia henkilökohtaisia, toki niistä voi puhua, ei siinä mitään, mutta en ymmärrä sitä miksi jonkun toisen henk.koht valinta hiertää toisen hermoja?
Ja tämän sanon ihan lapsettomille ja lapsellisille. Pääasia kuintenkin on se että jokainen on tyytyväinen omiin valintoihinsa elämässä ja elää sillä tavoin kun kokee olevansa tyytyväinen.
Siinä ei pitäisi olla mitään pahaa, että joku nyt ei vaan lapsia halua, ja on hyvä että ne jotka lapsia haluavat, niitä tekevät.
Älä lässytä! Mitä vit sä oot lukenut?
Räkänokkia, *ersehedelmiä, kakaroita, elämä pilalla, tylsää, ryhmäpaine, typeriä mammoja plaa plaa plaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun käy sääliksi raasuja lapsia. Täällä annetaan selitykseksi lasten hankinnalle sitä, että parisuhde ei ole vakava ennen lasten hankintaa. Lapsia pitää tehdä kolmikymppisenä, koska silloin se mieli muuttuu kuin aikuistuu. Ei koeta, että lapsettomien mielipiteet ja tuntemukset omista arvoistaan olisi yhtä valideja kuin lisääntyvien. Elämällä ei nähdä olevan oikeaa sisältöä ilman lapsia. Ei edes osata rakastaa muita ihmisiä aidosti elleivät he ole omia lapsia, koska vasta omat biologiset lapset opettavat rakkauden taidon. Kehuskellaan, kuinka lapsista on hyötyä sitten vanhana, kun he hoitavat vanhempiaan. Sälytetään siis lasten niskoille kauhea taakka tulevaisuutta ajatellen, ikuisesti sidottuja vanhempiinsa. Eivät voi suunnitella elämää esim. maailmalla. Sisaruksia hankitaan, jotta he helpottaisivat lastenhoitotaakkaa vanhemmilta. Vanhempien sisarusten siis oletetaan pienestä pitäen hoitavan nuorempia sisaruksia. Heille ei anneta omaa päätösvaltaa sen suhteen, haluavatko olla lasten kasvattajia vai eivät. Rohkeus nähdään sinä, että uskalletaan tehdä lapsia. Sen sijaan rohkeutta ei nähdä siinä, että valitsee ryhmäpaineen sijasta lapsettoman elämän, koska tietää ettei se ole itseä varten. Leikitään suvaitsevaisia, mutta oikeasti ollaan vain suvaitsevaisia muita äitejä kohtaan. Lapsettomat naiset nähdään halveksuttavina ja heiltä vaaditaan jatkuvasti selityksiä sille, miksi eivät lapsia halua ja vihjaillaan, että kyllä se mieli muuttuu muutaman vuoden sisällä, jos on "normaali" nainen.
Lapsiparat, mitä arvoja tulevatkaan oppimaan ja miten heillekin tullaan tunkemaan samaa ydinperheen unelmaa vaippaikäisestä asti.
Voi sua pientä.
Minkä ikäinen olet?Voi sinua aikuista äityliiniä. Sinä olet niin kypsä ja aikuistunut lasten myötä. Voit alentavasti leikkiä, että toinen on pikkuinen ja nuori, kun on eri mieltä kanssasi. Voi voi kuin olet esimerkillinen aikuistunut ja kypsä äityliini. Puspus. Taputa itseäsi olkapäälle kun olet noin kypsä aikuistunut mammaliini lisääntymisen myötä.
Ydinperheen unelmaa..
Mikä se sellainen on? Oletko itse eroperheestä ja traumatisoitunut?
Kuka on vaatinut selityksiä sinulta?
Mikä on ryhmäpaine? Mielumminkin luonto hoitaa asian.
Se on vähän niin, että kun se vauvakuume tulee, niin ei siinä paljon kysellä " rohkeutta" sitä vastaan taistella.
Ja mikä on sinusta " oikea" syy toivoa lapsia?En ole avioeroperheestä enkä ole traumatisoitunut. Kuinka niin? Luuletko, että jos nainen ei halua lapsia hänen on oltava jollakin tavalla traumatisoitunut tai päästään vialla? Tajuatko yhtään mitä selität? Minut on vain yksinkertaisesti kasvatettu tavoittelemaan sellaista elämää, mikä tuntuu itselle sopivalta. Ja jos siihen ei kuulu lapset, niin se on ollut yhtä luonnollinen valinta kuin jollekin toiselle lasten hankkiminen. Minua ei ole kasvatettu ajattelemaan, että naisen rooliin kuuluu automaattisesti olla myös äiti vaan, että naisella on arvo myös ilman lapsia ja lisääntymistä.
"Luonto hoitaa asian" Juuri tällaiset kommentit ovat inhottavia ja alentavia teidän äitien suunnalta. Ihan kuin esittäisit, että on jotenkin luonnotonta, jos nainen ei missään vaiheessa ala haluta lapsia, koska äitiys on se ainoa oikea ja luonnollinen valinta naiselle. Juuri tällaisilla kommenteilla sinä osoitat, kuinka suvaitsemattomia te äidit oikeasti pinnan alla olette muita (lapsettomia) naisia kohtaan.
Ihan itse neito lukee nyt uudelleen mitä kirjoitti HYVIN halveksivaan sävyyn.
Sinä et oikeasti voi olla tosissasi??
En jaksanut lukea koko pitkää ketjua, mutta itse en kyllä keksi mitään mistä olisin joutunut luopumaan. Rahaa varmaan olisi enemmän käytössä, mutta onko se luopumista, silloin kun ei sitä vielä varsinaisesti ollutkaan?
En bailannut ennen lapsiakaan, lasten kanssa on nukuttu myöhempäänkin kuin muuten olisin.
Se mitä on saanut, korvaa kyllä ne kaikki mahdolliset luopumisetkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta tää on aikamoisen naurettavaa tappelua puolin ja toisin.
Se joka ei lasta halua, niin mitä pahaa siinä on. Ei sitä tarvitse selitella yhtään sen enempää, kuin ihmisen joka haluaa lapsia, tai jolla on lapsia.
Hirveen ilkeästi ihmiset toisilleen täällä huutavat, ja minkä ihmeen takia? Musta nää asiat on jokaisen omia henkilökohtaisia, toki niistä voi puhua, ei siinä mitään, mutta en ymmärrä sitä miksi jonkun toisen henk.koht valinta hiertää toisen hermoja?
Ja tämän sanon ihan lapsettomille ja lapsellisille. Pääasia kuintenkin on se että jokainen on tyytyväinen omiin valintoihinsa elämässä ja elää sillä tavoin kun kokee olevansa tyytyväinen.
Siinä ei pitäisi olla mitään pahaa, että joku nyt ei vaan lapsia halua, ja on hyvä että ne jotka lapsia haluavat, niitä tekevät.
Älä lässytä! Mitä vit sä oot lukenut?
Räkänokkia, *ersehedelmiä, kakaroita, elämä pilalla, tylsää, ryhmäpaine, typeriä mammoja plaa plaa plaa...
Siistippä suus. En edes aio lähteä tahkoamaan tollasen kanssa joka käyttää tollasta kieltä. Aivan turhaa!
Ura, vapaus ja vapaus päättää millainen vanhempi olet. Eniten olen katkera uran takia, koska ollut aina ykkönen ennen lasta ja miestä.
Mies kun on idiootti, kun ei anna luoda omaa uraa. Tein virheen, jota kadun joka päivä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No voi. Lapset on vaan ihania. Myönnetään että hurahdin asiaan täysin. Ja mulle on aivan sama mitä kukakin ajattelee, eikä mua vois vähempää kiinnostaa muiden lapsitilanne.
Kaikki ei tee kun pelkäävät, niin pelkäsin minäkin mutta luonto voitti.Hyi. Lällytilällytilää. Ruikkuvaipparakastajat koolle vaan sitten. Ketään kuule ei kiinnosta kuinka paljon rakastat äitinä oloa. Mutta niinhän vaan haluat sitä julistaa kuin olisi isompikin juttu.
Nii, mulla on niiin ihania, suloisia lutusia söpöjä lapsia joille olen uhrannut liki koko elämäni ja jotka saa kaiken mitä keksivät toivoa.
Tee sinäkin lapsia, ne on ihania etkä tiedä rakkaudesta mitään, ennenkuin sulla on oma ihana vauva!
Äidit ja isät on parhaita ja lapset ylivertosöpöjä!Sairasta. Tässä taas esimerkki kuinka lapset saavat tuntea nahoissaan, kuinka äiti on joutunut UHRAUTUMAAN. Ja tietty samalla hemmotellaan antamalla kaikki, mitä haluavat, niin olettavat muiltakin ihmisiltä olevansa etuoikeutettuja saamaan kaiken, minkä haluavat.
Voi lapsiparkoja ja heidän tulevia kumppaneitaan, jotka tulevat olemaan suuri pettymys, jos eivät uhraudu ja anna koko elämäänsä kuten äitirakas teki.
Ei ne mitään saa tuntea. Tottakai mä annan elämästäni tämän muutaman vuoden heille täysin. Kohta ovat koulussa ja pyrähtävät maailmalle eikä enää tarvitse minua niin. Sitten palaan töihini ja keskityn taas itseeni ja työhöni täysillä.
Ja meillä tuo isukki on sellainen höpsö, että hankkii lapsille kaiken mitä tajuavat toivoa ja mummut ja vaarit hellii ja vie kaikkialle vielä kaupan päälle.
On niin ihanaa meidän elämä ja lapset suloisia ja ihania. Oon kyllä tosi tyytyväinen!:)Loistavaa parodiaa! :D
No ei oo. Kato perhe- elämä on ihanaa. Mutta mitäs sinä siitä voisit raasu tietää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun käy sääliksi raasuja lapsia. Täällä annetaan selitykseksi lasten hankinnalle sitä, että parisuhde ei ole vakava ennen lasten hankintaa. Lapsia pitää tehdä kolmikymppisenä, koska silloin se mieli muuttuu kuin aikuistuu. Ei koeta, että lapsettomien mielipiteet ja tuntemukset omista arvoistaan olisi yhtä valideja kuin lisääntyvien. Elämällä ei nähdä olevan oikeaa sisältöä ilman lapsia. Ei edes osata rakastaa muita ihmisiä aidosti elleivät he ole omia lapsia, koska vasta omat biologiset lapset opettavat rakkauden taidon. Kehuskellaan, kuinka lapsista on hyötyä sitten vanhana, kun he hoitavat vanhempiaan. Sälytetään siis lasten niskoille kauhea taakka tulevaisuutta ajatellen, ikuisesti sidottuja vanhempiinsa. Eivät voi suunnitella elämää esim. maailmalla. Sisaruksia hankitaan, jotta he helpottaisivat lastenhoitotaakkaa vanhemmilta. Vanhempien sisarusten siis oletetaan pienestä pitäen hoitavan nuorempia sisaruksia. Heille ei anneta omaa päätösvaltaa sen suhteen, haluavatko olla lasten kasvattajia vai eivät. Rohkeus nähdään sinä, että uskalletaan tehdä lapsia. Sen sijaan rohkeutta ei nähdä siinä, että valitsee ryhmäpaineen sijasta lapsettoman elämän, koska tietää ettei se ole itseä varten. Leikitään suvaitsevaisia, mutta oikeasti ollaan vain suvaitsevaisia muita äitejä kohtaan. Lapsettomat naiset nähdään halveksuttavina ja heiltä vaaditaan jatkuvasti selityksiä sille, miksi eivät lapsia halua ja vihjaillaan, että kyllä se mieli muuttuu muutaman vuoden sisällä, jos on "normaali" nainen.
Lapsiparat, mitä arvoja tulevatkaan oppimaan ja miten heillekin tullaan tunkemaan samaa ydinperheen unelmaa vaippaikäisestä asti.
Voi sua pientä.
Minkä ikäinen olet?Voi sinua aikuista äityliiniä. Sinä olet niin kypsä ja aikuistunut lasten myötä. Voit alentavasti leikkiä, että toinen on pikkuinen ja nuori, kun on eri mieltä kanssasi. Voi voi kuin olet esimerkillinen aikuistunut ja kypsä äityliini. Puspus. Taputa itseäsi olkapäälle kun olet noin kypsä aikuistunut mammaliini lisääntymisen myötä.
Ydinperheen unelmaa..
Mikä se sellainen on? Oletko itse eroperheestä ja traumatisoitunut?
Kuka on vaatinut selityksiä sinulta?
Mikä on ryhmäpaine? Mielumminkin luonto hoitaa asian.
Se on vähän niin, että kun se vauvakuume tulee, niin ei siinä paljon kysellä " rohkeutta" sitä vastaan taistella.
Ja mikä on sinusta " oikea" syy toivoa lapsia?Voi vauvakuume sentäs. Tuo kiteyttää kaiken. Vauvakuumeiset haluavat tartuttaa muutkin eivätkä tajua, että toiset ehkä ilman sitä vauvakuumetta näkevät selvemmin, mitä elämältään haluavat.
Voi pupunen, no mitä sä haluat?
Yleensä teillä on niin hassunhauskoja toiveita että kerro toki.
Voi mussukkamurmeli, mene ihmeessä lukemaan hassunhauskoja lapsettomien fiiliksiä niistä ketjuista, missä te äityliinit aina penäätte perusteluita ja selityksiä teistä eroaville elämänvalinnoille.
Vaikka tästä viimeisimmästä mussulipussulimussuli...
http://www.vauva.fi/keskustelu/2820267/vapaaehtoisesti-lapseton-miksi-i…
Vierailija kirjoitti:
Ura, vapaus ja vapaus päättää millainen vanhempi olet. Eniten olen katkera uran takia, koska ollut aina ykkönen ennen lasta ja miestä.
Mies kun on idiootti, kun ei anna luoda omaa uraa. Tein virheen, jota kadun joka päivä
O_o
ihan ilman sarvia ja hampaita kysyn, että millä tavoin se mies oikein estää sua luomasta omaa uraa. Kuullostaa ikävältä ihmiseltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No voi. Lapset on vaan ihania. Myönnetään että hurahdin asiaan täysin. Ja mulle on aivan sama mitä kukakin ajattelee, eikä mua vois vähempää kiinnostaa muiden lapsitilanne.
Kaikki ei tee kun pelkäävät, niin pelkäsin minäkin mutta luonto voitti.Hyi. Lällytilällytilää. Ruikkuvaipparakastajat koolle vaan sitten. Ketään kuule ei kiinnosta kuinka paljon rakastat äitinä oloa. Mutta niinhän vaan haluat sitä julistaa kuin olisi isompikin juttu.
Nii, mulla on niiin ihania, suloisia lutusia söpöjä lapsia joille olen uhrannut liki koko elämäni ja jotka saa kaiken mitä keksivät toivoa.
Tee sinäkin lapsia, ne on ihania etkä tiedä rakkaudesta mitään, ennenkuin sulla on oma ihana vauva!
Äidit ja isät on parhaita ja lapset ylivertosöpöjä!Sairasta. Tässä taas esimerkki kuinka lapset saavat tuntea nahoissaan, kuinka äiti on joutunut UHRAUTUMAAN. Ja tietty samalla hemmotellaan antamalla kaikki, mitä haluavat, niin olettavat muiltakin ihmisiltä olevansa etuoikeutettuja saamaan kaiken, minkä haluavat.
Voi lapsiparkoja ja heidän tulevia kumppaneitaan, jotka tulevat olemaan suuri pettymys, jos eivät uhraudu ja anna koko elämäänsä kuten äitirakas teki.
Ei ne mitään saa tuntea. Tottakai mä annan elämästäni tämän muutaman vuoden heille täysin. Kohta ovat koulussa ja pyrähtävät maailmalle eikä enää tarvitse minua niin. Sitten palaan töihini ja keskityn taas itseeni ja työhöni täysillä.
Ja meillä tuo isukki on sellainen höpsö, että hankkii lapsille kaiken mitä tajuavat toivoa ja mummut ja vaarit hellii ja vie kaikkialle vielä kaupan päälle.
On niin ihanaa meidän elämä ja lapset suloisia ja ihania. Oon kyllä tosi tyytyväinen!:)Loistavaa parodiaa! :D
No ei oo. Kato perhe- elämä on ihanaa. Mutta mitäs sinä siitä voisit raasu tietää.
:D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta tää on aikamoisen naurettavaa tappelua puolin ja toisin.
Se joka ei lasta halua, niin mitä pahaa siinä on. Ei sitä tarvitse selitella yhtään sen enempää, kuin ihmisen joka haluaa lapsia, tai jolla on lapsia.
Hirveen ilkeästi ihmiset toisilleen täällä huutavat, ja minkä ihmeen takia? Musta nää asiat on jokaisen omia henkilökohtaisia, toki niistä voi puhua, ei siinä mitään, mutta en ymmärrä sitä miksi jonkun toisen henk.koht valinta hiertää toisen hermoja?
Ja tämän sanon ihan lapsettomille ja lapsellisille. Pääasia kuintenkin on se että jokainen on tyytyväinen omiin valintoihinsa elämässä ja elää sillä tavoin kun kokee olevansa tyytyväinen.
Siinä ei pitäisi olla mitään pahaa, että joku nyt ei vaan lapsia halua, ja on hyvä että ne jotka lapsia haluavat, niitä tekevät.
Älä lässytä! Mitä vit sä oot lukenut?
Räkänokkia, *ersehedelmiä, kakaroita, elämä pilalla, tylsää, ryhmäpaine, typeriä mammoja plaa plaa plaa...Siistippä suus. En edes aio lähteä tahkoamaan tollasen kanssa joka käyttää tollasta kieltä. Aivan turhaa!
Ja takavasemmalta putkahti meille esittäjä teini. :D
En luopunut mistään. Miksi pitäisi?
Mistä te ootte luopunut lasten takia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun käy sääliksi raasuja lapsia. Täällä annetaan selitykseksi lasten hankinnalle sitä, että parisuhde ei ole vakava ennen lasten hankintaa. Lapsia pitää tehdä kolmikymppisenä, koska silloin se mieli muuttuu kuin aikuistuu. Ei koeta, että lapsettomien mielipiteet ja tuntemukset omista arvoistaan olisi yhtä valideja kuin lisääntyvien. Elämällä ei nähdä olevan oikeaa sisältöä ilman lapsia. Ei edes osata rakastaa muita ihmisiä aidosti elleivät he ole omia lapsia, koska vasta omat biologiset lapset opettavat rakkauden taidon. Kehuskellaan, kuinka lapsista on hyötyä sitten vanhana, kun he hoitavat vanhempiaan. Sälytetään siis lasten niskoille kauhea taakka tulevaisuutta ajatellen, ikuisesti sidottuja vanhempiinsa. Eivät voi suunnitella elämää esim. maailmalla. Sisaruksia hankitaan, jotta he helpottaisivat lastenhoitotaakkaa vanhemmilta. Vanhempien sisarusten siis oletetaan pienestä pitäen hoitavan nuorempia sisaruksia. Heille ei anneta omaa päätösvaltaa sen suhteen, haluavatko olla lasten kasvattajia vai eivät. Rohkeus nähdään sinä, että uskalletaan tehdä lapsia. Sen sijaan rohkeutta ei nähdä siinä, että valitsee ryhmäpaineen sijasta lapsettoman elämän, koska tietää ettei se ole itseä varten. Leikitään suvaitsevaisia, mutta oikeasti ollaan vain suvaitsevaisia muita äitejä kohtaan. Lapsettomat naiset nähdään halveksuttavina ja heiltä vaaditaan jatkuvasti selityksiä sille, miksi eivät lapsia halua ja vihjaillaan, että kyllä se mieli muuttuu muutaman vuoden sisällä, jos on "normaali" nainen.
Lapsiparat, mitä arvoja tulevatkaan oppimaan ja miten heillekin tullaan tunkemaan samaa ydinperheen unelmaa vaippaikäisestä asti.
Voi sua pientä.
Minkä ikäinen olet?Voi sinua aikuista äityliiniä. Sinä olet niin kypsä ja aikuistunut lasten myötä. Voit alentavasti leikkiä, että toinen on pikkuinen ja nuori, kun on eri mieltä kanssasi. Voi voi kuin olet esimerkillinen aikuistunut ja kypsä äityliini. Puspus. Taputa itseäsi olkapäälle kun olet noin kypsä aikuistunut mammaliini lisääntymisen myötä.
Ydinperheen unelmaa..
Mikä se sellainen on? Oletko itse eroperheestä ja traumatisoitunut?
Kuka on vaatinut selityksiä sinulta?
Mikä on ryhmäpaine? Mielumminkin luonto hoitaa asian.
Se on vähän niin, että kun se vauvakuume tulee, niin ei siinä paljon kysellä " rohkeutta" sitä vastaan taistella.
Ja mikä on sinusta " oikea" syy toivoa lapsia?Voi vauvakuume sentäs. Tuo kiteyttää kaiken. Vauvakuumeiset haluavat tartuttaa muutkin eivätkä tajua, että toiset ehkä ilman sitä vauvakuumetta näkevät selvemmin, mitä elämältään haluavat.
Voi pupunen, no mitä sä haluat?
Yleensä teillä on niin hassunhauskoja toiveita että kerro toki.Voi mussukkamurmeli, mene ihmeessä lukemaan hassunhauskoja lapsettomien fiiliksiä niistä ketjuista, missä te äityliinit aina penäätte perusteluita ja selityksiä teistä eroaville elämänvalinnoille.
Vaikka tästä viimeisimmästä mussulipussulimussuli...
http://www.vauva.fi/keskustelu/2820267/vapaaehtoisesti-lapseton-miksi-i…
Sä olet ihan itse hyökkäävä ja arvostelet.
No, mulla oli kiva työpaikka, jonne palasin lasten jälkeen. Mulla on osallistuva mies, joka rakasti olla pienten lasten kanssa. Yhteistä aikaa miehen kanssa saatiin iltaisin ja lasten ollessa mummilassa. Mulla on ystäviä, joiden tapaaminen ei unohtunut myöskään silloin, kun kaikilla oli pieniä lapsia.
Viikonloppuisin toinen meistä vanhemmista heräsi toisena aamuna lasten kanssa, että toinen pystyi nukkumaan pidempään, seuraavana aamuna heräsi sitten toinen. Mun mies tienasi hyvin, ja lasten ollessa pieniä muutettiin ulkomaille. Siellä meillä oli kodinhoitaja, joka hoiti tarvittaessa myös lapset, joten silloinkin saatiin yhteistä aikaa miehen kanssa.
Omasta ajasta ja harrastuksista olen aina pitänyt kiinni. Välillä toinen vanhempi oli reissussa lasten kanssa ja välillä toinen, niin se kotiinjäänyt sai viettää ajan miten parhaaksi katsoi. Nyt lapset muuttaneet jo kotoa, ja meillä on miehen kanssa edelleen kivaa, myös suhteet lapsiin on hyvät ja lämpimät.
Etusivu
Etsi
Alueen etusivulle
Tilanneviesti Kommenttisi on lähetetty.
Keskustelun etusivu | Aihe vapaa
Sinä vanhempi, joka "et joutunut luopumaan mistään" hankittuasi lapsia – minkälaista elämää oikein elit?
Sivut
1
‹
…
15
16
17
18
KOMMENTIT (256)
Vierailija
256/256
klo 13:03 | 22.3.2017
Piilota aiemmat lainaukset (6)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun käy sääliksi raasuja lapsia. Täällä annetaan selitykseksi lasten hankinnalle sitä, että parisuhde ei ole vakava ennen lasten hankintaa. Lapsia pitää tehdä kolmikymppisenä, koska silloin se mieli muuttuu kuin aikuistuu. Ei koeta, että lapsettomien mielipiteet ja tuntemukset omista arvoistaan olisi yhtä valideja kuin lisääntyvien. Elämällä ei nähdä olevan oikeaa sisältöä ilman lapsia. Ei edes osata rakastaa muita ihmisiä aidosti elleivät he ole omia lapsia, koska vasta omat biologiset lapset opettavat rakkauden taidon. Kehuskellaan, kuinka lapsista on hyötyä sitten vanhana, kun he hoitavat vanhempiaan. Sälytetään siis lasten niskoille kauhea taakka tulevaisuutta ajatellen, ikuisesti sidottuja vanhempiinsa. Eivät voi suunnitella elämää esim. maailmalla. Sisaruksia hankitaan, jotta he helpottaisivat lastenhoitotaakkaa vanhemmilta. Vanhempien sisarusten siis oletetaan pienestä pitäen hoitavan nuorempia sisaruksia. Heille ei anneta omaa päätösvaltaa sen suhteen, haluavatko olla lasten kasvattajia vai eivät. Rohkeus nähdään sinä, että uskalletaan tehdä lapsia. Sen sijaan rohkeutta ei nähdä siinä, että valitsee ryhmäpaineen sijasta lapsettoman elämän, koska tietää ettei se ole itseä varten. Leikitään suvaitsevaisia, mutta oikeasti ollaan vain suvaitsevaisia muita äitejä kohtaan. Lapsettomat naiset nähdään halveksuttavina ja heiltä vaaditaan jatkuvasti selityksiä sille, miksi eivät lapsia halua ja vihjaillaan, että kyllä se mieli muuttuu muutaman vuoden sisällä, jos on "normaali" nainen.
Lapsiparat, mitä arvoja tulevatkaan oppimaan ja miten heillekin tullaan tunkemaan samaa ydinperheen unelmaa vaippaikäisestä asti
---Näin kirjoittaa siis kiusattu lapseton, hyviä arvoja omaava, avarakatseinen, kaikkia kunnioittava ja täysin asenteeton ihminen.
Palautetaan nyt kaikille mieleen---
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun käy sääliksi raasuja lapsia. Täällä annetaan selitykseksi lasten hankinnalle sitä, että parisuhde ei ole vakava ennen lasten hankintaa. Lapsia pitää tehdä kolmikymppisenä, koska silloin se mieli muuttuu kuin aikuistuu. Ei koeta, että lapsettomien mielipiteet ja tuntemukset omista arvoistaan olisi yhtä valideja kuin lisääntyvien. Elämällä ei nähdä olevan oikeaa sisältöä ilman lapsia. Ei edes osata rakastaa muita ihmisiä aidosti elleivät he ole omia lapsia, koska vasta omat biologiset lapset opettavat rakkauden taidon. Kehuskellaan, kuinka lapsista on hyötyä sitten vanhana, kun he hoitavat vanhempiaan. Sälytetään siis lasten niskoille kauhea taakka tulevaisuutta ajatellen, ikuisesti sidottuja vanhempiinsa. Eivät voi suunnitella elämää esim. maailmalla. Sisaruksia hankitaan, jotta he helpottaisivat lastenhoitotaakkaa vanhemmilta. Vanhempien sisarusten siis oletetaan pienestä pitäen hoitavan nuorempia sisaruksia. Heille ei anneta omaa päätösvaltaa sen suhteen, haluavatko olla lasten kasvattajia vai eivät. Rohkeus nähdään sinä, että uskalletaan tehdä lapsia. Sen sijaan rohkeutta ei nähdä siinä, että valitsee ryhmäpaineen sijasta lapsettoman elämän, koska tietää ettei se ole itseä varten. Leikitään suvaitsevaisia, mutta oikeasti ollaan vain suvaitsevaisia muita äitejä kohtaan. Lapsettomat naiset nähdään halveksuttavina ja heiltä vaaditaan jatkuvasti selityksiä sille, miksi eivät lapsia halua ja vihjaillaan, että kyllä se mieli muuttuu muutaman vuoden sisällä, jos on "normaali" nainen.
Lapsiparat, mitä arvoja tulevatkaan oppimaan ja miten heillekin tullaan tunkemaan samaa ydinperheen unelmaa vaippaikäisestä asti.
Voi sua pientä.
Minkä ikäinen olet?Voi sinua aikuista äityliiniä. Sinä olet niin kypsä ja aikuistunut lasten myötä. Voit alentavasti leikkiä, että toinen on pikkuinen ja nuori, kun on eri mieltä kanssasi. Voi voi kuin olet esimerkillinen aikuistunut ja kypsä äityliini. Puspus. Taputa itseäsi olkapäälle kun olet noin kypsä aikuistunut mammaliini lisääntymisen myötä.
Ydinperheen unelmaa..
Mikä se sellainen on? Oletko itse eroperheestä ja traumatisoitunut?
Kuka on vaatinut selityksiä sinulta?
Mikä on ryhmäpaine? Mielumminkin luonto hoitaa asian.
Se on vähän niin, että kun se vauvakuume tulee, niin ei siinä paljon kysellä " rohkeutta" sitä vastaan taistella.
Ja mikä on sinusta " oikea" syy toivoa lapsia?En ole avioeroperheestä enkä ole traumatisoitunut. Kuinka niin? Luuletko, että jos nainen ei halua lapsia hänen on oltava jollakin tavalla traumatisoitunut tai päästään vialla? Tajuatko yhtään mitä selität? Minut on vain yksinkertaisesti kasvatettu tavoittelemaan sellaista elämää, mikä tuntuu itselle sopivalta. Ja jos siihen ei kuulu lapset, niin se on ollut yhtä luonnollinen valinta kuin jollekin toiselle lasten hankkiminen. Minua ei ole kasvatettu ajattelemaan, että naisen rooliin kuuluu automaattisesti olla myös äiti vaan, että naisella on arvo myös ilman lapsia ja lisääntymistä.
"Luonto hoitaa asian" Juuri tällaiset kommentit ovat inhottavia ja alentavia teidän äitien suunnalta. Ihan kuin esittäisit, että on jotenkin luonnotonta, jos nainen ei missään vaiheessa ala haluta lapsia, koska äitiys on se ainoa oikea ja luonnollinen valinta naiselle. Juuri tällaisilla kommenteilla sinä osoitat, kuinka suvaitsemattomia te äidit oikeasti pinnan alla olette muita (lapsettomia) naisia kohtaan.
Ihan itse neito lukee nyt uudelleen mitä kirjoitti HYVIN halveksivaan sävyyn.
Sinä et oikeasti voi olla tosissasi??
Tai ehkä se kuuluisa vauvakuume on pehmentänyt oman ajatusmaailmasi, etkä tajua, millaisilta teidän selittelyt lasten hankinnalle muiden korvissa kuulostavat?
Ihan oikeasti olen sitä mieltä, että jos joku hankkii lapsia, koska se kuuluu tiettyyn ikään, tekee parisuhteen vakavammaksi, vanhuudenturva on turvattu, lapset voivat sitten hoitaa pikkusisaruksiaan, se on naisen luonnollinen tehtävä, joka pitää täyttää, ei voi muuten tietää, mitä rakkaus on jne., on lasten kannalta vahingollista. Ja toivon todella, ettei tällainen ajatusmaailma siirry lapsille, vaan he pystyvät tekemään omat päätöksensä oman elämänsä suhteen. Vaikka se tarkoittaisi sitä, että joutuu kyseenalaistamaan tällaiset mammapaineet äitiensä taholta.
Minulle oli shokki kun sain ensimmäisen lapseni. Piti unohtaa itsensä ihan täysin, minua ei enää ns "ollut olemassa". Pinnaa piti venyttää ja valvoa öitä, syödä silloin kun ehtii jne. Olin yksinhuoltaja, ja se vaikeutti toki asiaa.
Mutta, 3 kk kuluttua helpotti väsymys ym. En osannut edes ajatella raskaana ollessani, mistä kaikesta joudun luopumaan, mutta vähitellen arki alkoi sujua ja sain apua lapsenhoitoon ja aikaa omiin harrastuksiin ym. Olin kova kaljoittelemaan ja juhlimaan ennen raskaaksi tuloani. Pääsinkin sitten baariin n. 8 kk päästä synnytyksestä. .. eipä se touhu enää innostanut. Mietin vaan siellä ollessani että mitä minä teen täällä ja miten ihmeessä olen täällä yleensä viihtynyt joskus. Elämä oli saanut erilaisen merkityksen, arvostin ihan eri asioita kuin ennen.
Uskon että hormonit vaikuttavat naiseen niin, että ei sitä enää haikaile kaiken menetetyn perään ja kadu lapsiaan, poikkeuksiakin toki on. Ystäviä tapasin edelleen normaalisti, vauva vaan oli mukana lisänä. Yksinäisiä hetkiä oli kun lapsi oli hoidossa jollakin ja pitkiä uniakin mahdollisuus nukkua aina joskus. Tosin en niitä enää kaivannut, muutuin täysin aamuihmiseksi lapsen saatuani. Seksiä voi harrastaa tietysti vähemmän spontaanisti, mutta se oli paljon parempaa kuin ennen synnytystä. Jotenkin seksuaalinen varmuuteni kasvoi ja koin itseni enemmän "naiseksi" synnytyksen myötä.
Nyt lapsia on jo kolme ja saan mennä ja tulla miten vaan, kunhan ensin miehen kanssa sovitaan. Tosin kovin moni meno ei enää kiinnosta, mitä oli ennen, mutta uusia juttuja on tullut tilalle.
Musta tää on aikamoisen naurettavaa tappelua puolin ja toisin.
Se joka ei lasta halua, niin mitä pahaa siinä on. Ei sitä tarvitse selitella yhtään sen enempää, kuin ihmisen joka haluaa lapsia, tai jolla on lapsia.
Hirveen ilkeästi ihmiset toisilleen täällä huutavat, ja minkä ihmeen takia? Musta nää asiat on jokaisen omia henkilökohtaisia, toki niistä voi puhua, ei siinä mitään, mutta en ymmärrä sitä miksi jonkun toisen henk.koht valinta hiertää toisen hermoja?
Ja tämän sanon ihan lapsettomille ja lapsellisille. Pääasia kuintenkin on se että jokainen on tyytyväinen omiin valintoihinsa elämässä ja elää sillä tavoin kun kokee olevansa tyytyväinen.
Siinä ei pitäisi olla mitään pahaa, että joku nyt ei vaan lapsia halua, ja on hyvä että ne jotka lapsia haluavat, niitä tekevät.