Ajoin töihin eläinlääkäriaseman ohitse, ja sieltä tuli vanha pappa silmät punoittaen kädessään vain hihna ja kaulapanta, aloin itkeä :(

Vierailija kirjoitti:

En viitsi edes lukea miten eläintenvihaajat on tähän kommentoineet. Pääsevät taas sanomaan "sehän oli vain koira" vaikka ehkä papan ainoa kaveri, ainoa syy nousta aamulla ylös ja ulkoilemaan. Papan kuntokin tuosta varmaan alkaa heiketä.

Ei kannatakaan lukea. Joku keski-ikäinen kiihkovegaaninainen pääsi huutelemaan, ettei arvosta ihmislasta enempää kuin eläintäkään ja nyt vaatii päätelmiä jokaiselta, koska sai vähän nenilleen. Huono päivä hänellä.

[/quote]

Mitä hittoa? Mikä sua vaivaa? Naisen puutteen muka-aiheuttama naisviha?[/quote]

Naisena et voi koskaan ymmärtää millaisen kärsimysnäytelmän olette luoneet tästä maailmasta useimmille miehille. Lemmikit on vain sivujuonne tässä julmassa pelissänne.

Tää kuuluisi siihen herkistyttekö tekin jostain -ketjuun, vaikkakin aihe on oikeasti surullinen. Mä tiedän, mille tuollaisen näkeminen tuntuu, ja muakin itkettää, mutta en saa itkettyä. Tajuaako joku mitä tarkoitan? Miksi en itke oikeasti, vaikka sanon käsi sydämellä, että mua itkettää?

Mun on helppoa itkea muuten, mutta miksi en itke toisten vuoksi, VAIKKA mä tunnen sen heidän surunsa tavallaan kuin omani??

Jos nyt joku ihmettelee, että eikö omat surut riitä, "tarvitseeko meidän itkeä prinsessa Dianaa" niin kyllä, joskus olisi hyödyllistä itkeä suruaan pois, se voi olla jokin oma (lukkiutunutkin) suru, jota ei saa oman elämänsä tapahtumilla käsiteltyä. Ja kun kuulee tällaista niin se koskettaa siihen suruun. Minä kerron siihen herkistymisketjuun jos joskus saan lukon auki, itkettyä näille ja "puhdistuttua". Kiitos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisen lapsen arvostan paljon korkeammalle kun eläimen.

Arvosta vaan, minä en.

Eli koirasi on sinusta itseäsi arvokkaampi? Tai jos teillä olisi ollut lapsena maatila, tai lemmikkejä, niin äitinne olisi kuulunut rakastaa niitä eläimiä sinua enemmän?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisen lapsen arvostan paljon korkeammalle kun eläimen.

Arvosta vaan, minä en.

Tuo asenteesi jatkuu siihen saakka, kun joku autoilija valitsee väistää kissaa ja ajaa sen sijaan lapsesi ylitse. Sitten sinäkin toivot hänen valinneen toisin.

Miksi tähän alapeukkuja, tuotahan se tarkoittaa.

Onko eläinrakkaus sama kuin realismin puute? Tai siis teidän päällennehän siinä olisi kuulunut ajaa kun väistää teidän lemmikkiä (niin ettei joku voi väistää totuutta omasta mielipiteestään sillä, että ei aio hankkia lasta).

Surullista.

Vierailija kirjoitti:

Empatiakyvyttömät ja muutenkin kylmät ja tunteettomat eivät tunne surua. Kaikki tietävät psykopaatit joilta puuttuu kyky tuntea inhimillisiä tunteita. Muita tunteettomia löytyy kans ilman psykopatiaa.

Sanot näin ja peukutat samalla arvostavasi koiraa enemmän kuin ihmislasta?

Psykopaatti olet itsekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisen lapsen arvostan paljon korkeammalle kun eläimen.

Arvosta vaan, minä en.

Tuo asenteesi jatkuu siihen saakka, kun joku autoilija valitsee väistää kissaa ja ajaa sen sijaan lapsesi ylitse. Sitten sinäkin toivot hänen valinneen toisin.

Miksi tähän alapeukkuja, tuotahan se tarkoittaa.

Onko eläinrakkaus sama kuin realismin puute? Tai siis teidän päällennehän siinä olisi kuulunut ajaa kun väistää teidän lemmikkiä (niin ettei joku voi väistää totuutta omasta mielipiteestään sillä, että ei aio hankkia lasta).

Juu, tuollainen maailmankuva kestää vain siihen saakka kun se ensimmäisen kerran joutuu omakohtaisesti koetukselle. Tuo keski-ikänen vegaanitar elää siihen saakka valheessa.

Jos vegaanittaren siskolla lapsi kärsisi leukemiasta ja siskon koira jäisi tapaturmaisesti auton alle, niin vegaanitar iloitsisi enemmän jos koira paranisi ja jäisi henkiin, kuin toisinpäin.

Miten tuo (kuviteltu) vegaanius liittyy yhtään mihinkään??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisen lapsen arvostan paljon korkeammalle kun eläimen.

Arvosta vaan, minä en.

Tuo asenteesi jatkuu siihen saakka, kun joku autoilija valitsee väistää kissaa ja ajaa sen sijaan lapsesi ylitse. Sitten sinäkin toivot hänen valinneen toisin.

Mistä päättelet, että minulla on lapsia? No ei ole eikä tule!

Niin, ei kai se oikein todennäköiseltä vaikuta, että joku pariutuisi kanssasi.

Miksi pitää olla noin ilkeä? Tuleeko tuosta hyvä mieli? 

Vierailija kirjoitti:

Viime syksynä ihmettelin kun eräs noin seitsemänkymppinen mies oli usein tullut vastaan koiransa kanssa ja sitten tuo mies alkoikin kulkea yksin ja surullisen näköisenä, koirakaan ei ollut vielä vanha joten mietin mitä on tapahtunut, eräänä päivänä mies sitten pysähtyi juttelemaan ja silittelemään koiraani ja kysyin miten hän ei enää liiku koiransa kanssa, sanoi liikuttuneena joutuneensa antamaan koiransa pois tyttärensä perheeseen koska hänellä on todettu parantumaton ja nopeasti etenevä syöpä, kyllä kosketti ja itkin kotona. Tammikuun jälkeen tuota miestä ei ole enää näkynyt.

Tämä nosti palan kurkkuun. 😟

Vierailija kirjoitti:

Miten tuo (kuviteltu) vegaanius liittyy yhtään mihinkään??

Etkö millään pysty arvaamaan, miten siihen johtopäätökseen om päädytty? Etkö millään?

Tämäkään ei liity tarinaan mitenkään, mutta tuli mieleen hienosti pukeutunut pappa, joka on joka lauantai samaan aikaan yksin iltapäiväkahvilla ostarin kahvilassa ja istuu aina samassa pöydässä vähän haikean oloisena. Tulee itsekin vähintään kerran kuussa käytyä tuolla ostarissa noihin aikoihin, joten siksi tiedän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisen lapsen arvostan paljon korkeammalle kun eläimen.

Arvosta vaan, minä en.

Tuo asenteesi jatkuu siihen saakka, kun joku autoilija valitsee väistää kissaa ja ajaa sen sijaan lapsesi ylitse. Sitten sinäkin toivot hänen valinneen toisin.

Mistä päättelet, että minulla on lapsia? No ei ole eikä tule!

Niin, ei kai se oikein todennäköiseltä vaikuta, että joku pariutuisi kanssasi.

Miksi pitää olla noin ilkeä? Tuleeko tuosta hyvä mieli? 

Itse asiassa, sellaisen henkilön loukkaamisesta joka ajattelee että eläin on yhtä arvokas kuin ihminen, tulee kyllä hyvä mieli. Ihan aidosti.

Itse liikutun aina vähän kun näen vanhan papan joka kävelyttää koiraansa. Monesti odottaa koiraa, joka on jo vanha, harmaa ja raihnainen ja kulkee hyvin hitaasti papan perässä ilman hihnaa.

Vierailija kirjoitti:

Eläinrakkaat papat on yleensä olleet onnellisesti aviossa eli varmaan on leskikin =(

Ei välttämättä. Voi olla vaimo kotonakin mutta ehkä ei jaksa tai pystynyt lähtemään mukaan. Voi esim. liikkuminen olla hankalaa.

AP, pappa saattoi ollut vienyt koiransa leikkaukseen, esimerkiksi vatsalaukun kaasuuntuminen ja vei pannan ja hihnan autoonsa (itsekin olen ottanut mukaan enkä jättänyt sinne, ettei katoa), ja itki vain hätää ja huolta. Parin tunnin päästä pappa on hakenut koiransa joka heilutti häntäänsä vähän surkeana nukutusaineen vielä vaikuttaessa.

Vierailija kirjoitti:

AP, pappa saattoi ollut vienyt koiransa leikkaukseen, esimerkiksi vatsalaukun kaasuuntuminen ja vei pannan ja hihnan autoonsa (itsekin olen ottanut mukaan enkä jättänyt sinne, ettei katoa), ja itki vain hätää ja huolta. Parin tunnin päästä pappa on hakenut koiransa joka heilutti häntäänsä vähän surkeana nukutusaineen vielä vaikuttaessa.

Mikä tarve sinulla on kehitellä tällaisia kummallisia tarinoita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP, pappa saattoi ollut vienyt koiransa leikkaukseen, esimerkiksi vatsalaukun kaasuuntuminen ja vei pannan ja hihnan autoonsa (itsekin olen ottanut mukaan enkä jättänyt sinne, ettei katoa), ja itki vain hätää ja huolta. Parin tunnin päästä pappa on hakenut koiransa joka heilutti häntäänsä vähän surkeana nukutusaineen vielä vaikuttaessa.

Mikä tarve sinulla on kehitellä tällaisia kummallisia tarinoita?

Ööö, lohduttaakseni AP:ta?