Salaköyhä Niina, 47, itkee pieniä tulojaan, asumisoikeusasunnon vuokra 1094€
http://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005125402.html
Olisiko mitään, että olisi valinnut asunnon vuokratason tulojensa mukaan?
Kommentit (212)
Niina saa varmaan myös elatusapua ja lapsilisät eli ainakin 600 € palkan ja asumistuen lisäksi. Kohta lapset ovat aikuisia ja muuttavat pois, jolloin Niina pääsee hyötymään keskituloisuudestaan.
Muistan, kun itse olin teini ja äiti piti yksin huushollia pystyssä (isällä oli sen tyyppisiä ongelmia, että hän huolehti itse itsensä, muttei perhettään eikä käännytty minkään virkakoneiston puoleen, vaan äiti pärjäsi omillaan). Äidillä oli suurin piirtein keskipalkkaa tai vähän yli. Meillä oli oma asunto, joten siitä meni vain vastikkeet. Mutta se, mikä pisti silmään on se, että autoa meillä ei ollut ja ihan siitä syystä, että sen ylläpitäminen ja hankkiminen on tavattoman kallista. Jos meillä olisi ollut auto, ei olisi enää riittänyt rahaa hyvään ruokaan ja kaikkeen muuhun tarpeelliseen.
Vierailija kirjoitti:
Missä realismi? Eukkohan elellee varsin leveästi. Auto ei ole välttämättömyys Helsingissä. Valtaosa normikuolevaisista käyttää joukkoliikennettä. Moni niitä käyttää vaikka on vuorotyö, eikä mikään 8-16.00 perusduuni kuin tällä. Monella on pienempi palkka ja jää vähemmän käteen, mutta rahat eivät mene luottokorttilaskuihin, satojen eurojen merkkivaatteiden osteluihin /kk jne.
Että kehtaakin valittaa!
En tiedä kyseisestä naisesta, mutta monissa sosiaalialan työpaikoissa on edellytyksenä oman auton käyttömahdollisuus. Työnantaja ei tarjoa autoa, jolla ajaa ympäri kaupunkia asiakaskäynneille.
Jos työuraa on noin 40 vuotta ja sitä aikaa, jolloin lapset ovat kotona noin 20, jää urasta puolet sellaista aikaa, jolloin toimeentulo on keskituloisella paljon parempi, kuin tuilla elävillä.
Kenenkään lapsen ei tule joutua elämään puutteessa vanhempiensa kyvyttömyyden takia, sen sosiaalityöntekijän pitäisi ymmärtää.
Niinalta puuttuu kokonaisnäkemys. Hyvä koulutus ja työnteko todella kannattaa pitkällä tähtäimellä.
Minulla ei olisi sydäntä repiä teini-ikäisiä kotikaupungista jonnekin radanvarteen. Ja äkkiä siinä katoaisi säästetty sataset matkakuluihin. Kun tekee mieli erota, katselen kaupunginosani vuokria. Minulla ei ole varaa erota niin että lapset eivät joutuisi vaihtamaan koulua ja harrastuksia. Ei auta kuin tehdä töitä parisuhteen eteen vähän kovemmin.
Ehkä Niina on keskustellut asiasta lastensa kanssa ja kaikki haluavat pysyä köyhinä kodissaan mieluummin kuin muuttaa.
Joka tapauksessa Helsingissä tarvitaan sosiaalityöntekijöitä, sairaanhoitajia, päiväkodinopettajia jne. joiden palkan pitäisi myös riittää järkevällä etäisyydellä asumiseen.
Ihan asialliset asumismenothan hänellä on. Asumistuen jälkeen maksettavaa jää alle tonnin.
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei olisi sydäntä repiä teini-ikäisiä kotikaupungista jonnekin radanvarteen. Ja äkkiä siinä katoaisi säästetty sataset matkakuluihin. Kun tekee mieli erota, katselen kaupunginosani vuokria. Minulla ei ole varaa erota niin että lapset eivät joutuisi vaihtamaan koulua ja harrastuksia. Ei auta kuin tehdä töitä parisuhteen eteen vähän kovemmin.
Ehkä Niina on keskustellut asiasta lastensa kanssa ja kaikki haluavat pysyä köyhinä kodissaan mieluummin kuin muuttaa.
Joka tapauksessa Helsingissä tarvitaan sosiaalityöntekijöitä, sairaanhoitajia, päiväkodinopettajia jne. joiden palkan pitäisi myös riittää järkevällä etäisyydellä asumiseen.
Täysin asiaton tuo kommentti parisuhteen eteen työskentelemisestä kaikkia niitä kohtaan, joiden puolisolla on päihdeongema/ väkivaltaista käytöstä/ luonnehäiriö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä realismi? Eukkohan elellee varsin leveästi. Auto ei ole välttämättömyys Helsingissä. Valtaosa normikuolevaisista käyttää joukkoliikennettä. Moni niitä käyttää vaikka on vuorotyö, eikä mikään 8-16.00 perusduuni kuin tällä. Monella on pienempi palkka ja jää vähemmän käteen, mutta rahat eivät mene luottokorttilaskuihin, satojen eurojen merkkivaatteiden osteluihin /kk jne.
Että kehtaakin valittaa!
En tiedä kyseisestä naisesta, mutta monissa sosiaalialan työpaikoissa on edellytyksenä oman auton käyttömahdollisuus. Työnantaja ei tarjoa autoa, jolla ajaa ympäri kaupunkia asiakaskäynneille.
Kyllä ne sossutkin käyttävät ihan samoja busseja, junia ja metroja stadissa. Eli höpöhöpöä. Ei ole edellytys noissa töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vuokra on 1094 €. Ei kahden teinipojan kanssa yksiössä voi asua, eikö tuo ole ihan normaali kolmion vuokra?
Miksei voi? Kiinassa asuu usein yksiössä koko suku vauvasta vaariin.
Miksi 47-vuotias lapsiperheellinen, suhteellisen hyvätuloinen asuu edelleen vuokralla? Omistusasunto kannattaa hankkia heti kun saa vakityöpaikan, ennen perheen perustamista. Sitten kun on perheenlisäystä jo tulossa niin asuntolainan saaminen ja sen maksamisen aloittaminen vaikeaa jollei sitten satu olemaan säästöt hyvällä tolalla.
Minä olen naisvaltaisella (eli matalapalkkaisella) alalla, mies työtön. Asumme Helsingissä, ja yhteenlasketut tulot ja tuet ei meinaa riittää kaksiomme vuokraan. Tai siis riittää, mutta sitten ei jää rahaa mihinkään. Kaupungilta emme saa asuntoa. Halvempia vuokra-asuntoja ei täällä ole, Hki-Espoo-Vantaa-akselilla kaikki kaksiot ja kolmiot on sikamaisen hintaisia, tuuri on jos alle tonnilla saa. Omistusasuntoon rahamme ei riitä, koska yksiössä emme sentään voi asua. Olemme miettineet muuttoa Kirkkonummelle/Sipooseen/Keravalle, mutta työmatkakustannukset julkisilla (autoa ei ole) nousee paljon, ja työmatka pitenee ajallisesti pari tuntia päivässä (työpaikkani ei suinkaan ole missään keskustassa vaan jos vaikka Keravalta ensin menisin junalla Helsingin keskustaan niin siitä olisi sitten vielä pitkä poikittaisliikennematka töihin.. Eli ei ole mahdollista. Sen vuoksi päätimme, että muutamme jonnekin pienempään ja halvempaan kaupunkiin esim. Oulu, Kouvola tms. Mutta kumpikaan meistä ei ole saanut töitä sellaisesta, ja hakemuksia ollaan laitettu eri puolille monta! Muuttaa ei voi ennen kuin työpaikka on sovittuna. Eli olemme jumissa täällä.
Jutun pointti kuitenkin lienee siinä, että pääkaupunkiseudulla työssäkäyvän perheellisen ja keskituloisen henkilön käyttövarat ovat pienemmät kuin lain määrittelemät toimeentulotuen rajat. Toimeentulotukeakaan et saa, jos omistat jotain esim.auton. Työssä käyvä keskituloinen pääkaupunkiseudulla ei siis mitenkään hyödy töissä käymisestään, päinvastoin. Itse olen sairaan lapsen työssäkäyvä keskituloinen äiti (aineenopettaja) ja saisin paremmin rahaa, jos en kävisi töissä ja asuisin vuokralla. Silloin esim. lapsen lääkärimaksut maksaisi sossu, nyt maksan itse noin sata euroa kuukaudessa.
Vierailija kirjoitti:
Niina saa varmaan myös elatusapua ja lapsilisät eli ainakin 600 € palkan ja asumistuen lisäksi.
Tämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä realismi? Eukkohan elellee varsin leveästi. Auto ei ole välttämättömyys Helsingissä. Valtaosa normikuolevaisista käyttää joukkoliikennettä. Moni niitä käyttää vaikka on vuorotyö, eikä mikään 8-16.00 perusduuni kuin tällä. Monella on pienempi palkka ja jää vähemmän käteen, mutta rahat eivät mene luottokorttilaskuihin, satojen eurojen merkkivaatteiden osteluihin /kk jne.
Että kehtaakin valittaa!
En tiedä kyseisestä naisesta, mutta monissa sosiaalialan työpaikoissa on edellytyksenä oman auton käyttömahdollisuus. Työnantaja ei tarjoa autoa, jolla ajaa ympäri kaupunkia asiakaskäynneille.
Kyllä ne sossutkin käyttävät ihan samoja busseja, junia ja metroja stadissa. Eli höpöhöpöä. Ei ole edellytys noissa töissä.
Silloin kun itse olin sossussa töissä (aikuissosiaalipuolella), sosiaalityöntekijät tekivät asiakaskäyntejä autolla asiakkaiden luokse laitoksiin ja koteihin. Ei tuohon olisi kenenkään työtunnit riittäneet, että sossu lähtee julkisilla esim. vankilaan tapaamaan asiakastaan.
Joillekin vaan mikään ei riitä.
Nimim. 1400 netto ja säästöön jää.
Vierailija kirjoitti:
Joillekin vaan mikään ei riitä.
Nimim. 1400 netto ja säästöön jää.
Niinpä. Lapset ovat muutenkin ylellisyyshyödyke vähän niin kuin ravintolassa tai oopperassa käynti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä ei kolmihenkiselle perheelle kauheasti halvemmalla asuntoa irtoa.
Helsingistä ei voi muuttaa pois?
Jopa meidän tuppukylällä kolmion vuokra on yli 800. Töitä täällä ei ole senkään vertaa. Minusta tuo on ihan uskottavat asumiskulut perheelle.
Palkka nettona 2100, entä lapsilisät, elatustuet... jos ovat täysi-ikäisiä niin ulos ja oma toimeentulotuki pojille.
Mutta ne menot: pakolliset laskut, auto, lasten vaatteet ja menot on maksettu, mutta päälle tulee vielä ylimääräinen osamaksu....
Noiden jälkeen itkee ettei raha riitä ruokaan ja huveihin? En kyllä jaksa tuntea empatiaa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi 47-vuotias lapsiperheellinen, suhteellisen hyvätuloinen asuu edelleen vuokralla? Omistusasunto kannattaa hankkia heti kun saa vakityöpaikan, ennen perheen perustamista. Sitten kun on perheenlisäystä jo tulossa niin asuntolainan saaminen ja sen maksamisen aloittaminen vaikeaa jollei sitten satu olemaan säästöt hyvällä tolalla.
Kuka yh saa tuosta vaan asuntolainan joka riittää perheasuntoon pääkaupunkiseudulla, tai missään?
Paljonko matkakulut ovat kehyskunnista? Siis julkisten kulut. Olen aina miettinyt, paljonko asunnon pitää olla siellä halvempi, kun matkat maksavat enemmän.