Ajoin töihin eläinlääkäriaseman ohitse, ja sieltä tuli vanha pappa silmät punoittaen kädessään vain hihna ja kaulapanta, aloin itkeä :(

Nyt aloin itkeä minäkin

Itkettää täälläkin 😢

Byääh, papalla ei ole turrea enään.

Voi ei. Tuollainen liikuttaa paljon varsinkin kun on itse joutunut viemään rakkaan lemmikin lopetettavaksi:( Kohta vuosi ja vieläkin itkettää päivittäin.

Vierailija kirjoitti:

Ajaessa seurataan tietä ja liikennettä, eikä kuikuilla eläinlääkäriasemalta tulevien pappojen silmien väriä ja kädessä olevia esineitä.

Klo 9:02 ehdit jopa päivittämään tuntemuksiasi palstalle. Taidat olla melko riippuvainen palstailusta. Useimmat olisivat jaksaneet odottaa työpäivän päättymistä, ennen kuin kertovat itkevänsä. Sinulla taitaa olla vegaanisyndrooma. :-)

Mitenkä, jos ap oli vaikka liikennevaloissa?

Tsempit ukolle kirjoitti:

Kyseessä oli vielä mies joka vastoin tahtoaan on td. jäänyt elämässä ilman hyvää seksiä, rakkautta ja nuoren naisen kehoa. Koira oli loppupeleissä vain näiden tunnevajausten korvike ja senkin menetys masensi kovasti. Koiria sentään pystyy ostamaan aina uusia ilman muiden ihmisten moraalisaarnaa.

Nyt minullakin vierähti kyynel.

Vedet tulvahti silmiin heti kun näin otsikon ;(

Miten ehdit ohi ajaessasi nähdä tieltä saakka jonkun silmien punoituksen? Minä en sellaisia ehdi huomata, kun pitää keskittyä tiehen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajaessa seurataan tietä ja liikennettä, eikä kuikuilla eläinlääkäriasemalta tulevien pappojen silmien väriä ja kädessä olevia esineitä.

Klo 9:02 ehdit jopa päivittämään tuntemuksiasi palstalle. Taidat olla melko riippuvainen palstailusta. Useimmat olisivat jaksaneet odottaa työpäivän päättymistä, ennen kuin kertovat itkevänsä. Sinulla taitaa olla vegaanisyndrooma. :-)

Mitenkä, jos ap oli vaikka liikennevaloissa?

Olisi varmaan niin kertonut. Sen sijaan kertoi olleensa ajamassa ohi.

Ei itketä ollenkaan. Eläintarinat eivät koskaan kosketa.

Vierailija kirjoitti:

Ei itketä ollenkaan. Eläintarinat eivät koskaan kosketa.

Toisia liikuttaa eri asiat, mua ei taas kosketa yhtään ihmisten väliset nyyhkytarinat.

Ikävä juttu, varmasti papalla tyhjä olo, koirat, kissat ovat perheen jäseniä, parhaita ystäviä,

surettaa.

Ajoin polkupyörää, jos se nyt jotenkin tähän asiaan vaikuttaa. Olin taluttamassa pyörää liikennevaloissa.

Ap

Sinulla on haukankatse.

Vierailija kirjoitti:

Ihmisen lapsen arvostan paljon korkeammalle kun eläimen.

Loppupelissä varmaan noin. Mutta monelle ihmiselle lemmikki on yhtä rakas perheenjäsen,kuin ihminen. Psykologian mukaan lemmikin kuolema laukaisee täysin saman surureaktion, kuin läheisen ihmisen kuolema. Olen kokenut molempia ja ei mitään eroa. Olen nähnyt kuinka sodassa sortunut mies murtuu täysin, kun koira piti viedä viimeiselle piikille. Ja monia vastaavia joissa lemmikin kuolema sattuu paljon enemmän kuin etäiseksi jääneen lähimmäisen kuolema.

Vierailija kirjoitti:

Ihmisen lapsen arvostan paljon korkeammalle kun eläimen.

Arvosta vaan, minä en.

Kiitos vaan, nyt minäkin itken :'((

Eläinrakkaat papat on yleensä olleet onnellisesti aviossa eli varmaan on leskikin =(

Vierailija kirjoitti:

Ihmisen lapsen arvostan paljon korkeammalle kun eläimen.

Niin minäkin. Silti suren, kun koirani kuolee ja osaan tuntea sympatiaa lemmikkinsä menettänyttä kohtaan. Onko se niiltä lapsilta pois?

😢 surullista. Hän on menettänyt ystävän/perheenjäsenen. Tätä ei kaikki ymmärrä.