Lue keskustelun säännöt.
Mitkä tutkimusalat ja ammatit ovat turhia?
12.03.2017 |
Mielipiteesi siis, täällä usein puhutaan pilipali-aloista tai mitäs opiskelit tyhjäntoimittajaksi kun olet nyt työtön. Mikä tekee alasta ja sen opiskelusta turhan? Omat arvoni ovat niin pehmeät etten osaa nähdä yhtäkään alaa turhana, mutta miten ihmiset jotka pitää? Erityisesti kiinnostaisi kuulla perusteita ajatusten takana.
Kommentit (83)
Vierailija kirjoitti:
[Suomen työmarkkinoille ominainen piirre, että täällä on vaikea työllistyä vähänkään omalta alalta poikkeavalle alalle.
Yrittäkäämme siis muuttaa tätä, eikä ihmisten halua kouluttautua tietylle alalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika monella meni täysin ohi otsikon kysymys: siinä puhuttin tutkimusaloista ja tutkimusammateista (eli kai suomeksi tutkijoista)!
Kysymys ei ole siis ollenkaan se työllistyminen ja käytönnönläheisyys vaan "mikä tutkimus on tarpeellista?"
Se on tieteellinen kysymys eikä teistä monellakaan näytä olevan edes perustietoja asian arvioimiseen. Ensinnäkin "filosofian maisteri tai tohtori" on tutkinto, eikä viittaa siihen että on opsikellut filosofiaa. Englanninkielen maisteri on myös FM, historian tohtori on FT jne.
Tieteellisesti katsoen kaikki tutkimus on tarpeellista, koska emme voi etukäteen tietää mikä tulee olemaan hyödyllistä tulevaisuudessa. Tiede ei ole sarja erillisiä yksittäisiä tutkimuksia vaan jokainen tutkimus rakentuu tieteenalan traditiolle ja on osa samaa tiedon rakennelmaa.
Esimerkiksi jos tutkitaan jotain ilmiötä ja etsitään sen syytä, ei voi sanoa että tutkimus jossa todettiin että "ilmiö ei johdu tekijästä A" olisi nollatutkimus, koska sehän tarkoittaa että vaikkemme tiedä mistä ko. ilmiö johtuu, tiedämme nyt ettei se johdu tekijästä A.
Siksi emme ei voi etukäteen arvioida mikä tutkimustieto on tärkeä, koska kaikki tutkimukset lisäävät tietoa ja sitä voi toinen tutkija käyttää myöhemmin. Tieteessä on myös tunnettua että virheet tutkimuksessa voivat olla hyödyllisiä, sitenhän keksittiin mm. antibiootit.
Myös pieleen menneet tutkimukset voivat olla hyödyllisiä, koska tiede edistyy myös sen keskustelun kautta jota käydään tiedeyhteisössä. Joskus pieleen menneet tutkimukset tai hyvin ristiriitaiset tulokset tuotanneet tutkimukset ovat synnyttäneet laajaa keskustelua tiedemaailmassa ja tuo keskustelu on taas toiminut ponnahduksena eteenpäin.
Tutkijan näkökulmasta jokainen tutkimus on hyödyllinen myös siksi, että se lisää tutkijan ammattitaitoa. Jokainen ymmärtää että oopperalaulajan pitää harjoitella laulua, joten pitäähän tutkijankin harjoittaa alaansa.
Tutkijan työllistyminen on ongelma, koska se ei välttämättä riipu siitä onko tutkija hyvä ja onko tieto tarpeellista, vaan yliopistoissa työpaikkoja on vähän, harvat vakituisia, ja tutkijan saamat apurahat riippuvat hyvin paljon tutkimusaiheesta, onko se trendikäs, onko alalla muita vanhempia tutkijoita, jotka istuvat apurahasäätiöissä päättämässä, sekä siitä mihin aloihin kulloinkin missäkin instanssissa on päätetty satsata. Usein Suomessa tutkijoiden työpaikat ovat julkisella sektorilla, joten hallitusten leikkauspäätökset vaikuttavat tutkijoiden työllisyyteen.
Ja sitten kommentti sille joka ei ymmärtänyt miksi Suomessa pitää tutkia jotain muuta kuin Suomea, suomenkieltä ja suomalaisia asioita. No juu lähdetään ihan perusasioista, mitenkäs tutkisit Suomen historiaa, taloutta, kieltä tai kulttuuria tai vaikkapa luontoa ja ilmastoa ilman että otat huomioon Ruotsin, Venäjän, Saksan, ja yleensä globaalin tekijät?
Ja sitten siihen miksi Suomessa kannattaa tehdä kansainvälistä tutkimusta. Yliopistojen tarkoitus on tuottaa tutkimusta ja tutkijoita. Jos joku on loistava assyriologi, Saksan historian tuntija tai troopikin sairauksien tutkija, pitäisikö hänet pakottaa lopettamaan ja keskittymään vain johonkin keinotekoisti rajattuun "Suomeen"? Miksi? Sehän olisi täysin tieteen ja yliopiston edun vastaista (puhumattakaan tutkijan tieteellisen vapauden rajoittamista). Yliopistothan Suomessa kilpailevat maailman muiden yliopistojen kanssa siitä kuka tuottaa parasta tutkimusta -- ei pelkkään "Suomeen" keskittyminen toisi montaakaan pistettä. Lisäksi tiedevaihto olisi olematona, jos meille ei tulisi tutkijoita muualta eikä meidän tutkijat pääsisis muualle.
Ei, ei. Tuollaista ideaa voi ylläpitää vain henkilö, jolla ei ole mitään tietoa ja tajua tieteestä eikä Suomen tieteen historiasta.
En kysynyt suoraan pelkästään tutkimusaloista ja vain tutkimustyöhön liittyvistä ammateista siksi, että haluan kyllä vain omaa uteliaisuuttani tietää mikä ajatusmalli on sen takana, että henkilö pitää jotain tutkimusalaa tai vaikkapa vain ammattia turhana. Pääpointtina, tai eniten kiinnostaa, miten jollekin ihmiselle vaikkapa se filosofian tutkimus voi olla turhaa, miten se ajatus oikein kulkee? Mutta saa tänne kertoa jos kokee ja haluaa perustella jonkun muun ammatin täysin turhaksi, vaikka jos on sitä mieltä, että varhaiskasvatustieteen tutkiminen ja opettaminen on turhaa, koska mielestään lastentarhanopettajia ei tarvita, eikä myöskään alle kouluikäisten kongnitiota tarvitse tutkia, niin kuulen mielellään perusteet. Tuon kommentin olen siis tältä palstalta aiemmin lukenut.
Tällä hetkellä kysymyksen vastauksista olen tehnyt sellaisia päätelmiä, että alaa pidetään turhana, koska se ei kuulu omien mielenkiinnonkohteiden joukkoon tai alaa ajatellaan täysin tämän hetken työllisyystilanteen ja nimenomaan markkinatalouden ja kapitalististen lasien läpi, asioilla ei nähdä minkäännäköistä itseisarvoa, sivistää arvoa, tulevaisuutta auttavaa arvoa, vaan pelkästään hintalappu tässä hetkessä.
-Ap
Mainonta ja markkinointi. Opetellaan miten ihmisille luodaan tarpeita ja myydään asioita, joita eivät oikeasti tarvitse.
Vois lopettaa kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt aivan turhaa alaa keksi, mutta joillekin aloille koulutetaan liikaa ihmisiä.
Toki, mutta toisaalta tulevaisuutta on vaikea arvioida, oikeastaan sen vaan voi, että jos alan tarpeellisuuden mittaa vain työllisyydessä, niin vuosi vuodelta melkein kaikki alat muuttuvat turhiksi, mutta ei yleissivistys eikä asiantuntemus ole silti huonoja asioita, paljon parempaa kun massoittain vain peruskoulun käyneitä ihmisiä. Tai tämä on oma näkemykseni, siksi halusin tästä kysyä toisin ajattelevia.
-ApNiin, vaikea sanoa kumpi on pahempaa, kun töitä vaan ei riitä kaikille ja tulevaisuudessa vielä harvemmalle, niin onko se sitten parempi ettei tehnyt mitään eikä voi elättää itseään, vai että opiskeli jotain mistä välittää eikä elätä sillä itseään. Varmasti yksilökohtaista, ja siitäkin riippuu, että valitsiko alan rahan vuoksi ja tilanne muuttuikin, siloin varmaan vuosien panos harmittaa.
-ApMutta onhan se nyt yksilön kannalta melkoinen tragedia vain opiskella ja opiskella, eikä kuitenkaan pysty itseään elättämään sen kaiken oppimansa avulla.
Miten niin töitä ei riitä kaikille? Jostakin se ihmisen elättämisen raha kuitenkin tulee. Taivaastako? Onhan se ihanaa, jos saa täyden valinnanvapauden, mutta elämön realiteetit ovat kuitenkin olemassa. Mikään ei ole ilmaista.
Automaatio muuttaa maailmaa, suorittavien töiden määrä tulee vähenemään ja ihmisten määrä on koko ajan kasvussa. Raha on täysin ihmisten luoma tähän hetkeen sopiva (jos nyt ei mennä ongelmakohtiin, joita on paljon) tapa, ei mitään, joka olisi aina tässä muodossa ollut olemassa tai jäisi tulevaisuudessakin olemaan.
Mutta koneet eivät ole luovia. Ne eivät keksi uudenlaisia puistoja, eivät kehitä uusia pelejä lapsille, eivät rakenna uusia matkkinointimalleja, eivät keksi uusia palveluita. Eivät koneet huomaa töitä mitä ihminen voi tehdä. Ei tulevaisuus voi olla sellainen, että ihmiset vain opiskelee mitä tykkää ja koneet tuo ruoan suuhun ja pyyhkii perseet. Vaatiihan se työn tekeminen ihmiseltä joustoa puoleen tai toiseen. Jos on järkähtämätön, eikä persoonallisuus anna yhtään periksi. Jos kulkee laput silmillä yhtä ainoaa polkua, tai pelkää sitä, että mitähän nuo toisetkin nyt ajattelee, niin onhan se vaikeaa. Silloin voi käydä niin, että kymmenien vuosien opiskelun jälkeen töitä ei vain löydy.
En löytänyt oikein mitään punaista lankaa vastauksestasi, mutta koneiden olemassaolo ei todellakaan poista tarvetta tieteelle eikä taiteelle, mutta entistä automatisoituneempi maailma kyllä ennemmin tukee juuri niitä tässä ketjussa eniten solvattuja aloja, eli pohdiskelevia, historian ja perinteet tuntevia, ihmisten välisestä viestinnästä vastaavia, ihmismielen tuntevia, tulevaisuudessa työ tulee olemaan enemmän tutkivaa ja pohdinnantason ongelmanratkaisua, jolle on luultavasti melko hedelmällistä, ettei rahasyistä lakkautettaisi monia kesken olevia ja vähän harvinaisempia erikoisaloja.
-ApOli vähän kiire kirjoittaa, niin tuli sekava teksti. Mutta ajoin takaa, että kyllä töitä löytyy ihan varmasti aina. Ei maailma voi olla niin automatisoitunut, että koneet täyttävät kaikki tarpeet. Kyse on vain siitä miten hyvin ja luovasti osaa käyttää sitä vaivalla hankittua pääomaansa. Tai miten joustavasti osaa ajatella omaa kykyään tehdä työtä ja antaa omaa panostaan yhteiskuntaan.
Jaa, että oikein pakottamalla pakottaisit ihmiset "töihin". Onhan se abstrakti käsite niin paljon tärkeämpi kuin ihmisten valinnanvapaus!
Joo kyllä. Mä olen ihan täällä kotonakin vaatinut, että lapset opettelee tekemään ruokaa, siivoamaan ja pitämään huolta yhteisestä kodista. Mun mielestä se asenne lähtee ihan tällaisesta ajatuksesta, että jokainen pitää huolta itsestään ja tekee työtä yhteiseksi hyväksi. Ettei heittäydy vapaamatkustajaksi. Kyllähän se joskus vaatii vallankäyttöä, käskemistä ja vaatimista. Kai se on pakottamista. Toivottavasti se ajatusmalli siirtyy aikuisuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monella meni täysin ohi otsikon kysymys: siinä puhuttin tutkimusaloista ja tutkimusammateista (eli kai suomeksi tutkijoista)!
Kysymys ei ole siis ollenkaan se työllistyminen ja käytönnönläheisyys vaan "mikä tutkimus on tarpeellista?"
Se on tieteellinen kysymys eikä teistä monellakaan näytä olevan edes perustietoja asian arvioimiseen. Ensinnäkin "filosofian maisteri tai tohtori" on tutkinto, eikä viittaa siihen että on opsikellut filosofiaa. Englanninkielen maisteri on myös FM, historian tohtori on FT jne.
Tieteellisesti katsoen kaikki tutkimus on tarpeellista, koska emme voi etukäteen tietää mikä tulee olemaan hyödyllistä tulevaisuudessa. Tiede ei ole sarja erillisiä yksittäisiä tutkimuksia vaan jokainen tutkimus rakentuu tieteenalan traditiolle ja on osa samaa tiedon rakennelmaa.
Esimerkiksi jos tutkitaan jotain ilmiötä ja etsitään sen syytä, ei voi sanoa että tutkimus jossa todettiin että "ilmiö ei johdu tekijästä A" olisi nollatutkimus, koska sehän tarkoittaa että vaikkemme tiedä mistä ko. ilmiö johtuu, tiedämme nyt ettei se johdu tekijästä A.
Siksi emme ei voi etukäteen arvioida mikä tutkimustieto on tärkeä, koska kaikki tutkimukset lisäävät tietoa ja sitä voi toinen tutkija käyttää myöhemmin. Tieteessä on myös tunnettua että virheet tutkimuksessa voivat olla hyödyllisiä, sitenhän keksittiin mm. antibiootit.
Myös pieleen menneet tutkimukset voivat olla hyödyllisiä, koska tiede edistyy myös sen keskustelun kautta jota käydään tiedeyhteisössä. Joskus pieleen menneet tutkimukset tai hyvin ristiriitaiset tulokset tuotanneet tutkimukset ovat synnyttäneet laajaa keskustelua tiedemaailmassa ja tuo keskustelu on taas toiminut ponnahduksena eteenpäin.
Tutkijan näkökulmasta jokainen tutkimus on hyödyllinen myös siksi, että se lisää tutkijan ammattitaitoa. Jokainen ymmärtää että oopperalaulajan pitää harjoitella laulua, joten pitäähän tutkijankin harjoittaa alaansa.
Tutkijan työllistyminen on ongelma, koska se ei välttämättä riipu siitä onko tutkija hyvä ja onko tieto tarpeellista, vaan yliopistoissa työpaikkoja on vähän, harvat vakituisia, ja tutkijan saamat apurahat riippuvat hyvin paljon tutkimusaiheesta, onko se trendikäs, onko alalla muita vanhempia tutkijoita, jotka istuvat apurahasäätiöissä päättämässä, sekä siitä mihin aloihin kulloinkin missäkin instanssissa on päätetty satsata. Usein Suomessa tutkijoiden työpaikat ovat julkisella sektorilla, joten hallitusten leikkauspäätökset vaikuttavat tutkijoiden työllisyyteen.
Ja sitten kommentti sille joka ei ymmärtänyt miksi Suomessa pitää tutkia jotain muuta kuin Suomea, suomenkieltä ja suomalaisia asioita. No juu lähdetään ihan perusasioista, mitenkäs tutkisit Suomen historiaa, taloutta, kieltä tai kulttuuria tai vaikkapa luontoa ja ilmastoa ilman että otat huomioon Ruotsin, Venäjän, Saksan, ja yleensä globaalin tekijät?
Ja sitten siihen miksi Suomessa kannattaa tehdä kansainvälistä tutkimusta. Yliopistojen tarkoitus on tuottaa tutkimusta ja tutkijoita. Jos joku on loistava assyriologi, Saksan historian tuntija tai troopikin sairauksien tutkija, pitäisikö hänet pakottaa lopettamaan ja keskittymään vain johonkin keinotekoisti rajattuun "Suomeen"? Miksi? Sehän olisi täysin tieteen ja yliopiston edun vastaista (puhumattakaan tutkijan tieteellisen vapauden rajoittamista). Yliopistothan Suomessa kilpailevat maailman muiden yliopistojen kanssa siitä kuka tuottaa parasta tutkimusta -- ei pelkkään "Suomeen" keskittyminen toisi montaakaan pistettä. Lisäksi tiedevaihto olisi olematona, jos meille ei tulisi tutkijoita muualta eikä meidän tutkijat pääsisis muualle.
Ei, ei. Tuollaista ideaa voi ylläpitää vain henkilö, jolla ei ole mitään tietoa ja tajua tieteestä eikä Suomen tieteen historiasta.
En kysynyt suoraan pelkästään tutkimusaloista ja vain tutkimustyöhön liittyvistä ammateista siksi, että haluan kyllä vain omaa uteliaisuuttani tietää mikä ajatusmalli on sen takana, että henkilö pitää jotain tutkimusalaa tai vaikkapa vain ammattia turhana. Pääpointtina, tai eniten kiinnostaa, miten jollekin ihmiselle vaikkapa se filosofian tutkimus voi olla turhaa, miten se ajatus oikein kulkee? Mutta saa tänne kertoa jos kokee ja haluaa perustella jonkun muun ammatin täysin turhaksi, vaikka jos on sitä mieltä, että varhaiskasvatustieteen tutkiminen ja opettaminen on turhaa, koska mielestään lastentarhanopettajia ei tarvita, eikä myöskään alle kouluikäisten kongnitiota tarvitse tutkia, niin kuulen mielellään perusteet. Tuon kommentin olen siis tältä palstalta aiemmin lukenut.
Tällä hetkellä kysymyksen vastauksista olen tehnyt sellaisia päätelmiä, että alaa pidetään turhana, koska se ei kuulu omien mielenkiinnonkohteiden joukkoon tai alaa ajatellaan täysin tämän hetken työllisyystilanteen ja nimenomaan markkinatalouden ja kapitalististen lasien läpi, asioilla ei nähdä minkäännäköistä itseisarvoa, sivistää arvoa, tulevaisuutta auttavaa arvoa, vaan pelkästään hintalappu tässä hetkessä.
-Ap
Nimenomaisesti . Ihmiset pitäävät omaa juttuaan "parhaimpana", muu on turhaa tai ainakin sellaista ei niin tärkeää.
Vierailija kirjoitti:
Mainonta ja markkinointi. Opetellaan miten ihmisille luodaan tarpeita ja myydään asioita, joita eivät oikeasti tarvitse.
Vois lopettaa kokonaan.
Juuri tarpeettomat asiat tekevät elämästä kauniin. Ei kukaan tarvitse musiikkia, taidetta tai kirjallisuutta, mutta olen silti hyvilläni että ne ovat olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni esim. filosofian opiskelupaikkoja voisi vähentää. Se on ihan ok jonain sivuaineena, mutta mitä käyttöä on nykymaailmassa esim. filosofian maistereilla/tohtoreilla?
Reittioppaan kehittäminen, erilaiset toiminnanohjausjärjestelmät, tekoälyn kehittäminen, mobiilisovellukset jne. Kyllä minusta fil. maistereilla ja tohtoreilla on käyttöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni esim. filosofian opiskelupaikkoja voisi vähentää. Se on ihan ok jonain sivuaineena, mutta mitä käyttöä on nykymaailmassa esim. filosofian maistereilla/tohtoreilla?
Opettaja. Lukion pakollinen filosofian kurssi oli yksi parhaita ja eniten ajatustapaani ja argumentointitaitoihini vaikuttaneista kursseista. Filosofian opetus on erittäin hedelmällistä erityisesti kaikille akateemisesta urasta haaveileville nuorille, alasta riippumatta. - DI
Tämä.
Filosofian ja insinööritieteiden yhdistäminen, Wau.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika moni suorastaan leuhkii sillä, ettei seuraa mainoksia tai kuinka se ei vaikuta heihin millään tavalla. Millainen maailma olisi, jos mainonta ja markkinointi kiellettäisiin? Miettikää ihan vain asioita, joihin ihmiset yhä vieläkin suhtautuvat häveliäästi ja salaillen. Helposti naureskellaan esim. terveyssidemainoksille, mutta kuinka moni oikeasti menisi kaupassa kysymään kauppiaalta neuvoa tai vinkkejä uusista merkeistä? Sama ehkäisyvälineiden kanssa. Ehei, kyllä se on mainosten ansiota, että useimmat ihmiset voivat vain kulkea hyllyn ohi ja napata tuotteen, josta ovat kuulleet.
Kellään ei ole aikaa tutkia kaikkia tuotteita kaupoissa ja miettiä, mitä tämäkin purkki sisältää ja mitä tällä tekisi. Mainonta auttaa ihmisiä löytämään uutuuksia ja ilman mainontaa myös tuotekehitys jäisi puolitiehen, koska juuri kukaan ei ostamisen kautta testaisi erilaisia tavaroita tai ruoka-aineita.
Vierailija kirjoitti:
Mainonta ja markkinointi. Opetellaan miten ihmisille luodaan tarpeita ja myydään asioita, joita eivät oikeasti tarvitse.
Vois lopettaa kokonaan. Joopa joo mietis nyr vähän jos yhtään osaat että jos ei ole markkinointia ja vientiä niin kukaan ei maksa sun naistutmuksen tai sosiaali spygologian ja mitä näitä onkaan koulujasi. Tämän tiedän uhan vaan perus duunarinakin. Tärkeitä yliopisto aloja ja tutkimusta on lääkäritiede ja insinööri alat ja just noi raha asiat niinku markkinointi ja pankki osaaminen ja opettajat vähän niin ja näin kun sekin on työtä jota kaikki osais kyllä tejdä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikään tutkimusala ei ole mielestäni turha. Ainoat "ammatit", joita pidän turhina, ovat kaikki viihdealalle sijoittuvat ammatit. Näyttelijät, muusikot, laulajat, koomikot ja tv-persoonat ja niin edelleen..
Tämä ei siis tarkoita, ettenkö arvosta monia muusikoita ja näyttelijöitä, mutta maailma pystyy pyörimään ja yhteiskunta toimimaan vaivattomasti ilman heidän työtänsä.
Harmi sinänsä, että kuitenkin juuri näitä ihmisiä yleesä pidetään niinä kaikkein tärkeimpinä, median, yleisön sekä joskus myös heidän itsensä mielestä.
Vierailija kirjoitti:
Mikään tutkimusala ei ole mielestäni turha. Ainoat "ammatit", joita pidän turhina, ovat kaikki viihdealalle sijoittuvat ammatit. Näyttelijät, muusikot, laulajat, koomikot ja tv-persoonat ja niin edelleen..
Tämä ei siis tarkoita, ettenkö arvosta monia muusikoita ja näyttelijöitä, mutta maailma pystyy pyörimään ja yhteiskunta toimimaan vaivattomasti ilman heidän työtänsä.
Harmi sinänsä, että kuitenkin juuri näitä ihmisiä yleesä pidetään niinä kaikkein tärkeimpinä, median, yleisön sekä joskus myös heidän itsensä mielestä.
Mutta onhan asioilla viihdearvoakin, ja jos mennään syvemmälle ihmisen tarpeisiin niin tarve ihailla/palvoa jotakin, nyky-yhteiskunnassa uskontojen maallistuttua se voi hyvinkin olla jollekin jokin lahjakas näyttelijä tai muusikko. Tai täällä mainittiin tanssijat tai muut taiteilijat. Nämä ihmiset pyörittävät kuitenkin yhteiskuntaa omalla tavallaan, kapitalistisesta näkökulmasta olemalla myyntituotteita ja verotuloja ja syvemmällä tasolla tuoden ihmisille viihdettä. On mahdoton sanoa miten maailma pyörisi jos kaikki taiteellinen alkaen musiikista televisioon ja elokuviin ja balettiin vaikka kuvataiteen kautta kantaa ottavaan katutaiteeseen kiellettäisiin, mutta olisihan se maailma hyvin erilainen ja vaikea nähdä parempana paikkana.
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No minusta Suomen historian turhin investointi on Halla-ahon tohtorinväitöskirja aiheesta muinaiskirkkoslaavi.
No sinä oletkin sellainen koulutusleikkauksia puoltava sivistymätön moukka. Koulutus on suuri voimavara. Koulutuksesta ei saa leikata!
Naistutkimuksen transsukupuolisten tutkimus. Asia koskee noin 0,005% väestöstä ja silti aihetta opiskellaan rahoitetusti eri yliopistoissa ja ajetaan järjestöjen rahoittamia hankkeita kuten koululiikunnan yhteiset sekaryhmät ja pukukopit, baareihin sukupuolineutraalit kopit jne...
Voisiko vähän keskittyä oleellisempaan asiaan, vaikka edes niihin palkkaeroihin jos naisasiaa haluaa ajaa.
En ole lukenut koko ketjua, ehkä joku tämän jo vastannutkin. Minusta teologian opintoja ei pitäisi rahoittaa julkisin varoin.
Ongelma ei ole minkään yksittäisen tutkimusalan turhuus, vaan opintojen liian pitkä kesto. Tutkintoja voitaisiin huoletta lyhentää puoleen kautta linjan.
En nyt sanoisi mitään kokonaista tutkimusalaa turhaksi, mutta yksi täysin turha ammattikunta on analyytikot. Siis ne, jotka yrittävät excel-taulukoillaan ennustaa jonkin yhtiön osakkeen arvonkehitystä. Yhtä hyvään lopputulokseen pääsee noppaa heittämällä.
Jaa, että oikein pakottamalla pakottaisit ihmiset "töihin". Onhan se abstrakti käsite niin paljon tärkeämpi kuin ihmisten valinnanvapaus!