Lue keskustelun säännöt.
Ajoin töihin eläinlääkäriaseman ohitse, ja sieltä tuli vanha pappa silmät punoittaen kädessään vain hihna ja kaulapanta, aloin itkeä :(
19.03.2017 |
Ilmeisesti jokin yllättävä hätä sattunut koska tuskin muuten pyhähinnoilla varaa lopetusaikaa. Pappa oli niin surkean näköinen että aloin itsekin itkeä. Tuli mieleen että tulen joskus olemaan samassa tilanteessa vaikka koirani on vasta nuori...
Kommentit (111)
Vierailija kirjoitti:
Ajoin polkupyörää, jos se nyt jotenkin tähän asiaan vaikuttaa. Olin taluttamassa pyörää liikennevaloissa.
Ap
Se ei vielä selitä mikä kumman kiire sinulla oli tuntemuksesi heti rientää päivittämään palstalle. Se kertoo riipuvaisuudesta. Palstalakko tekisi sinulle hyvää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen lapsen arvostan paljon korkeammalle kun eläimen.
Arvosta vaan, minä en.
Tuo asenteesi jatkuu siihen saakka, kun joku autoilija valitsee väistää kissaa ja ajaa sen sijaan lapsesi ylitse. Sitten sinäkin toivot hänen valinneen toisin.
Empatiakyvyttömät ja muutenkin kylmät ja tunteettomat eivät tunne surua. Kaikki tietävät psykopaatit joilta puuttuu kyky tuntea inhimillisiä tunteita. Muita tunteettomia löytyy kans ilman psykopatiaa.
Voi muistan myös tapauksen, kun nuorena jaoin postia eräälle rivitaloalueelle missä asui eräs vanha rouva koiransa kanssa. Oli aina niin iloinen, kun jäin koiraihmisenä rupattelemaan hänelle ja samalla rapsuttelemaan tämän vanhaa spanielia. Eräänä aamuna kuitenkin vastassani oli lohduton näky, kun tämä rouva itki etupihallaan lohduttomasti jouduttuaan lopettamaan koiransa. Sanoi, että ei hänellä ole enää ketään, jonka kanssa jakaa päivän kuulumiset tai joka hänen jorinoitaan jaksaisi kuunnella. Kyllä siinä omaa sydäntä pisti mummon suru. :(
Kyllä se lemmikin poismeno on joillekin kova menetys, uskokaa tai älkää.
Jouduin saattelemaan vanhemman koirani viimeiselle matkalle kuukausi sitten ja itkin kanssa koko matkan tyhjän pannan kanssa lääkäriltä autoon. Se on kova paikka, vaikka ei yllättäen tullutkaan. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen lapsen arvostan paljon korkeammalle kun eläimen.
Arvosta vaan, minä en.
Tuo asenteesi jatkuu siihen saakka, kun joku autoilija valitsee väistää kissaa ja ajaa sen sijaan lapsesi ylitse. Sitten sinäkin toivot hänen valinneen toisin.
Mistä päättelet, että minulla on lapsia? No ei ole eikä tule!
Viime syksynä ihmettelin kun eräs noin seitsemänkymppinen mies oli usein tullut vastaan koiransa kanssa ja sitten tuo mies alkoikin kulkea yksin ja surullisen näköisenä, koirakaan ei ollut vielä vanha joten mietin mitä on tapahtunut, eräänä päivänä mies sitten pysähtyi juttelemaan ja silittelemään koiraani ja kysyin miten hän ei enää liiku koiransa kanssa, sanoi liikuttuneena joutuneensa antamaan koiransa pois tyttärensä perheeseen koska hänellä on todettu parantumaton ja nopeasti etenevä syöpä, kyllä kosketti ja itkin kotona. Tammikuun jälkeen tuota miestä ei ole enää näkynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tsempit ukolle kirjoitti:
Kyseessä oli vielä mies joka vastoin tahtoaan on td. jäänyt elämässä ilman hyvää seksiä, rakkautta ja nuoren naisen kehoa. Koira oli loppupeleissä vain näiden tunnevajausten korvike ja senkin menetys masensi kovasti. Koiria sentään pystyy ostamaan aina uusia ilman muiden ihmisten moraalisaarnaa.
Mitä hittoa? Mikä sua vaivaa? Naisen puutteen muka-aiheuttama naisviha?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen lapsen arvostan paljon korkeammalle kun eläimen.
Arvosta vaan, minä en.
Tuo asenteesi jatkuu siihen saakka, kun joku autoilija valitsee väistää kissaa ja ajaa sen sijaan lapsesi ylitse. Sitten sinäkin toivot hänen valinneen toisin.
Mistä päättelet, että minulla on lapsia? No ei ole eikä tule!
Niin, ei kai se oikein todennäköiseltä vaikuta, että joku pariutuisi kanssasi.
Mikä saa sinut päättelemään ettei minulla ole parisuhdetta? Olen ollut naimisissa 14 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti jokin yllättävä hätä sattunut koska tuskin muuten pyhähinnoilla varaa lopetusaikaa. Pappa oli niin surkean näköinen että aloin itsekin itkeä. Tuli mieleen että tulen joskus olemaan samassa tilanteessa vaikka koirani on vasta nuori...
Ehkä pappa olisi tarvinnut vain pusun, halin ja jonkun, joka kuuntelee hetken... <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen lapsen arvostan paljon korkeammalle kun eläimen.
Arvosta vaan, minä en.
Tuo asenteesi jatkuu siihen saakka, kun joku autoilija valitsee väistää kissaa ja ajaa sen sijaan lapsesi ylitse. Sitten sinäkin toivot hänen valinneen toisin.
Mistä päättelet, että minulla on lapsia? No ei ole eikä tule!
Niin, ei kai se oikein todennäköiseltä vaikuta, että joku pariutuisi kanssasi.
Mikä saa sinut päättelemään ettei minulla ole parisuhdetta? Olen ollut naimisissa 14 vuotta.
Onko miehesi kenties kuuromykkäsokea?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen lapsen arvostan paljon korkeammalle kun eläimen.
Arvosta vaan, minä en.
Tuo asenteesi jatkuu siihen saakka, kun joku autoilija valitsee väistää kissaa ja ajaa sen sijaan lapsesi ylitse. Sitten sinäkin toivot hänen valinneen toisin.
Mistä päättelet, että minulla on lapsia? No ei ole eikä tule!
Niin, ei kai se oikein todennäköiseltä vaikuta, että joku pariutuisi kanssasi.
Mikä saa sinut päättelemään ettei minulla ole parisuhdetta? Olen ollut naimisissa 14 vuotta.
Onko miehesi kenties kuuromykkäsokea?
Ei ainakaan aivoton niikuin sinä.
Hyi mitä kommentteja. En enää yhtään ihmettele miksi nykyään on niin paljon itsekkäitä psykopaatti kakaroita joiden mielestä on hauskaa rääkätä ja tappaa eläimiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naistenpäivänä näin kun vanha kumara pappa odotti liikennevaloissa valojen vaihtumista kauniisti pakattu ruusu kädessään.
Tämä näky herkisti kovasti.
Ja ihmettelijöille: kyllä! Ajoin autoa ja kerkesin liikennevaloissa tämän kaiken rekisteröidä.
Itiksen valoissa tapahtui.
Ja ei, tämä ei liity alkuperäiseen tarinaan, mutta kerroin kuitenkin.
Mukavaa sunnuntaipäivää kaikille ❤
Aloin itkeä otsikon luettuani :( Eläimen menetys on aina surullista ja varsinkin, jos se on ollut pitkäaikainen ystävä mahdollisesti yksinäiselle vanhukselle. :"(
Samoin otsikko tirskautti vedet heti tulvimaan, säälistä kun itsekin samassa tilanteessa olemme olleet. Se suru ja tyhjyys on suunnaton, jopa enemmän kuin joidenkin ihmisten kuoltua. Koira vain on niin täydellinen kumppani, sitä elämäniloa ja uskollisuutta ei kukaan voi korvata. 😢
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen lapsen arvostan paljon korkeammalle kun eläimen.
Arvosta vaan, minä en.
Tuo asenteesi jatkuu siihen saakka, kun joku autoilija valitsee väistää kissaa ja ajaa sen sijaan lapsesi ylitse. Sitten sinäkin toivot hänen valinneen toisin.
Mistä päättelet, että minulla on lapsia? No ei ole eikä tule!
Niin, ei kai se oikein todennäköiseltä vaikuta, että joku pariutuisi kanssasi.
Mikä saa sinut päättelemään ettei minulla ole parisuhdetta? Olen ollut naimisissa 14 vuotta.
Sinä olet kova tyttö kyselemään perusteita päätelmille. Koetahan vähän hillitä, tai miehesi väsähtää 14 vuoden jälkeen.
En viitsi edes lukea miten eläintenvihaajat on tähän kommentoineet. Pääsevät taas sanomaan "sehän oli vain koira" vaikka ehkä papan ainoa kaveri, ainoa syy nousta aamulla ylös ja ulkoilemaan. Papan kuntokin tuosta varmaan alkaa heiketä.
En käsitä teitä palstalle postatun tarinan vuoksi myötäitkijöitä. Taidatte olla kaikki naisia, mies ei tuolla tavalla ole vetistelemässä yhden kertomuksen takia.
Oletteko te ihan terveitä?