Mitkä tutkimusalat ja ammatit ovat turhia?

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni esim. filosofian opiskelupaikkoja voisi vähentää. Se on ihan ok jonain sivuaineena, mutta mitä käyttöä on nykymaailmassa esim. filosofian maistereilla/tohtoreilla?

Tämä filosofian maisteri opetti matematiikkaa peruskoululaisille kunnes pääsi eläkkeelle.  Turhaa?

Amiksen audiovisuaalisen ilmaisun linja peruskoulupohjalta.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni esim. filosofian opiskelupaikkoja voisi vähentää. Se on ihan ok jonain sivuaineena, mutta mitä käyttöä on nykymaailmassa esim. filosofian maistereilla/tohtoreilla?

Opettaja. Lukion pakollinen filosofian kurssi oli yksi parhaita ja eniten ajatustapaani ja argumentointitaitoihini vaikuttaneista kursseista. Filosofian opetus on erittäin hedelmällistä erityisesti kaikille akateemisesta urasta haaveileville nuorille, alasta riippumatta. - DI

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni esim. filosofian opiskelupaikkoja voisi vähentää. Se on ihan ok jonain sivuaineena, mutta mitä käyttöä on nykymaailmassa esim. filosofian maistereilla/tohtoreilla?

Filosofian maistereita ja tohtoreita on monin verroin enemmän kuin filosofiaa edes sivuaineena opiskelleena. Tämä vain historiallisista syistä, koska aikanaan niin moni oppiala kuului filosofiseen tiedekuntaan.

Uskontotieteet, taiteet, kehitysmaatutkimus, teologia, filosofia, jotkut harvinaiset kielet, paljon löytyy lisää, nämä nyt tulivat ensin mieleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En nyt aivan turhaa alaa keksi, mutta joillekin aloille koulutetaan liikaa ihmisiä.

Toki, mutta toisaalta tulevaisuutta on vaikea arvioida, oikeastaan sen vaan voi, että jos alan tarpeellisuuden mittaa vain työllisyydessä, niin vuosi vuodelta melkein kaikki alat muuttuvat turhiksi, mutta ei yleissivistys eikä asiantuntemus ole silti huonoja asioita, paljon parempaa kun massoittain vain peruskoulun käyneitä ihmisiä. Tai tämä on oma näkemykseni, siksi halusin tästä kysyä toisin ajattelevia.

-Ap

Mutta onhan se nyt yksilön kannalta melkoinen tragedia vain opiskella ja opiskella, eikä kuitenkaan pysty itseään elättämään sen kaiken oppimansa avulla.

Siksi on leipätyö toiselta alalta. Mielenkiintoista alaa voi opiskella ilman itsensäelatuspaineita, ja opiskellessa saa mukavasti taukoa siitä leipätyöstä.

Aivan, mitä tahansa voi opiskella harrastuksena. Mutta kun nuori ihminen valitsee koulutus- ja ammattialaansa, hänen pitäisi saada todenmukaista tietoa myös siitä, minne ko. opiskeluala vie, onko töitä jne. Nythän on monesti niin, että opiskelijalla on liian hyvä kuva alan työllisyydestä. Vuosien opinnot voivat mennä aika hukkaan, jollei työtä löydy omalta alalta. Tähän liittyy myös se Suomen työmarkkinoille ominainen piirre, että täällä on vaikea työllistyä vähänkään omalta alalta poikkeavalle alalle. Sen sijaan esim. Britanniassa, jos oikein tiedän, voi vaikkapa taidehistoriaa opiskellut työllistyä pankkialalle. Sellainen on minusta paljon järkevämpi toimintamalli. Kyllähän työpaikalla nopeasti oppii aika monet työtehtävät, jos on oppimiskykyinen ja -haluinen. 

Toisaalta vaikea se on opiskelemaan pyrkiessä tietää, mikä on työmarkkinoiden tilanne valmistuttua. Tilanteen vaihtelee monilla aloilla paljon.

Vierailija kirjoitti:

Folkloristiikka ja moni muu humanistinen tieteenala. Ei nyt sentään kokonaan tarvitsisi lopettaa, mutta vähentää ja yhdistää muuhun.

Taitaa kansatieteessä olla tosi pienet opiskelijamäärät jo nyt ja niin ylipäätään humanistisissa aineissa. 

Ainakin media-alan amispaikkoja pitäisi vähentää. Sieltä suurin osa valmistuu työttömäksi!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En nyt aivan turhaa alaa keksi, mutta joillekin aloille koulutetaan liikaa ihmisiä.

Toki, mutta toisaalta tulevaisuutta on vaikea arvioida, oikeastaan sen vaan voi, että jos alan tarpeellisuuden mittaa vain työllisyydessä, niin vuosi vuodelta melkein kaikki alat muuttuvat turhiksi, mutta ei yleissivistys eikä asiantuntemus ole silti huonoja asioita, paljon parempaa kun massoittain vain peruskoulun käyneitä ihmisiä. Tai tämä on oma näkemykseni, siksi halusin tästä kysyä toisin ajattelevia.

-Ap

Niin, vaikea sanoa kumpi on pahempaa, kun töitä vaan ei riitä kaikille ja tulevaisuudessa vielä harvemmalle, niin onko se sitten parempi ettei tehnyt mitään eikä voi elättää itseään, vai että opiskeli jotain mistä välittää eikä elätä sillä itseään. Varmasti yksilökohtaista, ja siitäkin riippuu, että valitsiko alan rahan vuoksi ja tilanne muuttuikin, siloin varmaan vuosien panos harmittaa.

-Ap

Mutta onhan se nyt yksilön kannalta melkoinen tragedia vain opiskella ja opiskella, eikä kuitenkaan pysty itseään elättämään sen kaiken oppimansa avulla.

Miten niin töitä ei riitä kaikille? Jostakin se ihmisen elättämisen raha kuitenkin tulee. Taivaastako? Onhan se ihanaa, jos saa täyden valinnanvapauden, mutta elämön realiteetit ovat kuitenkin olemassa. Mikään ei ole ilmaista.

Automaatio muuttaa maailmaa, suorittavien töiden määrä tulee vähenemään ja ihmisten määrä on koko ajan kasvussa. Raha on täysin ihmisten luoma tähän hetkeen sopiva (jos nyt ei mennä ongelmakohtiin, joita on paljon) tapa, ei mitään, joka olisi aina tässä muodossa ollut olemassa tai jäisi tulevaisuudessakin olemaan.

Askartelunohjaajan tutkinto? Eikö esim. artesaani tai lasten/vanhusten lähihoitaja voisi hoitaa askarteluhommia.

Naistutkimus eli sukupuolentutkimus. Sehän ei edes yritä täyttää mitään tieteellisyyden kriteereitä, joten ala ei voi tuottaa hyödyllistä tietoa kuin sattumalta.

Suomen kolme kovatasoisinta tieteenalaa on tällä hetkellä filosofia, antropologia ja viestintä: http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005119571.html

Lakkautetaanko kaikki?

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni esim. filosofian opiskelupaikkoja voisi vähentää. Se on ihan ok jonain sivuaineena, mutta mitä käyttöä on nykymaailmassa esim. filosofian maistereilla/tohtoreilla?

Kunnioitan mielipidettäsi, mutta olisin hyvin kiinnostunut kuulemaan perusteluja, ajatusprosessin tämän takana. Omissa silmissäni kun maailma, jossa ei tarvita filosofiaa ja kaikkia juuri filosofian alle laskeutuvia kysymyksiä ja niiden selvittelyä on jossain totaalisessa kriisikaaoksessa, siis ei edes aikaa miettiä mitään supersurvivalismi -tila jonkun ydinsodan jälkeen.

-Ap

Tanssijan maisteritutkinto

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En nyt aivan turhaa alaa keksi, mutta joillekin aloille koulutetaan liikaa ihmisiä.

Toki, mutta toisaalta tulevaisuutta on vaikea arvioida, oikeastaan sen vaan voi, että jos alan tarpeellisuuden mittaa vain työllisyydessä, niin vuosi vuodelta melkein kaikki alat muuttuvat turhiksi, mutta ei yleissivistys eikä asiantuntemus ole silti huonoja asioita, paljon parempaa kun massoittain vain peruskoulun käyneitä ihmisiä. Tai tämä on oma näkemykseni, siksi halusin tästä kysyä toisin ajattelevia.

-Ap

Niin, vaikea sanoa kumpi on pahempaa, kun töitä vaan ei riitä kaikille ja tulevaisuudessa vielä harvemmalle, niin onko se sitten parempi ettei tehnyt mitään eikä voi elättää itseään, vai että opiskeli jotain mistä välittää eikä elätä sillä itseään. Varmasti yksilökohtaista, ja siitäkin riippuu, että valitsiko alan rahan vuoksi ja tilanne muuttuikin, siloin varmaan vuosien panos harmittaa.

-Ap

Mutta onhan se nyt yksilön kannalta melkoinen tragedia vain opiskella ja opiskella, eikä kuitenkaan pysty itseään elättämään sen kaiken oppimansa avulla.

Miten niin töitä ei riitä kaikille? Jostakin se ihmisen elättämisen raha kuitenkin tulee. Taivaastako? Onhan se ihanaa, jos saa täyden valinnanvapauden, mutta elämön realiteetit ovat kuitenkin olemassa. Mikään ei ole ilmaista.

Automaatio muuttaa maailmaa, suorittavien töiden määrä tulee vähenemään ja ihmisten määrä on koko ajan kasvussa. Raha on täysin ihmisten luoma tähän hetkeen sopiva (jos nyt ei mennä ongelmakohtiin, joita on paljon) tapa, ei mitään, joka olisi aina tässä muodossa ollut olemassa tai jäisi tulevaisuudessakin olemaan.

Mutta koneet eivät ole luovia. Ne eivät keksi uudenlaisia puistoja, eivät kehitä uusia pelejä lapsille, eivät rakenna uusia matkkinointimalleja, eivät keksi uusia palveluita. Eivät koneet huomaa töitä mitä ihminen voi tehdä. Ei tulevaisuus voi olla sellainen, että ihmiset vain opiskelee mitä tykkää ja koneet tuo ruoan suuhun ja pyyhkii perseet. Vaatiihan se työn tekeminen ihmiseltä joustoa puoleen tai toiseen. Jos on järkähtämätön, eikä persoonallisuus anna yhtään periksi. Jos kulkee laput silmillä yhtä ainoaa polkua, tai pelkää sitä, että mitähän nuo toisetkin nyt ajattelee, niin onhan se vaikeaa. Silloin voi käydä niin, että kymmenien vuosien opiskelun jälkeen töitä ei vain löydy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni esim. filosofian opiskelupaikkoja voisi vähentää. Se on ihan ok jonain sivuaineena, mutta mitä käyttöä on nykymaailmassa esim. filosofian maistereilla/tohtoreilla?

Kunnioitan mielipidettäsi, mutta olisin hyvin kiinnostunut kuulemaan perusteluja, ajatusprosessin tämän takana. Omissa silmissäni kun maailma, jossa ei tarvita filosofiaa ja kaikkia juuri filosofian alle laskeutuvia kysymyksiä ja niiden selvittelyä on jossain totaalisessa kriisikaaoksessa, siis ei edes aikaa miettiä mitään supersurvivalismi -tila jonkun ydinsodan jälkeen.

-Ap

Niin, esim. matikka, fysiikka ja kemia on mielestäni olennaisempia ja ovat filosofian yläpuolella. Filosofiaa toki voisi siinä sivussa opiskella halutessaan myös, ajattelua kehittämään, mutta pääaineensa se on vähän hmmm..... ei mielestäni niin järkevä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En nyt aivan turhaa alaa keksi, mutta joillekin aloille koulutetaan liikaa ihmisiä.

Toki, mutta toisaalta tulevaisuutta on vaikea arvioida, oikeastaan sen vaan voi, että jos alan tarpeellisuuden mittaa vain työllisyydessä, niin vuosi vuodelta melkein kaikki alat muuttuvat turhiksi, mutta ei yleissivistys eikä asiantuntemus ole silti huonoja asioita, paljon parempaa kun massoittain vain peruskoulun käyneitä ihmisiä. Tai tämä on oma näkemykseni, siksi halusin tästä kysyä toisin ajattelevia.

-Ap

Niin, vaikea sanoa kumpi on pahempaa, kun töitä vaan ei riitä kaikille ja tulevaisuudessa vielä harvemmalle, niin onko se sitten parempi ettei tehnyt mitään eikä voi elättää itseään, vai että opiskeli jotain mistä välittää eikä elätä sillä itseään. Varmasti yksilökohtaista, ja siitäkin riippuu, että valitsiko alan rahan vuoksi ja tilanne muuttuikin, siloin varmaan vuosien panos harmittaa.

-Ap

Mutta onhan se nyt yksilön kannalta melkoinen tragedia vain opiskella ja opiskella, eikä kuitenkaan pysty itseään elättämään sen kaiken oppimansa avulla.

Miten niin töitä ei riitä kaikille? Jostakin se ihmisen elättämisen raha kuitenkin tulee. Taivaastako? Onhan se ihanaa, jos saa täyden valinnanvapauden, mutta elämön realiteetit ovat kuitenkin olemassa. Mikään ei ole ilmaista.

Automaatio muuttaa maailmaa, suorittavien töiden määrä tulee vähenemään ja ihmisten määrä on koko ajan kasvussa. Raha on täysin ihmisten luoma tähän hetkeen sopiva (jos nyt ei mennä ongelmakohtiin, joita on paljon) tapa, ei mitään, joka olisi aina tässä muodossa ollut olemassa tai jäisi tulevaisuudessakin olemaan.

Mutta koneet eivät ole luovia. Ne eivät keksi uudenlaisia puistoja, eivät kehitä uusia pelejä lapsille, eivät rakenna uusia matkkinointimalleja, eivät keksi uusia palveluita. Eivät koneet huomaa töitä mitä ihminen voi tehdä. Ei tulevaisuus voi olla sellainen, että ihmiset vain opiskelee mitä tykkää ja koneet tuo ruoan suuhun ja pyyhkii perseet. Vaatiihan se työn tekeminen ihmiseltä joustoa puoleen tai toiseen. Jos on järkähtämätön, eikä persoonallisuus anna yhtään periksi. Jos kulkee laput silmillä yhtä ainoaa polkua, tai pelkää sitä, että mitähän nuo toisetkin nyt ajattelee, niin onhan se vaikeaa. Silloin voi käydä niin, että kymmenien vuosien opiskelun jälkeen töitä ei vain löydy.

Olipas pläjäys sekavaa horinaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni esim. filosofian opiskelupaikkoja voisi vähentää. Se on ihan ok jonain sivuaineena, mutta mitä käyttöä on nykymaailmassa esim. filosofian maistereilla/tohtoreilla?

Kunnioitan mielipidettäsi, mutta olisin hyvin kiinnostunut kuulemaan perusteluja, ajatusprosessin tämän takana. Omissa silmissäni kun maailma, jossa ei tarvita filosofiaa ja kaikkia juuri filosofian alle laskeutuvia kysymyksiä ja niiden selvittelyä on jossain totaalisessa kriisikaaoksessa, siis ei edes aikaa miettiä mitään supersurvivalismi -tila jonkun ydinsodan jälkeen.

-Ap

Niin, esim. matikka, fysiikka ja kemia on mielestäni olennaisempia ja ovat filosofian yläpuolella. Filosofiaa toki voisi siinä sivussa opiskella halutessaan myös, ajattelua kehittämään, mutta pääaineensa se on vähän hmmm..... ei mielestäni niin järkevä.

Niin. Edelleen ne perustelut olisi kiva kuulla. Vai olivatko ne tuossa "ei niin järkevä"?

-ei ap

Vierailija kirjoitti:

Tutkimusalat... No, minun on vaikea ymmärtää, miksi Suomessa käytetään julkisia varoja monien kaukaistenkin maiden kielten tutkimukseen. Aika pieniä nuo laitokset yleensä ovat, ja pääsääntöisesti niistä valmistuu noiden kielten opettajia ja kääntäjiä, mutta tutkimustoimintaa en näe kovin mielekkäänä. En ainakaan ymmärtäisi, jos vaikkapa joku venezuelalainen ryhmä tutkisi kotimaastansa käsin suomen kielen historiaa ja kehitystä - eikö se olisi mielekkäämpää ja tehokkaampaa suomea äidinkielenään puhuvan tutkittavaksi, tai ainakin jonkun naapurimaan, jossa suomalainen kulttuuri on melko tuttu?

Ammateista turha on puhelinmyyjä. Moni tuohon joutuu, kun ei muuta työtä saa, mutta koko telemarkkinointi pitäisi kieltää lailla. Aiheuttavat paljon enemmän pahaa mieltä kuin hyvää ihmisille, kusettavat ja painostavat vanhuksia jne.

Tuosta puhelinmyynnistä olen samaa mieltä, siitä en, että jos siellä venezuelalaisessa yliopistossa opetettaisiin suomenkielen kääntäjiä, opettjia ja tulkkeja, niin miksei siellä voisi olla tutkijaa/opettajaa, jonka tutkimuskohde olisi vaikka pohjoismaalainen perinnekulttuuri ja suomenkielen historia.

-Ap

Nuorena humanistina turhautti, kun koulutuksesta ei ollut suoraa hyötyä työelämässä (jos koulutuksen hyödyllisyyttä pitää sillä perustella). Mutta kokemuksen karttuessa huomaa, että esim. historian opintojen tuomasta kokonaisuuksien hahmottamiskyvystä on hyötyä lähes kaikessa. Humanistiset opinnot opettavat ajattelua.