Lue keskustelun säännöt.
Tulehduksellisten suolistosairauksien lisääntyminen on professorin mukaan kaikkein hurjinta Suomessa
18.03.2017 |
http://www.is.fi/terveys/art-2000005131527.html
Tulehdukselliset suolistosairaudet, eli haavainen paksusuolentulehdus ja Crohnin tauti, ovat lisääntyneet Suomessa nopeammin kuin missään muualla.
– Ilmiö näkyy ympäri maailmaa Aasiaa myöten, mutta kaikkein hurjinta nousu näyttää olevan Pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. EU-tilastoissa olemme ylivoimaisesti molempien tautien osalta kärjessä, kertoo Husin gastroenterologian poliklinikan ylilääkäri, professori Martti Färkkilä.
Varmaa syytä siihen, miksi sairaudet lisääntyvät juuri Pohjoismaissa, ei vielä tiedetä.
– Taustalla on sama hygieniahypoteesi kuin astmassa ja allergiassa. Eli hygieeninen, urbaani kaupunkiympäristömme on johtanut suoliston mikrobiston muuttumiseen, minkä taas ajatellaan vaikuttavan sairastavuuteen.
Professorin mukaan suuri merkitys on todennäköisesti myös ruokavalion muutoksella.
– Syömisemme on muuttunut 50 viime vuoden aikana todella radikaalisti. Myös matala D-vitamiinitaso voi olla yhteydessä tulehduksellisiin suolistosairauksiin.
– Tiedetään, että D-vitamiini vaikuttaa suoraan tulehdussolujen toimintaan.
Voiko omaa sairastumisriskiään mitenkään pienentää?
– Tästä ei valitettavasti ole toistaiseksi näyttöä, mutta normaalilla kontaktilla luontoon voi olla vaikutusta. Sormet multaan! Färkkilä neuvoo.
Ruokavalioon hän kehottaa lisäämään kasviksia ja vähentämään punaista lihaa.
– Terveellinen kasvispainotteinen ruokavalio, joka sisältää vain vähän punaista lihaa ja niukasti runsassokerisia ruokia, näyttäisi olevan hyödyllinen myös näiden sairauksien välttämisen kannalta.
Oma kantani: Viljat pois tai ainakin minimiin, D3-vitamiinia isompia annoksia kuin suositellaan, raakamaitotuotteiden syöntiä, villimarjoja, hapankaalia, borisjuomaa tai muuta maitohappobakteerituotetta, luomukasviksia. Suoliston mikrobikantaa tulee ruokkia. Lääkkeiden käyttöä niin vähän kuin mahdollista. Yksi ainoa antibioottikuuri tuhoaa koko suoliston bakteerikannan ja sen palautumiseen saattaa mennä jopa vuosi.
Kommentit (203)
Antibakteeriset säilöntäaineet tuhoavat ominaisuuksiensa vuoksi myös suolistoBAKTEEREJA. Siksi ei olisi hyvä syödä niitä päivittäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omassa lapsuudessani 70-luvulla käytettiin paljon sokeria. Sitä ripoteltiin puuroihin, kiisseleihin, jopa viiliin. Ranskanleipää syötiin paljon, hedelmiä ja kasviksia niukasti. Ruoka oli kuitenkin usein tuoretta ja kotona valmistettua, usein lähiruokaa. Ei ollut samoja säilyvyysaikoja kuin tänään. Kaupasta ostetut muffinssitkin säilyvät monta viikkoa pehmeinä. Lihaan ruiskutetaan myrkkyjä, makeutusaineita on jopa ketsupissa. Kaikki ruoka kaupassa on kyllästetty myrkyillä. Kerran ostin stevia-makeutettuja pastilleja ja jo muutaman pastillin jälkeen myrkyn vaikutus suolistossa alkoi tuntua. Valmistakaa ihmiset ruokanne mahdollisimman pitkälle itse, ostakaa liha tuoretiskiltä. Välttäkää karkkeja ja valmisruokia viimeiseen asti. Leipokaa leivät ja pullat itse. Kasviksia mahdollisimman paljon. Uskon, että tällä reseptillä myös painonhallintaongelmat vähenisivät.
Vierailija kirjoitti:
Omassa lapsuudessani 70-luvulla käytettiin paljon sokeria. Sitä ripoteltiin puuroihin, kiisseleihin, jopa viiliin. Ranskanleipää syötiin paljon, hedelmiä ja kasviksia niukasti. Ruoka oli kuitenkin usein tuoretta ja kotona valmistettua, usein lähiruokaa. Ei ollut samoja säilyvyysaikoja kuin tänään. Kaupasta ostetut muffinssitkin säilyvät monta viikkoa pehmeinä. Lihaan ruiskutetaan myrkkyjä, makeutusaineita on jopa ketsupissa. Kaikki ruoka kaupassa on kyllästetty myrkyillä. Kerran ostin stevia-makeutettuja pastilleja ja jo muutaman pastillin jälkeen myrkyn vaikutus suolistossa alkoi tuntua. Valmistakaa ihmiset ruokanne mahdollisimman pitkälle itse, ostakaa liha tuoretiskiltä. Välttäkää karkkeja ja valmisruokia viimeiseen asti. Leipokaa leivät ja pullat itse. Kasviksia mahdollisimman paljon. Uskon, että tällä reseptillä myös painonhallintaongelmat vähenisivät.
Nykyään ei enää tarvitse kun niitä on lisätty ko. tuotteisiin jo valmiiksi. Ja usein vielä epäterveellisemmässä muodossa kuin mitä puhdas taloussokeri olisi. Onneksi pk-seudulla alkaa ihan normaaleissa prismoissa ja s-marketeissa olemaan jo hyvät valikoimat lisäaineettomia ja luomutuotteita, ensimmäiset viikot se kyllä vaatii kauppareissuilla aika tarkkaa etikettien tutkimista, mutta useimmista tuotteista löytyy kyllä lisäaineetonkin vaihtoehto. Esim. kuohukermoissa Valio lisää karrageenia kermaan ja Arla ei, hintaeroa ei juurikaan ole kummankaan eduksi.
Valiolla on myös karrageeniton kerma, jo vuodesta 2015.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ruokaan tungetaan huomattavasti enemmän lisäaineita kuin missään muussa Euroopan maassa, tällä ei voi olla olematta mitään vaikutusta suoliston tasapainoon. Fosfaatit, mitä Suomessa tungetaan kaikkiin lihajalosteisiin, on vasta yhdistetty osteoporoosiin ja Suomessa sen kun syyllistetään naisia siitä etteivät juo maitoa tai liiku tarpeeksi ja siitä syystä luut katkeilevat. Ostakaa vain lisäaineettomia ja sokerittomia tuotteita niin elintarviketeollisuus on pakotettu käyttämään parempia raaka-aineita sen sijaan että yrittävät parantaa koostumusta kemikaaleilla jotka käytännössä kaikki ovat haitallisia ihmisille, joko oman kemiallisen koostumuksensa tai tuotantotapansa takia.
Mä muistan kun 70-luvulla ja myöhemminkin vielä oli tuo juo maitoa ja vielä enemmän maitoa, ettei tule osteoporoosia ja jotkut kuitenkin uskalsivat ihmetellä, miksi juuri siellä oli enemmän osteoporoosia, missä eniten maitoa juotiin, kuten pohjoismaissa.
Sehän on nyt selvitetty, että syynä on D-vitamiinin puutos, ja noissa maissa on vähän auringonvaloa talvella. Ei pidä sortua tuollaisiin yleistyksiin - luissa on kalkkia - pitää juoda kalkkipitoista maitoa- päätelmiin. On jopa niin, että yletön kalsiumin saanti saa elimistön tuhlaamaan entistä enemmän kalsiumina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Valiolla on myös karrageeniton kerma, jo vuodesta 2015.
Ei ainakaan niistä kaupoista löydy missä yleensä käyn, olisihan sitä hyvä myydäkin jossain eikä vain pitää näennäisesti tuotevalikoimissa. Tuorejuustotkin ovat Valiolla jostain syystä täynnä lisäaineita, kun taas Arla kykenee moisia valmistamaan ilmankin. En vain käsitä miksi ihmiset ostavat enemmin kemikaaleilla kyllästettyjä tuotteita, kun hinnassa se ei näy mitenkään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ruokaan tungetaan huomattavasti enemmän lisäaineita kuin missään muussa Euroopan maassa, tällä ei voi olla olematta mitään vaikutusta suoliston tasapainoon. Fosfaatit, mitä Suomessa tungetaan kaikkiin lihajalosteisiin, on vasta yhdistetty osteoporoosiin ja Suomessa sen kun syyllistetään naisia siitä etteivät juo maitoa tai liiku tarpeeksi ja siitä syystä luut katkeilevat. Ostakaa vain lisäaineettomia ja sokerittomia tuotteita niin elintarviketeollisuus on pakotettu käyttämään parempia raaka-aineita sen sijaan että yrittävät parantaa koostumusta kemikaaleilla jotka käytännössä kaikki ovat haitallisia ihmisille, joko oman kemiallisen koostumuksensa tai tuotantotapansa takia.
Mä muistan kun 70-luvulla ja myöhemminkin vielä oli tuo juo maitoa ja vielä enemmän maitoa, ettei tule osteoporoosia ja jotkut kuitenkin uskalsivat ihmetellä, miksi juuri siellä oli enemmän osteoporoosia, missä eniten maitoa juotiin, kuten pohjoismaissa.
Sehän on nyt selvitetty, että syynä on D-vitamiinin puutos, ja noissa maissa on vähän auringonvaloa talvella. Ei pidä sortua tuollaisiin yleistyksiin - luissa on kalkkia - pitää juoda kalkkipitoista maitoa- päätelmiin. On jopa niin, että yletön kalsiumin saanti saa elimistön tuhlaamaan entistä enemmän kalsiumina.
D-vitamiinin puutos voi jollain tavalla vaikuttaa, mutta kyllä meidän elimistömme on tottunut aika vähäisellä D-vitamiinilla pärjäämään, ei täällä tuhat vuotta sitten talvisaikaan tämän enempää auringonvaloa ollut. Fosfaatit taasen estävät kalsiumin imeytymistä (jota käsittääkseni D-vitamiini edistää), joten sillä on ainakin suora huonontava vaikutus luustoomme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä maidon hehkutuslogiikassa on sekin, että sinne on lisätty d-vitamiini, jolla saadaan pakkosyötettyä d-vitamiinia kansalle ilman, että jokaisen tarvitsee huolehtia siitä itse.
Nyt, kun moni on jättänyt maidon, en tajua, miksi se pitäisi korvata jollakin kauramaidolla tms. kun yhtä hyvin sen kalkin ja d-vitamiinin saisi purkista?
Juustossa on myös k-vitamiinia, ja 70-luvun lapset muistanevat hokeman: syö juustoa, se kasvattaa luustoa.
70 luvulla ei syöty mitään muuta kuin perunoita ja kastiketta ja ihmiset oli terveitä. D-vitamiinista tai omegoista ei oltu kuultukaan. Hedelmiä ei syöty eikä muita kaninrehuja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
70 luvulla ei syöty mitään muuta kuin perunoita ja kastiketta ja ihmiset oli terveitä. D-vitamiinista tai omegoista ei oltu kuultukaan. Hedelmiä ei syöty eikä muita kaninrehuja
Tästä olenkin päätellyt sen, että syyllinen on pakko olla lisätyt kemikaalit, eli lisäaineet mitä ei vielä 70-luvulla käytetty ruoissa kovin yleisesti. Mikään muu ei voi selittää näitä eroja esim. Suomen ja Ruotsin tai Suomen ja Venäjän välillä.
Omegoista puheen ollen lohi sisälsi ihan eri kombinaation omegoita kuin tänä päivänä ja liha samaten. Tehotuotanto on muuttanut lihan ravinnepitoisuussisällön, kun lajit eivät enää syö lajityypillistä ravintoa sekä itse tuotantolajikettakin on jalostettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen melko varma, että fruktoosilla on jotain tekemistä asian kanssa.
Suomalaiset syö ihan tajuttomasti hedelmiä, viime kesänä olin yhdessä lomapaikassa ja siellä oli paljon laihoja italialaisia ja sitten suomalaisia, kaikki suomalaiset söi jo aamulla tajuttomat määrät viinirypäleitä ja melonia, ne oli kaikki turvonneita, kalpeita ja lihavia.
Italialaiset ei koskeneet hedelmiin, ne oli kaikki laihoja ja ei ollut pömppövatsaa.
Suomalaisilla on varmasti paljon fruktoosi-intoleranssia ja ne uskoo hedelmien terveellisyyteen, esim. miehen suvun pikkulapsille syötetään koko päivä banaania, päärynää, hedelmämehuja ja karkit siihen päälle.
Ne on jo olleet tutkimuksissa vatsaongelmien ja käytöshäiriöiden takia, ne pieree koko ajan ja ripuloi, mutta kukaan lääkärikään ei ole ehdottanut fruktoosiongelmaa.
Yksi sana, maitotuotteet. Suomessa ne homogenisoidaan ja pastöroidaan, siitä tulee monelle ihan julmetut ongelmat suolistoon ja kun mennään ulkomaan reissulle, voikin syödä aika vapaasti maitotuotteita ilman ongelmia.
Vähän sama juttu joillakin gluteeniviljojen suhteen, mutta eihän tällaista toki uskota että ruoka nyt mihinkään vaikuttaisi ; )
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutama juttu
-Viljelykasvit ovat muuttuneet aikojen saatossa. Tämä ei kuitenkaan ole vain huono juttu, sillä monet kasvit puolustautuvat kasvinsyöjiä vastaan tuottamalla haitallisia aineita mikä usein näkyy esim. kitkeränä makuna mutta nämä puolustusaineet ovat myös muutoin haitallisia (jotkut esim. kuormittavat maksaa). Tästä syystä useimmat kasvinsyöjät joutuvat vaihtelemaan syömiään kasvilajeja, elimistö kestää helpommin pieniä määriä montaa haitallista ainetta kuin överimäärät yhtä tai kahta. Kasvinjalostuksella on siis sekä hyviä että huonoja puolia.
-Edelliseen liittyen: vanhat lajikkeet ja menetelmät eivät automaattisesti ole parempia (mutteivät myöskään huonompia). Se että joku yksittäinen lajike tai menetelmä on tullut käyttöön viimeisen 100 v aikana ei tarkoita sitä että se on haitallinen kun "ei ihmiset ole siihen sopeutuneet". Terve kritiikki on paikallaan, sokea "ennen kaikki oli paremmin"-usko ei.
-Jalostus on vaikuttanut myös tuotantoeläimiin ja esim. läskin määrään, maidon koostumukseen, miten nopeasti kasvavat teurastusikäiseksi yms.
-Jalostuksen lisäksi pitää muistaa myös muut tuotantomenetlmät, eli miten lannoitus, torjunta-aineiden käyttö, viljelykierto tms. ovat muuttuneet ja vastaavasti eläimillä ruokavalio (proteiinilisät, hullun lehmän tauti...), antibiootit sun muut lääkkeet, yleinen kohtelu (pääsevätkö elukat liikkumaan, kuinka stressaantuneita ovat, teurastustapa) jne. Nämäkään muutokset eivät ole yksiselitteisesti kaikki hyviä tai huonoja.
-Tuotantomenetelmissä eri maiden välillä on todella merkittäviä eroja esim. torjunta-aineiden ja antibioottien välillä. Suomessa ja Ruotsissa on aika eri meininki esim. Saksaan ja Ranskaan verrattuna, puhumattakaan Yhdysvalloista. Ilmasto on tietysti merkittävä tekijä, mutta myös kulttuuri ja perinteet vaikuttavat.
-Geneettinen vaihtelu ihmisten välillä, esim. Itä-Aasiassa (Kiina, Japani, Thaimaa yms.) yli 80 % väestöstä on laktoosi-intolerantteja, Pohjoismaisista vaan alle 15 % (http://www.food-intolerance-network.com/images/stories/lactoseintoleran…)
-Ruokakulttuurin muutokset, sekä paikallisesti että globaalisti. Suuntaukset tuntuvat olevan pitkälti samoja, enemmän pikaruokaa, lihaa, sokeria, valkoista vehnää jne.
Muutokset ja eroavaisuudet eivät rajoitu näihin yllämainittuihin, joten on aika lailla mahdotonta sanoa että joku yksitäinen asia tai pari olisivat yksin syypää suolistosairauksien lisääntymiseen. Mikä vaikutus on elintavoilla (ruummillisen työn väheneminen, autoilun lisääntyminen jne)? Miten esimerkiksi saasteet, turvallisiksi luokitellut ja yleisessä käytössä olevat kemikaalit (pesuaineet, rakenusmateriaalit, kosmetiikka jne) ja lääkkeet vaikuttavat yksin ja yhdessä? Entä muutokset sairastumisissa (epidemiat,mitkä taudit ovat vähentyneet ja mitkä lisääntyneet, muutokset itse taudinaiheuttajissa eli esim. viruksessa)?
Suomessa ainakin määrätään antibiootteja aivan järjettömästi. Mulla oli yhden tulehtuneen etuhampaat takia 5 (!!!) antibioottikuuria parin vuoden aikana ennen kuin suostuttiin se poistamaan. Arvatkaas missä kunnossa vatsa on. Enää en tuollaisia määria antibiootteja suostu syömään...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70 luvulla ei syöty mitään muuta kuin perunoita ja kastiketta ja ihmiset oli terveitä. D-vitamiinista tai omegoista ei oltu kuultukaan. Hedelmiä ei syöty eikä muita kaninrehuja
Tästä olenkin päätellyt sen, että syyllinen on pakko olla lisätyt kemikaalit, eli lisäaineet mitä ei vielä 70-luvulla käytetty ruoissa kovin yleisesti. Mikään muu ei voi selittää näitä eroja esim. Suomen ja Ruotsin tai Suomen ja Venäjän välillä.
Vai ei kemikaaleja käytetty 70-luvulla?
DDT käytettiin yleisesti ja ruiskutettiin jopa lentokoneesta.
Luulen syyn löytyvän liiasta hygienianasi.
Jos oikein muistan, allergioita ja muita sairauksia löytyy vähemmän lapsilta, jotka ovat kasvaneet maatalousympäristössä.
Ja sekin on hämmästyttävää, miten Itärajan takana, pari kilometriä rajavyöhykkeestä Karjalassa on vähemmän allergioita, astmaa ja suolisairauksia, vaikka likaisuus on käsin kosketeltavissa ja käytetään epämääräisiä hyönteismyrkkyjä ja perheiden kasvimaat sijaitsevat teiden ja tuotantolaitoksen läheisyydessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70 luvulla ei syöty mitään muuta kuin perunoita ja kastiketta ja ihmiset oli terveitä. D-vitamiinista tai omegoista ei oltu kuultukaan. Hedelmiä ei syöty eikä muita kaninrehuja
Tästä olenkin päätellyt sen, että syyllinen on pakko olla lisätyt kemikaalit, eli lisäaineet mitä ei vielä 70-luvulla käytetty ruoissa kovin yleisesti. Mikään muu ei voi selittää näitä eroja esim. Suomen ja Ruotsin tai Suomen ja Venäjän välillä.
Vai ei kemikaaleja käytetty 70-luvulla?
DDT käytettiin yleisesti ja ruiskutettiin jopa lentokoneesta.Luulen syyn löytyvän liiasta hygienianasi.
Jos oikein muistan, allergioita ja muita sairauksia löytyy vähemmän lapsilta, jotka ovat kasvaneet maatalousympäristössä.Ja sekin on hämmästyttävää, miten Itärajan takana, pari kilometriä rajavyöhykkeestä Karjalassa on vähemmän allergioita, astmaa ja suolisairauksia, vaikka likaisuus on käsin kosketeltavissa ja käytetään epämääräisiä hyönteismyrkkyjä ja perheiden kasvimaat sijaitsevat teiden ja tuotantolaitoksen läheisyydessä.
Astmat ja allergiat liittyvät diesel-polttoaineiden pakokaasuihin. Siitä on tutkimustuloksia, että esimerkiksi puiden siitepölyallergialla on yhteys näihin päästöihin ja siksi emme kestä enää puita kuten aiemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70 luvulla ei syöty mitään muuta kuin perunoita ja kastiketta ja ihmiset oli terveitä. D-vitamiinista tai omegoista ei oltu kuultukaan. Hedelmiä ei syöty eikä muita kaninrehuja
Tästä olenkin päätellyt sen, että syyllinen on pakko olla lisätyt kemikaalit, eli lisäaineet mitä ei vielä 70-luvulla käytetty ruoissa kovin yleisesti. Mikään muu ei voi selittää näitä eroja esim. Suomen ja Ruotsin tai Suomen ja Venäjän välillä.
Vai ei kemikaaleja käytetty 70-luvulla?
DDT käytettiin yleisesti ja ruiskutettiin jopa lentokoneesta.Luulen syyn löytyvän liiasta hygienianasi.
Jos oikein muistan, allergioita ja muita sairauksia löytyy vähemmän lapsilta, jotka ovat kasvaneet maatalousympäristössä.Ja sekin on hämmästyttävää, miten Itärajan takana, pari kilometriä rajavyöhykkeestä Karjalassa on vähemmän allergioita, astmaa ja suolisairauksia, vaikka likaisuus on käsin kosketeltavissa ja käytetään epämääräisiä hyönteismyrkkyjä ja perheiden kasvimaat sijaitsevat teiden ja tuotantolaitoksen läheisyydessä.
DDT:tä ei varmaankaan lisätty elintarviketehtaalla suoraan ruokaan, en siis puhunut torjunta-aineista. Vaikka tuskin se glyfostaatti kuitenkaan sen terveelliseempää ihmiselle on kuin DDT:kään. Puhuin ruokiin lisättävistä kemikaaleista, eli säilöntäaineista ja muista vastaavista. Autojen pakokaasuista ja muista tuollaisista pienhiukkaspäästöistä on aivan tutkitusti haittaa kaikille tasapuolisesti, ne ilmenevät sitten aikuisiällä keuhko-ongelmina vaikkeivat allergioita aiheuttaisikaan.
Tämän päivän lapset elävät liian steriili ympäristössä, eivätkä ole tekemisissä mullan, kuravellin, metsän, lian jne. kanssa, jolloin vastustuskyky on heikentynyt.
Mitä enemmän asfalttia, sitä enemmän allergioita ja suolistosairauksia, jossa lapset leikkivät, jos nyt ylipäätään leikkivät ulkona, kun vielä 70-80-luvulla leikittiin metsissä ja nurmikoilta, joista saatiin vastustuskykyä.
Leikkeleissä, makkaroissa, lähes kaikissa muissa paitsi raakalihatuotteissa on fosfaatteja. Nykyään Snellman myy fosfaatittomia tuotteita, mutta niissäkin on vähintään nitraatteja, jotka taas aiheuttavat migreenipotilaille kohtauksia. Torjunta- ja säilöntäaineita on kaikissa ulkomaisissa tuotteissa onneksi paljon enemmän kuin kotimaisissa, siksi ostankin ensisijaisesti aina kotimaista ja sitten vasta ulkomaista luomua, en nimittäin luota noiden ulkomaisten tuotteiden valvontaketjuun niin paljon kuin kotimaiseen.
Ja tuolla matkustelusta inttävälle, oletko miettinyt, että esim. Venäjälläkään tai Virossa ei käytetä lisäaineita niin paljon kuin Suomessa? Valio joutuu tekemään erikseen lisäaineelliset tuotteet Suomen markkinoille ja muihin maihin viedään sitten lisäaineettomat tuotteet. Samoin leikkeleisiin lisätään Suomen markkinoita varten fosfaatteja, muissa maissa niitä ei käytetä näissä määrin.