Mitkä tutkimusalat ja ammatit ovat turhia?

Mikään ala ei ole turha. Siis alana, työnä tai tutkimuksena. Jopa markkinoinnilla on tarkoituksensa, vaikkase ihan huuhaata onkin.

Yksittäisen ihmisen kannalta on kuitenkin turha kouluttautua raskaasti kilpaillulle alalle, jos omat lahjat ei todella ole siellä erinomaiset. Silloin ei menesty, ei edes elätä itseään, eikä todennäköieeti tuota tällä sinänsä hyödyllisellä alalla mitään kovin hienoa. Jos ei löydä alaa, jolla olisi todella hyvä, on parempi kouluttautua johonkin, missä vähemälläkin saa töitä ja pystyy tekemään niitä kohtuullisen hyvin.

Vierailija kirjoitti:

En nyt aivan turhaa alaa keksi, mutta joillekin aloille koulutetaan liikaa ihmisiä.

Näin voi olla, mutta haluatko sinä olla se, joka pakottaa ihmiset opiskelemaan alaa, joka ei kiinnosta ja johon ei ole taipumuksia? Mitä hyvää sillä saadaan aikaan? Jo nyt meillä on mm. hoitajia, jotka juuri ja juuri selviävät lääkelaskuista ja saattavat täten potilaansa vaaraan.

Anteeksi, että nyt otin esimerkiksi hoitajat, mutta se tuli ensimmäisenä mieleen.

Vastahan täällä käytiin juuri tästä aiheesta keskustelua. Miksi siis uusi aloitus?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En nyt aivan turhaa alaa keksi, mutta joillekin aloille koulutetaan liikaa ihmisiä.

Toki, mutta toisaalta tulevaisuutta on vaikea arvioida, oikeastaan sen vaan voi, että jos alan tarpeellisuuden mittaa vain työllisyydessä, niin vuosi vuodelta melkein kaikki alat muuttuvat turhiksi, mutta ei yleissivistys eikä asiantuntemus ole silti huonoja asioita, paljon parempaa kun massoittain vain peruskoulun käyneitä ihmisiä. Tai tämä on oma näkemykseni, siksi halusin tästä kysyä toisin ajattelevia.

-Ap

Niin, vaikea sanoa kumpi on pahempaa, kun töitä vaan ei riitä kaikille ja tulevaisuudessa vielä harvemmalle, niin onko se sitten parempi ettei tehnyt mitään eikä voi elättää itseään, vai että opiskeli jotain mistä välittää eikä elätä sillä itseään. Varmasti yksilökohtaista, ja siitäkin riippuu, että valitsiko alan rahan vuoksi ja tilanne muuttuikin, siloin varmaan vuosien panos harmittaa.

-Ap

Mutta onhan se nyt yksilön kannalta melkoinen tragedia vain opiskella ja opiskella, eikä kuitenkaan pysty itseään elättämään sen kaiken oppimansa avulla.

Miten niin töitä ei riitä kaikille? Jostakin se ihmisen elättämisen raha kuitenkin tulee. Taivaastako? Onhan se ihanaa, jos saa täyden valinnanvapauden, mutta elämön realiteetit ovat kuitenkin olemassa. Mikään ei ole ilmaista.

Automaatio muuttaa maailmaa, suorittavien töiden määrä tulee vähenemään ja ihmisten määrä on koko ajan kasvussa. Raha on täysin ihmisten luoma tähän hetkeen sopiva (jos nyt ei mennä ongelmakohtiin, joita on paljon) tapa, ei mitään, joka olisi aina tässä muodossa ollut olemassa tai jäisi tulevaisuudessakin olemaan.

Mutta koneet eivät ole luovia. Ne eivät keksi uudenlaisia puistoja, eivät kehitä uusia pelejä lapsille, eivät rakenna uusia matkkinointimalleja, eivät keksi uusia palveluita. Eivät koneet huomaa töitä mitä ihminen voi tehdä. Ei tulevaisuus voi olla sellainen, että ihmiset vain opiskelee mitä tykkää ja koneet tuo ruoan suuhun ja pyyhkii perseet. Vaatiihan se työn tekeminen ihmiseltä joustoa puoleen tai toiseen. Jos on järkähtämätön, eikä persoonallisuus anna yhtään periksi. Jos kulkee laput silmillä yhtä ainoaa polkua, tai pelkää sitä, että mitähän nuo toisetkin nyt ajattelee, niin onhan se vaikeaa. Silloin voi käydä niin, että kymmenien vuosien opiskelun jälkeen töitä ei vain löydy.

En löytänyt oikein mitään punaista lankaa vastauksestasi, mutta koneiden olemassaolo ei todellakaan poista tarvetta tieteelle eikä taiteelle, mutta entistä automatisoituneempi maailma kyllä ennemmin tukee juuri niitä tässä ketjussa eniten solvattuja aloja, eli pohdiskelevia, historian ja perinteet tuntevia, ihmisten välisestä viestinnästä vastaavia, ihmismielen tuntevia, tulevaisuudessa työ tulee olemaan enemmän tutkivaa ja pohdinnantason ongelmanratkaisua, jolle on luultavasti melko hedelmällistä, ettei rahasyistä lakkautettaisi monia kesken olevia ja vähän harvinaisempia erikoisaloja.

-Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni esim. filosofian opiskelupaikkoja voisi vähentää. Se on ihan ok jonain sivuaineena, mutta mitä käyttöä on nykymaailmassa esim. filosofian maistereilla/tohtoreilla?

Kunnioitan mielipidettäsi, mutta olisin hyvin kiinnostunut kuulemaan perusteluja, ajatusprosessin tämän takana. Omissa silmissäni kun maailma, jossa ei tarvita filosofiaa ja kaikkia juuri filosofian alle laskeutuvia kysymyksiä ja niiden selvittelyä on jossain totaalisessa kriisikaaoksessa, siis ei edes aikaa miettiä mitään supersurvivalismi -tila jonkun ydinsodan jälkeen.

-Ap

Niin, esim. matikka, fysiikka ja kemia on mielestäni olennaisempia ja ovat filosofian yläpuolella. Filosofiaa toki voisi siinä sivussa opiskella halutessaan myös, ajattelua kehittämään, mutta pääaineensa se on vähän hmmm..... ei mielestäni niin järkevä.

Filosofian opinnoista on mm. se hyöty, että tunnistaa huonot perustelut, josta saimmekin yllä hyvän esimerkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni esim. filosofian opiskelupaikkoja voisi vähentää. Se on ihan ok jonain sivuaineena, mutta mitä käyttöä on nykymaailmassa esim. filosofian maistereilla/tohtoreilla?

Kunnioitan mielipidettäsi, mutta olisin hyvin kiinnostunut kuulemaan perusteluja, ajatusprosessin tämän takana. Omissa silmissäni kun maailma, jossa ei tarvita filosofiaa ja kaikkia juuri filosofian alle laskeutuvia kysymyksiä ja niiden selvittelyä on jossain totaalisessa kriisikaaoksessa, siis ei edes aikaa miettiä mitään supersurvivalismi -tila jonkun ydinsodan jälkeen.

-Ap

Niin, esim. matikka, fysiikka ja kemia on mielestäni olennaisempia ja ovat filosofian yläpuolella. Filosofiaa toki voisi siinä sivussa opiskella halutessaan myös, ajattelua kehittämään, mutta pääaineensa se on vähän hmmm..... ei mielestäni niin järkevä.

Esimerkiksi etiikka on hyvin tärkeää kun tehdään jokapäiväisiä päätöksiä, miten filosofia kokonaisuudessaan voi olla luonnontiedeiden alapuolella, kun kaikki kulkevat kuitenkin käsi kädessä, kumpikin tarvitsee toisiaan, esim. syvemmän matematiikan logiikka on melkein filosofiaa.

Puolustusvoimien upseerien virat. Leikkityössä koko ikänsä ja vieraantuneena oikeasta elämästä lepäillään tekemättä mitään. Kiire ja työpaine iskee jos ei ehdi olla vähintään 85 prosenttia niinsanotusta työajasta kahvilla. Minkäänlaista kykyä toimia ei ole, mikäli sotatila tulisi. Yhdessäkään heidän organisaationsa itse itselleen keksimässä tehtävässä ei ole mitään järkeä eikä niiden tehtävien tekemättä jättämisellä olisi mitään vaikutusta, paitsi tietysti valtava rahansäästö meille veronmaksajille.

Kaikki taidealat, missä visuaalisoidaan ja luetaan esim taiteen historia ymmärtäkseen omaa luovuttaan. Se että sieltä saa materiaalit ja teoriaa niin on eri asia, mutta miksi taiteen pitäis olla koulutuksesta kiini? Sama asia musiikin kanssa, miksi muusikoita koulutetaan yllin kyllin kun osaamista ja tietoa löytyy jo kiinnostuksesta harrastukseen? 

En vain ymmärrä miksi taiteilijaksi nykyään tarvitsee papereit. 

Paitsi tuotesuunnittelu. 

Kaikki tuttavani jotka ovat menestyneet itseilmaisussa eivät käynneet koulua vaan myynnyt itseensä kovalla työllä ja itseopiskelulla. 

Vierailija kirjoitti:

Mikään ala ei ole turha. Siis alana, työnä tai tutkimuksena. Jopa markkinoinnilla on tarkoituksensa, vaikkase ihan huuhaata onkin.

Yksittäisen ihmisen kannalta on kuitenkin turha kouluttautua raskaasti kilpaillulle alalle, jos omat lahjat ei todella ole siellä erinomaiset. Silloin ei menesty, ei edes elätä itseään, eikä todennäköieeti tuota tällä sinänsä hyödyllisellä alalla mitään kovin hienoa. Jos ei löydä alaa, jolla olisi todella hyvä, on parempi kouluttautua johonkin, missä vähemälläkin saa töitä ja pystyy tekemään niitä kohtuullisen hyvin.

Tästä voin olla samaa mieltä, juuri mitä tuossa ekalla sivulla jo pohdin, siis että henkilölle työttömäksi asiantuntijaksi jääminen on varmasti kovempi paikka, jos alaa ei ole valittu kiinnostuksen mukaan vaan puhtaasti väärällä motivaattorilla (ei oikeaa kiinnostusta, meni vaan, vain rahan perässä sillä hetkellä työllistävälle tai mainitsemallesi markimnoille ei tarpeeksi rahan perässä :D)

-Ap

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni esim. filosofian opiskelupaikkoja voisi vähentää. Se on ihan ok jonain sivuaineena, mutta mitä käyttöä on nykymaailmassa esim. filosofian maistereilla/tohtoreilla?

Sanasto hukassa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni esim. filosofian opiskelupaikkoja voisi vähentää. Se on ihan ok jonain sivuaineena, mutta mitä käyttöä on nykymaailmassa esim. filosofian maistereilla/tohtoreilla?

Kunnioitan mielipidettäsi, mutta olisin hyvin kiinnostunut kuulemaan perusteluja, ajatusprosessin tämän takana. Omissa silmissäni kun maailma, jossa ei tarvita filosofiaa ja kaikkia juuri filosofian alle laskeutuvia kysymyksiä ja niiden selvittelyä on jossain totaalisessa kriisikaaoksessa, siis ei edes aikaa miettiä mitään supersurvivalismi -tila jonkun ydinsodan jälkeen.

-Ap

Niin, esim. matikka, fysiikka ja kemia on mielestäni olennaisempia ja ovat filosofian yläpuolella. Filosofiaa toki voisi siinä sivussa opiskella halutessaan myös, ajattelua kehittämään, mutta pääaineensa se on vähän hmmm..... ei mielestäni niin järkevä.

Esimerkiksi etiikka on hyvin tärkeää kun tehdään jokapäiväisiä päätöksiä, miten filosofia kokonaisuudessaan voi olla luonnontiedeiden alapuolella, kun kaikki kulkevat kuitenkin käsi kädessä, kumpikin tarvitsee toisiaan, esim. syvemmän matematiikan logiikka on melkein filosofiaa.

Korjatkaa, jos olen väärässä, mutta eikö kaikki tieteenteoria sekä kvantti- että kvalipuolella pohjaa viime kädessä filosofiaan?

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni esim. filosofian opiskelupaikkoja voisi vähentää. Se on ihan ok jonain sivuaineena, mutta mitä käyttöä on nykymaailmassa esim. filosofian maistereilla/tohtoreilla?

EEEEIIIJEIJEI kukaan voi olla näin tietämätön!

Vierailija kirjoitti:

Nuorena humanistina turhautti, kun koulutuksesta ei ollut suoraa hyötyä työelämässä (jos koulutuksen hyödyllisyyttä pitää sillä perustella). Mutta kokemuksen karttuessa huomaa, että esim. historian opintojen tuomasta kokonaisuuksien hahmottamiskyvystä on hyötyä lähes kaikessa. Humanistiset opinnot opettavat ajattelua.

Eiköhän ajattelu kehity paljon enemmän matematiikan tai tietojenkäsittelyn opinnoissa

Filosofian puolella puhdas logiikka on ihan sitä samaa logiikkaa, kuin mitä matematiikan puolellakin. Periaatteessa jompaa kumpaa ainetta opiskellut voi pärjätä jopa toisen aineen tutkijana nimenomaan siellä logiikassa. Tosin tämä kyllä sitten vaatii keskimääräistä parempaa pollaa, koska asiassa on mentävä aika syvälle, oli sitten loogikko-filosofi tai matemaatikko joka haluaa loistaa filosofiassa.

Aika monella meni täysin ohi otsikon kysymys: siinä puhuttin tutkimusaloista ja tutkimusammateista (eli kai suomeksi tutkijoista)!

Kysymys ei ole siis ollenkaan se työllistyminen ja käytönnönläheisyys vaan "mikä tutkimus on tarpeellista?"

Se on tieteellinen kysymys eikä teistä monellakaan näytä olevan edes perustietoja asian arvioimiseen. Ensinnäkin "filosofian maisteri tai tohtori" on tutkinto, eikä viittaa siihen että on opsikellut filosofiaa. Englanninkielen maisteri on myös FM, historian tohtori on FT jne.

Tieteellisesti katsoen kaikki tutkimus on tarpeellista, koska emme voi etukäteen tietää mikä tulee olemaan hyödyllistä tulevaisuudessa. Tiede ei ole sarja erillisiä yksittäisiä tutkimuksia vaan jokainen tutkimus rakentuu tieteenalan traditiolle ja on osa samaa tiedon rakennelmaa.

Esimerkiksi jos tutkitaan jotain ilmiötä ja etsitään sen syytä, ei voi sanoa että tutkimus jossa todettiin että "ilmiö ei johdu tekijästä A" olisi nollatutkimus, koska sehän tarkoittaa että vaikkemme tiedä mistä ko. ilmiö johtuu, tiedämme nyt ettei se johdu tekijästä A.

Siksi emme ei voi etukäteen arvioida mikä tutkimustieto on tärkeä, koska kaikki tutkimukset lisäävät tietoa ja sitä voi toinen tutkija käyttää myöhemmin. Tieteessä on myös tunnettua että virheet tutkimuksessa voivat olla hyödyllisiä, sitenhän keksittiin mm. antibiootit.

Myös pieleen menneet tutkimukset voivat olla hyödyllisiä, koska tiede edistyy myös sen keskustelun kautta jota käydään tiedeyhteisössä. Joskus pieleen menneet tutkimukset tai hyvin ristiriitaiset tulokset tuotanneet tutkimukset ovat synnyttäneet laajaa keskustelua tiedemaailmassa ja tuo keskustelu on taas toiminut ponnahduksena eteenpäin.

Tutkijan näkökulmasta jokainen tutkimus on hyödyllinen myös siksi, että se lisää tutkijan ammattitaitoa. Jokainen ymmärtää että oopperalaulajan pitää harjoitella laulua, joten pitäähän tutkijankin harjoittaa alaansa.

Tutkijan työllistyminen on ongelma, koska se ei välttämättä riipu siitä onko tutkija hyvä ja onko tieto tarpeellista, vaan yliopistoissa työpaikkoja on vähän, harvat vakituisia, ja tutkijan saamat apurahat riippuvat hyvin paljon tutkimusaiheesta, onko se trendikäs, onko alalla muita vanhempia tutkijoita, jotka istuvat apurahasäätiöissä päättämässä, sekä siitä mihin aloihin kulloinkin missäkin instanssissa on päätetty satsata. Usein Suomessa tutkijoiden työpaikat ovat julkisella sektorilla, joten hallitusten leikkauspäätökset vaikuttavat tutkijoiden työllisyyteen.

Ja sitten kommentti sille joka ei ymmärtänyt miksi Suomessa pitää tutkia jotain muuta kuin Suomea, suomenkieltä ja suomalaisia asioita. No juu lähdetään ihan perusasioista, mitenkäs tutkisit Suomen historiaa, taloutta, kieltä tai kulttuuria tai vaikkapa luontoa ja ilmastoa ilman että otat huomioon Ruotsin, Venäjän, Saksan, ja yleensä globaalin tekijät?

Ja sitten siihen miksi Suomessa kannattaa tehdä kansainvälistä tutkimusta. Yliopistojen tarkoitus on tuottaa tutkimusta ja tutkijoita. Jos joku on loistava assyriologi, Saksan historian tuntija tai troopikin sairauksien tutkija, pitäisikö hänet pakottaa lopettamaan ja keskittymään vain johonkin keinotekoisti rajattuun "Suomeen"? Miksi? Sehän olisi täysin tieteen ja yliopiston edun vastaista (puhumattakaan tutkijan tieteellisen vapauden rajoittamista). Yliopistothan Suomessa kilpailevat maailman muiden yliopistojen kanssa siitä kuka tuottaa parasta tutkimusta -- ei pelkkään "Suomeen" keskittyminen toisi montaakaan pistettä. Lisäksi tiedevaihto olisi olematona, jos meille ei tulisi tutkijoita muualta eikä meidän tutkijat pääsisis muualle. 

Ei, ei. Tuollaista ideaa voi ylläpitää vain henkilö, jolla ei ole mitään tietoa ja tajua tieteestä eikä Suomen tieteen historiasta.

Periaatteessa mikään ei ole turhaa, mutta markkinatalousjärjestelmässä täytyy löytää markkinat, myydä osaamistaan ja olla jollekin taholle "hyödyllinen". Keskeinen sana on siis hyöty. Et saa kovinkaan helpolla työtä, mikäli et löydä markkinoita, eli siis ostaja-myyjä suhdetta. Kuka haluaa minun osaamisestani maksaa, onko minulla jotain mitä myydä ja mille hinnalle? Tässä tämä pähkinän kuoressa. Tämä kilpailullisuus ja markkinatalous on tänä päivänä myös yliopistoissa. Sellaista saareketta ,jossa näitä asioita ei tarvitse pohtia ei taida enää olla, ehkä munkkiluostari taitaa olla ainoa. 

Jos ajatellaan pelkästään talouskasvua-mitä tietenkään ei tulisi tehdä- niin suurin osa korkeakouluopiskelusta on aivan hyödytöntä puuhastelua. Me voimme reilusti karsia yliopistoista ja AMK:ista , se ei näkyisi yhtään missään. Olen itse maisteri ja todella kannatan kulttuuria, koulutusta ja tutkimusta mutta kyllähän niistä suurin osa sellaisia , joilla ei ainakaan talouskasvun kannalta ole mitään merkitystä. Toisaalta voidaan kysyä onko yliopisto paikka , jonka tulisi edistää markkinataloutta ja talouskasvua? Toisaalta kyllä mutta toisaalta myöskään ei. Tämä on vaikea yhtälö. Mutta on jo ihan yleissivistyksen ja hyvän käytöksen mukaista , ettei ihmisiä tuomittaisi mitä kukin tekee. Millä oikeudelle voit sanoa, että juuri sinun juttusi ovat oikeita ja hyviä , muiden huonoja?  Yliopistossa pitää varata määrärahoja myös perustutkimukselle, joka on usein pelkkää puuhastelua, emme voi tietää mitä uusia löytöjä ja sovelluskohteita perustutkimuksen kautta saavutetaan. Tämä on myös syy, miksi valtion pitää tukea yliopistoa, koska yksityinen raha halu yleensä "varman" voiton ja tiedon markkinoilla on kysyntää. Tarvitsemme puuhastelua ja leikkimielisyyttä, sieltä ne tulevaisuuden hyvät jutut kumpuavat.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni esim. filosofian opiskelupaikkoja voisi vähentää. Se on ihan ok jonain sivuaineena, mutta mitä käyttöä on nykymaailmassa esim. filosofian maistereilla/tohtoreilla?

FM/FT voi työskennellä esimerkiksi

-aineopettajana (historia, vieraat kielet, äidinkieli, matematiikka, filosofia, kuvataide jne)

-kääntäjänä tai tulkkina

-asiantuntijatyössä

-kirjastonhoitajana

-museon asiantuntijatyössä

-tutkijana

Ihan vain muutaman mainitakseni. Vaihtoehtoja on lähes rajattomasti.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni esim. filosofian opiskelupaikkoja voisi vähentää. Se on ihan ok jonain sivuaineena, mutta mitä käyttöä on nykymaailmassa esim. filosofian maistereilla/tohtoreilla?

Useampikin kirjoittaja on jo oikaissut moista tietämättömyyttä. Minkä alojen filosofian maisterit tai tohtorit ovat turhia?

-historian, biologian, maantieteen, suomenkielen, vieraiden kielten, matematiikan, fysiikan, kemian, logopedian, fonetiikan, kulttuuriantropologian, arkeologian vai jonkun muun

Naistutkimus, kehitysmaatutkimus, kulttuuriantropoligia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En nyt aivan turhaa alaa keksi, mutta joillekin aloille koulutetaan liikaa ihmisiä.

Toki, mutta toisaalta tulevaisuutta on vaikea arvioida, oikeastaan sen vaan voi, että jos alan tarpeellisuuden mittaa vain työllisyydessä, niin vuosi vuodelta melkein kaikki alat muuttuvat turhiksi, mutta ei yleissivistys eikä asiantuntemus ole silti huonoja asioita, paljon parempaa kun massoittain vain peruskoulun käyneitä ihmisiä. Tai tämä on oma näkemykseni, siksi halusin tästä kysyä toisin ajattelevia.

-Ap

Niin, vaikea sanoa kumpi on pahempaa, kun töitä vaan ei riitä kaikille ja tulevaisuudessa vielä harvemmalle, niin onko se sitten parempi ettei tehnyt mitään eikä voi elättää itseään, vai että opiskeli jotain mistä välittää eikä elätä sillä itseään. Varmasti yksilökohtaista, ja siitäkin riippuu, että valitsiko alan rahan vuoksi ja tilanne muuttuikin, siloin varmaan vuosien panos harmittaa.

-Ap

Mutta onhan se nyt yksilön kannalta melkoinen tragedia vain opiskella ja opiskella, eikä kuitenkaan pysty itseään elättämään sen kaiken oppimansa avulla.

Miten niin töitä ei riitä kaikille? Jostakin se ihmisen elättämisen raha kuitenkin tulee. Taivaastako? Onhan se ihanaa, jos saa täyden valinnanvapauden, mutta elämön realiteetit ovat kuitenkin olemassa. Mikään ei ole ilmaista.

Automaatio muuttaa maailmaa, suorittavien töiden määrä tulee vähenemään ja ihmisten määrä on koko ajan kasvussa. Raha on täysin ihmisten luoma tähän hetkeen sopiva (jos nyt ei mennä ongelmakohtiin, joita on paljon) tapa, ei mitään, joka olisi aina tässä muodossa ollut olemassa tai jäisi tulevaisuudessakin olemaan.

Mutta koneet eivät ole luovia. Ne eivät keksi uudenlaisia puistoja, eivät kehitä uusia pelejä lapsille, eivät rakenna uusia matkkinointimalleja, eivät keksi uusia palveluita. Eivät koneet huomaa töitä mitä ihminen voi tehdä. Ei tulevaisuus voi olla sellainen, että ihmiset vain opiskelee mitä tykkää ja koneet tuo ruoan suuhun ja pyyhkii perseet. Vaatiihan se työn tekeminen ihmiseltä joustoa puoleen tai toiseen. Jos on järkähtämätön, eikä persoonallisuus anna yhtään periksi. Jos kulkee laput silmillä yhtä ainoaa polkua, tai pelkää sitä, että mitähän nuo toisetkin nyt ajattelee, niin onhan se vaikeaa. Silloin voi käydä niin, että kymmenien vuosien opiskelun jälkeen töitä ei vain löydy.

En löytänyt oikein mitään punaista lankaa vastauksestasi, mutta koneiden olemassaolo ei todellakaan poista tarvetta tieteelle eikä taiteelle, mutta entistä automatisoituneempi maailma kyllä ennemmin tukee juuri niitä tässä ketjussa eniten solvattuja aloja, eli pohdiskelevia, historian ja perinteet tuntevia, ihmisten välisestä viestinnästä vastaavia, ihmismielen tuntevia, tulevaisuudessa työ tulee olemaan enemmän tutkivaa ja pohdinnantason ongelmanratkaisua, jolle on luultavasti melko hedelmällistä, ettei rahasyistä lakkautettaisi monia kesken olevia ja vähän harvinaisempia erikoisaloja.

-Ap

Oli vähän kiire kirjoittaa, niin tuli sekava teksti. Mutta ajoin takaa, että kyllä töitä löytyy ihan varmasti aina. Ei maailma voi olla niin automatisoitunut, että koneet täyttävät kaikki tarpeet. Kyse on vain siitä miten hyvin ja luovasti osaa käyttää sitä vaivalla hankittua pääomaansa. Tai miten joustavasti osaa ajatella omaa kykyään tehdä työtä ja antaa omaa panostaan yhteiskuntaan.