Mä en kestä enää ainuttakaan pettymystä työnhaussa. En vain jaksa. Tänään tuli viisi vuotta työnhakua täyteen!
Sanon jo heti alkuun, etten sano koulutualaa, koska se johtaa aina väärille poluille. Jonkun mielestä on oma moka, jos on kouluttautunut huonosti työllistävälle alalle.
Valmistuin siis viisi vuotta sitten kesällä, aloitin työnhaun maaliskuussa, tarkemmin siis lähetin ensimmäisen työhakemukseni 13.3.2012. Työpaikkoja oli runsaasti ja työllisyysnäkymät näyttivät hyvältä. Tuli hylky, tuli toinen, tuli kolmas. Maaliskuun loppua kohden aloin jo tiivistää tahtia, huhtikuussa aloin huolestua ja toukokuussa olin jo lievästi sanottuna paniikissa. Mitä tekisin kesän jälkeen, kun on tutkintotodistus kädessä, muttei töitä?
Tämän viiden vuoden aikana olen kouluttautunut lisää, tehnyt silppua, pätkää ja projektia. Pisin määräaikainen työsuhde on ollut 3kk. Minuun on oltu äärettömän tyytyväisiä ja olen saanut loistavia ja ylistäviä työtodistuksia, mutta koska työt ovat olleet luonteeltaan projekteja, ei töitä ole ollut tarjota pidemmäksi ajaksi. Yhteensä työpätkiä on ollut vain viisi näiden viiden vuoden aikana.
Olen viiden vuoden aikana lähettänyt lähemmäs 700 työhakemusta. Olen käynyt viilaamassa CV:tä ja hakemusta, olen verkostoitunut, olen ottanut yhteyttä firmoihin, tehnyt niin sanotusti kaikkeni.
Töitä olisi, kertoohan tuo 700 työhakemusta sen, että niitä on olemassa. En vain pääse ikinä ykkössijalle, kakkossija kun ei lohduta pätkääkään.
En pysty suunnittelemaan tulevaisuuttani. En tiedä, mitä teen kuukauden päästä tai ensi kesänä. En uskalla sitoutua mihinkään, kun seuraava työpätkä ei välttämättä sovikaan siihen suunnitelmaan.
Väkisinkin mielenterveys alkaa reistailla. En saa nukuttua, kun mietin, mikä minussa on vikana. Mikä vika on yhteiskunnassa, jossa täydessä työiässä olevia, kouluttautuneita, terveitä, motivoituneita ihmisiä potkitaan pois, jotta yrityksen tulos saadaan paremmaksi?
Aion yrittää enää tämän maaliskuun loppuun. Sitten loppuu yrittäminen. Ei vain jaksa enää.
Kommentit (162)
Oikeesti, se vika ei ole sinussa. Yritykset käyttävät tukityöllistettyjä ja ilmaistyövoimaa.
Kannattaa lähteä ulkomaille, voit netin kautta pistää hakemuksia ja voit saada kutsun videohaastatteluun.
Toisaalta jos olet yhtään atk-ihmisiä, voisit työllistyä sillä alalla ympäri maailman, kotoasi.
90-luvulla minä kävelin tavarataloon hakemaan työtä Jyväskylässä ja minut palkattiin. Niin ne ajat muuttuu. He kyllä ihmettelivät mistä tiesin että he juuri silloin etsivät uutta työntekijää. En minä tiennytkään.
Oikeastaan kaikki sellaiset työt, joihin liittyy riski käsien ja vaatteiden likaantumisesta ovat sellaisia nykyään, joista maksetaan oikeaa palkkaa. Ongelma on siinä, että nämä eivät ole yleensä kenenkään unelma-ammatteja.
Siivoamisellakin voi tehdä tiliä, mutta vaatii oman yrityksen, jotta pääsee palkoille. Palkansaajana saa vain ruokarahat.
Jos siis haluaisi rahaa, niin esimerkiksi siivousyritys, jonka palveluksiin kuuluu esim. kalma-asuntojen siivous ja hajunpoisto , niin työtä riittää ja palkkakin on kohdallaan. Mutta ei varmasti ole ihannetyötä, ellei ole joku hajuaistiton yksilö.
Vierailija kirjoitti:
Lapista saattaa löytyä monipuolisia hotelli- ja ravintola-alan töitä. Ei Suomi Keravalle lopu.
Mene kertomaan tuo muoniolaiselle kirvesmiehelle tai parturi-kampaajalle. Voi olla, että kiivaimman hiihtosesongin aikaan on pari kuukautta töitä, mutta se ei riitä edes ansiosidonnaisella pysymiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapista saattaa löytyä monipuolisia hotelli- ja ravintola-alan töitä. Ei Suomi Keravalle lopu.
Mene kertomaan tuo muoniolaiselle kirvesmiehelle tai parturi-kampaajalle. Voi olla, että kiivaimman hiihtosesongin aikaan on pari kuukautta töitä, mutta se ei riitä edes ansiosidonnaisella pysymiseen.
Miksi juuri kirvesmiehelle? Hotelli- ja ravintola-alasta oli puhe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työnantajalle kannattaa hakemusta ennen soittaa ja tehdä selväksi kuinka paljon haluaa työn. Sitten vasta hakemus. Jos ap olisi soittanut jokaiseen paikkaan, ei olisi tarvinnut hakea 700 paikkaa, 50 olisi riittänyt. Työnsaanti ei ole helppoa, täytyy olla aktiivinen!
Työnantajille soittelu on nykyään pikemminkin haitaksi työllistymistä ajatellen. Kun nyt moni työnhakija firmoihin soittelee, se häiritsee pomoja ja merkkaavat soittajan nimen muistiin, että tätä häirikköä ei sitten ainakaan palkata.
Tämä on yleinen harhaluulo. Kyllä aina kannattaa soittaa tai jos mahdollista, mennä käymään. Työhakemuksen voi toimittaa itse ja samalla jutustella. Tärkeintä on jäädä mieleen.
Tietysti jos soittaa ja käyttäytyy kuin idiootti, ei puhelusta ole hyötyä vaan haittaa. Täytyy soittaa ja tehdä vaikutus.
Hei ap, en tiedä alaasi, joten tämä saattaa olla epäsopiva neuvo, mutta jos saat kehiteltyä omasta osaamisestasi jonkinlaisen kurssin, voisit tarjota sitä kansalaisopistoon ja työllistää itsesi siellä. Tietysti palkka on epävarma ja tunteja saa aluksi vain vähän, mutta alkuhan sekin on. Ainakin Pirkanmaan alueella kansalaisopistot suhtautuvat myönteisesti tällaiseen. Aloitin itse tällä tavalla pari vuotta sitten ennen kuin rohkaistuin perustamaan yrityksen. Olen ammatiltani pukuompelija ja teen pääasiassa korjaus- ja mittatilaustöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uutta tutkintoa kehiin vaan. AMK tai yliopisto, sosiaaliala tai lääkäri. Siitä omasta ylpeydestä pitää pystyä luopumaan. Näin se vain on.
Tiedätkö sinä yhtään mitä se tekee ihmisen psyykkeelle, jos joutuu pakolla tekemään asioita, jotka ei mitenkään motivoi tai kiinnosta.
Jos sulle on asiat niin itsestään selviä ns oma perse hyvin voideltu, niin mene vaikka siivoamaan jotakin vessoja.
Vittu mikä idiootti sä olet, oikeesti.
Olen 10 vuotta sitten valmistunut hömppä-FM. Työtön olen ollut kahdesti ja niin lyhyen aikaa, että minulle ei ole kertaakaan maksettu korvauksia.
Työni ovat pääasiassa olleet mielenkiintoisia. Pari tylsää pätkätyötä on ollut, niiden aikana olen keskittynyt mielekkäisiin harrastuksiin ja iloinnut siitä, että duuni ei ole ollut mielessä vapaa-ajalla.
Enpä ole ollut nirso ja siksi aukoton cv on valtti työtä hakiessa. En myöskään halveksi mitään hommaa, wc:n pesijöitäkin tarvitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uutta tutkintoa kehiin vaan. AMK tai yliopisto, sosiaaliala tai lääkäri. Siitä omasta ylpeydestä pitää pystyä luopumaan. Näin se vain on.
Tiedätkö sinä yhtään mitä se tekee ihmisen psyykkeelle, jos joutuu pakolla tekemään asioita, jotka ei mitenkään motivoi tai kiinnosta.
Jos sulle on asiat niin itsestään selviä ns oma perse hyvin voideltu, niin mene vaikka siivoamaan jotakin vessoja.
Vittu mikä idiootti sä olet, oikeesti.
Tiedän. Kokemuksesta. Tiedätkö sinä mitä monen vuoden työttömyys joka johtaa syrjäytymiseen koko yhteiskunnasta tekee ihmisen psyykkeelle? Asenne pitää olla se että siivoamaan vaikka jos ei muuta. Ja muuta kyllä saa jos kouluttautuu vähänkään työllistävämmälle alalle. Suomessa on suurta herkkua olla työttömänä. Monessa muussa maassa on pakko tehdä töitä elääkseen. Jo se, että saa valita mitä tekee on etuoikeus. Monessa maassa unelmaa kohti raadetaan vuosikausia töitä ja aloitetaan juurikin sieltä vessojen siivoamisesta. Jos se on jo ohitettu että valmistuneena saisit oman alasi töitä (5 vuotta on todella pitkä aika) on löydettävä muita ratkaisuja.
Alapeukuttajat kertokaapa oma näkemyksenne.
Se ura ei sieltä vessojen siivouksesta urkene, tiedän omasta kokemuksesta. Ei voi suositella siinä mielessä tiede- tai taidekorkeakouluista valmistuneille. Saahan siitä tietysti rahaa ja liikuntaa ja niin.
Minäkin olen miettinyt, että pitäisikö vähintään poistaa cv:stä ainakin puolet siivous yms. työkokemuksesta, koska tuntuu siitä olevan vain haittaa. Moni on opiskelija mielummin työtön kesällä kuin siivoaa ja melkein tuntuu, että se on paljon positiivisempi asia työnhaussa kuin minkä tahansa työn tekeminen. Olen suunnitellut muuttavani ulkomaille jo opintojen lopussa, jos harkkapaikkoja ei saa Suomesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työnantajalle kannattaa hakemusta ennen soittaa ja tehdä selväksi kuinka paljon haluaa työn. Sitten vasta hakemus. Jos ap olisi soittanut jokaiseen paikkaan, ei olisi tarvinnut hakea 700 paikkaa, 50 olisi riittänyt. Työnsaanti ei ole helppoa, täytyy olla aktiivinen!
Työnantajille soittelu on nykyään pikemminkin haitaksi työllistymistä ajatellen. Kun nyt moni työnhakija firmoihin soittelee, se häiritsee pomoja ja merkkaavat soittajan nimen muistiin, että tätä häirikköä ei sitten ainakaan palkata.
Perustele vain omaa laiskuuttasi noin, mikäli se keventää huonoa omaatuntoasi,
Minätyttö olen aina soitellut ja saanut ihan kivasti oman alan toimihenkilöhommia juurikin siksi, olematta mikään huippuasiantuntija.
Oletko koittanut hakea naapurimaista tai muualta ulkomailta työpaikkaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uutta tutkintoa kehiin vaan. AMK tai yliopisto, sosiaaliala tai lääkäri. Siitä omasta ylpeydestä pitää pystyä luopumaan. Näin se vain on.
Tiedätkö sinä yhtään mitä se tekee ihmisen psyykkeelle, jos joutuu pakolla tekemään asioita, jotka ei mitenkään motivoi tai kiinnosta.
Jos sulle on asiat niin itsestään selviä ns oma perse hyvin voideltu, niin mene vaikka siivoamaan jotakin vessoja.
Vittu mikä idiootti sä olet, oikeesti.
Tiedän. Kokemuksesta. Tiedätkö sinä mitä monen vuoden työttömyys joka johtaa syrjäytymiseen koko yhteiskunnasta tekee ihmisen psyykkeelle? Asenne pitää olla se että siivoamaan vaikka jos ei muuta. Ja muuta kyllä saa jos kouluttautuu vähänkään työllistävämmälle alalle. Suomessa on suurta herkkua olla työttömänä. Monessa muussa maassa on pakko tehdä töitä elääkseen. Jo se, että saa valita mitä tekee on etuoikeus. Monessa maassa unelmaa kohti raadetaan vuosikausia töitä ja aloitetaan juurikin sieltä vessojen siivoamisesta. Jos se on jo ohitettu että valmistuneena saisit oman alasi töitä (5 vuotta on todella pitkä aika) on löydettävä muita ratkaisuja.
Alapeukuttajat kertokaapa oma näkemyksenne.
Se ura ei sieltä vessojen siivouksesta urkene, tiedän omasta kokemuksesta. Ei voi suositella siinä mielessä tiede- tai taidekorkeakouluista valmistuneille. Saahan siitä tietysti rahaa ja liikuntaa ja niin.
Minäkin olen miettinyt, että pitäisikö vähintään poistaa cv:stä ainakin puolet siivous yms. työkokemuksesta, koska tuntuu siitä olevan vain haittaa. Moni on opiskelija mielummin työtön kesällä kuin siivoaa ja melkein tuntuu, että se on paljon positiivisempi asia työnhaussa kuin minkä tahansa työn tekeminen. Olen suunnitellut muuttavani ulkomaille jo opintojen lopussa, jos harkkapaikkoja ei saa Suomesta.
Opiskelija ei voi nostaa kesällä työttömyyskorvausta. Arvot on kyllä silloin väärinpäin jos on mieluummin työtön kuin tekee töitä. Ihmeellisiä asioita hyvinvointivaltio tuo tullessaan.
Aika monessa työpaikkailmoituksessa nimenomaan kielletään soittaminen, vedotaan suuriin hakijamääriin.
Vierailija kirjoitti:
En yhtään ihmettele ettette saa töitä. Olette jo valmiiksi tuominneet työelämän, päättäneet ettei alallanne työllisty ettekä suostu tekemään muuta, olette mielessänne työttömiä ettekä työnhakijoita. En palkkaisi ketään jolla on noin huono asenne.
Eihän kyse ole siitä, etteikö olisi haettu muitakin töitä. Totta kai on haettu kaikkea sellaista, mistä kuvittelee selviytyvänsä. Mutta jopa siivoojan työssä tarvitaan tiettyä erityisosaamista ja ne siivoojan hommat menee niille, jotka ovat sitä työtä tehneet ja ovat siihen päteviä. Monilla on alan koulutuskin. Asiantuntijatyöhön kouluttautuneen on vaan todella vaikea saada työnantaja uskomaan, että hän on aidosti motivoitunut ottamaan vastaan suorittavan tason työtä. Yritetty on, valitettavasti valintamme ei kohdistunut tällä kertaa sinuun.
Vierailija kirjoitti:
Työttömyysaste on 9 prosenttia, eli 91 sadasta työhaluisesta on sorvin ääressä. En nyt sanoisi, että töitä ei ole...
Totta kai töitä on. Niitä on oikeanlaisille ihmisille, mutta ei vääränlaisille. Oikeanlaisella työnhakijalla on oikea koulutus ja oikeat suhteet. Lisäksi hän on jo työsuhteessa. Ihmiset siis eivät ole samanlaisia ja vain osalle työnhakijoista on luvassa työpaikka. Esimerkiksi omalla alallani työttömyysprosentti on 5, mikä hipoo täystyöllisyyden kriteerejä. Minulle ei silti ole tarjolla töitä omalta alaltani, koska minulla ei ole oikeita suhteita enkä propagoi oikeanlaisten asioiden puolesta. Ei auta, vaikka olen valmistunut paremmilla arvosanoilla kuin ne, jotka nyt ovat töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömyysaste on 9 prosenttia, eli 91 sadasta työhaluisesta on sorvin ääressä. En nyt sanoisi, että töitä ei ole...
Totta kai töitä on. Niitä on oikeanlaisille ihmisille, mutta ei vääränlaisille. Oikeanlaisella työnhakijalla on oikea koulutus ja oikeat suhteet. Lisäksi hän on jo työsuhteessa. Ihmiset siis eivät ole samanlaisia ja vain osalle työnhakijoista on luvassa työpaikka. Esimerkiksi omalla alallani työttömyysprosentti on 5, mikä hipoo täystyöllisyyden kriteerejä. Minulle ei silti ole tarjolla töitä omalta alaltani, koska minulla ei ole oikeita suhteita enkä propagoi oikeanlaisten asioiden puolesta. Ei auta, vaikka olen valmistunut paremmilla arvosanoilla kuin ne, jotka nyt ovat töissä.
Mitä voisit tehdä asialle? Verkostoitua? Hankkia suhteita? Ainakaan av:lla marisemalla ei töitä irtoa.
Ikävää jos alallasi on ylitarjontaa tekijöistä mutta sillehän ei voi mitään. Ymmärrettävää että jos samaa paikkaa hake kokematon hakija ja toinen jolla vuosien kokemus vastaavasta työstä niin tämä kokenut saa paikan. Tottakai harmittaa koulutukseen "tuhlattu" aika jos omalta alalta ei sitten töitä saakaan mutta kun kerran tilanne on tämä niin varmaan kannattaa toistaiseksi unohtaa ne oman alan työt ja hakea jotain muuta tai kouluttautua alalle jossa paremmat työllistymis mahdollisuudet. Voihan olla että jossain vaiheessa tilanne muuttuu myös omalla alallasi eikä mikään estä lähettämästä hakemuksia vaikka olisit samaan aikaan toisaalla töissä. Lähetä myös avoimia hakemuksia mahdollisille työnantajille, hyvällä onnella paikan tapahtuessa kaivavat sitten esiin sen sinun hakemukseen eivätkä edes laita paikkaa auki yleiseen hakuun.
Näyttäähän se pahalta jos on vuosien tauko työnteossa. Enemmin taitavat ottaa sen, joka on tehnyt jotain kuin sen, joka on vain ahkerasti töitä hakenut. Tästä syystä olen itse aina pyrkinyt tekemään jotain. Olen joko pilipali kurssilla, työkokeilussa, kesätyöntekijänä tai muussa pätkähommassa. Ei tule isoja rakoja CV:hen, ettei mitään ois tehty.. Nyt vaan mieli virkeämmäksi ja hae jotain muutakin työtä! Jos pääset edes johonkin, on helpompaa päästä oman alan hommiin. Jännä sinällänsä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työnantajalle kannattaa hakemusta ennen soittaa ja tehdä selväksi kuinka paljon haluaa työn. Sitten vasta hakemus. Jos ap olisi soittanut jokaiseen paikkaan, ei olisi tarvinnut hakea 700 paikkaa, 50 olisi riittänyt. Työnsaanti ei ole helppoa, täytyy olla aktiivinen!
Työnantajille soittelu on nykyään pikemminkin haitaksi työllistymistä ajatellen. Kun nyt moni työnhakija firmoihin soittelee, se häiritsee pomoja ja merkkaavat soittajan nimen muistiin, että tätä häirikköä ei sitten ainakaan palkata.
Tämä on yleinen harhaluulo. Kyllä aina kannattaa soittaa tai jos mahdollista, mennä käymään. Työhakemuksen voi toimittaa itse ja samalla jutustella. Tärkeintä on jäädä mieleen.
Tietysti jos soittaa ja käyttäytyy kuin idiootti, ei puhelusta ole hyötyä vaan haittaa. Täytyy soittaa ja tehdä vaikutus.
Jutustelu ok joo, mutta hakemuksen toimittaminen itse? Ehkä jos haet vaikka amistason tai ei korkeakoulutusta vaativaa aspa/duunariommia K-marketissa tai pienessä yrityksessä, mutta muuten absurdi ajatus.
Tästä syystä olen keskittynyt omiin harrastuksiini ja niissä kehittymiseen jäätyäni työttömäksi.
Olen ollut aiemminkin työttömänä ja viettänyt sen ajan stressaamalla työn löytämisestä. Aivan turhaan. Työ löytyi ihan muita reittejä kuin hampaat irvessä hakemalla. Jälkeenpäin harmitti se että olin käytänyt vapaa-aikani ihan turhaan stressaamiseen.
Siksi olen nyt ottanut rennommin.
Keskityn tosiaan harrastuksiini ja olen kehittynyt niissä todella paljon. Se hyvä puoli tässä on että voin harrastustöitäni liittää portfolioon ja itse asiassa portfolio näyttää nyt paljon paremmalta kuin aiemmin, sillä olen saanut ihan vapaasti tehdä mitä itse haluan, ilman mitään rajoituksia tai ulkopuolelta tulevia ohjeita. Tämä on auttanut myös saamaan vanhaa luovuuta takaisin. Luulin jo menettäneeni sen kokonaan, mutta se olikin työpaineiden alla piilossa.
Ainoa mitä teen työnhaun eteen, on portfolion päivittäminen nettiin.
Jos jotain työnantajaa kiinostaa, niin varmaan ottaa yhteyttä. Siihen asti teen tasan sitä mikä itseä miellyttää.